Ravinnontuotanto, omavaraisuus ja tuotantoeläimet (yms)

[Xantippa]

Aave voisi halutessaan mietiskellä, mitä suomalaisten omavaraisuuteen on vaikuttanut suomalaisten perinteisen ruokavalion, joka koostui perunasta, lantusta, nauriista, porkkanoista, jne. ja sisälsi vain hyvin vähän lihaa, muuttuminen appelsiinien, avokadojen ja rotukarjan lihan syömiseen.

Jos kaikki suomalaiset muuttaisivat ruokavaliotaan enemmän juurespohjaiseksi (talvella ei Suomessa juuri salaatit ja muut vihanneksetkaan kasva), jättäisivät suuren lihamäärän syömättä ja siirtyisivät järvikalaan, ei Suomella olisi mitään hätää, vaikka rajatoiminnot katkeilisivat.

T: Xante

[Laika]

Aave voisi halutessaan mietiskellä, mitä suomalaisten omavaraisuuteen on vaikuttanut suomalaisten perinteisen ruokavalion, joka koostui perunasta, lantusta, nauriista, porkkanoista, jne. ja sisälsi vain hyvin vähän lihaa, muuttuminen appelsiinien, avokadojen ja rotukarjan lihan syömiseen.

Jos kaikki suomalaiset muuttaisivat ruokavaliotaan enemmän juurespohjaiseksi (talvella ei Suomessa juuri salaatit ja muut vihanneksetkaan kasva), jättäisivät suuren lihamäärän syömättä ja siirtyisivät järvikalaan, ei Suomella olisi mitään hätää, vaikka rajatoiminnot katkeilisivat.

T: Xante

Enpä voi väittää lukevani ceaucescun ölinöitä, vaan eivät tainneet kommentin perusteella liittyä aiheeseen.

On aina epäkiitollista korjata faktisesti virheellisiä jollotuksia, kun ne vielä kirjoitetaan asian vierestä. Ylläpito voisi puuttua tuollaisiin reippaalla kädellä.

[Toope]

Laika voisi halutessaan tutkia ja miettiä myös maankäyttöä ihan vain täällä kotoisessa Suomessa. Mikäli hän tekisi niin, hän huomaisi nopeasti, että kotimaassamme niin maanviljelystä kuin karjankasvatusta on ajettu alas jo yli kriittisen pisteen, ja maanviljelijöiden ja karjankasvattajien ahdinko sen kuin syvenee. Suomen todellakin kannattaisi olla ruoassa mahdollisimman omavarainen, ja sitäkin me voisimme olla. Vaan kun se ei käy paikallisella duopolillemme (S-ryhmä ja Kesko) ja heidän voitonmaksimoinnilleen, niin tilanne on se mikä se on. Keskonkin primaarifunktio on tuottaa maksimaalista voittoa osakeomistajilleen, eikä murehtia mistään kotimaisesta ruoasta, tai täkäläisistä ruoantuottajista.

Koska edellä mainitut eivät suostu missään nimessä tinkimään omista voitoistaan, kaikenlaiset kohonneet kustannukset otetaan maanviljelijöiden nälkäkuoleman partaalta -tason pienestä pussista.

Nnjoo, ruoantarjoaminen Suomessa toimii hyvin, mutta ei ehkä paikallinen ruokatalous/tuotanto.

[Toope]

Kehittyneet maat eivät ole ongelma väestönkasvun suhteen, kehitysmaat ovat!

Niinkö luulet, miksi (siksikö) siis sivistyneet maat jatkuvasti pyrkivät sivistämään maita joissa tuota kehittymättömyyttä esiintyy.  Vieden heidän luonnonvaransa ja rikkautensa halvalla työvoimalla tehdyn työn avulla.

