Ravinnontuotanto, omavaraisuus ja tuotantoeläimet (yms)

[Karikko]

Suomikaan ei ole omavarainen ruoan suhteen- eikä sen laadun varsinkaan.

Aika paljon maailmalta tuodaan erilaisia ravintoaineita ja myös raaka-aineita suomen yllä pidossa.

Hedelmät muut etelän tuotteet, kaakao, kahvi  ja oleellisin öljy sekä paljon muuta myös. Ne kaikki pitää maksaa suomalaisella työllä. Metsä lienee suomen varannoista merkittävin ja turvekin sitä voisi olla, mutta se on nyt haluttu syrjäyttää paitsioon- jostain ihanteellisesta syystä.

Toisaalta esimerkiksi riisi jota syödään maailmanlaajuisesti, tuottaa paljon ilmastoa tuhoavaa metaania. Sehän viljellään vedessä ja siksi se bakteeritoiminta kasvustossa, tuottaa runsaasti metaania sivutöinään.

Riisi on muutenkin ongelmallinen, vaikka sitä syö pääruoka-aineenaan noin 60%:tia maailman väestöstä. Siinä ei ole kaikkia entsyymejä joita elimistö tarvitsee ja sen yksipuolinen syöti aiheuttaa esimerkiksi sokeutta.

Todellisuudessa tehomaatalous keinotekoisine lannoite-aineineen on mahdollistanut maailman väkiluvun jatkuvan kasvun ja siinä ohessa, myös ilmeisen luonnon tuhoutumisen ohessa ihmisenkin häviön. Kasvinsuojeluaineet ovat myös ilmeinen ongelma ja niistäkään ei päästä eroon, ilman satojen huomattavaa vähenemistä.

[Karikko]

Niin. Tehotuotanto ei ratkaise todellakaan maailman nälkäongelmaa. Eikä tehotuotanto ole hyväksi edes meille länsimaisille hyvinvoiville ihmisille, sillä se tuhoaa luonnon myös meiltä. Eikä maailman nälkä häviä pitämällä suurnavetoissa oikein paljon lehmiä.

Eihän se ratkaise, mutta se on ilmeisesti aihettanut väestön jatkuvan kasvun ja nälkäongelman sen seurauksena.

Moni muukin asia on siinä edesauttanut- kuten rokotusten ja muun empatiatoiminnan levittäminen.
Toki se tuo ihmisten mieleen hyväolon tunteen, tuntiessaan auttaneensa nälkää näkeviä ja puutteen alaisia.

Maailmassa syntyy yli 350 000 lasta päivittäin ja kaikille ei riitä hyväntahtoisia auttajia edes rikkaissa maissa saati kehityksessä syrjässä oleville.

[Toope]

Tehotuotanto ei ole ongelmien syy. Ihmisten liiallinen syntyvyys on liki kaikkien ongelmiemme perussyy. Jos saan vähän kärjistää.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, ympäristölliset ongelmat voidaan kaikki pitkälti tiivistää siihen, että elintilasta on kyse. Liikaa ihmisiä liian pienellä alueella. Ei Syyriassa taisteltaisi noin, jos syntyvyys olisi pysynyt terveissä rajoissa. Maa oli 1940 Suomen kokoinen väestöltään, nyt siellä on 5 kertaa enemmän väkeä meihin verrattuna. Elintilasta nuo tappelevat. Etiopiassa oli liveaid-vuonna 1984 40 miljoonaa asukasta, nyt siellä on liki 100 miljoonaa. Siksi siellä tapellaan.

Syntyvyydensäännöstely on se asia, johon kehitysapuyhteistyönkin pitäisi panostaa, big time.

[Toope]

Juu, riisinviljelykään ei ole aivan tervettä ja ekologista.
Sopisi pienemmälle väestölle, mutta ei 5 miljardin ihmisen perusruoka-aineeksi.

[Karikko]

Tehotuotanto ei ole ongelmien syy. Ihmisten liiallinen syntyvyys on liki kaikkien ongelmiemme perussyy. Jos saan vähän kärjistää.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, ympäristölliset ongelmat voidaan kaikki pitkälti tiivistää siihen, että elintilasta on kyse. Liikaa ihmisiä liian pienellä alueella. Ei Syyriassa taisteltaisi noin, jos syntyvyys olisi pysynyt terveissä rajoissa. Maa oli 1940 Suomen kokoinen väestöltään, nyt siellä on 5 kertaa enemmän väkeä meihin verrattuna. Elintilasta nuo tappelevat. Etiopiassa oli liveaid-vuonna 1984 40 miljoonaa asukasta, nyt siellä on liki 100 miljoonaa. Siksi siellä tapellaan.

