Kysely koronarokotteesta: Aiotko ottaa?

[ROOSTER]

Nyt tarjoillaan taas kohta täydennysrokotteita. Kannattaako ottaa? Voisi olla paremmat mahdollisuudet välttyä myös ikäviltä jälkiseurauksilta.

Tulokset osoittavat, että erilaiset poikkeavuudet sisäelimissä, kuten aivoissa, munuaisissa tai keuhkoissa ovat kolme kertaa todennäköisempiä pitkäaikaiskoronaa sairastaneilla kuin muilla.

Erityisesti korostuu koronan vaikutus keuhkoissa. Osalla tutkimukseen osallistuneista potilaista oli ollut magneettikuvien löydöksiä tukevia oireita, kuten rintakipua ja yskää. Lisäksi keuhkoissa oli havaittavissa poikkeavuuksia.

[Norma Bates]

Käsitykseni mukaan syystalven rokotteita ei anneta kuin riskiryhmäläisille. Heidän/meidän kannattaa ottaa, koska tutkimusten mukaan jokainen uusi tartunta on ihmiselle edellistä tartuntaa suurempi riski.

Voi tietty olla että jälleen kerran sanotaan yhtä ja ihan kohta toista, eli terveillekin tarjotaan.

[Jaska]

THL suosittelee, että koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannos annetaan 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Näille ryhmille suositellaan tehosteannosta, koska koronatautia esiintyy todennäköisesti jälleen enemmän syksyllä ja talvella. Uudella tehosteannoksella pyritään vähentämään vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyviä kuolemia.

Laajaan koko väestön rokottamiseen ei ole lääketieteellistä perustetta.

Merkkittävää tartuntasuojaa tuleva XBB.1.5-varianttiräätälöity rokote ei anna - vähän vähäksi aikaa kuitenkin - mutta se vahvistaa heikkenevää suojaa vakavia (~sairaalahoitoa kaipaavia) koronavirustaudin haittoja vastaan.

Henkilökohtaisesti inulla ei ole vaikeutta päättää. Intuitiivisesti pidän tehosterokotteen saamista sata kertaa hyödyllisempänä kuin ilman jääntiä. Ikää ja diagnooseja on on sen verran, että riskit ovat huomion arvoiset. Vaikken olekaan vanhustenhoitolatoksessa tai pitkäaikaissairauden laitoshoidossa joissa oleville
suurin osa koronakuolemista tapahtuu. Pitkäaikaishaittojen riski on koronavirustaudista kuolemanriskiä paljon suurempi.  Tarjotut annokset (5) olen saanut enkä koronavirustautia vielä ole potenut, vaikka se lähipiirissä on podettu.

Tällä näkymällä hyvinvointialueet aloittavat yhteiset influenssa- ja koronarokotukset marraskuun alussa ja kukin tiedottaa järjestelyistä mm. netissä. Epidemiatilanteen mahdolllinen paheneminen voi aikaistaa aloitusta.

[Karikko]

Käsitykseni mukaan syystalven rokotteita ei anneta kuin riskiryhmäläisille. Heidän/meidän kannattaa ottaa, koska tutkimusten mukaan jokainen uusi tartunta on ihmiselle edellistä tartuntaa suurempi riski.

Voi tietty olla että jälleen kerran sanotaan yhtä ja ihan kohta toista, eli terveillekin tarjotaan.

Kuka sen tietää, että jokainen uusi tartunta on suurempi riski.

Tosin koronarokotteella ei siinä mielessä ole merkitystä, sehän ei estä tartuntaa.

Influenssan suhteen väitetään entisten podettujen sairauksien auttavan uusissa tartunnoissa taudin sietämisen suhteen. Miksi korona olisi siinä mielessä erilainen. Molemmilla on myös pitkäkestoisia vaikutuksia, eli ei sekään ole mitään uutta.

Roketetta ei myös tarjota sillä perusteella, että on potenut taudin ja sanotaan sen suojaavan uudelta tartunnolta.

Viruksilla (tämän kaltaisilla) on se ominaisuus, että ne pyrkivät muuttamaan kohteitaan ja muuttuvat itsekin, joten ei niitä karkuun pääse, ellei vallan yhteiskunnan ulkopuolelle aio sulkeutua.

Influenssa -korona- rokotukset ajoitetaan marras-joulukuulle- sen vuoksi,, että niiden vaikutus osuisi suurimpaan uhkan aikaan, eli silloin oletetaan olevan virusta paljon liikkeellä ja vasta-aineiden hyöty parhaimmillaan, jos vasta-aineet ovat oikeita eli tunnistavat viruksen.

