Bongaa asiavirhe, ja korjaa se

[Amore]

Täällä romutetaan pötypuheet ja isketään faktat pöytään.

Erityisen tervetulleita oikaistaviksi ovat suurissa medioissa esitetyt virheelliset väitteet, joiden lausujina ovat laajasti tunnetut tai yhteiskunnalliselta asemaltaan arvovaltaiset henkilöt.

[Amore]

Keittiömestri Marcus Samuelsson päivitteli Skavlanissa, kuinka monet raaka-aineet ovat eurooppalaisten nimeämiä, vaikka ne ovat peräisin Afrikasta. (Samuelsson on syntyperältään etiopialainen.) Esimerkiksi hän mainitsi suklaan, josta usein puhutaan mainiten mm. "hieno belgialainen suklaa". On totta, että nykyisin kaakaota kasvatetaan Afrikassa, mutta itse kasvi on kotoisin Väli-Amerikasta, josta eurooppalaiset toivat sen mukanaan. Kaakao-sana perustuu nahuatlin kielen cacahuatl-sanaan. Nykyisen suklaan kehittivät eurooppalaiset ja se oli vaikea ja pitkällisen kehittelyn vaatinut tuote. Kaakaojuoma, joka Eurooppaan alun perin tuotiin, oli kitkerää. Eurooppalaiset alkoivat lisätä juomaan sokeria, jolloin siitä tuli suosittua. Myöhemmin kehitettiin pitkällisen ja vaikean prosessin seurauksena kiinteä suklaa, joka on peräisin 1800-luvulta.

Samuelsson päivitteli myös italialaisen/ranskalaisen kahvin käsitettä, vaikka kahvi on kotoisin Afrikasta. Juu-u, mutta ensimmäisenä siitä tekivät juoman arabit Arabian niemimaalla. Erilaisia paahtoja ja jauhatuksia sitten kehittelivät mm. italialaiset ja ranskalaiset, mistä johtuen nämä maat saavuttivat mainetta kahvimaina.

Kahvin, kaakaon ja teen kiehtovaan historiaan voi tutustua Timo Voipion kirjassa Tropiikin lahjat. Kahvin, teen ja kaakaon tarina

https://areena.yle.fi/1-50593626?autoplay=true

[urogallus]

Tuossa on kyse enemmänkin asenne- kuin asiavirheistä. Uliuli, kuten sanonta kuuluu. 

[Toope]

Eurooppalaiset osasivat hyödyntää raaka-aineita, afrikkalaiset lehmänlantaa...?

[Anders]

Väite 1

SUOMALAINEN TERVEYSSIVUSTO
Ainoastaan tarkistettua tietoa!

Väite 2

...jopa erittäin edistyneeseen ateroskleroosiin kamppailevat ihmiset voivat avata täysin jokaisen valtimon 28 päivässä, palauttaa normaalin verenkiertoon ja unohtaa väsymyksen ja kivun lopullisesti.

Täällä voit vahvistaa uskoasi: https://2scrtacher.com/order/fi/

[kertsi]

Muistin jälleen, miksi pari nimimerkkiä ovat pysyvästi estolistallani, ja näen heidän kirjoituksiaan vain, jos erikseen klikkaan auki. Esim.

^^
Yhdellä googlehaullahan tuo löytyi  https://ranneliike.net/uutiset/4061/syyllinen-aiti

Syntymäjärjestys

Viime vuosina on paljon puhuttu siitä teoriasta, että perheessä veljessarjan nuorimmat kehittyvät todennäköisemmin homoiksi. Jos äiti on synnyttänyt monta poikaa, nuorimmat mahdollisesti kehittyvät homoiksi. Vanhemmat sisaret eivät lisää nuoremmissa pojissa todennäköisyyttä homouteen. 2000-luvulla asiaa on selvitelty, ja huomattu että nuoremmat veljekset todella hieman useammin ovat homoja (6%) kuin vanhemmat veljet (2%). Asialle on yritetty keksiä selitysmalleja äidin immunivasteesta. Äidin elimistö ikään kuin "torjuu" raskausvaiheessa pojan ja poika kehittyy ei-maskuliiniseen suuntaan. Mutta arkikokemukset ovat toisenlaisia. Perheen ainoasta lapsesta voi myös kehittyä homo. Lapsilukua vähentämällä ei yhteiskunnassa päästä eroon homoista.

