Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tieteellinen maailmankuva

Aloittaja a4, tammikuu 15, 2019, 22:15:12

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

a4

Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 05, 2019, 21:28:52
Arvot sisältävät paradoksaalisesti hyvin vähän informaatiota, jonka merkitys on kuitenkin usein kaikki kaisessa. Arvo siis vastaa kysymykseen "miltä sinusta tuntuu". Tiede voi vastata siihen, miksi ihmisestä tuntuu, kuin miltä hänestä tuntuu, mutta ei siihen, onko se hyvä, että hänestä tuntuu juuri tuolta.
Tiede tekee yleispäteviä kuvauksia ja lähtökohtaisesti ihan mistä tahansa, kulloisen kehityksensä mukaisella tarkkuudella.
Tiede voi yltää ennustamaan yhä tarkemmin miltä minusta tuntuu, samoin kuin tiede on yltänyt ennustamaan yhä tarkemmin säätä. Ja siihen onko se hyvä että halla uhkaa, tiet ovat liukkaat, jäätiköt sulavat tai tsunami lähestyy.

Näkisin että tiede pyrkii teknologisesti digitalisoimaan kaiken, älytaloista ja kaupungeista globaaliin äly-yhteiskuntien älyverkkoon eli pohjimmiltaan arvottamaan nolliksi ja ykkösiksi kaiken. Myös muualle avaruuteen.
Matemaattisesti laskemaan kaiken kaavoiksi, malleiksi, simulaatioiksi, ennusteiksi, prosesseiksi, rakenteiksi, systeemeiksi,..

Kirjaimet ja numerot sisältävät paradoksaalisesti myös vähän informaatiota..binäärisenä tai alkeishiukkasina vielä vähemmän...

Juha

#346

Kun tieteilijä on tieteenmukaisesti liikkeellä, niin suurin riski minusta on se, että hän voi ihmisenä unohtaa kokonaisuuden, ja sen, mihin se hänen tapauksessaan voisi viitata, ja ennenkaikkea joka on vaikutuksellinen monessa, ellei kaikessa.

Tiedeihminen voi toimia arjessa ja muualla aika omalla tavallaan, hyvin erilaisin todellisuusliittymin. Silti häneen liittyy viite, joka on kokonaisuudenmukainen, täydessä mitassa, ja joka vaikuttaa, ja vääntää ajattelua kauttaaltaan. Jos tällaisen voiman olemassaolon kieltää, niin on ateisti suurinta vaikuttavaa voimaa, tai voimakanvaa koskien.

Hämärän ja viettävän kokonaisuuden olemassaolon älyämisen jälkeen voi ehkä osata seurailla detaljitason polkuja niin, että kokonaisuus ei kummittele, tai väännä havaintoja huomaamatta, jolloin päätyy tutkimuksellisesti pitempiaikaisesti umpikujaan. Koskee isompiakin yhteisöjä, koska niiden vastaavat ovat vielä voimakkaampia.

Aiheesta muistuu mieleen eräs tieteilijän suhtautuminen syöpähoidoissa uskomusten apuun. Kielsi jyrkästi tällaisen mahdollisuuden. Voi olla oikeassa, mutta mikä peruste täystyrmäämisen takana oli? Ei ihan vakuuttanut.

Kysymys oli hassu, siis aika uskonnollinen. Liittyy ihmeparantamisiin, joita voidaan jälkikäteen selvittää, ja löytää syyt paranemiselle. Tämä ei kuitenkaan poista välttämättä sitä, etteikö parantumispolkua olisi voinut lähteä liikkeelle, esim uskomushoitosesiosta alkaen.

Tunteista tiedetään, ja etenkin stressistä, että saa aikaan monenlaista, siis tilana erilainen, neutraalimpaan nähden. Kun stressi poistuu, voi alkaa jokin kulku kohden parempaa. Samalla tapaa voi olla hienompivaikutteisempaa. Jos on selkeä umpikuja, ja karkeistuksen ongelmaa, niin hienomekaniikan yli ei voida välttämättä mennä, ja jotta toivottu kulku toteutuu, voi se lähteä tavalla, jota tiede ei ole löytänyt, mutta joka kuitenkin toimii.

Kokonaisempi avoimuus ja vastaanotto menee vähän idän gurujen heiniksi. Vaatii pudottautumista tasolle, josta käsin voi kelautua aika toisenlaista. Tieteilijä näissä ympyröissä edustaa esim neuvostokalustoon verrattavaa.