Syntyvyydensäännöstely on se asia, johon kehitysapuyhteistyönkin pitäisi panostaa, big time.

Tehomaatalous mahdollistaa ihmisten lisääntymisen, ruokahuolto on siinä oleellista.
1600 ja 1700 luvuilla suomessakin väkeä kuoli ahkerasti nälkään, vaikka asukasluku oli paljon nykyistä pienempi.

Etiopia tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että sieltä viedään runsaasti maataloustuotteita maailman- markkinoille. Viljaa varsinkin. Se on uudenlainen viljaparatiisi, jota maailmanpankki ja sijoittajat rahoittavat.

Vahinko vain, että alkuperäisiltä viljelijöiltä on viety maat ja mannut sekä heidän toimeentulonsa. Mutta saihan nykyinen johtaja sentään nobelin rauhanpalkinnon.

[safiiri]

Tehotuotanto ei ole ongelmien syy. Ihmisten liiallinen syntyvyys on liki kaikkien ongelmiemme perussyy. Jos saan vähän kärjistää.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, ympäristölliset ongelmat voidaan kaikki pitkälti tiivistää siihen, että elintilasta on kyse. Liikaa ihmisiä liian pienellä alueella. Ei Syyriassa taisteltaisi noin, jos syntyvyys olisi pysynyt terveissä rajoissa. Maa oli 1940 Suomen kokoinen väestöltään, nyt siellä on 5 kertaa enemmän väkeä meihin verrattuna. Elintilasta nuo tappelevat. Etiopiassa oli liveaid-vuonna 1984 40 miljoonaa asukasta, nyt siellä on liki 100 miljoonaa. Siksi siellä tapellaan.

Syntyvyydensäännöstely on se asia, johon kehitysapuyhteistyönkin pitäisi panostaa, big time.

Tehomaatalous mahdollistaa ihmisten lisääntymisen, ruokahuolto on siinä oleellista.
1600 ja 1700 luvuilla suomessakin väkeä kuoli ahkerasti nälkään, vaikka asukasluku oli paljon nykyistä pienempi.

Etiopia tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että sieltä viedään runsaasti maataloustuotteita maailman- markkinoille. Viljaa varsinkin. Se on uudenlainen viljaparatiisi, jota maailmanpankki ja sijoittajat rahoittavat.

Vahinko vain, että alkuperäisiltä viljelijöiltä on viety maat ja mannut sekä heidän toimeentulonsa. Mutta saihan nykyinen johtaja sentään nobelin rauhanpalkinnon.

Tuskinpa se Suomen maatalous oli 1800-luvullakaan nykyistä tehotuotantoa muistuttavaa. Ns. nälkävuodet tuolloin saivat kuitenkin alkunsa Krimin sodasta ja muutoinkin ne johtuivat paljolti politiikasta, jota harjoitettiin - tai oltiin harjoittamatta, jos ajatellaan poliittisten toimien tarkoituksena olevan nälänhädän estäminen. Ihan samaan tapaan nykyään nälkä maailmassa liittyy voimakkaasti konflikteihin, jotka estävät maatalouden harjoittamisen. Toinen nälkää tuottava ilmiö on kuivuus, joka tekee viljelyn mahdottomaksi - paitsi niille, joilla on lihaksia ja varaa järjestää keinokastelua. Usein kuitenkin sekin on veden johtamista yhdeltä tarvitsevalta toiselle. Veden valmistamista kun ei ole kai kukaan vielä pystynyt teollistamaan kannattavasti (makean veden siis, joka kävisi kastelemiseen). Päinvastoin teollinen tuotanto tuppaa tuhoamaan likaamalla senkin veden, jota olis käytettävissä.

Sanoisin, että paljon enemmän nälässä onkin kysymys siitä, kuka saa ja kuka ei. Väestön vähentäminen ei takaa millään tapaa sitä, että kaikilla olisi varaa ruokaansa tai tarjolla viljavaa maata tuottaa ruokansa itse.

