Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa

[Hippi]

Kuun vaihteessa oli FB-muisteloissa vuosi sitten ollut merkintä, että olin tuonut ulkokasvatuksessa olleet chilit ja tomaatit parvekkeelle loppukypsyttelyä varten. Ilmeisesti vuosi sitten näihin aikoihin on ollut jo kylmiä öitä, kun minulle jäi mielikuva, että olisin vasta syyskuun lopussa siirron tehnyt. Nyt tänä vuonna näyttää siltä, että ainakin vielä pari viikkoa noita voisi pitää ulkona.

Tähän mennessä olen noukkinut reilun puoli litraa chilejä (Aji Cristal ja Long Slim) osaksi suoraan käyttöön ja loput pakkaseen. Ne kypsyvät vähitellen, joten muutaman päivän välien sieltä aina jotain saa. Lisää noita on tulossa melkoinen määrä kuten myös Hanaeroa. Lemon Dropissa näyttää olevan myös jokunen hedelmä tekeillä. Sen piti olla runsassatoinen, mutta kasvin elämäntaipaleen alku oli niin takkuinen, että luulin jo ettei se hengissä selviä. Lisäksi se vaikuttaa aika hitaalta verrattuna moneen muuhun lajikkeeseen. Jos nyt muutaman saisi maistiaiseksi, niin kiva olisi

Tomaattia on myös ulkona ja niitä en parvekkeelle ole tuomassa, sillä ne on kasvaneet niin pitkiksi roippeiksi, että siirtäminen on mahdotonta. Niistäkin on jo jonkun verran yksittäisiä kypsynyt syötäväksi ja kun kylmät ilmat tulee, niin noukin raakileet sisällä kypsytettäväksi ja kasvit jätän luonnon kiertokulkuun tekemään matkaa.

Parvekkeella on ennestään jo pari pensastomaattia ja yksi iso roikale kolmen Bougainvillean kaverina, joten kun sinne vielä tuon viisi vai kuusiko niitä chilejä on, niin ahdasta tulee. Joka vuotinen päätös "en laita montaakaan, ihan pari vaan" on toteutunut samalla tavalla kuin niin monena edeltävänäkin vuotena.

Mutta ensikeväälle en kyllä laita noin paljon, että niiden kanssa olen taas pulassa.

[Hippi]

Teurastin parvekkeella olleet tomaatit. Keräsin raakileita ehkä parin kilon edestä, vaikka pienimmät jätin ottamatta. Vähän harmittaa, että ne nyt jo piti laittaa menemään, mutta sen verran oli tullut ötöiköitä, että ei ne kovin pitkään olisi säilyneet eikä niitä nyt millään olisi voinut putsatakaan. Näin sain kuitenkin tilaa siltä varalta, että pihalta tuon vielä chilit kypsyttelemään loppusatoa parvekkeelle. Ainakin yhden sato on niin alkuvaiheessa, että sen tuon, mutta voi olla, että muut tyhjenevät jo tässä parin viikon aikana, jos sää pysyy tällaisena kuin nyt on.

Parvekkeella koristeena olleissa Bougainvilleoissa oli kirvoja. Kahdesta pienimmästä saksin pois heikoimmat latvat ja vein kasvit suihkuun ja putsasin ne hyvin. Isoimmalle en toistaiseksi tehnyt mitään muuta kuin muutaman heikon oksan saksin pois. Ennen sisälle tuomista se pitää vielä leikata aikaa rajusti, koska muuten se on vaikea siirtää. Siinä vaiheessa sitten pitää katsoa kirpputilanne ja putsata se huolella. Se myös hiukan vaikuttaa leikkaamisen rajuuteen.