Öljyt-kahvit mineraalit ruokatuotannon jne.. kulta on myös yksi tuhoa tuottava aine- kuten timantitkin- niiden hyödyntämisessä pilattaan luontoa hurjasti- puhumattakaan metsistä joita rikkaiden maiden Palmuöljyn viennin vuoksi tuhotaan- tai sellun brasilian etanolituotantoa ja paljon muuta- ja rikkaat maat ilmeisesti ovat täysin syyttömiä tuohon planeetan tuhoutumiseen ja kasvihuoneilmiön pahenemiseen- "syy onkin siis vain se, että kehittymättömissä maissa on liikaa ihmisiä..

Mutta raaka-aineethan (niiden vientikauppa) ovat kehitysmaille se suurin dollarientuoja! Mistä muista lähteistä kehitysmaat rahaa saisivat, jos eivät raaka-aineista?

[Hiha]

Jos kaikki suomalaiset muuttaisivat ruokavaliotaan enemmän juurespohjaiseksi (talvella ei Suomessa juuri salaatit ja muut vihanneksetkaan kasva), jättäisivät suuren lihamäärän syömättä ja siirtyisivät järvikalaan, ei Suomella olisi mitään hätää, vaikka rajatoiminnot katkeilisivat.

Ollakseen realistinen tällaisen siirtymän pitäisi tapahtua tavalla, johon tuottajat ja jalostus ja jakelu pystyisivät sopeutumaan. Muuten entistä kysyntää ja tarjontaa kyllä häviäisi, mutta uusi kysyntä tyydytettäisiin pääosin globaalien toimijoiden eväin.

Omatoiminen ruokavalion vaihto kansallisella tasolla ei ole niin yksinkertaista kuin äkkiä kuvittelisi. Silloisessa Ruotsissa ja Norjassa sitä oli mahdollista kokeilla vuosina 1695–1697, kun viljasato epäonnistui monena vuotena peräkkäin. Voisi ajatella, että ihmiset olivat silloin reippaampia ja omatoimisempia kuin nykyisin, ja olisivat osanneet paikata marjoilla, sienillä, kalalla, riistalla. Kuolleisuuslukuja on hankala laskea, mutta asiantuntijoiden arviot ovat hurjia. Baltiassa ja eteläisessä Suomessa 5 - 20 % väestöstä kuoli nälkään. Luvut vain pahenevat pohjoista kohti siirryttäessä. Norlannissa (siihen aikaan nykyisen Ruotsin ja Suomen pohjoisimmat osat) päästiin 40 % kuolleita, mikä lienee synkän korkealla kaikkien aikojen tilastoissa.

Mikä tahansa vakava ja pitkäkestoinen häiriö tuonnissa aiheuttaisi suuria ongelmia ruoansaannissa, ja sitä olisi hyvin vaikea äkkiä oman maan resursseilla korvata.

[Aave]

Jos kaikki suomalaiset muuttaisivat ruokavaliotaan enemmän juurespohjaiseksi (talvella ei Suomessa juuri salaatit ja muut vihanneksetkaan kasva), jättäisivät suuren lihamäärän syömättä ja siirtyisivät järvikalaan, ei Suomella olisi mitään hätää, vaikka rajatoiminnot katkeilisivat.

Ollakseen realistinen tällaisen siirtymän pitäisi tapahtua tavalla, johon tuottajat ja jalostus ja jakelu pystyisivät sopeutumaan. Muuten entistä kysyntää ja tarjontaa kyllä häviäisi, mutta uusi kysyntä tyydytettäisiin pääosin globaalien toimijoiden eväin.

Omatoiminen ruokavalion vaihto kansallisella tasolla ei ole niin yksinkertaista kuin äkkiä kuvittelisi. Silloisessa Ruotsissa ja Norjassa sitä oli mahdollista kokeilla vuosina 1695–1697, kun viljasato epäonnistui monena vuotena peräkkäin. Voisi ajatella, että ihmiset olivat silloin reippaampia ja omatoimisempia kuin nykyisin, ja olisivat osanneet paikata marjoilla, sienillä, kalalla, riistalla. Kuolleisuuslukuja on hankala laskea, mutta asiantuntijoiden arviot ovat hurjia. Baltiassa ja eteläisessä Suomessa 5 - 20 % väestöstä kuoli nälkään. Luvut vain pahenevat pohjoista kohti siirryttäessä. Norlannissa (siihen aikaan nykyisen Ruotsin ja Suomen pohjoisimmat osat) päästiin 40 % kuolleita, mikä lienee synkän korkealla kaikkien aikojen tilastoissa.