En sivuston luotettavuudesta osaa sanoa mitään.
Juttua siellä on enemmänkin, jos jotakuta kiinnostaa.

Äkkipäätään voisi olettaa, että äidin hormonituotanto voi  vanhemmiten vaihdella. Poikasikiön kohdalla sikiö vaikuttaa äidin testosteronituotantoon ja se vaikutta myös (mahdollisesti) siihen tulevaan lapseen. Tunnettua on, että testosteronihormonin määrä on tärkeässä osassa.

Muutenhan sukupuolen määrää se yksi y-kromosomi joka poikalapsilla on kolmen x-kromosomin  ohella.

Tytöthän saavat ne neljä x-korosomia.  Tosin x-kromosomeissa on noin 900 geeniä ja y-kromosomeissa noin 60-  joten ilmeisesti tyttöjen rakenne vaatii enemmän geneettistä tietoa.

Enpä olisi kovinkaan varma, että poikasikiö vaikuttaisi äidin testosteronituotantoon, mutta uskon, jos joku esittää evidenssiä. Jotenkin vaikuttaa kehäpäätelmältä tuo, että sikiö vaikuttaa äidin testosteronituotantoon, mikä sitten vaikuttaisi sikiön testosteronintuotantoon.

Sen sijaan ainakin se on puutaheinää, että tytöllä olisi normaalisti soluissaan neljä X-kromosomia. Kaksi niitä X-kromosomeja tytöillä on. Ja pojilla on yksi (eikä kolme) X-kromosomi yleensä, Y-kromosomin lisäksi.

Tuostakaan en ole ollenkaan varma, että tyttöjen rakenne muka vaatisi enemmän geneettistä tietoa.

Eiköhän se pikemminkin ole niin, että pojat ovat vähän niin kuin semmoisia evoluution koekappaleita, "expendable", ja siksi heillä variaatiota on enemmän kuin tytöillä, melkein ominaisuudessa kuin ominaisuudessa. Lajin säilyminen on enemmän kiinni naaraiden riittävästä määrästä kuin uroksien, varsinkin sellaisella eläinlajilla kuin ihminen (lukumääräisesti on enemmän kulttuureja, joissa esiintyy polygamiaa kuin monogamiaa, ja kaikissa kulttuureissa esiintyy myös sekasopuisuutta).  Joissain ympäristöissä on odottamattomista ominaisuuksista hyötyä, joten luonnonvalinta suosii kokeilujakin.  Naissukupuolen yksilöt ovat vähän "kallliimpia" kokeilukappaleita, ja siksi heidän ominaisuuksiensa variaatiot ovat pienempiä. Tämän taustalla on se, että naisilla on ikään kuin varakappale X-kromosomista, mistä on etua esim. periytyvien sairauksien vähäisyydessä: miehillähän on naisia enemmän periytyviä sairauksia, juurikin siksi, että heillä on vain yksi X-kromosomi. Naisilla, jos jonkin X-kromosomiin liittyvän geenin proteiinituotanto on esim. mutaation vuoksi häiriintynyt, voi se toinen X-kromosomi käsittääkseni tuottaa kyseistä proteiinia.

Tytöthän saavat ne neljä x-korosomia.  Tosin x-kromosomeissa on noin 900 geeniä ja y-kromosomeissa noin 60-  joten ilmeisesti tyttöjen rakenne vaatii enemmän geneettistä tietoa.

