Yleistä musiikkikeskustelua

[Lenny]

On oikeastaan täysin turhaa asetella klassikkoina säilyvää musiikkia ja päivän ajankohtaisia hittejä vastakkain.

JS Bachin musiikkia ei yleisesti pidetä kakkana. Päinvastoin, monet saattavat nähdä sen yhtenä länsimaisen musiikin korkeimmista saavutuksista. Tämän kaikki tietävät, mutta olisipa mielenkiintoista päästä todistamaan millaista kakkaa joku 1700-luvun päivän pop oli. Varman jotain tosi typerää rillutusta jossain tavernan hämärässä nurkassa, samaa päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen. Silloin ei maailma ollut ihan niin hektinen kuin nyt.

[safiiri]

On oikeastaan täysin turhaa asetella klassikkoina säilyvää musiikkia ja päivän ajankohtaisia hittejä vastakkain.

JS Bachin musiikkia ei yleisesti pidetä kakkana. Päinvastoin, monet saattavat nähdä sen yhtenä länsimaisen musiikin korkeimmista saavutuksista. Tämän kaikki tietävät, mutta olisipa mielenkiintoista päästä todistamaan millaista kakkaa joku 1700-luvun päivän pop oli. Varman jotain tosi typerää rillutusta jossain tavernan hämärässä nurkassa, samaa päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen. Silloin ei maailma ollut ihan niin hektinen kuin nyt.

Eiköhän jotakuinkin kaikessa vanhassa kulttuurissa ole se näköharha, että siitä toden totta on säilynyt vain todelliset helmet. Mitä vanhemmasta kyse, sitä tehokkaammin kakka on maatunut. Kaikkein konkreettisimmin tämä tietenkin toteutuu arkkitehtuurissa. Siinä ne epäonnistuneet rakennukset kerta kaikkiaan hajoavat. Musiikissa, kuvataiteessa, kirjallisuudessa vain unohtuvat.

Mutta pelkästään en tarkoita edes jonkinlaista hyvän ja huonon erottumista ajan tuomalla testillä. Kyse on myös siitä, että jollakin teoksella voi olla omassa ajassaan tärkeä merkitys, mutta kun aika muuttuu, tuo merkitys ei enää tunnu yhtä merkitykselliseltä. Vaikka ihmisillä on paljon asioita, jotka ovat aina merkityksellisiä, niin on myös asioita, jotka liittyvät aikaan ja vallitsevaan tilanteeseen.

[Aave]

mutta olisipa mielenkiintoista päästä todistamaan millaista kakkaa joku 1700-luvun päivän pop oli. Varman jotain tosi typerää rillutusta jossain tavernan hämärässä nurkassa, samaa päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen. Silloin ei maailma ollut ihan niin hektinen kuin nyt.

Hoveillahan oli omat trubaduurinsa ja narrinsa, mutta yleisellä tasolla meno on luultavasti ollut samaa, mutta vain niin pienimuotoisempaa, kuin nykyäänkin. Riittävää suosiota osakseen saanut trubaduuri tai musikanttiryhmä on kiertänyt alueen A pitäjien menomestat halki, ja siirtynyt sitten alueen B pitäjille. "Jeremia Luuttu World Tour, 1712"! T-paitoja ja muuta fanikrääsää tuskin on ollut tarjolla, mutta eiköhän silloinkin ole kirkko- ja tavernamusiikin harrastajissa ollut tietyt eronsa...

[urogallus]

On oikeastaan täysin turhaa asetella klassikkoina säilyvää musiikkia ja päivän ajankohtaisia hittejä vastakkain.

JS Bachin musiikkia ei yleisesti pidetä kakkana. Päinvastoin, monet saattavat nähdä sen yhtenä länsimaisen musiikin korkeimmista saavutuksista. Tämän kaikki tietävät, mutta olisipa mielenkiintoista päästä todistamaan millaista kakkaa joku 1700-luvun päivän pop oli.