[Norma Bates]

Käsitykseni mukaan syystalven rokotteita ei anneta kuin riskiryhmäläisille. Heidän/meidän kannattaa ottaa, koska tutkimusten mukaan jokainen uusi tartunta on ihmiselle edellistä tartuntaa suurempi riski.

Voi tietty olla että jälleen kerran sanotaan yhtä ja ihan kohta toista, eli terveillekin tarjotaan.

Kuka sen tietää, että jokainen uusi tartunta on suurempi riski.

Tosin koronarokotteella ei siinä mielessä ole merkitystä, sehän ei estä tartuntaa.

Influenssan suhteen väitetään entisten podettujen sairauksien auttavan uusissa tartunnoissa taudin sietämisen suhteen. Miksi korona olisi siinä mielessä erilainen. Molemmilla on myös pitkäkestoisia vaikutuksia, eli ei sekään ole mitään uutta.

Roketetta ei myös tarjota sillä perusteella, että on potenut taudin ja sanotaan sen suojaavan uudelta tartunnolta.

Viruksilla (tämän kaltaisilla) on se ominaisuus, että ne pyrkivät muuttamaan kohteitaan ja muuttuvat itsekin, joten ei niitä karkuun pääse, ellei vallan yhteiskunnan ulkopuolelle aio sulkeutua.

Influenssa -korona- rokotukset ajoitetaan marras-joulukuulle- sen vuoksi,, että niiden vaikutus osuisi suurimpaan uhkan aikaan, eli silloin oletetaan olevan virusta paljon liikkeellä ja vasta-aineiden hyöty parhaimmillaan, jos vasta-aineet ovat oikeita eli tunnistavat viruksen.

Omalla kohdallani podetut influenssat eivät ole kyllä millään tavalla auttaneet ja lieventäneet seuraavaa influessaa. Nuoremmilta vuosiltani en muista muita influja kuin joskus 1990-luvun alussa sairastamani, jonka aikana puhuttiin A-viruksesta. Sain sen jälkkäriksi ensimmäisen bronkiittini. Seuraava minkä muistan on vuodelta 2009 ja oli todennäköisesti sika, ja oli varsin kamala kokemus. Muistan oksentaneeni pari päivää sairaustettuani, ja sitten kohtalainen lämpö pomppasi kovaksi lämmöksi ja jossain vaiheessa alkoi rutikuiva yskä. Ja astma paheni huomattavasti.

Seuraava influenssa 2016 ja yskiä räkytin kuukausia. Taas astma paheni. Pysyvästi, kuten edelliselläkin kerralla. Noh, täytyy kyllä myöntää että viime vuonna potemani influenssa ei ollut ihan niin kamala kuin nuo kaksi edellistä, mutta yskin pari kolme kuukautta ja taas astma paheni ja ilmeisesti taaskin pysyvästi. Pysyvällä tarkoitan sitä että lääkitystä on pitänyt vahvistaa.

Muistan lukeneeni tämän koronan suhteen jostain että jokainen uusi tartunta on edellistäkin tartuntaa suurempi riski, mutta en muista että mistä. Nyt kun googletin, niin löytyi tuollainen:

https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/koronaa-ei-kannata-sairastaa-uudestaan/

Koronan uusintainfektiot näyttäisivät lisäävän niin kuoleman kuin sairaalahoitoon joutumisen riskiä ainakin kuusi kuukautta infektion jälkeen.

Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin Yhdysvaltain armeijan veteraaniaineiston perusteella koronan uusintainfektioiden vaikutusta terveydentilaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että vähintään kahdesti koronan sairastaneilla oli kaksinkertainen yleinen kuolemanriski verrattuna niihin, jotka eivät olleet sairastaneet koronaa. Lisäksi havaittiin, että heillä oli kolminkertainen riski joutua sairaalahoitoon kuuden kuukauden sisällä koronan sairastamisesta. Riskit pienenivät ajan kuluessa.

Uusintainfektiot näyttivät lisäävän myös esimerkiksi sydän- ja keuhko-ongelmia, munuaisten toimintahäiriön riskiä, tyypin 2 diabetesta ja neurologisia ongelmia.

Laajassa rekisteritutkimuksessa oli mukana yli 5,6 miljoonaa ihmistä. Heistä lähes 257 400 oli sairastanut koronan kerran ja reilut 38900 kahdesti. Tutkittavien keski-ikä oli 60 vuotta.

