Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Ravinnontuotanto, omavaraisuus ja tuotantoeläimet (yms)

Aloittaja Edward, huhtikuu 29, 2020, 22:23:09

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 27, 2020, 10:49:14
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 27, 2020, 08:18:58
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 26, 2020, 22:11:31
En minä usko, että suomalaiset lehmät voisivat kovin pahoin. Miksi karjanpitäjä haluaisi niitä kaltoinkohdella?
Hyvä symbioosihan meillä on. Lehmillä on hyvä olla ja lapsemme saavat hyvää maitoa ja aikuiset juustoa...

Karjanpitäjä haluaa kohdella lehmiä huonosti, mikäli se saa maitotilin pullistelemaan. Oma karua kieltään puhuu se, että lypsylehmän ikä on n. viisi vuotta. Ei siksi, että lehmät sen jälkeen kuolisivat vanhuuteen, vaan siksi, että sen jälkeen ne eivät enää lypsä ennätysmääriä maitoa. Sonnivasikan ikä onkin sitten vain 1,5 vuotta. Eikä sekään johdu siitä, että urokset nyt vain kuolee nuorempina.

Huonosti hoidettu karja lypsää huonosti.  Mutta olet siinä oikeassa, että nykyinen jalostus on liikaa suuntautunut tuohon tehotuotantoon. Sama asia on kyllä kaiken maatalouden synti, yksipuolinen viljely on altista tuhoilla ja köyhdyttää maata sen bioversiteettiä.
Sitä on joka sektorilla, siinä mielessä maidontuotanto ei ole mikään poikkeus, eikä sinun suosimasi kauramaito ole yhtään sen synnittömämpi.

Ekologian kannalta ehkä, mutta lehmien hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta ei ollenkaan yhtä paha. Unohdat, että SE oli aiheemme, josta koko jankuttamisesi lähti liikkeelle. Lisäksi - tuo karjan hyvä hoito taitaa olla määritelty lähinnä juuri sen mukaan, että maidontuotto pysyy hyvänä. Ei siinä se lehmän elämä ole tarkastelun keskipisteessä.

Toope

Hoidetaanko Suomessa karjaa huonosti. Veikkaisin, että eläinsuojelullisia toimenpiteitä toteutetaan Suomessa (kuten länsimaissa) ehkä parhaiten.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2020, 22:10:18
Hoidetaanko Suomessa karjaa huonosti. Veikkaisin, että eläinsuojelullisia toimenpiteitä toteutetaan Suomessa (kuten länsimaissa) ehkä parhaiten.

Hoidetaanko sellaista lasta hyvin, joka tapetaan 5 vuoden iässä?

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 27, 2020, 23:58:08
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2020, 22:10:18
Hoidetaanko Suomessa karjaa huonosti. Veikkaisin, että eläinsuojelullisia toimenpiteitä toteutetaan Suomessa (kuten länsimaissa) ehkä parhaiten.

Hoidetaanko sellaista lasta hyvin, joka tapetaan 5 vuoden iässä?
Tyhmä kommentti mielestäni. Älä vertaa ihmislapsia ruokaamme.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 28, 2020, 00:11:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 27, 2020, 23:58:08
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2020, 22:10:18
Hoidetaanko Suomessa karjaa huonosti. Veikkaisin, että eläinsuojelullisia toimenpiteitä toteutetaan Suomessa (kuten länsimaissa) ehkä parhaiten.

Hoidetaanko sellaista lasta hyvin, joka tapetaan 5 vuoden iässä?
Tyhmä kommentti mielestäni. Älä vertaa ihmislapsia ruokaamme.

Aivan. Tämäpä juuri olikin pointtini. Jos jo lähtökohta on se, että eläin on vain ruokaa, on aika turhaa sen jälkeen väittää, että niitä hoidetaan hyvin. Et pidä lastenkaan hoitamisessa hyvän kriteereinä vain tuottavuutta, jota lapsesta saadaan.

Toope

Jos minulla olisi karjaa, toki kohtelisin niitä hyvin.
Tuskin samoin, kuin lapsiani, mutta jokainen tajuaa tuon.
Karja tai sikala ovat ruoaksi tarkoitettuja.
Älä erkaannu normaalielämästä.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 28, 2020, 00:31:12
Jos minulla olisi karjaa, toki kohtelisin niitä hyvin.
Tuskin samoin, kuin lapsiani, mutta jokainen tajuaa tuon.
Karja tai sikala ovat ruoaksi tarkoitettuja.
Älä erkaannu normaalielämästä.

