Aborttikeskustelu

[Norma Bates]

Menin 20-vuotiaana työpaikkahaastatteluun ja tapasin kaksi tulevaa esinaistani. Kysyivät aionko tehdä lapsia. Totesin että en todellakaan aio, kun en ole koskaan niitä halunnut. Heille tuli kauhea kiire toppuutella että ei nyt noin saa päättää, tai jotain tämmöistä.

Helvettiäkö sitten utelivat.

Tuo siis vuonna 1989 tai 1990. Mitenkähän lienee nykyään, saako moisista yksityisasioista udella.

[Hippi]

Kyllä abortin saa alkuraskaudessa käytännössä aina sen halutessaan.

Nythän sitä ollaan vielä helpottamassa, että ei tarvita kahden lääkärin lausuntoa. Vai joko tuo muutos on tullut voimaan? En ole tarkoin seurannut tilannetta. Mutta sehän on ollut ns. kuollut kirjain jo pitkään ja hoitunut käytännössä niin, että hakija ei edes tapaa sitä toista lääkäriä. Näin ainakin PK-seudulla. En tiedä miten sitten jossain uskonnollisemmalla alueella, noudatetaanko siellä lain kirjainta tarkemmin.

[Melodious Oaf]

Kyllä abortin saa alkuraskaudessa käytännössä aina sen halutessaan.

Nythän sitä ollaan vielä helpottamassa, että ei tarvita kahden lääkärin lausuntoa. Vai joko tuo muutos on tullut voimaan? En ole tarkoin seurannut tilannetta. Mutta sehän on ollut ns. kuollut kirjain jo pitkään ja hoitunut käytännössä niin, että hakija ei edes tapaa sitä toista lääkäriä. Näin ainakin PK-seudulla. En tiedä miten sitten jossain uskonnollisemmalla alueella, noudatetaanko siellä lain kirjainta tarkemmin.

Ahaa, kiitos.

Olen ollut tässä aika pimennossa tai aika pitkälle kulloinkin vastaan tulleiden virallisten lähteiden varassa.

Tältä pohjalta on joku käsitys, mikä prosessissa on ns. perustason "idea" mutta ei mitään hajua käytännöistä ja toteutuksesta.

Vaikka aihe on vakava, mulla soi ton viestin jälkeen päässä joku Kalevauvan biisin kohta missä lauletaan suurin piirtein että

Voiko olla niin vaikeaa tajuta
Voi olla muodostunut alueellisia eroja

[Melodious Oaf]

Viimeksi Käypä hoito -suositusta on päivitetty 2013 — en ainakaan äkkiseltään näe että sitä olisi sen jälkeen muutettu. Silloin kuva tilanteesta on ollut suurin piirtein sama, mutta määrät ovat sen jälkeen laskeneet:

Raskaudenkeskeytyksen perusteet ja toteutus Suomessa on määritetty vuonna 1970 säädetyssä laissa. Keskeytysten vuosittainen määrä on Suomessa pitkään ollut noin 10 500. Ilmaantuvuus (vuonna 2011 kaikkiaan 9/1 000 15–49-vuotiasta naista) on pieni verrattuna moniin Euroopan maihin. Eniten keskeytyksiä tehdään 20–24-vuotiaille. Valtaosa (92 %) keskeytyksistä tehdään sosiaalisin perustein. Yli puolet (55 % vuonna 2011) keskeytyksistä tehdään ennen raskausviikon 7 päättymistä (≤ 8 + 0) ja vain vajaa 7 % raskausviikon 12 jälkeen. Toistuvien raskaudenkeskeytysten osuus on kasvanut jonkin verran: vuonna 2011 keskeytykseen hakeutuvista naisista 37 %:lle oli aiemminkin tehty keskeytys.

Samat jutut tossakin näkyy, ja eräällä tavalla ongelma kohdentuu 20-24 -vuotiaisiin ja toisaalta toistuviin keskeytyksiin.

Sekä nuorten naisten keskeytysten että kokonaismäärän osalta tilanne juuri nyt näyttää paremmalta kuin tuolloin, mutta en tiedä, mistä se täsmälleen johtuu.