Tuo uutinen on jo vuoden vanha, mutta se minkä taannoin luin, oli kyllä mielestäni tuoreempaa ja olettaisin että asia oli jo varmistettu. Minä nyt en vaan keksi niitä oikeita hakusanoja millä siihen infoon pääsisin käsiksi.

Näin äkkiseltään tulee mieleen että ongelma voisi olla siinä että tätä koronaa sairastellaan niin tiuhaan. Muistelisin että influenssaan sairastuu keskimäärin 5 v välein. Tuollaisessa ajassa on jo ehtinyt toipua edellisestä tartunnasta kunnolla, jos ei ole astmaatikko. Näin ollen voi tosiaan ollakin sitä vastustuskykyä sen verran että uusi tartunta tosiaan jää leppeämmäksi. Mutta jos sairastaa koronaa vaikkapa kerran puolessa vuodessa, niin eihän siinä ehdi toipua ja täten ne uudet tartunnat ovat suuri riski, varsinkin jos ihmisellä on perussairauksia.

[Muisto Keijo Kullervo]

Aion ottaa viidennen koronarokotteen heti kun se on saatavissa täällä Kaakkois-Suomessa...

Muisto

[Jaska]

Tällä näkymällä hyvinvointialueet aloittavat yhteiset influenssa- ja koronarokotukset marraskuun alussa ja kukin tiedottaa järjestelyistä mm. netissä. Epidemiatilanteen mahdolllinen paheneminen voi aikaistaa aloitusta.

Influenssa- ja koronarokoteet ovat erikseen, mutta kuten vuosi sittenkin, ne voi saada samalla rokotuskäynnillä.

Ymmärtääkseni influenssan osalta tilanne on sillä lailla erilainen, että maailmaa kiertää satoja influenssaviruksia ja rokotteeseen valitaan kolme, joiden odotetaan olevan yleisimpiä influenssa-aallossa.

Koronavirustaudissa ollaan tilanteessa, että uusia valtavariantteja tulee pari vuodessa ja juuri sellaisia, jotka kiertävät edellisille varianteile ihmisissä olevan tartuntasuojan ja sen avulla yleístyvät. Suomessakin on yleistymassa EG.5-koronamuunnos eli Eris, jonka tarttumista vastaan räätälöitynä  ei vielä ole rokotetta. Tehosterokotus vanhoille ja  riskiryhmille ei kuitenkaan ole tarpeeton vaan sillä toimitaan vakavaa koronavirustautia vastaan.

Ne kolme neljästä koronakuolenasta, jotka rokotus nyt rokotetuissa pelastaa, ovat tietenkin pääosin parempikuntoisia vanhoja ja riskiryhmäläisiä. Ei voi tietää ketkä olisivat ilman rokotusta kuolleet. Arvailen, että suuruusluokkaa 1000 vanhusten koronarokotuksella saadaan nyt pelastettua yksi henki.  Suurempi mutta vaikeammin mitattava rokotushyöty on koronan muiden haittojen vähentämisessä.

[Karikko]

Käsitykseni mukaan syystalven rokotteita ei anneta kuin riskiryhmäläisille. Heidän/meidän kannattaa ottaa, koska tutkimusten mukaan jokainen uusi tartunta on ihmiselle edellistä tartuntaa suurempi riski.

Voi tietty olla että jälleen kerran sanotaan yhtä ja ihan kohta toista, eli terveillekin tarjotaan.

Kuka sen tietää, että jokainen uusi tartunta on suurempi riski.

Tosin koronarokotteella ei siinä mielessä ole merkitystä, sehän ei estä tartuntaa.

Influenssan suhteen väitetään entisten podettujen sairauksien auttavan uusissa tartunnoissa taudin sietämisen suhteen. Miksi korona olisi siinä mielessä erilainen. Molemmilla on myös pitkäkestoisia vaikutuksia, eli ei sekään ole mitään uutta.

Roketetta ei myös tarjota sillä perusteella, että on potenut taudin ja sanotaan sen suojaavan uudelta tartunnolta.

Viruksilla (tämän kaltaisilla) on se ominaisuus, että ne pyrkivät muuttamaan kohteitaan ja muuttuvat itsekin, joten ei niitä karkuun pääse, ellei vallan yhteiskunnan ulkopuolelle aio sulkeutua.