Juha


Hassua muuten todeta, että kun tiede menee riman yli, niin voi tapahtua floppi. Jotta tiede edistyisi, on mentävä riman ali.

No, hassutuskulma on yleistettävissä, top-down-kulkijalle. Kokonaisuutta ei kuitenkaan kannata laskea veden mukana, vaikkei sitä tietäisi.

Voiko sitten hukata sen, mitä ei tiedä. Voi. Kun keskittyy kokonaisen arvoisesti vähempään, niin siinähän turhia karisee. On toki tuottamuksellista.

-:)lauri

#348
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 05, 2019, 22:28:06
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 05, 2019, 21:28:52
Arvot sisältävät paradoksaalisesti hyvin vähän informaatiota, jonka merkitys on kuitenkin usein kaikki kaisessa. Arvo siis vastaa kysymykseen "miltä sinusta tuntuu". Tiede voi vastata siihen, miksi ihmisestä tuntuu, kuin miltä hänestä tuntuu, mutta ei siihen, onko se hyvä, että hänestä tuntuu juuri tuolta.
Tiede tekee yleispäteviä kuvauksia ja lähtökohtaisesti ihan mistä tahansa, kulloisen kehityksensä mukaisella tarkkuudella.
Tiede voi yltää ennustamaan yhä tarkemmin miltä minusta tuntuu, samoin kuin tiede on yltänyt ennustamaan yhä tarkemmin säätä. Ja siihen onko se hyvä että halla uhkaa, tiet ovat liukkaat, jäätiköt sulavat tai tsunami lähestyy.

Mitä tiede on ennustanut siitä, onko jäätiköiden sulaminen hyvä vai huono asia?

LainaaNäkisin että tiede pyrkii teknologisesti digitalisoimaan kaiken, älytaloista ja kaupungeista globaaliin äly-yhteiskuntien älyverkkoon eli pohjimmiltaan arvottamaan nolliksi ja ykkösiksi kaiken. Myös muualle avaruuteen.
Matemaattisesti laskemaan kaiken kaavoiksi, malleiksi, simulaatioiksi, ennusteiksi, prosesseiksi, rakenteiksi, systeemeiksi,..

Kirjaimet ja numerot sisältävät paradoksaalisesti myös vähän informaatiota..binäärisenä tai alkeishiukkasina vielä vähemmän...

Mitä tiede sanoo siitä, onko se hyvä vai huono asia?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

-:)lauri

#349
Tässä Alex O'Connorilta erinomainen tarkastelu etiikkasta, kun joku väittää, että ateistien pitäisi selittää objektiivisesti se, onko jokin oikein vai väärin, jotta he voisivat ottaa arvoihin kantaa: https://www.youtube.com/watch?v=jv-daraEJu8&fbclid=IwAR1RYj4SMqJoc1nmA988fknGzoINysi5pJGE1chHs-DAqIsMs-NZag9x000

Videolla muslimi kritisoi ateisteja siitä, että ateistit väittävät, että evoluutioteoria osoittaisi objektiiviset arvot ja torppaa ajatuksen aivan oikein, että ei osoita. O'Connor toteaa videolla, ettei kukaan mene moista esittämään, mutta selvästikin a4 menee. :D
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

MrKAT

Tiede voi kuitenkin luoda (tai pohjustaa) uusia arvoja.
Ennen ekologian ja evoluution tieteitä ei ollut ekologisia ja evolutiivisia arvoja. ;D

Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 06, 2019, 02:26:09
Tiede voi kuitenkin luoda (tai pohjustaa) uusia arvoja.
Ennen ekologian ja evoluution tieteitä ei ollut ekologisia ja evolutiivisia arvoja. ;D

Väärin! Ne olivat ennen kuin niitä kutsuttiin tuollaisilla termeillä. Ylipäätään pääsääntöisesti asiat ovat ennen kuin niille keksitään nimet.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

MrKAT

#352
Esim. 1600-700-luvulla ei vielä ollut evolutiivisia arvoja. Fossiilit oli ihan muuta kuin "evoluutiota".

JK. Fossiilit jos tajuttiin muinaiseksi elämäksi, luokiteltiin Nooaa edeltäneeksi rappeutuneeksi maailmaksi.
Tästä saattoi johtaa aliarvostusta. Evoluutioteorioiden ja vars. Darwinin jälkeen fossiilien arvostus nousi.
Ts. tiede voi nostaa arvoja ja arvostusta. Ilman tiedettä katsomme monia kohteita "aliarvioiden" tai ymmärtämättöminä hölmöinä kuin sika helmiä.

Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

safiiri

Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 05, 2019, 21:46:06
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 05, 2019, 21:14:57
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 05, 2019, 20:28:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 05, 2019, 18:37:55
Toki, toki. En vain ymmärrä, miten tieteen metodilla voidaan löytää oikeat arvot asettamatta ensin jo joitakin arvoja. Kuuntelen innolla, jos osaat selittää.
Parhaan tiedonhankintatavan rationaalisella arvottamisella haetaan muut arvot?

Miten rationaalinen toiminta valitaan ilman arvoja? Jo se on arvo, että enemmän tietoa on parempi.
Filosofisella tietoteorian pohdinnalla sekä tieteen toimivuuden havainnoinnilla, suhteessa muihin saatavilla oleviin tiedonhankintatapoihin, rationaalisesti eli järkeilemällä päädytään valitsemaan tieteellinen metodi ja maailmankuva työkaluksi jolla arvottaa valintoja ja tekoja.
Rationaalinen eli järkeilevä ajattelu ja sen arvottama toiminta on ihmisapinalajimme ominaisuus ja kilpailuetu luonnossa, ei mikään valinta.

Kilpailussa voittamisen pitäminen hyvänä asiana on arvovalinta.

safiiri

#354
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 05, 2019, 21:21:02
Etiikka (m.kreik. ἠθική [φιλοσοφία], sanasta ἤθος, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.[1]
Perinteisesti länsimainen etiikka on filosofian osa-alue. Länsimaista etiikkaa ja sen tutkimusta kutsutaan myös nimellä moraalifilosofia, moraalioppi tai filosofinen etiikka. Etiikka on sidoksissa muuhun ajatteluun siinä, että vastaukset eettisiin kysymyksiin riippuvat usein vastauksista todellisuuskäsitystä tai muita ajattelun osa-alueita koskeviin kysymyksiin.[1]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Etiikka

eettinen
-Etiikkaan kuuluva tai perustuva, moraalifilosofinen
-moraalinen, siveellinen. Esimerkiksi: Eettiset normit.

https://www.suomisanakirja.fi/eettinen

Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin. Moraali-sanaa käytetään sekä kuvailevasti viittaamaan vallitseviin käsityksiin oikeasta ja väärästä että ohjeita antavasti siitä, minkä tulisi olla moraalisesti hyvää ja oikeaa toimintaa.[1][2][3]
Etiikka on moraalin filosofista tutkimusta. Etiikka pyrkii toisaalta kuvaamaan ja selittämään moraalisia käsityksiä (deskriptiivinen etiikka) ja toisaalta perustelemaan, miten yksilön tai yhteisön tulisi toimia (normatiivinen etiikka).[3]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Moraali

Mutta silti on valittava tavoite, jonka pohjalta sitten näitä normeja voidaan perustella. Olennaista siinä on tapa, jolla valittuja arvoja puolustetaan. Luodaan siis hyviä argumentteja sille, miksi nuo arvot pitäisi ottaa ohjenuoraksi toiminnalle. Mutta - kuten filosofiassa yleensäkin - ei synny sellaisia tuloksia, jotka voitaisiin todeta faktoiksi. Ei synny lopultakaan varmoja objektiivisia arvoja, vaan vain perusteluja, joiden pohjalta sitten jokainen voi miettiä, onko niistä samaa mieltä vai ei. Edes normatiivinen etiikka ei lopulta väitä löytäneensä objektiivisia arvoja, vaan ennemminkin se vain pyrkii löytämään perusteluja valituille arvoille. Kuten itsekin voit wikiartikkelista todeta, normatiivinen etiikka ei ole päätynyt yhteen parhaaksi tällä hetkellä miellettyyn etiikkaan, vaan sen piirissä on useita - keskenään jopa ristiriitaisesti ohjaavia vaihtoehtoja. Mitään ratkaisua se ei tarjoa tilanteeseen, jossa yksi haluaa toimittavan velvollisuusetiikan mukaan, mutta toinen vannookin eettisen egoismin tai utilitarismin nimiin. Erilaisen etiikan valitsemalla voimme ajatella luovamme erilaista yhteiskunnan / yhteisön toimintaa. Mutta edes etiikka ei anna työkaluja siihen, millä perusteilla asettaisimme näistä jonkin tavoittelun paremmaksi kuin jonkin toisen. Filosofialle onkin tyypillistä, että erilaiset ajatusmallit voivat olla "totta" rinnakkain, eikä niiden tarkoitus edes ole lopulta kumota toista tapaa ajatella tai kuvata. Filosofia tieteenä ei ole kertomus siitä, miten vanhat ajatukset kumotaan uusilla ja pätevämmillä. Ne ovat ennemminkin rinnakkaisia näkökulmia, jotka ovat kaikki totta, mutta toisaalta mikään ei kuvaa kovinkaan hyvin koko todellisuutta. Ne ovat vain valittuja näkökulmia, joiden välisen paremmuuden lopulta voi määrittää vain se, miten hyvin ne soveltuvat niihin tavoitteisiin, jotka jossain tilanteessa on jo valittu. Jostain syystä. Mutta mitään ratkaisua ei etiikka tarjoa siihen, onko oikeassa se, joka vannoo eettisen egoismin nimiin ja pitää parhaimpana toimintanan yksilön edun maksimoivia valintoja, vai se, joka Aristoteleen jalanjäljissä painottaa kohtuullisuuden hyvettä. Etujen maksimointi vs. kohtuullisuus - kumpi valitaan tavoitteeksi? Voi hyvin hahmottaa, että nämä erilaiset normit helposti johtavat vaikkapa erilaiseen politiikkaan.