Terveydenhuollon tehtävistä ja käytänteistä siellä on tällaista vähän kuivaa byrokraattista esitystä:

Raskaudenkeskeytyspotilaan toimiva hoitoketju on tärkeää suunnitella ja toteuttaa alueellisesti. Perusterveydenhuollossa lääkäri selvittää tarvittavat esitiedot, täyttää lomakkeen AB1, informoi keskeytysvaihtoehdoista ja suunnittelee jatkoehkäisyn. Potilaan yleinen terveydentila ja raskaudenkesto arvioidaan ja gynekologiset infektiot seulotaan. Mahdollinen irtosolunäyte (Papa-näyte) otetaan Käypä hoito -suosituksen "Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset" mukaisesti. Osa naisista tarvitsee enemmän aikaa ja mahdollisesti keskusteluapua ennen päätöstä keskeytyksestä ja osa myös keskeytyksen jälkeen. Henkilökohtaisen keskustelun lisäksi kirjallinen ohjeistus keskeytyskäytännöistä ja tukitahoista on tärkeää.

Tossa näkyy mun mielestä se, että eihän ne lääkärit omalta osaltaan kuitenkaan niin kovin paljoa voi tehdä millekään sosiaalisille ongelmille tai ihmisten elämäntilanteille.
     Tolla tavalla kuvattuna toi varmaan jostakusta vaikuttaa tosi brutaalilta ja nuivalta, mutta toisaalta olis kiva kuulla siihen jotain rakentavaa, että miten toi hoitoketju sitten pitäis järjestää ja miten toi pitäis oikeasti tehdä kokonaisuuden kannalta paremmin.

Pidän sitä onnettoman idealistisena ja todellisuudesta etääntyneenä haihatteluna, että lähdettäis tähän sillä, että muutettais perustavalla tavalla juridisia oikeuksia ja sitä kautta laajasti lainsäädäntöä. Tällä sektorilla yksinkertaisinta olis varmaan muuttaa ihan vain sitä vuoden 1970 lakia ja siinä määriteltyjä perusteita,  mutta ei sekään mun mielestä tarjoa mitään helppoa ja selkeää ratkaisua tohon koko juttuun.   

Oikeastaan kiinnostavaa olis hakea tähän näkökulmaa siitä, kun lääkäreillähän on aika paljon kaikenlaista verkostoitumista ja siihen liittyvää toimintaa, ja kun ammattikunnassa on aika paljon ns. "konservatiivista" tai kuitenkin aika perinteisiä arvoja suosivaa porukkaa, myös kristillisten lääkärien erilaisia ryhmiä ja verkostoja on aika paljon.

Olis mielenkiintoista nähdä, miten Puolimatkan käsitykset tästä vertautuu siihen, miten tollasessa kontekstissa puhutaan tähän liittyvistä käytännöistä ja ongelmista. Olettaisin että käytävä keskustelu on erilaista aika paljon myös alueellisesti ja eri ryhmien sisällä, mutta rohkenen olettaa että sieltä sais aika erilaisen kuvan kristillisyydestä kuitenkin kuin mitä se Puolimatkan tapauksessa näyttäis olevan.

[Melodious Oaf]

Sellaista deep dive -operaatiota en lähde tekemään että liittyisin johonkin niiden ryhmään. Mutta aivan pintaraapaisuna katsoen näyttäisi että Krisitillisessä lääkärilehdessä kirjoitetaan asiasta melko fiksun oloisesti ylipäätään ja esimerkiksi näin:

Elämän kunnioittaminen merkitsee lääkärin eettistenohjeiden mukaan ennen muuta pidättäytymistä osallistumasta kidutukseen, kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tai muuhun epäinhimilliseen toimintaan tai sellaisen valmisteluun.

Lääkäriliiton hallitus on vahvistanut 18.2.2016 syntymättömän oikeudet:
"Sikiö on äitinsä sisällä, mutta ei äidin ruumiinosa. Tämä voi luoda ristiriitoja sikiön ja sen äidin etujen ja oikeuksien välille. Lääkärin tehtävänä on pyrkiä tasapainottamaan molempien osapuolten edut ja oikeudet, ihmisarvoa jaelämää kunnioittaen. Ongelmattomia ratkaisuja ei ainaole löydettävissä, koska jommankumman osapuolen etujen korostaminen voi viedä mahdottomuuksiin."

Jos seuramme haluaa jatkossa sanoa jotain uutta aiheesta, olisi viesti varmaan parhaiten kohdennettavissa näihin
ohjeisiin.