Influenssa -korona- rokotukset ajoitetaan marras-joulukuulle- sen vuoksi,, että niiden vaikutus osuisi suurimpaan uhkan aikaan, eli silloin oletetaan olevan virusta paljon liikkeellä ja vasta-aineiden hyöty parhaimmillaan, jos vasta-aineet ovat oikeita eli tunnistavat viruksen.

Omalla kohdallani podetut influenssat eivät ole kyllä millään tavalla auttaneet ja lieventäneet seuraavaa influessaa. Nuoremmilta vuosiltani en muista muita influja kuin joskus 1990-luvun alussa sairastamani, jonka aikana puhuttiin A-viruksesta. Sain sen jälkkäriksi ensimmäisen bronkiittini. Seuraava minkä muistan on vuodelta 2009 ja oli todennäköisesti sika, ja oli varsin kamala kokemus. Muistan oksentaneeni pari päivää sairaustettuani, ja sitten kohtalainen lämpö pomppasi kovaksi lämmöksi ja jossain vaiheessa alkoi rutikuiva yskä. Ja astma paheni huomattavasti.

Seuraava influenssa 2016 ja yskiä räkytin kuukausia. Taas astma paheni. Pysyvästi, kuten edelliselläkin kerralla. Noh, täytyy kyllä myöntää että viime vuonna potemani influenssa ei ollut ihan niin kamala kuin nuo kaksi edellistä, mutta yskin pari kolme kuukautta ja taas astma paheni ja ilmeisesti taaskin pysyvästi. Pysyvällä tarkoitan sitä että lääkitystä on pitänyt vahvistaa.

Muistan lukeneeni tämän koronan suhteen jostain että jokainen uusi tartunta on edellistäkin tartuntaa suurempi riski, mutta en muista että mistä. Nyt kun googletin, niin löytyi tuollainen:

https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/koronaa-ei-kannata-sairastaa-uudestaan/

Koronan uusintainfektiot näyttäisivät lisäävän niin kuoleman kuin sairaalahoitoon joutumisen riskiä ainakin kuusi kuukautta infektion jälkeen.

Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin Yhdysvaltain armeijan veteraaniaineiston perusteella koronan uusintainfektioiden vaikutusta terveydentilaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että vähintään kahdesti koronan sairastaneilla oli kaksinkertainen yleinen kuolemanriski verrattuna niihin, jotka eivät olleet sairastaneet koronaa. Lisäksi havaittiin, että heillä oli kolminkertainen riski joutua sairaalahoitoon kuuden kuukauden sisällä koronan sairastamisesta. Riskit pienenivät ajan kuluessa.

Uusintainfektiot näyttivät lisäävän myös esimerkiksi sydän- ja keuhko-ongelmia, munuaisten toimintahäiriön riskiä, tyypin 2 diabetesta ja neurologisia ongelmia.

Laajassa rekisteritutkimuksessa oli mukana yli 5,6 miljoonaa ihmistä. Heistä lähes 257 400 oli sairastanut koronan kerran ja reilut 38900 kahdesti. Tutkittavien keski-ikä oli 60 vuotta.

Tuo uutinen on jo vuoden vanha, mutta se minkä taannoin luin, oli kyllä mielestäni tuoreempaa ja olettaisin että asia oli jo varmistettu. Minä nyt en vaan keksi niitä oikeita hakusanoja millä siihen infoon pääsisin käsiksi.

Näin äkkiseltään tulee mieleen että ongelma voisi olla siinä että tätä koronaa sairastellaan niin tiuhaan. Muistelisin että influenssaan sairastuu keskimäärin 5 v välein. Tuollaisessa ajassa on jo ehtinyt toipua edellisestä tartunnasta kunnolla, jos ei ole astmaatikko. Näin ollen voi tosiaan ollakin sitä vastustuskykyä sen verran että uusi tartunta tosiaan jää leppeämmäksi. Mutta jos sairastaa koronaa vaikkapa kerran puolessa vuodessa, niin eihän siinä ehdi toipua ja täten ne uudet tartunnat ovat suuri riski, varsinkin jos ihmisellä on perussairauksia.

Amerikan intiaaneilla ei ollut tartunnoista saatua suojaa, kun eurooppalaiset alkoivat asuttaa sitä mannerta. Eilen tuli teemalta sarjaa amerikan valloituksesta. Siinä kerrottiin, että intiaaneja kuoli miljoonia eurooppalaisten influennssan kaltaisiin tauteihin, joihin heillä ei ollut immuniteettia..
Immuniteettia tulee kyllä, aina kun taudista selviää,,

Kuppa ja muut lahjat euroopan (espanjalaisten) viemänä tappoivat myös paljon väkeä etelä-amerikan seuduilla.