Väärintulkittua genetiikan raiskausta.
Geenien määrä ei ole olennaista, useimmat ovat miehillä ja naisilla samoja. Tietyt geenit tekevät alkulimasta miehen/naisen. X-kromosomin suurempi geenimäärä ei ole tärkeää, koska geneettiset vastinparit ovat pääosin samoja. Y-kromosomi luo niitä eroja/vaihtelua.

Tämä taas on alusta loppuun niin puutaheinää, ettei edes ansaitse kommenttia, muuta kuin että 900 geenin ero ei ole merkityksetön, eivätkä X-kromosomin geenitkään. Eroja ja vaihteluita tuo meioosi. Aivan idioottimaisia väitteitä Toopella taas.

[Karikko]

Enpä olisi kovinkaan varma, että poikasikiö vaikuttaisi äidin testosteronituotantoon, mutta uskon, jos joku esittää evidenssiä. Jotenkin vaikuttaa kehäpäätelmältä tuo, että sikiö vaikuttaa äidin testosteronituotantoon, mikä sitten vaikuttaisi sikiön testosteronintuotantoon.

Sen sijaan ainakin se on puutaheinää, että tytöllä olisi normaalisti soluissaan neljä X-kromosomia. Kaksi niitä X-kromosomeja tytöillä on. Ja pojilla on yksi (eikä kolme) X-kromosomi yleensä, Y-kromosomin lisäksi.

Väittävät paremmat asiantuntijat poikasikiön vaikuttavan äidin testosteronin tuotantoon ja hormonithan ovat isossa osassa lapsenkin kehityksessä.

Äidillä ja sikiöllä on yhteinen verenkierto. Äidin elimistö siis tunnistaa sikiön kivekset ja sen vaikutuksesta lisää testosteronin tuotantoa.
Luonnossa muutenkin tiedetään testosteronin vaikutus jälkeläisten sukupuoleen se ei ole mikään kovin uusi tieto.

Lapsi perimään vaikuttaa  siis molemmilta vanhemmilta saadut  kaksi kromosomia siis yhteensä neljä joiden perusteella lapsi rakentuu perien vanhempiensa ominaisuuksia. Tyttölapsilla on siis kaksi x-kromosomia omassa perimässään ja poikalapsilla x ja y-kromosomi.
Eli ei lasketa yhteen niiden määrää vaikka ne kaikki neljä osaltaan vaikuttavatkin tulevaan mukulaan.


Naisen rakenteessa on paljon sellaisia asioita joita ei miehen yksinkertaisempana oliona ole tarvetta omaksua, eli oletan edelleen, että sillä geenien isommalla määrällä on merkitystä.

Evoluutiolla ei myöskään ole tapana säilyttää sellaista mitä se ei tarvitse-


Täydennetään hieman, siis lapsella on noista neljästä kromosomista tulevat ominaisuudet-

Mieheltä toinen kromosomista on siis Y -kromosomi ja myös määrittää tulevan sukupuolen ja sry-geeni saa aikaan kiveksien muodostumisen jotka äidin elimistö tunnistaa ja valmistuu siihen poikalapseen.

>>

Lapsen sukupuoli määräytyy vanhemmilta perittyjen sukupuolikromosomien perusteella. Y-kromosomin lyhyessä haarassa on SRY-geeni (sex determining region of Y chromosome), jonka vaikutuksesta sikiön erilaistumattomat sukupuolielimet muodostuvat kiveksiksi eli lapsesta kehittyy poika. Y-kromosomin puuttumisen seurauksena lapsesta kehittyy tyttö. Tyttöalkiossa suurin osa toisen X-kromosomin geeneistä muuttuu toimimattomiksi. X-kromosomissa periytyviä geenivirheen aiheuttamia tauteja tunnetaan yli 500 (Aula ym. 2007). X-kromosomissa tautia aiheuttava geeni voi periytyä joko vallitsevasti tai peittyvästi. Peittyvästi periytyvä tautigeeni johtaa yleensä tyttölapsen oireettomaan kantajuuteen, mutta poikalapset ovat useimmiten sairaita. Translokaation seurauksena myös tyttölapsissa voi ilmetä X-kromosomissa peittyvästi periytyvän taudin oireita.