Ei-toivotun raskauden tausta

"Ei-toivotun raskauden taustalla on usein heikko elämänhallinta, työttömyyttä, avioeroja ja päihteiden käyttöä. Tuoreen katsauksen mukaan itse keskeytys ei näyttäisi lisäävän psyykkisiä ongelmia, vaan psykiatrinen sairastuvuus lisää suunnittelemattomien raskauksien riskiä (ARMC 2011). Näyttää siltä, että raskaudenkeskeytyksestä on yhä selvemmin tulossa syrjäytymisen mittari." (Niinimäki 2012)

Itse katson että niin sanotut "perinteiset arvot" näkyvät aika vahvasti myös siinä, mitä Lääkäriliitto tekee. Ja tossa nyt ehkä käsitellään sitä ongelmaa jopa korostetusti sillä tavalla että se on haaste yhteiskunnalle ja liittyy nimenomaan huono-osaisuuden tai vaikeuksien kasautumiseen.

Se on yksi kristillinen näkökulma, ja samoin se, että noita ristiriitoja ja vaikeuksia ei ole mahdollista täysin välttää.

Toinen kristillinen näkökulma löytyy Puolimatkalta, ja se on se, että toi koko juttu on vaan ihan käsittämätön vääryys eikä tollasta pitäis eikä sais olla. Mutta siinä taas mun mielestä se empatia ja ne arvot on aivan hiton ontolla ja ohuella pohjalla sitten lopulta.

[Norma Bates]

Mikäs puolijumala tämä Puolimatka on, jota nimeä näkyy ympäri foorumia? Nevö hööt ov. Onko hän päättävässä asemassa kuten Räsänen? Miksi aborttiasia kuuluisi hänelle millään tavalla?

[Melodious Oaf]

Eihän se kai hänelle kuulukaan. Tavallaan fiksua olisi sivuuttaa kokonaan, mutta jos jonkun mielestä Puolimatka tai Ehnrooth edustavat hyvää konservatiivisuutta ja he kokevat että juuri sellaisten ihmisten pitäisi olla päättämässä asioista, kai tässä tarkoitus heidän sijaansa on tuoda esille sitä, että koko ajan konservatiiviset ihmiset päättävät ja toimivat ja vaikuttavat asioihin, ja siinä vois myös nähdä arvoa ja tukea sitä — tai itsehän voi valita mikä on sitä hyvää konservatiiivisuutta, jos sellaista haluaa ajaa ja edistää.

Välttämättä parasta ei ole se mikä eniten itseään tuo esiin.

[-:)lauri]

Mikäs puolijumala tämä Puolimatka on, jota nimeä näkyy ympäri foorumia? Nevö hööt ov. Onko hän päättävässä asemassa kuten Räsänen? Miksi aborttiasia kuuluisi hänelle millään tavalla?

Hän on ollut ehkäpä äänekkäin akateemisen maailman kristilliskonservatiiveista Suomessa. Se mistä itse opin hänet aikoinaan tuntemaan oli älykkääksi suunnitteluksi kutsutun kreationismin julistamisesta yliopistonsa nimissä. Kun työura kasvatustieteen professorina loppui Jyväskylän Yliopistossa, hänelle on annettu vähemmän palstatilaa mediassa, ja hän onkin ollut pikkuhiljaa unohtumaan päin.

[Hippi]

Minusta kyllä "kristillistä näkökulmaa" ei ainakaan käytännön työssä ole tarpeen näkyä. Miltä mahtaisi tuntua ihmisestä, joka tahtomattaan on tullut raskaaksi ja lähtenyt hädissään hakemaan aborttia ja tälle lääkäri alkaisi horisemaan kristillistä näkökulmaa ja syyllistämään avun tarvitsijaa.

Tuostakin on väännetty vuosikymmenet, että kristillisen elämänkatsomuksen omaava hakeutuu gynekologiksi, eikä sitten vakaumuksensa vuoksi halua tehdä kaikkia toimenpiteitä, joita työhön kuuluu. Miksi ei hakeudu jollekin muulle erikoisalalle, jossa vastaavaa ristiriita ei tule vastaan.

Ymmärrän hyvin, että alkuraskaudessa ei toivotun sikiön poistaminen elimistöstä ei ole kovinkaan traumatisoiva kokemus, mutta on tietysti hyvä, että kaikille on oikeasuhtainen jälkihoito. Minimissään ehkäisystrategian valinta ja tukeminen käyttöön otossa ja enimmillään tarvitseville jonkinlainen keskusteluapu. Enemmän tukea tarvitsevat luonnollisesti ne, joilla toivottu raskaus joudutaan keskeyttämään lääketieteellisistä syistä.