Sika ja lehmä tuskin itse valitsisivat elämäntehtäväkseen olla "ruuaksi tarkoitettuja". Lopulta kyse siis tuotantoeläimien kohtelemisen kysymys on asetettava niin, että mikä tekee eettisesti oikeutetuksi kasvattaa eläimiä vain ruuaksi ihmiselle. Eettistä oikeustusta tässä voi tarkastella vaikkapa sitä vasten, että aikaisemmin on pidetty eettisesti ihan hyväksyttävää kasvattaa mustia orjia vain valkoisten työvoimaksi. Tätä ei enää pidetä eettisesti oikeana. IHan samalla tavalla voidaan kysyä, onko nykyinen ajattelumme eläimistä ja eläinten oikeuksista eettisesti kestävää ja perusteleeko nykyinen käsityksemme ja ajttelutapamme lopulta varmasti toimintatapojemme eettisyyden. Vai kauhistellaanko meitä joskus myöhemmin, kun emme ole kyseenalaistaneet täsmälleen tuota esittämääsi perustelua "eläimet on tarkoitettu ruuaksi, eläimen elämän koko tehtävä on olla ruokaa".

Mikä siis mielestäsi nostaa meidät siihen tapaan erityisiksi, että tosiaan voimme ajatella eläinten olevan vain meitä varten? Tai maapallon? Tämä täysin ihmiskeskeinen ajattelutapa on jo saattanut meidät ekologisen katastrofin partaalle. Katastrofin, joka itse asiassa uhkaa meitä itseämme suuresti. Eli - ihmiskeskeinen pikavoittoja ja heti saatavaa mukavuutta ja taloudellista hyötyä tavoitteleva toimintatapamme on pahaksi maailmalle ja myös meille itsellemme. Olisko aika kyseenalaistaa raamatullinen ajatusmalli, jossa kaikki on vain ihmistä varten, ihmisen käytettäväksi tarkoitettua, eikä millään ole mitään muuta arvoa kuin käyttöarvo meille ja taloudellinen arvo (harvoille)?

Kiistän siis ajatuksen, että sinulla on oikeus todeta toinen elävä olento vain ruuaksi ilman mitään muuta arvoa. Se ei ole sinun päätettävissäsi.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 28, 2020, 10:56:07

Kiistän siis ajatuksen, että sinulla on oikeus todeta toinen elävä olento vain ruuaksi ilman mitään muuta arvoa. Se ei ole sinun päätettävissäsi.

"Fysiikassa" tuolla ei ole merkitystä, kaikki on perusteeltaan energiaa.

Ihmisyhteisöllisesti on moraalinen (tunteisiin pohjautuva) näkökanta tietenkin toinen ja hyvä niin, sillä muutenhan ei oltaisi ihmisiä.

Toisaalta ei ihmiselläkään ole mitään muuta arvoa, kuin sen yhteisöllisesti sovittu, josta voidaan usein myös tinkiä- ja osa määrätä kuolemaan muiden hyväksi, kuten sodissa.

Toope

Jotkut SocialJusticeWarrior:t kamppailevat tosiaan maataloutta, karjataloutta, maitotaloutta ja metsästystäkin vastaan. Tiedämme, että kyse on lähinnä kaupunkilaisnaisista, joilla ei ole mitään yhtymäkohtaa maatalouteen tai riista-talouteen. He oppivat kerrostaloissaan luontoa... :P

Jotkut pölvästit meilläkin haluavat rajoittaa riistan hallintaa, kun eivät ymmärrä mitenkään sitä, kuinka paljon esim. hirvipopulaatio kasvaa vuodessa. Tai sudet ja karhut tms.
Tuo kertoo juuri täysin siitä, miten luonnonsuojelijaporukkavihreät ovat irtautuneet luonnosta, kun eivät ymmärrä sitä, miten riistaa on pakko rajoittaa, jotta yhteiskunta toimii.

Tässä asiassa olen kovin Kepun puolella, kun ymmärtävät asian vihreitä paremmin, toki PS ja Kokkaritkin paremmin ymmärtävät.
Meidän tulee hallita luontoamme!

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 28, 2020, 10:56:07
Kiistän siis ajatuksen, että sinulla on oikeus todeta toinen elävä olento vain ruuaksi ilman mitään muuta arvoa. Se ei ole sinun päätettävissäsi.
Tyhjänpäiväistä moraalilässytystä. Meillä on oikeus ruokaamme. Me ylläpidämme eläimiä hyvin, ruoaksi saakka.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 30, 2020, 22:42:36
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 28, 2020, 10:56:07
Kiistän siis ajatuksen, että sinulla on oikeus todeta toinen elävä olento vain ruuaksi ilman mitään muuta arvoa. Se ei ole sinun päätettävissäsi.
Tyhjänpäiväistä moraalilässytystä. Meillä on oikeus ruokaamme. Me ylläpidämme eläimiä hyvin, ruoaksi saakka.