[Melodious Oaf]

Yle Areenasta on katsottavissa myös dokumentti espanjantaudista: https://areena.yle.fi/1-50938475

IMDb: Espanjantauti (2021)

[Norma Bates]

Ei se paljon lämmitä tietää että jollain tulevalla sukupolvella on immuniteetti mitä ei ole itselläsi tässä ja nyt.

[Hippi]

^
Aika tyly ajatus tuo on minun mielestäni. Kyllä minusta olisi hyvä, että pahoja tauteja vastaan olisi immuniteetti ja sitä myöten vähemmän kärsimystä tulevilla sukupolvilla. Ehkä silloin olisi voimia rakentaa parempaa ja terveempää maailmaa, vaikka peruspessimistinä luulen, että ei tästä parempaa enää saa,  kun alamäkeä ollaan jo menossa niin monessa asiassa. Ehkä tämän maailman korjaantuminen vaatii todella pahan pandemian ja jonkinlaisen taloudellisen kehityksen romahduksen ja niistä jäljelle jäävät ymmärtävät paremmin. 

[Norma Bates]

En vaan tykkää tuollaisesta "liirum laarum millään ei ole mitään väliä", mitä Karikko harrastaa. Tietäen hänen rokotevastaisuutensa minunkin olisi varmaan ennemmin pitänyt kuolla kuin ottaa rokotteita, koska liirum laarum.

Omaa sukupolveani ei ole mitenkään mielinmäärin tässä maassa. Olin oikein yllättynyt tässä taannoin kun kohtasin 1969 syntyneen miehen. Ja sitten meillä ei ole mitään väliä, kun suuret ikäluokat ovat täällä raiskanneet metsiä ja soita, ja meitä nuoremmat mäkättävät ja syyllistävät sen minkä ehtivät. Todellakin tuntee kuuluvansa sukupolveen X. Siihen tuntemattomaan, joka katosi kovempaa huutavien ikäluokkien väliin.

[Hayabusa]

Yle Areenasta on katsottavissa myös dokumentti espanjantaudista: https://areena.yle.fi/1-50938475

IMDb: Espanjantauti (2021)

Suosittelen.

Hyvä muistus siitä, että virukset ovat aina olleet osa ihmiskunnan elämää ja tulevat myös aina olemaan.

[Karikko]

En vaan tykkää tuollaisesta "liirum laarum millään ei ole mitään väliä", mitä Karikko harrastaa. Tietäen hänen rokotevastaisuutensa minunkin olisi varmaan ennemmin pitänyt kuolla kuin ottaa rokotteita, koska liirum laarum.

Omaa sukupolveani ei ole mitenkään mielinmäärin tässä maassa. Olin oikein yllättynyt tässä taannoin kun kohtasin 1969 syntyneen miehen. Ja sitten meillä ei ole mitään väliä, kun suuret ikäluokat ovat täällä raiskanneet metsiä ja soita, ja meitä nuoremmat mäkättävät ja syyllistävät sen minkä ehtivät. Todellakin tuntee kuuluvansa sukupolveen X. Siihen tuntemattomaan, joka katosi kovempaa huutavien ikäluokkien väliin.

Yhteiskunnat ja siinä asuvat "välittävät" kovastikin "sinusta" tai ainakin kuluttajana olet tärkeä, et ehkä ihmisenä.

Rokotusfirmatkin tienaavat kovasti hyödyttömillä rokotteilla.
Kaikella ja kaikessa on tietenkin oma "välinsä, mutta yhteiskunta on mitä on ja keksimäärin toimii kuten toimii, eli sehän tässä on oleellinen ei jonkun yksittäiset mielipiteen. -sitä miksikään muuta.

Luottamus ja usko pitää tietenkin yhteisöt jossain määrin kuosissa eli tottelemassa.

[Karikko]

Yle Areenasta on katsottavissa myös dokumentti espanjantaudista: https://areena.yle.fi/1-50938475

IMDb: Espanjantauti (2021)

Suosittelen.

Hyvä muistus siitä, että virukset ovat aina olleet osa ihmiskunnan elämää ja tulevat myös aina olemaan.

Joo tänään tulee myös villin-lännen valloitus uusintana teemalta 14, 30 muistaakseni.  Siinä kerrotaan miten myös eurooppalaisten taudit vaikkuttivat alkuperäiasukkaisiin.