https://www.duodecimlehti.fi/duo99143

SRY
SRY (Sex-determining Region Y) on sukupuolen määräävä geeni ihmisen ja muiden kädellisten Y-kromosomin ääriosassa lähellä pseudoautosomaalista aluetta.[1] Ihmisen Sry geeni muodostuu yhdestä eksonista. Eksoni tuottaa 900 emäsparia käsittävän transkriptin. Transkripti puolestaan koodittaa 204 aminohaposta koostuvaa proteiinia.

Suurimmalla osalla muista nisäkkäistä vastaava geeni on UBE1.

[kertsi]

Äidillä ja sikiöllä on yhteinen verenkierto.

Ei ole. wikipedia: Istukan tärkein tehtävä on kuljettaa happea ja ravintoaineita äidin elimistöstä lapselle sekä kuljettaa kuona-aineita vastakkaiseen suuntaan. Aineiden vaihto sikiön ja äidin verenkierron välillä tapahtuu nukkalisäkkeiden kautta diffundoitumalla. Sikiön ja äidin verenkierto eivät siis joudu kosketuksiin toistensa kanssa.

Äidin elimistö siis tunnistaa sikiön kivekset ja sen vaikutuksesta lisää testosteronin tuotantoa.

Öh. En usko ilman evidenssiä tuotakaan. Yleensähän hormonituotantoa säätelevät toinen tai toiset hormonit feedback loopeissa, ja jos jotain hormonia on liikaa, sen tuotantoa vähennetään. Nainen tuottaa kyllä jonkin verran testosteronia omaan käyttöönsä. Ja poikasikiö tuottaa kyllä testosteronia omaan käyttöönsä, ajoittain paljonkin.

wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Testosteroni#Pojilla

Sikiökausi
Sikiön testosteronipitoisuuksia ei kyetä mittaamaan luotettavasti eettisellä tavalla. Tämän vuoksi testosteronin määrän vaikutuksia sikiön kehitykseen ei pystytä tutkimaan mittaamalla niitä suoraan sikiöstä.[7]

Pojilla
Poikasikiön kivekset alkavat tuottaa testosteronia sikiökauden kolmannella kuukaudella. Testosteronia alkaa kehittyä Leydigin soluissa, ja sen säätelystä pitää huolen istukkaperäinen istukkagonadotropiini. Testosteronin vaikutuksesta ulkoiset ja sisäiset sukupuolielimet maskulinisoituvat ja kasvavat miespuolisiksi. Ilman testosteronia ne kehittyisivät automaattisesti naispuolisiksi.[8] Ulkoisten sukupuolielinten eli siittimen ja kivespussin täydelliseen maskulinisoitumiseen tarvitaan lisäksi se, että testosteroni muuttuu paikallisesti voimakkaammaksi androgeeniksi, 5α-Dihydrotestosteroniksi (5α–DHT). Kivekset laskeutuvat sikiökauden lopulla vatsaontelosta kivespussiin testosteronin ja insuliinin kaltaisen tekijä 3:n yhteisvaikutuksesta.[9] Jos XY-kromosominen sikiö ei altistu riittävästi testosteronille, hänellä saattavat olla syntyessään epätäydellisesti maskulinisoituneet sukupuolielimet.[9]

Testosteroni maskulinisoi sikiön aivot ja herkistää monet kudokset, kuten lihakset, reagoimaan testosteroniin myöhemmällä iällä.[10]

Lapsi perimään vaikuttaa  siis molemmilta vanhemmilta saadut  kaksi kromosomia siis yhteensä neljä joiden perusteella lapsi rakentuu perien vanhempiensa ominaisuuksia. Tyttölapsilla on siis kaksi x-kromosomia omassa perimässään ja poikalapsilla x ja y-kromosomi.
Eli ei lasketa yhteen niiden määrää vaikka ne kaikki neljä osaltaan vaikuttavatkin tulevaan mukulaan.