Tässä ei ratkaisuksi nyt riitä mikään "no eiks kaikki ole sitä mieltä että" -oletus. Sellainen ei ole tieteellisesti pätevää.

https://filosofia.fi/node/6985

Tässä tekstissä esitellään lyhyesti myös sitä, että filosofian piirissä on varsin monia näkemyksiä, jotka nimenomaan kiistävät objektiivisten ja tieteellisesti todistettujen eettisten periaatteiden olemassaolon mahdollisuuden. Jos siis pidämme filosofiaa tieteenä ja filosofiassa vallitsevia käsityksiä pätevinä tieteellisinä käsityksinä, on siis tiedettä ja tieteellistä väittää, että objektiivisia arvoja ei ole, eikä niitä tieteen keinoin voida löytää. Siten tästä suunnasta tarkastellen, sinun väitteesi on tieteen vastainen.

a4

Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 06, 2019, 01:39:05
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 05, 2019, 22:28:06
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 05, 2019, 21:28:52
Arvot sisältävät paradoksaalisesti hyvin vähän informaatiota, jonka merkitys on kuitenkin usein kaikki kaisessa. Arvo siis vastaa kysymykseen "miltä sinusta tuntuu". Tiede voi vastata siihen, miksi ihmisestä tuntuu, kuin miltä hänestä tuntuu, mutta ei siihen, onko se hyvä, että hänestä tuntuu juuri tuolta.
Tiede tekee yleispäteviä kuvauksia ja lähtökohtaisesti ihan mistä tahansa, kulloisen kehityksensä mukaisella tarkkuudella.
Tiede voi yltää ennustamaan yhä tarkemmin miltä minusta tuntuu, samoin kuin tiede on yltänyt ennustamaan yhä tarkemmin säätä. Ja siihen onko se hyvä että halla uhkaa, tiet ovat liukkaat, jäätiköt sulavat tai tsunami lähestyy.

Mitä tiede on ennustanut siitä, onko jäätiköiden sulaminen hyvä vai huono asia?

LainaaNäkisin että tiede pyrkii teknologisesti digitalisoimaan kaiken, älytaloista ja kaupungeista globaaliin äly-yhteiskuntien älyverkkoon eli pohjimmiltaan arvottamaan nolliksi ja ykkösiksi kaiken. Myös muualle avaruuteen.
Matemaattisesti laskemaan kaiken kaavoiksi, malleiksi, simulaatioiksi, ennusteiksi, prosesseiksi, rakenteiksi, systeemeiksi,..

Kirjaimet ja numerot sisältävät paradoksaalisesti myös vähän informaatiota..binäärisenä tai alkeishiukkasina vielä vähemmän...

Mitä tiede sanoo siitä, onko se hyvä vai huono asia?
Jäätiköiden nopeutuneesta sulamisesta, osana ihmisten aiheuttamaa tai kiihdyttämää ilmastonmuutosta, on viime aikoina paljon puhuttu huonona asiana ihmisille ja monille muillekin lajeille.