Mikä tahansa vakava ja pitkäkestoinen häiriö tuonnissa aiheuttaisi suuria ongelmia ruoansaannissa, ja sitä olisi hyvin vaikea äkkiä oman maan resursseilla korvata.

Xantippalaisista luuloista ja loputtomista "tulkinnoistaan" tositapahtumiin perustuvan meemin muodossa.

***

Hiha,

Juuri noin; varsinkaan kriisitilanteessa minkään teollisen mittakaavan viljelystoiminnan pystyyn polkaiseminen ei onnistuisi tuosta vain millään muotoa, ja kun kotimaista tuotantoa on jo pitkään ajettu voimakkaasti alas, samalla menetetään suorassa suhteessa tietotaitoa ja osaamista siitä, miten niitä hommia käytännössä tehdään. Suuren modernin maatilan ympärivuotinen pyörittäminen ei todellakaan ole mikään läpihuutojuttu, jossa asiat opitaan tuosta vain.  Itse heinänteko kyllä on helppoa, mutta pelkästään siinä että sen saa suotuisasti kasvamaan, pitää tietää, osata ja handlata yhtä sun toista.

Elämme yhteiskunnassa. Sehän tarkoittaa, että rahaa saa seinästä, sähkö tulee pistokkeesta ja vesi hanasta. Näin helppoa tämä kaikki luulotautisille on, yksinkertaisia asioita.

Kotimaisesta ruoantuotannosta kirjoitettaessa ollaan sivuraiteilla itse ketjun teemaan, mutta menköön vielä tämäkin pikkuseikka: Koko maamme ruokaturva on riippuvainen sähköstä. Mikäli energiansaanti tyssäisi, saati jos tyrehtyisi kokonaan, koko maassa olisi tuotapikaa nälänhätä.

Energiassa me olemme riippuvaisia Venäjästä. Aseellisen konfliktin yhteydessä kauhuskenaario olisi, että kyytipojaksi naapuri lähettäisi ohjukset myös S-ryhmän ja Keskon keskusvarastoihin. Näinhän ei tietenkään mitenkään voisi tapahtua, kun semmoinen olisi todella katalaa. Mutta sopisi siinä sitten lähteä kaupunkilaisen marjaan ja kalaan ja lanttuja tulevaks vuodeks kasvattamaan, ei mitään hätää.

[ROOSTER]

Meidän K-kaupassa on tarjolla perunaa suoraan tuottajalta kauppiaalle. Ehkä kate menee jotenkin 50-50 ja hinta on kaikille sopiva. Siis kauppiaalle-tuottajalle-asiakkaalle.

Ihmetyttää miksi perunaa pitäisi kierrättää tukun ja usean logistiikan kautta kun suorempikin väylä on olemassa.

Ruokaa siis piisaa sopuhinnalla kun jalostusta ja pakkausta vähennetään. Se tarkoituksella aiheutettu monimutkuliaisuus on siinä ketjussa yhtenä vikana.

[Aave]

Meidän K-kaupassa on tarjolla perunaa suoraan tuottajalta kauppiaalle. Ehkä kate menee jotenkin 50-50 ja hinta on kaikille sopiva. Siis kauppiaalle-tuottajalle-asiakkaalle.

Ihmetyttää miksi perunaa pitäisi kierrättää tukun ja usean logistiikan kautta kun suorempikin väylä on olemassa.

Ruokaa siis piisaa sopuhinnalla kun jalostusta ja pakkausta vähennetään. Se tarkoituksella aiheutettu monimutkuliaisuus on siinä ketjussa yhtenä vikana.