Nyt sitten kostautui se, että Aatu voi taas touhuta yöllä mitä lystää. Minulla oli rönsyliljan rönsyjä laitettuna kasvamaan, jotta saan emokasvin keväällä heitettyä pois, kun se alkaa olla silloin jo kohtalaisen ränsistyneen näköinen. Olen jo 25 vuotta osannut laittaa tuollaiset heinämäiset kasvit paikkoihin, joihin kissat eivät pääse, jos kasvi ei ole tarkoitettu purtavaksi. Niin oli mielestäni tämäkin nuori rönsylilja hyvässä piilossa. Mutta eipä ollut tarpeeksi hyvässä. En tiedä, miten katti onnistui pujottautua edessä olleen ison pesäraunioisen lehvästön alta rönsyliljan kimppuun, mutta tänä aamuna huomasin, että se oli pahanpäiväsesti järsitty, joten se tuskin siitä toipuu, vaikka on kyllä aika sitkeä kasvi yleensä. Shit happens.

[Amore]

Olen pitkään haaveillut hankkivani aitoviikunan - sen jossa on ne muodokkaat ja dekoratiiviset isot lehdet. Perinteinen huonekasvi, jota nykyisin näkee myynnissä harvemmin. Ja silloin kun näkee, niin yleensä taimet ovat melko kalliita. Nyt tein pikavierailun taimitarhalle, joka ei varsinaisesti myy huonekasveja, sillä koko putiikki taitaa mennä talveksi säppiin. Käväisin nuuskimassa mahdollisia loppukauden alennushintaisia taimia. Ilokseni löysin rantatyräkin, joka tosin ei ollut alennuksessa, mutta se ei kuulu kalliisiin taimiin, joten otin sellaisen mukaani. Kierroksen aivan lopuksi bongasin hyötykasvien joukosta aitoviikunan. Lähti kympillä mukaan sekin. Tyräkin istutin mökillä kukkapenkkiin, jossa tarhatyräkki on viihtynyt hyvin. Viikuna oli kovin pienessä ruukussa, joten juuret olivat kasvaneet tiiviiksi kiepiksi purnukan pohjalle ja pohjan rei'istä ulos. Kulutin pitkän tovin juuriston setvimiseen. Pisimmät juuret leikkasin lyhyemmiksi. Hieman honteloksi hujahtanutta kasvia en tässä vaiheessa typistänyt, vaan jätin sen kevääseen. Kasvi on nyt parvekkeella uudessa isommassa ruukussa, jossa toivon sen ehtivän vielä jonkin verran kasvatella uutta juuristoa ennen varsinaista talvea. Kun lehdet ovat kuihtuneet, siirrän taimen pimeään ja viileään kellariin talviunille. Aitoviikuna tarvitsee selkeän talvikauden viileässä. Riittävällä suojauksella se saattaisi onnistua parvekkeellakin, mutta minulla ei ole lasitusta, joten en riskeeraa tämän uuden hankinnan kanssa. Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa kasvaa viikuna ulkona, mutta aivan kasvihuoneen seinustalla, jossa arvelen kulkevan lämmityssysteemejä.

[Hippi]

Tänään toin vielä kaksi chiliä parvekkeelle. Olin ajatellut nuo jättää sään armoille, mutta en raaskinut. Ei niissä enää ole kuin parisen kymmentä kookasta hedelmää raakileena. Uskon niiden kypsyvän kohtalaisen nopeasti, jos tulisi muutama aurinkoisempi päivä.

Ulos jäi vielä yksi, josta en oikein tiedä mitä sille tekisin. Se kukkiin pirteästi ja on tuottanut muutaman pienen pisaran muotoisen keltaisen chilin. Se on poikkeuksellisen hidas ja raakileita on vähän. Se olisi kyllä ihan hauska viherkasvinakin, mutta minulla ei kerta kaikkiaan ole tilaa sellaiselle, sillä muoto muistuttaa lähinnä sateenvarjoa. ELi kasvi haaroittuu kyllä, mutta ei näytä kasvavan korkeutta enää, vaan on pitkään ollut ehkä noin 50 cm korkea. Leveyttä suunnilleen saman verran, joten mihinkään ikkunalaudalle sitä ei saa mahtumaan.