Mitä tulee tieteelliseen kehitykseen, en näe sitä hyvänä tai huonona vaan luonnollisena ja fysikaalisena prosessina, jossa ihmislajikin katoaa tavalla tai toisella ajan myötä. 

a4

Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 06, 2019, 08:56:26
Kilpailussa voittamisen pitäminen hyvänä asiana on arvovalinta.
Tietoiselle arvopohdintoihin kykenevälle elämänmuodolle kyseessä on kokemuksellinen arvovalinta, mutta pohjimmiltaan se on fysikaalinen evoluution prosessi.

Toki rajallisista resursseista kamppailevat luontokappaleet tekevät paljon myös eri asteista yhteistyötäkin.

a4

#357
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 06, 2019, 09:15:20
Mutta silti on valittava tavoite, jonka pohjalta sitten näitä normeja voidaan perustella. Olennaista siinä on tapa, jolla valittuja arvoja puolustetaan. Luodaan siis hyviä argumentteja sille, miksi nuo arvot pitäisi ottaa ohjenuoraksi toiminnalle. Mutta - kuten filosofiassa yleensäkin - ei synny sellaisia tuloksia, jotka voitaisiin todeta faktoiksi. Ei synny lopultakaan varmoja objektiivisia arvoja, vaan vain perusteluja, joiden pohjalta sitten jokainen voi miettiä, onko niistä samaa mieltä vai ei. Edes normatiivinen etiikka ei lopulta väitä löytäneensä objektiivisia arvoja, vaan ennemminkin se vain pyrkii löytämään perusteluja valituille arvoille. Kuten itsekin voit wikiartikkelista todeta, normatiivinen etiikka ei ole päätynyt yhteen parhaaksi tällä hetkellä miellettyyn etiikkaan, vaan sen piirissä on useita - keskenään jopa ristiriitaisesti ohjaavia vaihtoehtoja. Mitään ratkaisua se ei tarjoa tilanteeseen, jossa yksi haluaa toimittavan velvollisuusetiikan mukaan, mutta toinen vannookin eettisen egoismin tai utilitarismin nimiin. Erilaisen etiikan valitsemalla voimme ajatella luovamme erilaista yhteiskunnan / yhteisön toimintaa. Mutta edes etiikka ei anna työkaluja siihen, millä perusteilla asettaisimme näistä jonkin tavoittelun paremmaksi kuin jonkin toisen. Filosofialle onkin tyypillistä, että erilaiset ajatusmallit voivat olla "totta" rinnakkain, eikä niiden tarkoitus edes ole lopulta kumota toista tapaa ajatella tai kuvata. Filosofia tieteenä ei ole kertomus siitä, miten vanhat ajatukset kumotaan uusilla ja pätevämmillä. Ne ovat ennemminkin rinnakkaisia näkökulmia, jotka ovat kaikki totta, mutta toisaalta mikään ei kuvaa kovinkaan hyvin koko todellisuutta. Ne ovat vain valittuja näkökulmia, joiden välisen paremmuuden lopulta voi määrittää vain se, miten hyvin ne soveltuvat niihin tavoitteisiin, jotka jossain tilanteessa on jo valittu. Jostain syystä. Mutta mitään ratkaisua ei etiikka tarjoa siihen, onko oikeassa se, joka vannoo eettisen egoismin nimiin ja pitää parhaimpana toimintanan yksilön edun maksimoivia valintoja, vai se, joka Aristoteleen jalanjäljissä painottaa kohtuullisuuden hyvettä. Etujen maksimointi vs. kohtuullisuus - kumpi valitaan tavoitteeksi? Voi hyvin hahmottaa, että nämä erilaiset normit helposti johtavat vaikkapa erilaiseen politiikkaan.

Tässä ei ratkaisuksi nyt riitä mikään "no eiks kaikki ole sitä mieltä että" -oletus. Sellainen ei ole tieteellisesti pätevää.