Väitteesi siis oli paikkansapitämätön, kun väitit, että tytöillä on neljä X-kromosomia ja pojilla kolme.

Sitten tuot uuden väitteen, joka sekään ei pidä paikkansa. Vaikka vanhempien somaattisissa soluissa olisikin ja onkin yleensä yhteensä neljä sukukromosomia (äidillä kaksi ja isällä kaksi), niin heidän sukusoluissaan on mitoosin seurauksena vain yksi kromosomi, joko X tai Y, sukusolut ovat ns. haploidisia, toisin kuin diploidiset somaattiset solut, jotka ovat yl. XX tai XY -muotoisia. Eli lapsi ei saa molemmilta vanhemmiltaan kaksi sukukromosomia, vaan vain yhden sukukromosomin kultakin. Tiedän, ettet avaa linkkejä, koska haluat ilmeisesti vaan sönköttää omiasi ja hämmentää ja sekoilla, mutta siltä varalta, että joku toinen haluaa oppia jotain lisää aiheesta meioosi, niin tässä wikilinkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Meioosi

Naisen rakenteessa on paljon sellaisia asioita joita ei miehen yksinkertaisempana oliona ole tarvetta omaksua, eli oletan edelleen, että sillä geenien isommalla määrällä on merkitystä.

En usko, että mies olisi yksinkertaisempi olio, mutta sen kyllä uskon, että sekä geenien laadulla että määrällä on merkitystä.

Evoluutiolla ei myöskään ole tapana säilyttää sellaista mitä se ei tarvitse-

Tämä ei taida pitää paikkansa. Luonnonvalinta kyllä hävittää todennäköisemmin sellaiset perimät, joista on haittaa joko eloonjäämisen tai suvunjatkamisen kannalta, mutta jos ei niiden kannalta ole haittaa, ei ominaisuutta koodaavaan geeniin tai geeneihin kohdistu evolutiivistä valintapainetta, jolloin se ei karsiudu geenipoolista.

[Karikko]

Äidillä ja sikiöllä on yhteinen verenkierto.

Ei ole. wikipedia: Istukan tärkein tehtävä on kuljettaa happea ja ravintoaineita äidin elimistöstä lapselle sekä kuljettaa kuona-aineita vastakkaiseen suuntaan. Aineiden vaihto sikiön ja äidin verenkierron välillä tapahtuu nukkalisäkkeiden kautta diffundoitumalla. Sikiön ja äidin verenkierto eivät siis joudu kosketuksiin toistensa kanssa.

No miten vain haluaa ymmärtää, mutta äidin verenkiertoon perustuu lapsen kasvu ja kaikki se mitä ravinteita lapsen kasvamiseen ja elimistön muodostumiseen tarvitaan- kuten poikalapsen kehityksessä testosteronien tarpeeseen.-Lapselle tietenkin kehittyy oma verenkierto, siinä olet oikeassa. Istukan kautta lapsi kuitenkin "loisii" äitiään ja kasvaa ihmiseksi.. Eli sikiö on äitinsä verenkierron varassa.

Muuta saivartelua ei taida kannattaa kommentoida.  Sukupuolisena senneutraalina luonto on monipuolinen ja homojakin syntyy sekä muita joiden perimä lienee erikoistunut.
Perimän vaikutus lienee jonkinlainen tekijä tuskin ne tyhjästä tulevat. Väität siis, ettei osa kromosomeista vaikuta mitenkään, mutta uskokoon kuka haluaa..

[kertsi]

Väität siis, ettei osa kromosomeista vaikuta mitenkään, mutta uskokoon kuka haluaa..

EN väitä.

[Karikko]

^

Kertsiä ehkä kiinnostaa.

