Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Yleistä musiikkikeskustelua

Aloittaja Hippi, tammikuu 17, 2019, 12:58:31

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Aave

#45
Ehkä seuraava pläjäys kirvoittaa jotain keskustelua, ehkä ei:

Suomi-musiikin evoluutio (1950-2020).

Itsekin sitä helposti sanoo, että ei ole niinkään oikein kuunnellut kattavasti kotimaista musiikkia - kunnes sitten tarkemmin ottaen asia ei olekaan niin yksinkertainen. Tämä (Ja tuo klippi) tuli mieleeni Jukeboxin puolella toteutetusta teemasta.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Hippi

Katselin tuon läpi eikä siellä kovin montaa tuntematonta ollut. Nekin vähäiset olivat näitä uusia tyttösiä, jotka kaikki kuulostavat samanlaiselta minun korvissani. Jätti miettinään, että hyvään suuntaanko evoluutio on vienyt? Minusta noissa ei ole mitään mieleen jäävää ja tuskin niistä samalaisia kestohittejä tulee kuin vanhemmista on aikanaan tullut. Ehkä musiikkia nyt tehdään niin paljon, että massasta on vaikea enää erottua.

Ei jäänyt mieleen oliko mainintaa, miten se kunkin vuoden hitti oli valittu, mutta varmaan pystyisi useammankin rinnakkaisen sikermän tekemään eikä niihin joutuisi poimimaan yhtään vähemmän tunnettuja. Monta kovaa artistia puuttui ja monelta artsistilta olisi parempaakin löytynyt. Jokunen yllärikin oli. Esimerkiksi se, miten vanha "Aikuinen nainen" on. Sen sijaan "Olen suomalainen" muistoissani sijoittui aivan oikealle vuodelle, koska sillä on minulle erityinen merkitys. :)

Jäin miettimään, että pystytänkö enää tekemään biisejä, joista tulee ikivihreitä vai onko nämä ellinoorat ja eveliinat vain hetken musiikkia?

Joo, ei ollut kovin henkeviä ajatuksia, mutta joku jatkakoon :)

If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Aave

Lainaus käyttäjältä: Hippi - huhtikuu 13, 2020, 20:58:55
Katselin tuon läpi eikä siellä kovin montaa tuntematonta ollut. Nekin vähäiset olivat näitä uusia tyttösiä, jotka kaikki kuulostavat samanlaiselta minun korvissani. Jätti miettinään, että hyvään suuntaanko evoluutio on vienyt? Minusta noissa ei ole mitään mieleen jäävää ja tuskin niistä samalaisia kestohittejä tulee kuin vanhemmista on aikanaan tullut. Ehkä musiikkia nyt tehdään niin paljon, että massasta on vaikea enää erottua.
Musiikin kenttä on niin pirstaloitunutta ja niin moneen kuluttajasegmenttiin lokeroitua, että tuottajien ja levy-yhtiöiden on vanhaan verrattuna hankalampaa säännellä sitä, mikä milloinkin on seuraavaa kuuminta hottia. Nimenomaan kuluttajuus on tässäkin keskiössä.

En minäkään pidä jo pitkään vallinneesta trendistä, jossa nasaalilla tyttömäisesti honottavat gimmat luikuttavat mukaironisesti tiedostaen. Joukossa tosin on muutama sellainen henkilö, jotka myös tekevät itse omat biisinsä (Ja ne ovat myös hyviä!), ja sitä arvostan aina.
Lainaus käyttäjältä: Hippi
Ei jäänyt mieleen oliko mainintaa, miten se kunkin vuoden hitti oli valittu, mutta varmaan pystyisi useammankin rinnakkaisen sikermän tekemään eikä niihin joutuisi poimimaan yhtään vähemmän tunnettuja. Monta kovaa artistia puuttui ja monelta artsistilta olisi parempaakin löytynyt. Jokunen yllärikin oli. Esimerkiksi se, miten vanha "Aikuinen nainen" on. Sen sijaan "Olen suomalainen" muistoissani sijoittui aivan oikealle vuodelle, koska sillä on minulle erityinen merkitys. :)
Klippihän oli lyhyt ja tarkistamatta veikkaan, että koostettu kunkin vuoden listahitistä (Top ykkösiä?). Kyllä meidän nälkämaan lauluista saisi vaikka mitä analyysia aikaan, on niitä jo sen verran pitkään ehditty värssytä. :)
Lainaus käyttäjältä: Hippi
Jäin miettimään, että pystytänkö enää tekemään biisejä, joista tulee ikivihreitä vai onko nämä ellinoorat ja eveliinat vain hetken musiikkia?
Ihan varmasti pystytään mutta aika sen sitten näyttää, mitkä jäävät ikivihreiksi. Ehkä paras mittari on se, mitkä kappaleet päätyvät myös rippikoululeirien laulukirjoihin. Jokaisella sukupolvella on myös omat nostalgiavärssynsä, joiden ei tarvitse edes olla mitenkään hyviä. Niihin vain liittyy niin paljon kaikkea sellaista, että nostalgia-arvo on huikea, ja kappaleet tuovat samalla perspektiiviä wanhoihin hywiin aikoihin. Cheek veti kaksi keikkaa täydelle stadionille. Ei minun sitä tarvitse ymmärtää, ainoastaan kässätä! :)
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Hippi

