Vaalivuosi 2021

[ROOSTER]

Kävin äänestämässä, koska oli helppo mahdollisuus tehdä se. Ehdokkaan valitseminen oli vaikeaa, kaikki jotka tunsin olivat epäkelpoja, mielestäni.

Valitsin siis puolueen jota suvaitsin ja siltä tuntemattoman ehdokkaan joka asuu lähellä minua.

Vaalikoneessa muistin hänen saaneen eniten pisteitä minulta ja luin myös perustelut vastauksiinsa. Vaikutti ihan täysipäiseltä mutta eihän näistä koskaan tiedä.

Mieluummin olisin äänestänyt jotakin vastaan, se olisi sujunut helpommin ja itsellä olisi ollut varmempi olo.

Minusta äänestämisen uusi ulottuvuus pitäisi ottaa mukaan - äänestä sinäkin vastaan ja voit vaikuttaa. Varmasti äänestysprosentti nousisi ainakin sataan, ellei hiukan ylikin.

[Hayabusa]

Negatiivisen äänen antaminen olisi todella hankala tehtävä. Näissäkin vaaleissa on pilvin pimein huonoja ehdokkaita. Olisi todella vaikeaa valita heistä se huonoin.

Tuo lähellä asuvan ehdokkaan äänestäminen on hyvä taktiikka. Kuntapolitiikassa vedetään kirjaimellisesti kotiinpäin - etenkin kunnallisten palveluiden sijoituspaikkojen suhteen.

[ROOSTER]

Negatiivisen äänen antaminen olisi todella hankala tehtävä. Näissäkin vaaleissa on pilvin pimein huonoja ehdokkaita. Olisi todella vaikeaa valita heistä se huonoin.

Tässä olisi konsulteille todellinen kultasuomi - Negatiivisen ajattelun kehittäminen. Saattaa olla, että jotkut puolueet ovat jo kaukoviisaasti aloittaneet ajatuksen sisäänajamisen.

Oikeasti äänestäjät olisivat innoissaan, kerrankin olisi mistä valita.

[Kopek]

Itse ennustan PS:lle lähes 20%:n saalista. Kepulta ja Demareilta vuotaa sen verran.

Olenkohan jo ennustanut? Jos en ole, teen sen nyt. Ennustan persuille 13,6 prosentin kannatusta.

[Toope]

Itse ennustan PS:lle lähes 20%:n saalista. Kepulta ja Demareilta vuotaa sen verran.

Olenkohan jo ennustanut? Jos en ole, teen sen nyt. Ennustan persuille 13,6 prosentin kannatusta.

Virtuaalituoppi vetoa? Itse veikkaan persuille lähelle 20%:a (eli tässä vedonlyönnissä 20%, valtakunnallisesti), sinä 13,6%?

[Jaska]

Kuntavaaleissa 2017 suurimmat puolueet saivat ääniä ja paikkoja

	Puolue	Ääni-%	Paikkoja (yht. 8999)
	KOK	20,7 % (-1,2)	1 490  (16,5%)
	SDP	19,4 % (-0,2)	1 697  (18,9%)
	KESK	17,5 % (-1,1)	2 824  (31,4%)
	VIHR	12,5 % (+3,9)	534  (5,9%)
	PS	8,8 % (-3,5)	770  (8,5%)
	VAS	8,8 % (+0,8)	658  (7,3%)
	RKP	4,9 % (+0,2)	471  (5,2%)
	KD	4,1 % (+0,4)	316  (3,5%)
	Muut	2,1 % (+0,4)	227   (2,5%)

Veikkaan kokkarien pitävän ykköspaikkansa lähes 20% ääniosuudella, demarien pysyvän kakkosena jääden alle 19 %:n, persujen kiilaavan vihreiden ja keskustan ohi tavoitellen demareita, keskustalta siirtyy ääniä perussuomalaisille ja se on tasapäinen vihreiden kanssa, mutta jatkaa suurimmalla valtuutettujan määrällä. Vasemmistoliitolla, ruotsalaisilla ja lahkolaisilla ääniosuuksissa ei tapahdu suuria muutoksia. Toki en toivo, että maaseudun tila on niin toivoton, että persut nousevat mitalisijoille.

[Toope]

Toivon kokkareille voittoa Helsingissä, koska muuten Sinnemäki.
Muuten toivon persuille hyvää tulosta.

Tosin kokkareillakaan ei ole hyvää ehdokasta pormestariksi, valittaneen se vähiten vahingollinen...