Kohtuullisen monimutkaista suvun jatkaminen, jaa no ei itse toimitus, mutta se kehitys kahden yksilön yhdistyminen yhdeksi omaksi ihmisekseen, tai yksilöksi.

Paljon on tutkittu ja paljon tiedetään, mutta todennäköisesti on paljon enemmän sitä mitä ei tiedetä.

(Luultavasti tuossa voi olla hieman virhettä joissakin kohtaa googlen käännöksestä johtuen)

>>>

Mitokondriaalinen periytyminen
Useimmissa monisoluisissa organismeissa mtDNA periytyy äidiltä (äidin kautta peritty). Mekanismeja tähän ovat mm. yksinkertainen laimennus (muna sisältää keskimäärin 200 000 mtDNA-molekyyliä, kun taas terveen ihmisen siittiössä on raportoitu sisältävän keskimäärin 5 molekyyliä), [42] [43] siittiöiden mtDNA:n hajoaminen miehen sukupuolielimissä ja hedelmöitetty muna; ja ainakin muutamissa organismeissa siittiöiden mtDNA:n epäonnistuminen päästä munasoluun. Olipa mekanismi mikä tahansa, tämä mtDNA:n periytymismalli löytyy useimmista eläimistä, useimmista kasveista ja myös sienistä. [44]

Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa ihmisvauvojen kerrottiin perivän mtDNA:ta sekä isältään että äideiltä, ​​mikä johti mtDNA- heteroplasmaan [ 45] , jonka muut tutkijat ovat hylänneet. [46] [47] [48]

Naisperintö
Sukupuolisessa lisääntymisessä mitokondriot periytyvät yleensä yksinomaan äidiltä; nisäkkään siittiöiden mitokondriot yleensä tuhoavat munasolut hedelmöityksen jälkeen. Myös mitokondriot ovat vain siittiön pyrstössä, jota käytetään siittiösolujen ajamiseen ja joskus häntä katoaa hedelmöityksen aikana. Vuonna 1999 ilmoitettiin, että isän siittiöiden mitokondriot (sisältävät mtDNA:ta) on merkitty ubikitiinilla niiden valitsemiseksi myöhempää tuhoamista varten alkion sisällä . [49] Jotkut koeputkihedelmöitystekniikat , erityisesti siittiön ruiskuttaminen munasoluun , voivat häiritä tätä.

Se, että mitokondrioiden DNA on enimmäkseen äidin kautta peritty, mahdollistaa sukututkimuksen tutkijoiden jäljittää äidin syntyperän kauas ajassa taaksepäin. ( Y-kromosomaalista DNA:ta , isäperinnöllistä, käytetään analogisella tavalla patrilineaalisen historian määrittämiseen.) Tämä suoritetaan yleensä ihmisen mitokondrion DNA :lla sekvensoimalla hypervariaabelit kontrollialueet (HVR1 tai HVR2) ja joskus mitokondrion täydellinen molekyyli. DNA, genealogisena DNA-testinä . [50] Esimerkiksi HVR1 koostuu noin 440 emäsparista. Näitä 440 emäsparia verrataan muiden yksilöiden samoihin alueisiin (joko tiettyihin henkilöihin tai tietokannan koehenkilöihin) äidin sukupolven määrittämiseksi. Useimmiten vertailu tehdään tarkistettuun Cambridge Reference Sequence -ohjelmaan . Vilà et ai. ovat julkaisseet tutkimuksia kotikoirien matrilineaalisesta polveutumisesta susista. [51] Mitokondriaalisen Eevan käsite perustuu samantyyppiseen analyysiin, jossa yritetään löytää ihmiskunnan alkuperä jäljittämällä sukulinjaa ajassa taaksepäin.