Noita klippejähän on lukemattomia, jos ottaa mukaan myös ulkomaisia. Olen niitä kuunnellut iltasella, kun rauhoitun vuoteessa nukkumaan. Tabletilla ja huonolla äänenlaadulla ne vanhimmat ovat liikuttavan nostalgisia. Kuuluostavat erittäin aidoilta. En siis käytä edes kuulokkeita.

Tuubista niitä löytyy mm. hakusanoilla Top songs of xxxx, johon voi laittaa vuosiluvun. Noita sikermiä vuosittain on ainakin vuodensta 1960 eteenpäin ja useammankin kokoajan toimesta tehtyjä. Osassa taisi olla jopa kokonaisia biisejä, mutta tuohon omaan käyttötarkoitukseen sopii hyvin nuo pienepätkät. Yllättävän paljon noissa on tuttuja ja yllättävän paljon on sellaisia, joita vieläkin soitetaan.

-- --
En malta olla laittamatta FB muistoa tasan kahden vuoden takaa. Tämäkin liittyy musiikkiin ja oikeastaan siihen, että tarjontaa on niin paljon, että väistämättä suuriakin tähtiä menee ohi.

On hetkiä, jolloin tunnen itseni niin vanhaksi ja ajasta jääneeksi rahjukseksi. Nyt erityisesti muutama päivä on noissa fiiliksissä mennyt, kun "koko maailma suree Aviciita" - henkilöä, josta en ennen tämän kuolemaa ole kuullut kertaakaan. Ikinä en tämän musiikkiakaan ole kuullut, vaikka kirjoitusten mukaan "kaikki ovat rakastaneet hänen musiikkiaan".

Syvä huokaus! Laitan Bob Dylania soimaan ja yritän sinnitellä vielä hetken elämän syrjässä kiinni
  :-[
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Hayabusa

^Minäkin jouduin kaivamaan tuolloin tuubista tuon Aviciin biisejä. Tunnistin että joskus ehkä olin kuullut niitä, mutta mitäänsanomattomuudessaan eivät olleet tehneet vaikutusta. Laitonpa juuri soimaan Like a Rolling Stone  :)
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Lognessa

No täällä ilmoittautuu yksi Aviciista tykkääjä. Mistäpä en tykkäisi.

Ainut, etten ymmärrä sitä kuviota, oliko DJ, joka vetelee jotain teknisten laitteiden nuppeja kuulokkeet päässä, itse ei taida ainakaan laulaa ainakaan kaikissa, ovatko nuo varastettuja biisejä (kuten nykymusiikissä on tapana, sämplätä) ja mitä se feat. Ei ummarra.
Ei ole perinteinen bändi, jossa n. 4 jäsentä ja joka menee jakeluun.


MrKAT

#51
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - huhtikuu 24, 2020, 22:25:47
No täällä ilmoittautuu yksi Aviciista tykkääjä. Mistäpä en tykkäisi.

Ainut, etten ymmärrä sitä kuviota, oliko DJ, joka vetelee jotain teknisten laitteiden nuppeja kuulokkeet päässä, itse ei taida ainakaan laulaa ainakaan kaikissa, ovatko nuo varastettuja biisejä (kuten nykymusiikissä on tapana, sämplätä) ja mitä se feat. Ei ummarra.
Ei ole perinteinen bändi, jossa n. 4 jäsentä ja joka menee jakeluun.
Avicii oli nimenä tuttu mutta 2010-luvun "pliisu" konemusiikki ei taida minua niin koskettaa (2000-luvun eka vuosikymmenen rämeämpi tekno kyllä enempi) ja siksei Aviciikään hirveemmin ole sytyttänyt.
 