[Hayabusa]

Itse ennustan PS:lle lähes 20%:n saalista. Kepulta ja Demareilta vuotaa sen verran.

Olenkohan jo ennustanut? Jos en ole, teen sen nyt. Ennustan persuille 13,6 prosentin kannatusta.

Virtuaalituoppi vetoa? Itse veikkaan persuille lähelle 20%:a (eli tässä vedonlyönnissä 20%, valtakunnallisesti), sinä 13,6%?

Jo aloitusviestissä ennustin perussuomalaisten tulokseksi alle galluplukujen. https://kantapaikka.net/index.php/topic,1727.msg88697.html#msg88697
Vaikka ovat saaneet paljon lisää ehdokkaita, niin en usko riittävään määrään hyviksi koettuihin naapurin poikiin ja tyttöihin, jotta Toopen fantasiatulos toteutuisi.

Jaskan listan ryhmä muut kiinnostaa itseäni eniten. Ei eilisillan hörhöpuolueiden vuoksi, vaan että siellä on paljon sitoutumattomia "pro-kunta" listoja. Nämä ovat menestyneet monissa kunnissa varsin hyvin ja toivon jatkoa näille paikallisille kansalaisliikkeille.

[Aave]

^
Kunnallispolitiikassa vielä sentään voi pärjätä sitoutumattomana, mutta sitoutumattomia kansanedustajia Suomessa on ollut ehkä yksi tai kaksi. Puoluepeli on sitä itseään, eli valtakunnanpolitiikassa sitoutumattomilta suljetaan ovet nenien edestä, jos eivät kuulu mihinkään puolueeseen.

Yleisellä tasolla kuntien suurin ongelma on se, että kuluneen 30 vuoden aikana niille on sälytetty erittäin suuri määrä lakisääteisiä tehtäviä, ja vielä tuplaten näihin liittyviä velvoitteita. En tässä tarkista tarkkoja määriä, mutta lakisääteisiä tehtäviä kunnilla lienee tällä hetkellä jotain 600, ja velvoitteita jotain 1000.

Vuosien 1990-2014 välillä näiden tehtävien ja velvoitteiden määrä on tuplaantunut, ja on kasvanut senkin jälkeen. Viimeksi kun olen katsonut, niin vuonna 2014 kunnilla oli 535 lakisääteistä tehtävää, ja tehtävävelvoitteita 935. Sopii miettiä jo pelkästään jotain pieniä ja köyhiä kuntia, joilla on siis lain määrämä pakko huolehtia kaikesta mahdollisesta, vaikka resursseja ei ole oikein mihinkään. Tässä lystissä palaa sievoiset summat rahaa, olipa kunta köyhä tai rikas.

Laajaan itsehallintoon perustuvat kunnat ovat kuitenkin koko maan hallinnollinen selkäranka. Kaavailtu uusi maakuntamalli tulee muuttamaan tämän asetelman.

Suomen Kuvalehdessä oli kuukausi sitten surkuhupaisa artikkeli siitä, miten ja millaisia kampanjoita eri puolueilla on:

Feministisiä kuntia ja ideologista vouhottamista – perussuomalaiset ja vihreät ottavat yhteen kuntavaaliohjelmissaan.

"Koska vaalit on siirretty koronapandemian takia kesäkuun 13. päivään, jokaisella kansalaisella on runsaasti aikaa tutkia, millaista arkea puolueet heille vaalien jälkeen lupaavat. Näin ei tietenkään tapahdu: vaaliohjelmia lukevat lähinnä toimittajat, vaaliehdokkaat ja politiikan die hard -seuraajat eli mitätön osa suomalaisista".   

[a4]

Pienistä ja köyhistä kunnista Kyyjärvi oli esillä torstain pienpuoluetentissä.
https://areena.yle.fi/1-50760050
https://www.amnesty.fi/pieni-suuri-kyyjarvi/
Samoin oli esillä talouskasvun ja ilmastonmuutoksen vastakkainasettelu.
Kyyjärvi sai juuri äsken ministeriöltä vapautuksen kuntaliitosuhasta pitkälti tuulivoimatulojen ansiosta.
https://yle.fi/uutiset/3-11964659

[MrKAT]