JSB:stä tosin tuli valtavan iso nimi vasta 1800-luvulla, lähes vuosisata kuolemansa jälkeen. Sitä ennen hän oli enemmänkin ns. muusikoiden muusikko.

Mutta tuleeko hänen musiikkinsa koskaan menettämään nykyistä asemaansa?

[safiiri]

mutta olisipa mielenkiintoista päästä todistamaan millaista kakkaa joku 1700-luvun päivän pop oli. Varman jotain tosi typerää rillutusta jossain tavernan hämärässä nurkassa, samaa päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen. Silloin ei maailma ollut ihan niin hektinen kuin nyt.

Hoveillahan oli omat trubaduurinsa ja narrinsa, mutta yleisellä tasolla meno on luultavasti ollut samaa, mutta vain niin pienimuotoisempaa, kuin nykyäänkin. Riittävää suosiota osakseen saanut trubaduuri tai musikanttiryhmä on kiertänyt alueen A pitäjien menomestat halki, ja siirtynyt sitten alueen B pitäjille. "Jeremia Luuttu World Tour, 1712"! T-paitoja ja muuta fanikrääsää tuskin on ollut tarjolla, mutta eiköhän silloinkin ole kirkko- ja tavernamusiikin harrastajissa ollut tietyt eronsa...

Huvittavaa on lähinnä se, miten nykyään aikansa viihdemusiikki - ne Straussit - on nykyään nostettu fiinimmän väen imagonnostatusmusaksi. Tai ehken wannabe-fiinimmän.

[urogallus]

Huvittavaa on lähinnä se, miten nykyään aikansa viihdemusiikki - ne Straussit - on nykyään nostettu fiinimmän väen imagonnostatusmusaksi. Tai ehken wannabe-fiinimmän.

No toisaalta Straussit oli kyllä jo omana aikanaan fiinimmän väen musiikkia ymmärrettävistä syistä. Tavallinen kansa tunsi kirkkomusiikin ja kansanmusiikin. Varsinainen viihdehuttu siinä mielessä kuin me sen ymmärrämme syntyi savikiekkojen myötä.

[Toope]

Klassisen musiikin jonkinasteinen tietämys lienee merkki sivistyksestäkin. Näin on ollut aiemmin, on nykyäänkin.
Se on jotain muuta kuin tuntemys Kanyen tai rappareiden touhuista.

[safiiri]

Klassisen musiikin jonkinasteinen tietämys lienee merkki sivistyksestäkin. Näin on ollut aiemmin, on nykyäänkin.
Se on jotain muuta kuin tuntemys Kanyen tai rappareiden touhuista.

Straussit vain taisivat olla aikansa hittimaakareita. Heidän musiikkinsahan oli silkkaa käyttömusiikkia ja tarkoitettu tanssittavaksi. Sekä Johan Strauss vanhemman että Johann Strauss nuoremman orkesterit olivat tanssiorkestereita.

[Hayabusa]

Klassisen musiikin jonkinasteinen tietämys lienee merkki sivistyksestäkin. Näin on ollut aiemmin, on nykyäänkin.
Se on jotain muuta kuin tuntemys Kanyen tai rappareiden touhuista.

Straussit vain taisivat olla aikansa hittimaakareita. Heidän musiikkinsahan oli silkkaa käyttömusiikkia ja tarkoitettu tanssittavaksi. Sekä Johan Strauss vanhemman että Johann Strauss nuoremman orkesterit olivat tanssiorkestereita.

Juu. Tuohon aikaan tanssiaiset oli kova juttu, kovimpana luonnollisesti keisarilliset tanssiaiset. Niiden musikaaliseksi johtajaksi Johann juniorkin aikanaan pääsi.

Musiikki pääsääntöisesti tehdään siihen hetkeen. Joku biisi jää elämään, suurin osa vaipuu unholaan. Straussin perheen musikantitkin varmasti ajattelivat säveltäessään sen hetkistä mammonaa ennemmän kuin vuosisatojen päässä olevaa mainetta.