[Karikko]

Tehotuotanto ei ole ongelmien syy. Ihmisten liiallinen syntyvyys on liki kaikkien ongelmiemme perussyy. Jos saan vähän kärjistää.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, ympäristölliset ongelmat voidaan kaikki pitkälti tiivistää siihen, että elintilasta on kyse. Liikaa ihmisiä liian pienellä alueella. Ei Syyriassa taisteltaisi noin, jos syntyvyys olisi pysynyt terveissä rajoissa. Maa oli 1940 Suomen kokoinen väestöltään, nyt siellä on 5 kertaa enemmän väkeä meihin verrattuna. Elintilasta nuo tappelevat. Etiopiassa oli liveaid-vuonna 1984 40 miljoonaa asukasta, nyt siellä on liki 100 miljoonaa. Siksi siellä tapellaan.

Syntyvyydensäännöstely on se asia, johon kehitysapuyhteistyönkin pitäisi panostaa, big time.

Tehomaatalous mahdollistaa ihmisten lisääntymisen, ruokahuolto on siinä oleellista.
1600 ja 1700 luvuilla suomessakin väkeä kuoli ahkerasti nälkään, vaikka asukasluku oli paljon nykyistä pienempi.

Etiopia tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että sieltä viedään runsaasti maataloustuotteita maailman- markkinoille. Viljaa varsinkin. Se on uudenlainen viljaparatiisi, jota maailmanpankki ja sijoittajat rahoittavat.

Vahinko vain, että alkuperäisiltä viljelijöiltä on viety maat ja mannut sekä heidän toimeentulonsa. Mutta saihan nykyinen johtaja sentään nobelin rauhanpalkinnon.

Tuskinpa se Suomen maatalous oli 1800-luvullakaan nykyistä tehotuotantoa muistuttavaa.

Tuskin,> tuskin kukaan on myöskään sellaista väittänyt.

Tehokaampaa kuitenkin, kuin edellisillä vuosisadoilla, tai sitten on jämähdetty paikoilleen ja pellot menneet pakettiin.

[safiiri]

Tehotuotanto ei ole ongelmien syy. Ihmisten liiallinen syntyvyys on liki kaikkien ongelmiemme perussyy. Jos saan vähän kärjistää.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, ympäristölliset ongelmat voidaan kaikki pitkälti tiivistää siihen, että elintilasta on kyse. Liikaa ihmisiä liian pienellä alueella. Ei Syyriassa taisteltaisi noin, jos syntyvyys olisi pysynyt terveissä rajoissa. Maa oli 1940 Suomen kokoinen väestöltään, nyt siellä on 5 kertaa enemmän väkeä meihin verrattuna. Elintilasta nuo tappelevat. Etiopiassa oli liveaid-vuonna 1984 40 miljoonaa asukasta, nyt siellä on liki 100 miljoonaa. Siksi siellä tapellaan.

Syntyvyydensäännöstely on se asia, johon kehitysapuyhteistyönkin pitäisi panostaa, big time.

Tehomaatalous mahdollistaa ihmisten lisääntymisen, ruokahuolto on siinä oleellista.
1600 ja 1700 luvuilla suomessakin väkeä kuoli ahkerasti nälkään, vaikka asukasluku oli paljon nykyistä pienempi.

Etiopia tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että sieltä viedään runsaasti maataloustuotteita maailman- markkinoille. Viljaa varsinkin. Se on uudenlainen viljaparatiisi, jota maailmanpankki ja sijoittajat rahoittavat.

Vahinko vain, että alkuperäisiltä viljelijöiltä on viety maat ja mannut sekä heidän toimeentulonsa. Mutta saihan nykyinen johtaja sentään nobelin rauhanpalkinnon.

Tuskinpa se Suomen maatalous oli 1800-luvullakaan nykyistä tehotuotantoa muistuttavaa.

Tuskin,> tuskin kukaan on myöskään sellaista väittänyt.

Tehokaampaa kuitenkin, kuin edellisillä vuosisadoilla, tai sitten on jämähdetty paikoilleen ja pellot menneet pakettiin.

Klikkasin vahingossa viestin menemään ennen kuin sain sen valmiiksi. Kirjoitin siis paljon pidemmin kuin tuossa kommentoit.