Pian alkaakin pihassa haravointiurakka ja kesäkalusteiden pesu ja vienti varastoon.

[Amore]

Olen muutaman kerran yrittänyt hyötää amarylliksen kukkimaan, mutta saanut aina sipulit kasvattamaan vain lehtiä. Olin saanut sukulaiselta vuosi sitten hänen joulukukkiensa sipulit kukinnan jälkeen. Hoidin niitä kesän ajan parvekkeella ja toivoin niiden voivan saada tarvitsemansa kylmäkäsittelyn parvekkeella, mutta kylmä valahti aikaisin liian kylmäksi, joten se ei aivan onnistunut. Pelastin sipulit siis sisään ja pakkasin ne paperipussiin saamaan pimeyttä ja kuivuutta. Sitten joskus lokakuun lopussa kaivoin ne esiin, istutin ruukkuihin ja aloitn kastelun. Yritin olla kastelussa maltillinen. Toinen sipuleista kasvatti taas vain lehtiä. Toinen kökötti paikallaa pidemmän aikaa mitään tekemättä. Sitten alkoi näkyä uutta vihreää, lehden kärki. Hmph! Mutta lehden perässä muhikin myös kukkavana. Se kehittyi aika hitaasti. Joulu tuli ja meni. Sitten aika äkillisesti amaryllis venytti hirveän pitkän kaulan, jonka jouduin tukemaan kepillä. Kaulan päässä on kolminuppuinen kukka. Kaksi kukkaa on avautunut ja kolmas avautuu hieman myöhemmin. Kyllä on mystistä tämä sipulikukkien kasvatus!

[Hippi]

Voi voi, niinhän siinä taas kävi, että pyhät päätökset ei niin pyhiä olleet, etteikö niitä olisi voinut pyörtää. Vannoin varmasti kautta kiven ja kannon, että tälle kesälle en tee mitään parvekeviljelyksiä ja pitäydyn vain silmäniloissa. Mutta sitten kävin niin, että ohi kulkiessa huomasin marketin siementelineessä Tiny Timin siemeniä enkä voinut vastustaa kiusausta. Heh, tuo "ohi kulkiessa" kuulostaa aika uskottavalta, jos kuvittelee, että ihan ohimennen edes näkisin, mitä pussin kuvassa on saati, että näkisin etäämpää lukea tekstin

Tuollainen matalakasvuinen pieni tomaatti on ihan kiva ja jos ei perkeleelliset helteet tapa kasvia, niin ainakin aikaisemmin Tim on ollut erittäin tuottoisa. Kun sitten mullat oli esillä, niin yhteen ruukkuun pistin toistakymmentä viimekesäisen Aji Cristalin siementä. Myös Cristal onnistuu näin myöhään laitettuna, jos nyt nuo lähtevät itämään.

Samalla puuhailin pari mullan vaihdot sitä kipeimmin tarvitseville.

On koko alkuvuoden ajatukset olleen niin Aatun hoidon ympärillä, että en ole jaksanut edes ajatella viherpeukalointia, mutta nyt tuli pientä kipinää taas.  Niin, ja kuten aina - multatyöt innostaa juuri sinä päivänä kun olen koko aamun siivonnut. Yhden mullanvaihtoon tuomani sitten pudotin lattialle multineen päivineen. Eipä ollut yllätys tuokaan

[Hippi]

"Tänä vuonna en laita parvekeviljelyksiä" -saaga jatkuu.

Jokunen päivä sitten kävin Lidlissä ja siinä heti sisäänmenossa on ensimmäisenä mitätön viherpeukalointinurkka, jossa on yleensä kohtalaisen heikkokuntoisia kasveja ja lisäksi näin keväisin siementeline. menin ihan vain uteliaisuuttani katsomaan, mitä niillä oli tarjolla. Sitten iski hulluus. Otin pussillisen kurkun siemeniä "ihan vain kokeiluun". Ne mukanani lähdin keräämään muita ostoksia koppaani. Kierroksen melkein lopussa pysähdyin erään hyllyn luo valitsemaan itselleni sopivaa tuotetta. Kuinka ollakaan, katseeni osui alas ja näin pussillisen kurkun siemeniä. Ihmettelin, että miten ihmeessä ostoskopastani pussi oli pääsyt livahtamaan kopastani. No, onhan ne rakoset kopassa aika leveät, joten muita ostoksia järjestellessäni pussi oli jotenkin kääntynyt ja päässyt putoamaan. Olipa hyvä, että huomasin.