[MrKAT]

Ehkä Straussin tansseja voisi verrata Bachin satoihin kantaatteihin, joita on vielä jäljellä kuten tv-mainos sanoisi: "Enemmän kuin tarpeeksi!" Kirkkovuoteen liittyviä käytännön musiikkeja aikakauden välittömiin tarpeisiin, kantaatti kuussa tai joskus jopa viikossa. Muistan lapsena kuulleen radiosta kuulun urkurin kommentoivan niitä, jonka rivien välistä antoi minunkin ymmärtää että olisi Bach voinut niitä vähemmänkin säveltää. (Wikipedia muuten vihjaa aikalaisensa Kriegerin olleen suoranainen kantaattitehdas, yli 2000 kantaattia!)

[Lenny]

Straussit vain taisivat olla aikansa hittimaakareita. Heidän musiikkinsahan oli silkkaa käyttömusiikkia ja tarkoitettu tanssittavaksi. Sekä Johan Strauss vanhemman että Johann Strauss nuoremman orkesterit olivat tanssiorkestereita.

Hetken jo epäilin, että luet myös Richard Straussin näiden "valssi-Straussien" kanssa samaan kastiin. Useimmilla foorumeilla sellaisesta häväistyksestä saisi bannit, mutta ei täällä. Kaikki mielipiteet myös musiikissa on sallittuja .

Monet pitävät R.Straussin musiikkia natsimyönteisenä ja konservatiivisena paatoksena, mutta tosiasiat eivät ole sellaisen näkemyksen puolella. Totta on, että Strauss oli Hitlerin suosiossa, mutta minkä hän sille olisi voinut. Konservatiivista ehkä, mutta toisaalta taas innovatiivista. Ne hänen suuret sävelrunonsa ovat kuultavissa mm. Zemlinskyn musiikissa, josta ei nyt olekaan enää kovin suurta loikkaa Schönbergin atonaaliseen musiikkiin. Se mikä teki Straussista konservatiivisen oli tyylinsä pitäminen loppuun asti. Hän ei mennyt muotivillitysten mukana.

[safiiri]

Straussit vain taisivat olla aikansa hittimaakareita. Heidän musiikkinsahan oli silkkaa käyttömusiikkia ja tarkoitettu tanssittavaksi. Sekä Johan Strauss vanhemman että Johann Strauss nuoremman orkesterit olivat tanssiorkestereita.

Hetken jo epäilin, että luet myös Richard Straussin näiden "valssi-Straussien" kanssa samaan kastiin. Useimmilla foorumeilla sellaisesta häväistyksestä saisi bannit, mutta ei täällä. Kaikki mielipiteet myös musiikissa on sallittuja .

Monet pitävät R.Straussin musiikkia natsimyönteisenä ja konservatiivisena paatoksena, mutta tosiasiat eivät ole sellaisen näkemyksen puolella. Totta on, että Strauss oli Hitlerin suosiossa, mutta minkä hän sille olisi voinut. Konservatiivista ehkä, mutta toisaalta taas innovatiivista. Ne hänen suuret sävelrunonsa ovat kuultavissa mm. Zemlinskyn musiikissa, josta ei nyt olekaan enää kovin suurta loikkaa Schönbergin atonaaliseen musiikkiin. Se mikä teki Straussista konservatiivisen oli tyylinsä pitäminen loppuun asti. Hän ei mennyt muotivillitysten mukana.

Eihän R. Strauss tainnut olla edes sukua noille valssi-polkka-Strausseille.

PS. Eikä mun mielestä niissä tanssi-Strausseissakaan mitään vikaa ole. Mutta ne on aikansa käyttö-viihde-musaa, eikä edelleenkään lopulta mitään sen kummempaa. Uudenvuodenkonsertissa fiinistä pukeutuneena istuen kuunneltuna oikeastaan aivan väärässä käytössä.

[kertsi]

Eihän R. Strauss tainnut olla edes sukua noille valssi-polkka-Strausseille.