[Karikko]

Etiopia on oikein hyvä esimerkki, miten talous "kukoistaa kansan kustannuksella ja siitä saa jopa rauhallisen nobelin palkakseen.

Saudi-star ja monet muut kansainväliset sijoittajat maailmanpankin tuella ovat suunnaneet sinne "ilmaisen hyvän tuottavan maan vuoksi. Heille on annettu tehotuotantoon miljoonia neliökilometrejä maata ja sen maan entiset ja etniset asukkaat ajettu pois-

Taitaa siellä "torpparit kapinoida. Tai maattomat joiden maa on lahjoitettu pois.

Etiopia on siis suuri viljan, riisin, hedelmien, teen, kahvin viejä.  Ja myös yy-koon avustusten tarpeessa oleva nälänhätää kärsivä maa.

[Toope]

Etiopia tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että sieltä viedään runsaasti maataloustuotteita maailman- markkinoille. Viljaa varsinkin. Se on uudenlainen viljaparatiisi, jota maailmanpankki ja sijoittajat rahoittavat.

Vahinko vain, että alkuperäisiltä viljelijöiltä on viety maat ja mannut sekä heidän toimeentulonsa. Mutta saihan nykyinen johtaja sentään nobelin rauhanpalkinnon.

Ei ollut mielenkiintoinen maa, vaan sosialistinen esimerkki huonosta afrikkalaisesta taloudesta. Kun kustaan asiat, kustaan kunnolla.
Etiopia on esimerkki afrikkalaisesta maasta, jossa ei ikinä ole ollut järkevää johtajaa/johtoa. Missäpä afrikkalaisessa maassa olisi ollut?
Miksi afrikkalaiset eivät kykene luomaan hyviä hallintoja, vaan aina tuollaisia paskaläpiä korruptionsa kera?

[Karikko]

Kaupan munistakin voi koettaa kasvattaa kananpoikia, vaikka sitä ei taitamattomalle suositella.

Mietin vain, että noiko se kukko on päässyt puikahtamaan kanaloihin vierailemaan, vai onko siinä jotain neitseellistä.

https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000007688839.html

[Karikko]

^^
^

Suomessa oli nälänhätää aikoinaan ja ihmisiä kuoli sen seurauksena. Silloin oli porukkaa paljon vähemmän, kuin nykyään.
Siitä voidaan päätellä myös ettei sen aikainen ruoan tuotanto ollut riittävää edes sille väkimäärälle, vaikka ahkerasti ihmiset kaskimaitaan viljelivät silloisilla taidoilla ja voimavaroilla.

Nykyisinkin eletään ulkomailta tuotavan ruoan varassa paljolti- esim leipäviljat.

Sikaa tosin myydään paljon ulkomaille (kiinaan, koreaan, uuteen-seelantiin) ainakin. Varmaan venäjälle myös- ilmeisen kannattavasti.

Öljy tietenkin on mahdollistanut paljon, keinolannoitteet ja kemianteollisuuden tuottamat aineet ovat avainasemassa siinäkin.

Maataloussektori työllistää paljon myös muuta teollisuutta- esimerkkinä vaikka traktoreita joita myydään maailmanlaajuisesti yli 50 miljardilla eurolla vuosittain.

Vahinko vain, että tuollainen tehokas toiminta tuo myös ongelmia mukanaan ja ihmisten lisääntymistä liiallisiin mittoihin, eikä kaikkia voi pelastaa, ei edes tänne näennäisesti tyhjään suomeen. Olivat sitten minkä värisiä hyvänsä, niin jostain ne eväät on aina hommattava.

[safiiri]

^^
^

Suomessa oli nälänhätää aikoinaan ja ihmisiä kuoli sen seurauksena. Silloin oli porukkaa paljon vähemmän, kuin nykyään.
Siitä voidaan päätellä myös ettei sen aikainen ruoan tuotanto ollut riittävää edes sille väkimäärälle, vaikka ahkerasti ihmiset kaskimaitaan viljelivät silloisilla taidoilla ja voimavaroilla.

Nykyisinkin eletään ulkomailta tuotavan ruoan varassa paljolti- esim leipäviljat.