Kotona ostoksia purkaessani huomasin, että minulla oli kaksi pussia kurkun siemeniä. Edes kassalla en sitä huomannut, kun löytämäni jäi muiden ostosten päälle ja en telineestä otetut olivat kopan pohjalla. Taisivat olla alle euron hintaisia, joten ei suuri tappio ja jos noista nyt jotain tulee, niin siemenillä näytti olevan pari vuotta käyttöaikaa.

Eikä siinä vielä kaikki.   

Eilen lounasta tehdessäni avasin suippopaprikan poistaakseni siemenet sen sisältä. Siemenet! Enkö sitten siitäkin ottanut parikymmentä siementä talouspaperin päälle syrjään ennen kuin jatkoin kokkauksiani.

Nyt on multiin laitettu chilin ja tomaatin lisäksi kurkkua ja suippopaprikaa. Kurkku itse asiassa ohjeen mukaan pitäisi kylvää vasta toukokuulla suoraan avomaalle, mutta laitoin nyt muutaman siemenen kokeeksi jo aikaisemmin, kun kuitenkin saan vietyä parvekkeelle ne tuossa huhtikuulla. Suippopaprikaa en ole aikaisemmin koskaan kasvattanut, mutta tavallista kyllä. Paprikakokeilun taisi olla jopa ensimmäisiä vihanneskokeilujani. Hyviä niistä tuli ja olivat jopa helppohoitoisia.

Että näin tässä taas kävi. 

[Hippi]

Tiny Tim tomaatit olivat itäneet erinomaisesti ja kasvilampun alla annoin niiden kasvaa tavallista pidempään ennen kuin ruukutin ne eilen omiin ruukkuihinsa. Niissä oli siis jo useampikin lehti sirkkalehtien jälkeen. Tästä vaan tuli sellainen pulma, että hyviä vahvoja taimia oli nyt liikaa tarpeeseen nähden. Ruukutin niitä nyt seitsemän kappaletta ja vain muutaman pienemmäksi jääneen rimpulan pistin pois. Kunhan näen, että kaikki on selvinneet hengissä ruukutuksesta, niin ainakin kolmelle tai neljälle on etsittävä adoptiovanhemmat.

Kurkutkin olisivat olleet jo valmiit istutetavaksi, mutta en ollut niiden kasvatusta ehtinyt tarkemmin selvittää, joten en uskaltanut ilman ohjetta, jotta en mokaa. Hyvä olikin, etten lähtenyt omin nokin yrittämään, sillä olisin ne istuttanut samalla tavalla kuin tomaatin, eli syvemmälle. Tänään tutkin netistä asiaa ja ohjeessa mainittiin, että kurkku istutetaan nimenomaan samaan syvyyteen aina. Niitäkin on nyt puolisen tusinaa odottamassa. Ihan jännityksellä odotan, miten tämän uuden kasvatettavan kanssa onnistun.

Chilit ja suippopaprikat on myös itäneet hyvin, eli niitäkin on liikaa tulossa. Mutta niiden istuttaminen saa vielä jonkin aikaa odottaa, sillä ovat vasta sirkkalehtivaiheessa.


Bougainvilleat siirtyivät eilen parvekkeelle. Niistä saksin ohuet talven aikana kasvaneet oksat lyhyiksi. Yksi kolmesta oli kyllä niin huonossa kunnossa, että kyllä saa tehdä pitkät ja hartaat polvirukoukset, jotta saisi sen vielä elpymään.