Mietihän skaalaa. Kyseessä on yksittäinen elintarvikeliike, jossa on jalosti tarjolla myös paikallista pottua. Mikä sen kilohinta on verrattuna massapottuihin; älä unta näe, että sekään menisi 50-50. Suoraan tuottajalta ostamalla rahat päätyisivät tismalleen sille jolle ne kuuluvatkin, mutta mehän elämme yhteiskunnassa: ruoka tulee kauppojen tuotehyllyiltä, ja pakaste-altaista.

[Toope]

Ruokaa siis piisaa sopuhinnalla kun jalostusta ja pakkausta vähennetään. Se tarkoituksella aiheutettu monimutkuliaisuus on siinä ketjussa yhtenä vikana.

Mutta tuollaisen tuotannon yleisyys vaatii myös valtionvalvonnan vähentämistä. Se voi tarkoittaa myös elintarvikkeiden terveysvalvonnan vähentämistä. Kannatan itse sitä, että väliportaita ja byrokraattisia esteitä poistettaisiin/karsittaisiin, mutta pirullisen vaikeaa se on, kun kerran niitä on luotu.

Byrokratian rakentaminenhan on aina helpompaa, kuin sen purkaminen. Siksi Suomella on suuri ongelma julkissektorinsa kanssa. Tuota byrokratiaverkkoa on erittäin vaikea vähentää, kun rakenteita on jo luotu.

[mikainen]

Onhan noita tapoja jos haluaa lähiruokaa ostaa suoraan tuottajalta: https://aitojamakuja.fi/reko/reko-tuottajille/

[Xantippa]

Aavelle/Hihalle (liekö sama asia),

Voisi olla hyvä muistaa, mistä juonne lähti kehittymään. Siis itkunaama suomalaisesta omavaraisuudesta.

Ja sehän on niin, että jos Suomessa asumme ja lisäännymme, meidän vain on otettava kotoinen luontomme huomioon. Siihen ei oikein huuto lihapäivistä kuulosta muulta kuin kakaroiden kirkumiselta.

T: Xante

[Laika]

Kantokyky on määritelmällinen suure, jonka ylittämisen jälkeen omavaraisuudesta puhuminen on pitkälti paskanjauhantaa. Vain kantokyvyn alittava järjestelmä on omavarainen, ja Suomi ei ole sellainen ollut enää aikoihin. Kantokyvyn alittavassa järjestelmässä voidaan tehdä myös ns. huonoja l. 'ei-optimaalisia' ratkaisuja, kunhan ne eivät ylitä kantokykyä.

Vastaavasti perspektiiviä 'kulutusvalinnoista': Kulutuksen määrä ja sen jättämä ympäristöjälki kasvaa suorassa suhteessa tulotasoon, ja näin tapahtuu jokaisessa maailman maassa melkolailla lineaarisesti. Köyhimmästä rikkaimpaan, jokaisella vaurauden tasolla. On tasan yksi ennustava mittari kulutuksen määrälle, ja se on tulot/$ vuodessa/asukas. Kaikki muu on jotakuinkin fuulaa, tilastolliselta painoarvoltaan merkityksetöntä tai mittausten vääristelemistä.

Kas vaikka meillä olisikin jokin osuus ihmisiä, joka tekee ns. hyviä valintoja, kasvaa kuonan määrä samassa suhteessa joka yrittämällä. Sen takia miljoonalle päälle liian vaikea ongelma on kymmenen kertaa liian vaikea ratkaistavaksi kymmenelle miljoonalle päälle.