Sikaa tosin myydään paljon ulkomaille (kiinaan, koreaan, uuteen-seelantiin) ainakin. Varmaan venäjälle myös- ilmeisen kannattavasti.

Öljy tietenkin on mahdollistanut paljon, keinolannoitteet ja kemianteollisuuden tuottamat aineet ovat avainasemassa siinäkin.

Maataloussektori työllistää paljon myös muuta teollisuutta- esimerkkinä vaikka traktoreita joita myydään maailmanlaajuisesti yli 50 miljardilla eurolla vuosittain.

Vahinko vain, että tuollainen tehokas toiminta tuo myös ongelmia mukanaan ja ihmisten lisääntymistä liiallisiin mittoihin, eikä kaikkia voi pelastaa, ei edes tänne näennäisesti tyhjään suomeen. Olivat sitten minkä värisiä hyvänsä, niin jostain ne eväät on aina hommattava.

Silloisen nälänähädän syiksi on myös todettu monella tapaa epäonnistunut politiikka vähintäänkin yhtä suurena vaikuttajana kuin ruuan tuotannon riittämättömyys.

[Karikko]

^^
^

Suomessa oli nälänhätää aikoinaan ja ihmisiä kuoli sen seurauksena. Silloin oli porukkaa paljon vähemmän, kuin nykyään.
Siitä voidaan päätellä myös ettei sen aikainen ruoan tuotanto ollut riittävää edes sille väkimäärälle, vaikka ahkerasti ihmiset kaskimaitaan viljelivät silloisilla taidoilla ja voimavaroilla.

Nykyisinkin eletään ulkomailta tuotavan ruoan varassa paljolti- esim leipäviljat.

Sikaa tosin myydään paljon ulkomaille (kiinaan, koreaan, uuteen-seelantiin) ainakin. Varmaan venäjälle myös- ilmeisen kannattavasti.

Öljy tietenkin on mahdollistanut paljon, keinolannoitteet ja kemianteollisuuden tuottamat aineet ovat avainasemassa siinäkin.

Maataloussektori työllistää paljon myös muuta teollisuutta- esimerkkinä vaikka traktoreita joita myydään maailmanlaajuisesti yli 50 miljardilla eurolla vuosittain.

Vahinko vain, että tuollainen tehokas toiminta tuo myös ongelmia mukanaan ja ihmisten lisääntymistä liiallisiin mittoihin, eikä kaikkia voi pelastaa, ei edes tänne näennäisesti tyhjään suomeen. Olivat sitten minkä värisiä hyvänsä, niin jostain ne eväät on aina hommattava.

Silloisen nälänähädän syiksi on myös todettu monella tapaa epäonnistunut politiikka vähintäänkin yhtä suurena vaikuttajana kuin ruuan tuotannon riittämättömyys.

Varmaan politiikka tosiaan oli isossa roolissa. Viljelijöiltä vietiin iso osuus tuotannosta ruotsiin, kun ruotsin vallassa oltiin. Sodittiin myös ruotsalaisten sotia, johon otettiin varusväkeä suomestakin paljon.
Ruotsin keskusvallan aikaan, myös kansatalouden voimavarat käytettiin ruotsin (sen aatelisten) hyväksi ja verotulot menivät sinne.

Sittemmin autonomisen venäjän vallan alla saatii pitää ne verovarat suomen taloudessa ja se osaltaan nopeutti suomenkin kehitystä, eli oli nopeaa kasvua, jotain hyvää siis siinäkin muutoksessa.

Muutenkin tapahtui maailmalla (tulivuorenpurkauksia), joiden vuoksi oli kylmiä kesiä jotka tuhosivat satoja.

[a4]

Voima-lehden uusimmassa numerossa oli juttua proteiinin turhasta tankkaamisesta ja sen kytkeytymisestä vesistöjen rehevöitymiseen ja moniongelmaiseen eläinteollisuuteen.
"Suomen peltoalasta lähes 80 prosenttia palvelee kotieläintaloutta."
Laskelmien mukaan jo yksistään Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan pellot riittäisivät ruokkimaan suomalaiset vegaaniravinnolla.
Lihan syömiseen liittyy edelleen suuria tunteita, ja monissa tutkimuksissa korostuu punaisen lihan tärkeys erityisesti miehille.
https://voima.fi/hairikot/artikkeli/proteiinipaniikki/