Tuosta viimeksi mainitusta on sen verran vierestä seuraajan kokemusta, että minulla olisi itseäni pari vuotta nuoremmat kaksossisarukset, jotka jouduttiin abortoimaan. En tiedä olisiko ne nykyaikana abortoitu vai pidetty pidempään kasvamassa ja hoidettu pieninä keskosina, mutta tuohon aikaan ei kovin pieniä keskosia menestyksekkäästi vielä pystytty hoitamaan ja ongelmaraskaudetkin olivat kai isompi ongelma kuin nykyisin. Joka tapauksessa äitini kärsi jonkinlaisesta syyllisyydentunteesta lopun ikänsä. Luultavasti tässäkin oli osansa kristillisyydellä.

[Norma Bates]

Siispä vielä enemmänkin kuin kouluista, uskonto on saatava ulos sairaaloista.

[Kopek]

Kuulun enemmistöön eli niihin 66,6:n prosenttiin suomalaisista, jotka kuuluvat kirkkoon. Vaikka olen monissa asioissa suuri syntinen ja kerettiläinen ja vaikka mitä, jonkinlainen kristillinen näkemys ajattelussani kai myös on taustalla lähinnä äidin puolelta perittynä. Lestadiolaistaustaisella äidilläni oli joitakin fundamentalististyyppisiä näkemyksiä, joista joitakin minäkin olen saattanut periä. Ei äiti kuitenkaan mikään lestadiolainen ollut. Hänen mielestään hänen lapsuutensa aikainen lestadiolaisuus ei edes ollut sellainen ääriliike, mikä kyseisestä aatteesta myöhempinä vuosikymmeninä on tullut.

Aborttikysymyksessä ja yleensä yhteiskunnallisissa kysymyksissä uskonnolla ei ole ajattelussani oleellista roolia. En koe, että Raamatun pitäisi olla jokin nykyajan lakikirja. Nihkeä suntautumiseni aborttiin ei siis johdu soinilaisesta "abortti on murha" -tyyppisestä uskonnollisesta käsityksestä vaan se on lähinnä tunnekysymys. Toisaalta siinä on hieman myös loogista pohdiskelua, eli kysymyksiä, millä perusteella asioista on päätetty ja muuta tällaista. Olen näkevinäni ristiriitaisuuksia. Ehkä näkemyksissäni on myös jonkinlaista tunnetason moraalista ja eettistä mietiskelyä.

En vaadi muutoksia lainsäädäntöön enkä vallitseviin käytäntöihin. Jos tuomitsen joitakin asioita, tuomitsen ne vain mielessäni. Live and let... live/die

[Melodious Oaf]

Minusta kyllä "kristillistä näkökulmaa" ei ainakaan käytännön työssä ole tarpeen näkyä. Miltä mahtaisi tuntua ihmisestä, joka tahtomattaan on tullut raskaaksi ja lähtenyt hädissään hakemaan aborttia ja tälle lääkäri alkaisi horisemaan kristillistä näkökulmaa ja syyllistämään avun tarvitsijaa.

Tuostakin on väännetty vuosikymmenet, että kristillisen elämänkatsomuksen omaava hakeutuu gynekologiksi, eikä sitten vakaumuksensa vuoksi halua tehdä kaikkia toimenpiteitä, joita työhön kuuluu. Miksi ei hakeudu jollekin muulle erikoisalalle, jossa vastaavaa ristiriita ei tule vastaan.

Olen tästä samaa mieltä. Jokin vakaumus tai periaate saa vaikuttaa siihen, mihin ammattiin hakeutuu tai minkä erikoisalan valitsee tai miten muuten järjestää elämänsä.

Se että omantunnonvapaudella oikeutetaan kieltäytymistä sellaiseen, mikä kuitenkin kuuluu sille vastuutontille, mille on itse hakeutunut, ei ole yleisenä toiminatapana mikään erityisen hyvä. Eikä minun käsitykseni mukaan suurin osa kritillisistä lääkäreistä näin toimikaan.

Eikä sekään ole oikein että työn ohessa saarnataan uskontoa. Näkisin että voit vaikuttaa Lääkäriliiton jäsenenä siihen keskuteluun mitä siellä käydään ja mitä linjauksia muotoillaan. Voit vaikuttaa omalla panoksella siihen, miten esimerkiksi kohtaat erilaisissa tilanteissa olevia ihmisiä, mutta ei siihen kuulu se että moralisoidaan.