Totta kai - sen oikeuden olet sinä itse myöntänyt itsellesi. Sen oikeutus on vain oma päätöksesi. Että sellaiset perusteet...

Ihan samat perusteet muuten oli orjakauppaiilla. Juu ja niilllä kiinalaisen torikaupan harjoittajilla, joiden ansiosta ilmeisesti nyt koko maailma on lockdownissa koronaa paossa. Taitaa Madseninkin perustelut murhan oikeutukselle olla aika vastaavat.

Karikko

Tehomaatalous ei ole mitenkään erikoisen toivottavaa, mutta niillä eväillä nyt mennään eikä muutos taida olla reaalista.

Sitähän voi kukin miettiä alkaisiko maatilkun hoitajaksi (tanskalaisen maajussin tavoin)  jos olisi mahdollista.

Hänelläkin on ilmeisesti tee-vee tuloja elämänsä projektissa. 

Eikä kaupunkien väestöistä maajussiksi olisikaan, mutta he usein vaativat paluuta entiseen. (itse eivät sitä taatusti tee.)

Joten lienee nähtävä se tilanne missä ollaan. Rajat tulevat kyllä vastaan joka tapauksessa.

Toope

Tehomaataloutta tarvitaan tasan yhdestä syystä = Koska ihmisiä on paljon (liikaa).
Suomalainen maatalous toimii varsin hyvin nykyihmismäärällämme, toki ei tuota kaikkea tarvitsemaamme/haluamaamme. Siksi kaupankäynti.
Suomessa maatalous ei ylirasita luontoamme. Se tekisi toki sitä, jos tänne tuotaisiin rutosti väkeä muualta. Mutta ei nykyisellään.
Mitäs jos pidettäisiin tilanne niin suht.koht. hyvänä, kun homma nyt on? Ei liikaa väkeä Suomeen...!?

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 01, 2020, 11:49:35
Eikä kaupunkien väestöistä maajussiksi olisikaan, mutta he usein vaativat paluuta entiseen. (itse eivät sitä taatusti tee.)...
Juuri kaupunkilaiset besserwisserit puhuvat luomusta, koska he eivät tiedä mitään maataloudesta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 01, 2020, 23:22:37
Tehomaataloutta tarvitaan tasan yhdestä syystä = Koska ihmisiä on paljon (liikaa).
Suomalainen maatalous toimii varsin hyvin nykyihmismäärällämme, toki ei tuota kaikkea tarvitsemaamme/haluamaamme. Siksi kaupankäynti.
Suomessa maatalous ei ylirasita luontoamme. Se tekisi toki sitä, jos tänne tuotaisiin rutosti väkeä muualta. Mutta ei nykyisellään.
Mitäs jos pidettäisiin tilanne niin suht.koht. hyvänä, kun homma nyt on? Ei liikaa väkeä Suomeen...!?

Päinvastoin juuri länsimaiden vauhdilla kasvava lihankulutuksen KASVU on ongelma ruuan riittävyydelle.  Ja ekologialle. Kun söisimmekin lihaa vain vaikkapa sen verran kuin teimme 70-luvulla. Me syömme liikaa kaiken kaikkiaan ja erityisesti liikaa lihaa. Se on jo terveytemme kannalta haitallista. Lisäksi lihan tuotanto on tehotonta maankäyttöä ja samaln maa-alan hyödyntäminen muuhun viljelyyn kuin rehuntuotantoon tuottaisi enemmän syötävää. Suomessa maatalous todellakin rasittaa luontoamme ja erityisesti vesistöjä. Ellei pidetä sinilevän kasvattamista tavoitteena.

Tosin täytyy muistuttaa, ettei maailmassa niinkään ole pulaa ruuasta. Sitä on kyllä. Ennemminkin on pulaa rahasta, jolla sitä ruokaa saisi ostettua. On pulaa ruuan jakautumisesta tasaisemmin kaikille. Nyt tilanne on se, että osalla maailman väestöstä on niin paljon ruokaa, että siitä suuri osa menee suoraan roskiin. Osalla väestöstä taas ei ole ruokaa edes elämän ylläpitämiseen vaadittavaa määrää. Nälkää aiheuttavat konfliktit, jotka estävät ruuantuotannon ja nostavat ruuan hinnan väestön ulottumattomiin. Myös ilmastonmuutos, joka aiheuttaa kuivuutta ja muita sään ääri-ilmiöitä, jotka tuhoavat perinteiset maatalousmaat käyttökelvottomiksi. Ruuassa on edelleen se sama dilemma kuin 70-luvulla: Biafran lapsia nälkäkuolemalta ei pelasteta syömällä Suomessa lautanen tyhjäksi. Ei silloin, kun sille on kasattu lihaa, eikä silloinkaan, kun sille on kasattu kasviksia.