Sain männä viikolla nautiskella torilla helteisestä kesäisestä vaalihumusta, -teltoista ja ilmaisesta ketsuppisesta kepu-makkarasta. En tiedä miten muualla mutta täällä on ollut niin vähän viruksia, ettei kellään ulkona ollut juuri maskejakaan (ei edes mulla). Tämä kaikki olisi ollut ihan mahdotonta kuvitella jossain huhtikuun kalseassa viimassa kun lunta oli vielä maassa.
    Minä olin haaveillut kantaa ottaa poliittisesti jostain mutta se homma suli hymyihin. Kun kansanedustaja vitsailee aivan toisen laidan edustajan kanssa hymyssä suin ja toisaalla tuttu ihminen tarjoilee suu messingillä persumakkaraa niin ei minulla ollut kanttia nostaa mitään inhan kuumaa poliittista piikkiä esiin.

Jos äänestys-% ei romahda vaan nousee niin ehkä valtakunta tahtoo toistaa tämän kesämuiston(i) ja siirtää kuntavaalit touko-kesäkuulle pysyvämmin?

[Hippi]

Sekä kuntavaalit että eduskuntavaalit on ajoitettu samalla tavalla Vaalipäivä on vaalivuoden huhtikuun kolmas sunnuntai, jollei pääsiäisestä muuta johdu. Olisikohan sille päivämäärää valittaessa ollut perusteena kyseisen päivän sopivuus työskentelyn vuosirytmiin? Työskentelyähän ohjataan lainsäädännössä siten, että määrättyjä asioita pitää määräaikaan mennessä saada päätökseen. Huhtikuun vaalien jälkeen tehtävien siirto uudelle valtuustolle ja eduskunnalle ehkä käy jouhevammin. Oikein muuta järkevää syytä en keksi huhtikuulle, jolloin sää on hyvinkin oikukas. Voi olla kaikkea pakkasesta helteeseen ja joillain alueilla kelirikko saattaa olla vielä pahana. Kuntavaalien kylkeenhän ollaan kai ymppäämässä vielä niitä maakuntavaalejakin.

Varmaan syksyllä kuullaan alkaako tippua paikallisia uutisia, joissa kerrotaan, että "tuli kiire, kun uusi valtuusto pääsi asiaan käsiksi niin myöhään", mikä voisi vahvistaa arveluani.

Presidentin vaali sen sijaan on tammikuussa ja EU-vaalit kesäkuulla.

[Toope]

^
Kunnallispolitiikassa vielä sentään voi pärjätä sitoutumattomana, mutta sitoutumattomia kansanedustajia Suomessa on ollut ehkä yksi tai kaksi. Puoluepeli on sitä itseään, eli valtakunnanpolitiikassa sitoutumattomilta suljetaan ovet nenien edestä, jos eivät kuulu mihinkään puolueeseen....

Mutta miten muuten homma voisi toimia? Puolueita voitaisiin kieltää, jolloin ihmiset perustaisivat epävirallisia liittoutumia...

Sitoutumattomuus on valinta, joka toimii paikallisesti (Asyl, Oulu), mutta ei toimi valtakunnallisesti.

[Hayabusa]

^Kas näin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirto%C3%A4%C3%A4nivaalitapa

Siirtoäänivaalitapa on vaalitapa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni. Tilanteessa, jossa ääni tavallisesti menisi "hukkaan", se siirtyy listassa seuraavalle ehdokkaalle. Siirtoäänivaalitavan tarkoituksena on minimoida hukkaäänet ja vähentää taktista äänestämistä. Se mahdollistaa suhteelliset henkilövaalit ilman listoja, mutta sitä voi käyttää myös listavaaleissa.

[Jaska]

Ehdokkaita voivat eduskuntavaaleissa ja kuntavaaleissa asettaa
1) puolueet, jotka on merkitty oikeusministeriön ylläpitämään puoluerekisteriin sekä
2) äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset.

Valitsijayhdistykset voivat mudostaa yhteislistoja ja puolueet vaaliliittoja.

Tunnettuus yhdessä kunnassa huonosti riittää eduskuntaan tarvittavaan kannatukseen

2019 kevään eduskuntavaaleissa eduskuntaan valittiin puolueiden ulkopuolelta Uudeltamaalta Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo. Harkimo oli valittu 2015 eduskuntaan kansanedustajaksi kokoomuslaisena ja hän oli eronnut kokoomuksesta 2018 ja perustanut oman eduskuntaryhmän Liike Nyt. Syksyllä 2019 Liike Nyt keräsi 5000 kannattajakorttia ja rekisteröityi puolueeksi.