DJ:t kyllä usein itse säveltää myös mutta se konserttinauha on valmiiksi kasattu miksaus toisten sävellyksistä, joihin itse on voitu panna päälle rumpurytmejä (hänellä voi olla rumpukone myös livenä). Varastettua ei  vaan lainattua luvan kanssa/yhteistyössä. Räppärit voi varastaa enempi ja riidellä sitten siitä?
  DJ on tavallaan melkein sinfoniaorkesterin kapellimestari. Mutta. Hänellä pitäisi olla patarumpu tai semmonen jotta vastaisi DJ:tä kun tässä Fatima Hajji näyttää kuin lyövän itse lisätahtia: https://www.youtube.com/watch?v=rrI7Uk0AB10&feature=youtu.be&t=2160
Ja tässä hän selvästi naputtaa lisäääniä rytmikoneella (terävä pieni klap-klap) : https://www.youtube.com/watch?v=rrI7Uk0AB10&feature=youtu.be&t=1051

Feat.=featuring, suomeksi suunnilleen: pääosissa, esillä, laulajana.

Netissä kerran yksi pyysi minulta kappaleeni "miksausnauhoja" eli jokaisen instrumentin omat äänikaistat erikseen ja hän koosti niistä omanlaisensa setin johon lisäsi omiansa väliin/taustalle, osan jätti pois, ja näin kappaleesta tuli ihan omanlaisensa. Just tämmöstä DJ voi tehdä valmiiksi studiossaan.
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Toope

Lainaus käyttäjältä: Lognessa - huhtikuu 24, 2020, 22:25:47
No täällä ilmoittautuu yksi Aviciista tykkääjä. Mistäpä en tykkäisi....
Eikös tuo ole vähän kierrätysmusiikkia, ei uutta luovaa? Paitsi ehkä tyyliltään.
No, itse en ole havainnut klassisen musiikin kehittyneen sitten 1900-luvun alun, enkä rockmusiikin juurikaan 1970-luvun jälkeen.

Lognessa

#53
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - huhtikuu 25, 2020, 00:21:02
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - huhtikuu 24, 2020, 22:25:47
No täällä ilmoittautuu yksi Aviciista tykkääjä. Mistäpä en tykkäisi.

Ainut, etten ymmärrä sitä kuviota, oliko DJ, joka vetelee jotain teknisten laitteiden nuppeja kuulokkeet päässä, itse ei taida ainakaan laulaa ainakaan kaikissa, ovatko nuo varastettuja biisejä (kuten nykymusiikissä on tapana, sämplätä) ja mitä se feat. Ei ummarra.
Ei ole perinteinen bändi, jossa n. 4 jäsentä ja joka menee jakeluun.
Avicii oli nimenä tuttu mutta 2010-luvun "pliisu" konemusiikki ei taida minua niin koskettaa (2000-luvun eka vuosikymmenen rämeämpi tekno kyllä enempi) ja siksei Aviciikään hirveemmin ole sytyttänyt.
 
DJ:t kyllä usein itse säveltää myös mutta se konserttinauha on valmiiksi kasattu miksaus toisten sävellyksistä, joihin itse on voitu panna päälle rumpurytmejä (hänellä voi olla rumpukone myös livenä). Varastettua ei  vaan lainattua luvan kanssa/yhteistyössä. Räppärit voi varastaa enempi ja riidellä sitten siitä?
  DJ on tavallaan melkein sinfoniaorkesterin kapellimestari. Mutta. Hänellä pitäisi olla patarumpu tai semmonen jotta vastaisi DJ:tä kun tässä Fatima Hajji näyttää kuin lyövän itse lisätahtia: https://www.youtube.com/watch?v=rrI7Uk0AB10&feature=youtu.be&t=2160
Ja tässä hän selvästi naputtaa lisäääniä rytmikoneella (terävä pieni klap-klap) : https://www.youtube.com/watch?v=rrI7Uk0AB10&feature=youtu.be&t=1051

Feat.=featuring, suomeksi suunnilleen: pääosissa, esillä, laulajana.

Netissä kerran yksi pyysi minulta kappaleeni "miksausnauhoja" eli jokaisen instrumentin omat äänikaistat erikseen ja hän koosti niistä omanlaisensa setin johon lisäsi omiansa väliin/taustalle, osan jätti pois, ja näin kappaleesta tuli ihan omanlaisensa. Just tämmöstä DJ voi tehdä valmiiksi studiossaan.

Kiitän MrKAT selvennyksestäsi. Ei ole kukaan osannut tuota minulle aiemmin kertoa ja toinen puoli on ottanut uuden musiikin ihmettelemättä sitä.

Kööpenhaminassa hotellissa pari kesää sitten 2018, pyöri silloinen hittilista telkkarista. Siinä oli (kansainväinen artisti) "lainannut" Pekka Ruuskan Rafaelin Enkeliä ihan "törkeesti", näin siis ajattelin silloin, mutta hienoa jos oli saanut siihen luvan ja alkuperäinen säveltäjä sai rojaltit.

Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 25, 2020, 00:36:39
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - huhtikuu 24, 2020, 22:25:47
No täällä ilmoittautuu yksi Aviciista tykkääjä. Mistäpä en tykkäisi....
Eikös tuo ole vähän kierrätysmusiikkia, ei uutta luovaa? Paitsi ehkä tyyliltään.
No, itse en ole havainnut klassisen musiikin kehittyneen sitten 1900-luvun alun, enkä rockmusiikin juurikaan 1970-luvun jälkeen.

Ensimmäinen mielikuva sinusta olikin Jethro Tull (hullu huilumies), siis tuon kuvattaresi vuoksi. Osuinko oikeaan?

Toope

1960-70- lukujen rockmusiikkia lähinnä kuuntelenkin, sen klassisen ohella.
Progetyylistä tykkään.

Aave

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - huhtikuu 25, 2020, 00:21:02
DJ on tavallaan melkein sinfoniaorkesterin kapellimestari.
No ei nyt kyllä tavallaankaan melkeinkään vähääkään ole.

Tässä hyvää matskua, mutta kapellimestaruus on tästäkin kaukana.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Aave

^
Vastaavalla tavalla on kyllä osattu ennenkin, vaikka ei ollut vielä modernia teknologiaa apuna:


Hit it Joe!

Joen soitossa on vimmaa ja raakaa voimaa! :)
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Amore

Tuli katsottua Teemalta Brit Awards 2020 -gaala. En juuri välitä valtavirtapopista, mutta päätin kerrankin tutustua laulajiin ja bändeihin, jotka ovat huipulla nyt. Arvasin ihan oikein, että suurin osa heistä olisi minulle ennestään tuntemattomia. Show:ssa oli annettu paljon tilaa black-asialle. Se tuntui jotenkin nololta. Ei siksi, että olisin kokenut white privilege -häpeää, vaan koska black-huomio oli niin asetelmallista, hieman infantiilia. Kun esim. räppäri Stormzy esitti suurine taustajoukkoineen juhlanumeroitaan, tuntui tosiaan siltä, että valkoisena ei olisi pitänyt olla paikalla. Ei minkään aggressiivisen paasauksen takia, vaan koska suuri esiintyjäjoukko koostui (yksinomaan?) värillisistä. Kuin olisi tullut jonnekin mustien kirkkoon messun aikaan tms. Ehkä tunne "vääriin juhliin" tulemisesta kuvaa laajemminkin aikaa, jota elämme? Mitenköhän tästä päästäisiin siihen, ettei kenenkään tarvitsisi tuntea tulleensa vääriin juhliin?

Stormzy oli ihan sympaattiselta vaikuttava veikko. Hänen musiikistaan en vielä oikein saanut kuvaa. Vaikutti liian radiosoittopopilta, jotta olisin kiinnostunut syvemmin. Showssa oli myös useampia Ed Sheeran -tyylisiä laulajia. Niitähän Briteissä aina. Ainoa, joka säväytti keskimääräistä enemmän oli nouseva kyky Celeste.


https://www.youtube.com/watch?v=hLhyHvR5sYg

Brit Awards 2020 pidettiin helmikuussa juuri ennen koronakauden alkua, joten maskeja ei gaalassa näkynyt. Ilman maskeja hihkuva yleisö oli piristävä näky.
All you need is Love

Toope

Kuinka montaa noista "britawardsien" muusikoista tunnetaan 2 vuotta jälkeenpäin?
Musiikkiteollisuuden tuotteita, aivan jotain muuta kuin aidot muusikot aikoinaan.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 30, 2020, 21:26:42
Kuinka montaa noista "britawardsien" muusikoista tunnetaan 2 vuotta jälkeenpäin?
Musiikkiteollisuuden tuotteita, aivan jotain muuta kuin aidot muusikot aikoinaan.

On oikeastaan täysin turhaa asetella klassikkoina säilyvää musiikkia ja päivän ajankohtaisia hittejä vastakkain. Niillä on eri funktio, eikä ole mitään erityistä syytä, miksi kaiken musiikin pitäisi tavoitella "ikuisuutta". Mielestäni kyse olisi yhtä typerästä tavoitteesta kuin jos sanomalehden päivän numero asettaisi tavoitteekseen pysyä lukijoiden käsissä kymmeniä vuosia ja pohtisi onnistumistaan sillä perusteella, pääseekö Decameronen kaltaiseen säilyvyyteen. Miksi kaiken musiikin pitäisi olla vuosikymmeniä kuulijoita miellyttävää? Miksei yhtä lailla ajankohtaisuus ja juuri tämän hetken tarpeisiin ja toiveisiin vastaaminen olisi taitavuuden mittarina validi?