[Hippi]

Sopinee tänne FB:ssä jakona tullut vetoomus:

Asia koskee kaikkia teitä ja meitä ja meidän perheitä, kaikkia meitä, jotka syömme ruokaa.
Oli se sitten ruokavalion suhteen mitä tahansa.
Jos ette vielä ole tätä tienneet elintarvikemarkkinasta, niin tästä syystä jättäkää ne kaupan merkit hyllyyn:
Keskusliikkeet S ja K (ja myös Lidl) kilpailuttavat omiin pakkauksiinsa (esim. Kotimaista ja Pirkka) pakattavat tuotteet käänteisellä huutokaupalla.
Tämä tarkoittaa, että keskusliikkeet antavat surkean pohjahinnan jonka ALLE tarjotaan. Koska isoja keskusliikkeitä on Suomessa vain kaksi ja siten sopimukset ruokataloille elintärkeitä eikä niitä ole varaa menettää, niin se joka surkeimmalla hinnalla suostuu maidon sinne pirkkatölkkiin pakkaamaan saa kaupan. Tai samoin ne perunat tai sipulit tai lihat siihen Kotimaista-pussiin...

Tämä on syönyt ruokatalojen tilityskyvyn sellaiseksi, että meidän tuottajien selkänahasta on revitty kaikki ja nyt alkaa olemaan tilanne sellainen, että ei ole kuin luuranko jäljellä ja kun siihen yhdistetään edellä mainitut kustannusten nousut niin yhtälö ei enää ole mahdollinen.
Maailman tilanteen epävarmuus huolettaa monia ja samaan aikaan Suomen elintarvikehuoltovarmuus on veitsenterällä. Kotimaiset ruoantuottajat ovat ennennäkemättömässä talousahdingossa, koska muun muassa energian ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet pilviin. Esim. lannoite-erä joka maksoi vuosi sitten 35 000€ maksaa nyt yli 60 000€.

Jos haluatte tulevaisuudessa syödä (kotimaista ruokaa), jättäkää kaupan merkit hyllyyn.

Terveisin luomutilan emäntä

[kertsi]

^
Saako luomutuotannossa käyttää lannoitteita? (Vai oliko se niin, että siellä ei saa käyttää hyönteismyrkkyjä?)
Meinaan luomutilan emäntä on huolissaan lannoitteiden hinnasta.

Wikipedian mukaan näköjään voi käyttää apatiittia ja biotiittia ainakin (mitä lienevätkin):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luomuviljely#Tekniikat

Luomuviljelyssä käytetään lannoitteena muun muassa kivijauheita (apatiitti, biotiitti), kompostoitua karjan lantaa, kanankakkaa sekä luu- ja verijauhoa. Kasvinsuojelua hoidetaan vuoroviljelyllä, mahdollisesti lomittaisviljelyllä, mekaanisella torjunnalla (esimerkiksi liima-ansat) ja biologisella torjunnalla. Rikkaruohoja torjutaan esimerkiksi mekaanisesti, myöhästetyllä kylvöllä, kateviljelyllä ja perinteisesti kitkemällä. Luomutuotanto täyttää myös EU:n ympäristötuen ehdot.

Luonnonmukaisessa viljelyssä käytetään monivuotista viljelykiertoa, jossa eri kasvilajit vuorottelevat. Syväjuuristen kasvien viljelyllä parannetaan maan viljavuutta ja estetään eroosiota. Viljelykasvien vuorottelulla ehkäistään kasvintuhoojien säilymistä ja lisääntymistä kasvustossa.[12]

Luomuun siirtyvä viljelijä joutuu paitsi luopumaan keinotekoisten aineiden käytöstä, myös hoitamaan peltoa luomumenetelmällä vähintään kahden kasvukauden ajan. Vasta kolmannen vuoden sato voidaan tarkastusten jälkeen myydä luomuna.[13]

Luomuviljelijät on rekisteröity, ja heiltä edellytetään säännöllistä ammatillista kouluttautumista. Suomessa viranomaiset, lähinnä Evira ja Ely-keskukset, valvovat luomuviljelyä.

Luomuviljelyn ongelmana on sen teettämä työmäärä, joka on noin 30 prosenttia suurempi kuin tavallisessa viljelyssä. Siitä huolimatta satotasot jäävät pienemmiksi[14]. Tämä pitää luomun hintaa korkeammalla kuin tehoviljellyn ruuan.

[Toope]

Luomuviljely vähentää ruoantuotannon tuottavuutta, se on se pahin ongelma. Altistaa myös kasvitaudeille.