[Norma Bates]

Jollain foorumilla aikoinaan olin sitä mieltä lääkärin tulee saada ideologisista syistä kieltäytyä abortin tekemisestä - kunhan sen sitten tekee joku muu. Minulle kaiketi kommentoitiin että jossain perähikiällä saatetaan olla sen yhden ainoan lääkärin varassa. Nyt voisi lähinnä ihmetellä että minkäs takia sen aborttivastaisen lääkärin pitäisi hommautua asemaan jossa häneltä pitää nöyrästi anoa aborttilupaa, eikä saa, kun on sen perähikiän ainoa lääkäri. Mutta koska perähikiällä ilmeisesti ollaan todennäköisemmin uskovaisia, niin tyyppihän on tietysti omalla kotiseudullaan. Kyllähän lääkäreissäkin on niitä jotka haluavat asua synnyinseudullaan.

Olletikin olen sitten ollut väärässä, ja lääkäri ei saa kieltäytyä abortin tekemisestä, jos ei hän voi siirtää sitä jollekin toiselle lääkärille tehtäväksi.

Ei se lääkäreiden jumalisen päätäntävallan alla saisi minun mielestäni olla, kun asia ei mielestäni kuulu edes miessukupuolellekaan. Jos mies pystyy siirtämään alkion omaan kehoonsa kehittymään ja synnyttämään sen itse, niin sitten hänellä on oikeus vaatia ettei raskaudenkeskeytystä saa tehdä.

Vaikkakin tuossakin olisi tietty vielä se seikka että aivan yhtälailla nainen voi pitää vastenmielisenä että hänen perimänsä jatkuu, kuin voi mieskin pitää oman perimänsä jatkumista, ja siksi toivoa aborttia.

[-:)lauri]

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/784dcf50-c39c-4e23-a289-d2394cbe33cb

Eduskunta äänesti aborttilainsäädännön muutosten puolesta selvin numeroin 125–41. Muutosten keskeinen sisältö määriteltiin OmaTahto2020-kansalaisaloitteessa. Lopulta vain kristillisdemokraatit, muutama kepuli ja suurin osa persuista vastusti ja yksi kepuli äänesti tyhjää.

[Kopek]

Asia on vahvistettu. Syntymättömällä ei ole ihmisoikeuksia.

Nainen kuitenkin kiisti syytteen pahoinpitelystä tai vammantuottamuksesta. Hänen puolustuksensa nojasi siihen, ettei rikoslaissa ole säädetty rangaistavaksi sikiöön kohdistuvaa pahoinpitelyä tai vammantuottamusta. Näiden rikosten kohteena voi olla vain ihminen, jota syntymätön sikiö ei rikosoikeudellisessa mielessä ole.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus päätyi äidin kanssa samalle kannalle. Kun huumeidenkäyttö oli tapahtunut, ei ollut sellaista oikeussubjektia, eli oikeuskelpoista henkilöä, joka olisi voinut olla rikosten uhri. Rikoslain mukaan pahoinpitelyn kohteena voi olla vain toinen ihminen ja ihmishengen rikosoikeudellisen suojan katsotaan alkavan vasta syntymästä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5c846df9-6d4b-41ce-9148-9c8ff241642b

Toisenlainen päätös olisi tietysti ollut mahdoton, koska silloin olisi annettu keskusteluapua Timo Soinille.

http://timosoini.fi/2021/01/abortti-ei-ole-ihmisoikeus/

https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/abortti-on-ihmisoikeus/

Mengele hykertelee ehkä haudassaan siitä, että syntymättömälle ihmisoikeudettomalle otukselle saa nykyisin tehdä mitä vain. Sillehän voisi tehdä myös lääketieteellsiä kokeita natsi-Saksan tyyliin. Poistettaisiin esimerkiksi tähysleikkauksessa kädet ja jalat tai osa aivoista ja katsottaisiin, millainen menninkäinen sieltä aikoinaan putkahtaa. 

Jostakin syystä abortille on säädetty tietyt aikarajat, minkä jälkeen tehty abortti katsotaan laittomaksi raskauden keskeyttämiseksi. Nykyajan Mengelen ei siis pitäisi keskeyttää raskautta vaan antaa koeolennon syntyä normaalisti kädettömänä ja jalattomana ja osa-aivoisena. Tai mitä kokeita sille olisi tehtykin.