https://filosofia.fi/node/6985

Tässä tekstissä esitellään lyhyesti myös sitä, että filosofian piirissä on varsin monia näkemyksiä, jotka nimenomaan kiistävät objektiivisten ja tieteellisesti todistettujen eettisten periaatteiden olemassaolon mahdollisuuden. Jos siis pidämme filosofiaa tieteenä ja filosofiassa vallitsevia käsityksiä pätevinä tieteellisinä käsityksinä, on siis tiedettä ja tieteellistä väittää, että objektiivisia arvoja ei ole, eikä niitä tieteen keinoin voida löytää. Siten tästä suunnasta tarkastellen, sinun väitteesi on tieteen vastainen.
Tänä päivänä filosofia on vain yksi tiede muiden tieteiden joukossa. Kaikki tieteellinen tutkimus pitää mahdollisena ja tähtää objektiivisiin ja tieteellisesti todistettuihin tuloksiin. Kunhan objektiivisuuden ja tieteellisen todistamisen määrittelee tieteellisessä merkityksessään oikein.
Teoreettinen tutkimus ja käytännöllinen soveltava tutkimus hyödyttävät toisiaan, myös tieteiden välisenä kehityksenä.
Moderni globalisoituva tietoyhteiskuntaelämä tapoineen, normeineen, lakeineen rakentuu tieteiden varaan - tiedon varaan. 
Kiviplaneetalle muodostuneessa fysikaalisten kumuloituvien prosessien evoluutiossa on kehittynyt älykäs eläinlaji joka yhteisöllisesti tiedostaa kokevansa yhä vahvemmin tavoittelevansa työkalukseen tietoa ja siihen perustuvaa teknologiaa.
Yhteiskunnallisia rakenteita, normeja, tapoja ja lakeja perustellaan kasvavasti tieteellisellä tiedolla.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 06, 2019, 10:40:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 06, 2019, 08:56:26
Kilpailussa voittamisen pitäminen hyvänä asiana on arvovalinta.
Tietoiselle arvopohdintoihin kykenevälle elämänmuodolle kyseessä on kokemuksellinen arvovalinta, mutta pohjimmiltaan se on fysikaalinen evoluution prosessi.

Toki rajallisista resursseista kamppailevat luontokappaleet tekevät paljon myös eri asteista yhteistyötäkin.


Teknologistuvat yhteiskunnat muodostavat "idioottien sukupolven"

Tulevaisuus on sitä, vaikka näennäisesti ihmiskunta kehittyy, niin se myös valikoituu joukkoihin joita ei voi hallita.

Nuorisossa on voima, vaikka se olisi hongongin tapaista mellakointia. Uskonsa menettäneet ihmiset eivät ole luopuneet toivosta parempaan tulevaisuuteen.

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 06, 2019, 10:22:07
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 06, 2019, 01:39:05
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 05, 2019, 22:28:06
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 05, 2019, 21:28:52
Arvot sisältävät paradoksaalisesti hyvin vähän informaatiota, jonka merkitys on kuitenkin usein kaikki kaisessa. Arvo siis vastaa kysymykseen "miltä sinusta tuntuu". Tiede voi vastata siihen, miksi ihmisestä tuntuu, kuin miltä hänestä tuntuu, mutta ei siihen, onko se hyvä, että hänestä tuntuu juuri tuolta.
Tiede tekee yleispäteviä kuvauksia ja lähtökohtaisesti ihan mistä tahansa, kulloisen kehityksensä mukaisella tarkkuudella.
Tiede voi yltää ennustamaan yhä tarkemmin miltä minusta tuntuu, samoin kuin tiede on yltänyt ennustamaan yhä tarkemmin säätä. Ja siihen onko se hyvä että halla uhkaa, tiet ovat liukkaat, jäätiköt sulavat tai tsunami lähestyy.

Mitä tiede on ennustanut siitä, onko jäätiköiden sulaminen hyvä vai huono asia?

LainaaNäkisin että tiede pyrkii teknologisesti digitalisoimaan kaiken, älytaloista ja kaupungeista globaaliin äly-yhteiskuntien älyverkkoon eli pohjimmiltaan arvottamaan nolliksi ja ykkösiksi kaiken. Myös muualle avaruuteen.
Matemaattisesti laskemaan kaiken kaavoiksi, malleiksi, simulaatioiksi, ennusteiksi, prosesseiksi, rakenteiksi, systeemeiksi,..

Kirjaimet ja numerot sisältävät paradoksaalisesti myös vähän informaatiota..binäärisenä tai alkeishiukkasina vielä vähemmän...

Mitä tiede sanoo siitä, onko se hyvä vai huono asia?
Jäätiköiden nopeutuneesta sulamisesta, osana ihmisten aiheuttamaa tai kiihdyttämää ilmastonmuutosta, on viime aikoina paljon puhuttu huonona asiana ihmisille ja monille muillekin lajeille.

Miksi se, että se on huono asia ihmisille, on huono asia?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.