PS. Eikä mun mielestä niissä tanssi-Strausseissakaan mitään vikaa ole. Mutta ne on aikansa käyttö-viihde-musaa, eikä edelleenkään lopulta mitään sen kummempaa. Uudenvuodenkonsertissa fiinistä pukeutuneena istuen kuunneltuna oikeastaan aivan väärässä käytössä.

Minusta (isä? poika? Johann?)Straussin säveltämät operetit ovat aika karseita, niin kuin operetit yleensäkin. Ainakin ne harvat pätkät, mitä olen kuullut. Mistähän se fiilis kurasta tulee operettien kohdalla? Tulee sama fiilis kuin toritaiteen äärellä, jonkinlainen pettymys, tai tunne, että tekele on laaduton, ei innovatiivinen, sutaisten tehty tai jotain.

[Lenny]

Eihän R. Strauss tainnut olla edes sukua noille valssi-polkka-Strausseille.

PS. Eikä mun mielestä niissä tanssi-Strausseissakaan mitään vikaa ole. Mutta ne on aikansa käyttö-viihde-musaa, eikä edelleenkään lopulta mitään sen kummempaa. Uudenvuodenkonsertissa fiinistä pukeutuneena istuen kuunneltuna oikeastaan aivan väärässä käytössä.

Eipä ollut sukua. Joskus nämä Straussit menevät iloisesti sekaisin pintapuoliselta musiikin seuraajalta, koska eräs R.Straussin kuuluisimmista duuneista, Der Rosenkavalier, sisältää pätkät tällaista wieniläistä valssia. Mutta muuten R:n tuotanto oli kyllä todella kaukana valssi-Strausseista.

Olipa siellä alkuaikoina jopa pari täysveristä sinfoniaa Brahmsin hengessä. Myöhemmin Brahms sanoutui irti Straussin musiikista, koska piti niitä säverunoja ihan paskamusiikkina. Brahmsin mielestä kai vain ja ainoastaan wanha kunnon absoluuttinen (ei-ohjelmallinen) musiikki on oikeaa musiikkia. Eikä hän kovin väärässä ollutkaan.

Niihin aikoihin verrattuna tietysti twerkkaus saattaa äkkiseltään vaikuttaa vähän pinnalliselta musiikilliselta toiminnalta, mutta tässä on taas tämä sama harha: mitä lienee sontaa suurin osa viihteestä olikaan silloin 1800-1900 -lukujen vaihteessa.

[Melodious Oaf]

JSB:stä tosin tuli valtavan iso nimi vasta 1800-luvulla, lähes vuosisata kuolemansa jälkeen. Sitä ennen hän oli enemmänkin ns. muusikoiden muusikko.

Mutta tuleeko hänen musiikkinsa koskaan menettämään nykyistä asemaansa?

JSB:n musiikilla oli hänen kuolemansa jälkeen jokunen intohimoinen ihailija ja puolestapuhuja. Sille mitä Bach on nykyään on tosi iso merkitys sillä, mitä hänen jälkeensä tulleet ovat tehneet. Kaikki se perehtyminen, hienot konsertit ja tulkinnat ja niiden välittyminen polvelta toiselle. Sittemmin tietysti upeat levytykset, ja niin edelleen.

Voi miettiä, kuinka paljon on unohdettua tai sivuutettua hienoa ja uraauurtavaa musiikkia. Sellaista jolla vain ei ole ollut samalla tavalla esille tuojia.

Ei JSB:n musiikkia kaiken ton jälkeen kovin helposti unohdeta. Mutta sen "nykyinen asema" on silti riippuvainen ihmisistä jotka arvostaa ja ihailee sitä, pitää sitä esillä, perehtyy siihen -- ja muuta tommosta. Tarkoitan kai että en usko enkä näe, että sen asema heikkenis, mutta ajattelen kuitenkin että se voi heiketä ja että se voi jopa unohtua, jos sitä mistä tahansa syystä lakataan pitämästä esillä.