Mitokondrioiden pullonkaula

https://en.wikipedia.org/wiki/Mitochondrial_DNA


Mitokondrioiden luovutus
Pääartikkeli: Mitokondrioiden luovutus
IVF-tekniikka, joka tunnetaan nimellä mitokondrioiden luovutus tai mitokondriokorvaushoito (MRT), johtaa jälkeläisiin, jotka sisältävät luovuttajanarisen mtDNA:ta ja äidin ja isän tuman DNA:ta. Karan siirtotoimenpiteessä munan tuma siirretään sellaisen luovuttajanaraan munan sytoplasmaan, josta on poistettu tuma, mutta joka sisältää silti luovuttajanaaraan mtDNA:n. Yhdistelmämuna hedelmöitetään sitten miehen siittiöillä. Toimenpidettä käytetään, kun nainen, jolla on geneettisesti viallisia mitokondrioita, haluaa lisääntyä ja tuottaa jälkeläisiä terveillä mitokondrioilla. [69] Ensimmäinen tunnettu lapsi, joka syntyi mitokondrioiden luovutuksen seurauksena, oli poika, joka syntyi jordanialaisparille Meksikossa 6. huhtikuuta 2016. [70]

[kertsi]

Mitokondriot eivät mitenkään liity kromosomeihin, joten tuo ^ lainaamasi ei liity mitenkään paikkansapitämättömään väitteeseesi "Väität siis, ettei osa kromosomeista vaikuta mitenkään, mutta uskokoon kuka haluaa..".

Kromosomit ovat tumassa. Mitokondriot ovat tuman ulkopuolella.

[Karikko]

Mitokondriot eivät mitenkään liity kromosomeihin, joten tuo ^ lainaamasi ei liity mitenkään paikkansapitämättömään väitteeseesi "Väität siis, ettei osa kromosomeista vaikuta mitenkään, mutta uskokoon kuka haluaa..".

Kromosomit ovat tumassa. Mitokondriot ovat tuman ulkopuolella.

Jos lukaiset hieman perusteellisemmin, saatat löytää jotain oleellista perimästä. Puhuttiinhan siitä miten perimässä säilyvät erilaisuudet.

Kuten vaikka se y- kromosomin vaikutus,  (sieltähän löytyy se kiveksien muodostumiseen vaadittava tieto  -geeni) - valikoituuko se pois jo miehen siittiöistä, vai torjuuko naisen elimistö, sen silloin, kun sikiön sukupuoli alkaa muodostua.

Kahden ihmisen ominaisuudet perimässä on noin puolet molemmilta osapuolilta ja neljännes isovanhemmiltaan- jokaisen lapsen peruslähtökohta on sama, kunnes perityistä ominaisuuksista "valitaan oikeat ainekset tulevaan ihmiseen- eli "tytärsolu kasvaa niillä perusteilla.  (pojaksi, tai tytöksi)

Väität oikeastaan, että valinta tapahtuisi jo isän siittiöissä, tai sattumassa, onko niitä poikasiittiöitä lainkaan.
En oleta sen olevan nykynäkemyksen mukainen.



Googlen käännöksessä näkyy hieman virheitä, mutta toki tuota voi tarkistaa linkistä. Siellä on myös paljon enemmän tietoa..

[kertsi]

^ "Väität oikeastaan, että valinta tapahtuisi jo isän siittiöissä, tai sattumassa, onko niitä poikasiittiöitä lainkaan."

EN väitä. Ei ole korrektia tunkea omia sanojasi suuhuni.

[Karikko]

^ "Väität oikeastaan, että valinta tapahtuisi jo isän siittiöissä, tai sattumassa, onko niitä poikasiittiöitä lainkaan."

EN väitä. Ei ole korrektia tunkea omia sanojasi suuhuni.

No  joo kysyn siis, mitä väität, ellei se kelpaa, että sikiön perimään vaikuttavat molemmat vanhemmat ja kaikki se mitä siinä olevissa sikiön ja munasolun yhteydessä olevien perimäainesten yhteydessä tapahtuu.

Voihan sikiöissäkin olla kaikenlaisia virheitä, kuten  siittiöissä ja munasoluissakin.