Dokumenttielokuvia

[Hayabusa]

Mietin mihin tämän uutisen laittaisin - voisi olla niin monessa paikassa.
Hannu Karpo tekee paluun – Elokuva miehestä, jolla oli asiaa

Kotimaisen tv-journalismin elävästä legendasta Hannu Karposta on valmistumassa dokumenttielokuva Karpo, joka saa ensi-iltansa elokuvateattereissa 25. syyskuuta.

Elokuva kuvaa Karpon vuosikymmenten uraa toimittajana sekä käänteitä, jotka tekivät Karposta ilmiön ja koko kansan tunteman tv-kasvon.

– Karpon työ kansan äänenä oli aikalaisilleen instituutio, jonka arvoa ei ohjelmien ilmestyessä ehkä täysin ymmärretty. Se, että toimittaja nousee systeemiä vastaan ja muodostaa TV:n välityksellä työllään 'kansankäräjät', on hyvin ainutlaatuista – asia, jota sittemmin moni on kaivannut.

– Mistä saa enää oikeutta, kun ei ole Karpoakaan? sanoo Karpo-elokuvan ohjaaja, Jussi-palkittu Ari Matikainen.

Karvahatut naftaliinista ja syyskuussa leffaan!

[Aave]

^
Mukava juttu!

[Aave]

Riot Holiday. Keskeltä BLM-mellakoita, Seattlessa.

[urogallus]

Riot Holiday. Keskeltä BLM-mellakoita, Seattlessa.

Mitä tuohonkin nyt sanoisi...

Ihanan monikulttuurista menoa! Rotujen välisistä älykkyyseroista on jauhettu täälläkin, mutta tuossa on todiste siitä, ettei tyhmyyseroja taida olla. Vaikka onhan tuossa toki aa:t yliedustettuina.

[Aave]

Ihanan monikulttuurista menoa! Rotujen välisistä älykkyyseroista on jauhettu täälläkin, mutta tuossa on todiste siitä, ettei tyhmyyseroja taida olla. Vaikka onhan tuossa toki aa:t yliedustettuina.

Rasismi poistuu ja maailma paranee sillä, että ryöstellään modernilla orjatyövoimalla valmistettuja tekstiilejä, elektroniikkaa ja meikkejä itselleen. Näin näitä juttuja tiedostetaan!

Dokumentin laatineen oma kommentointi on kyllä hilpeää antia, alusta alkaen.

[Hayabusa]

^Tuota katsellessani mietin eniten vakuutusmaksuja. Mahtaa olla kovat, kun silloin tällöin paikat pistetaan totaalisen paskaksi. Osansa vakuutusmaksuista kantanevat myös rauhallisten alueiden kauppiaat ja muut vakuutustenottajat - kaikkea ei voi sälyttää riskialueille.

Mietin myös Yhdysvaltojen tulevaisuutta. Romahtaako maa? Hajoaako se? Vai onko tällainen ajoittainen höyryjen ulospäästely tapa pitää systeemi toiminnassa?

[Aave]

^Tuota katsellessani mietin eniten vakuutusmaksuja. Mahtaa olla kovat, kun silloin tällöin paikat pistetaan totaalisen paskaksi. Osansa vakuutusmaksuista kantanevat myös rauhallisten alueiden kauppiaat ja muut vakuutustenottajat - kaikkea ei voi sälyttää riskialueille.

Yksityiset liikkeet ja kauppaketjut ovat oma lukunsa, mutta kaikesta julkisen omaisuuden turmelemisesta maksavat kaikki kaupungin asukkaat, omasta pussistaan. Palaako poliisiauto? No, sekin tietää poliiseille vain uutta kalustoa veronmaksajien piikkiin. Sikäläisestä meiningistä kalpean aavistuksen omaavana en yllättyisi, vaikka tuossa kolme kadulle jätettyä poliisiautoa olisi jätetty paikan päälle tahallaan. Josko vanhasta kalustosta haluttiin päästä pikaisesti eroon?

Kaupungista ja osavaltiosta riippuen paikkojen paskomista on tapahtunut vaihtelevasti. Esimerkiksi Los Angelesissa vuoden 1992 Rodney Kingin pannutuksesta alkunsa saaneissa mellakoissa mustat paskoivat omia huudejaan, mutta nyt kauppojen luuttaus, paikkojen rikkominen, väkivalta ja autojen polttaminen tapahtuivat siellä pääasiassa vauraissa kaupunginosissa, kuten Beverly Hillsissä. Siirtyivät mellakoimaan tietoisesti näille alueille.

Ei muuten ole taaskaan varmaa, etteikö nyt George Floydin murhasta syytetyt poliisit kävelisi oikeudesta vapaina miehinä, kuten kävelivät Rodney Kingin piesseet. Siitä vasta katutason paskamyrsky seuraisikin.

Näin näiden neljän poliisin pidätyskuvat. Kaksi heistä oli vastavalmistuneita poliiseja, toinen heistä ehti olla neljättä päivää töissä. Pidätyskuvassa hän on selvästi itkenyt. Hän yritti saada pääepäilty Chauvinia lopettamaan (Sanoi tälle tilanteessa kahteen kertaan, että lopettaisi kaulan päällä polven pitämisen). Voi vain kuvitella, millainen kynnys alokaspoliisilla on sielläkään päin ryhtyä sanomaan 10 tai 20 vuotta hommissa olleelle kokeneelle kollegalle vastaan semminkin, kun poliisin työkulttuuri on suurkaupungeissa armeijamainen. Minulle tästä tapauksesta tuli mieleen, että kusipää Chauvin halusi näyttää alokaspoliiseille lopullisen kautta, miten hommia Los Angelesissa hoidetaan. Chauvin ja Floyd ovat olleet samassa suuressa yökerhossa portsareina, ja tunsivat toisensa entuudestaan ainakin näöltä. Floyd ei ollut mikään pulmunen hänkään, mutta ei tietenkään ansainnut sellaista kohtaloa - kyseessä on tuomiosta riippumatta murha. Pidän silti jenkkimeiningillisenä osatyperyytenä, että hänestä on pyritty tekemään nyt joku suuri marttyyri, "lempeä jätti" ja sankari, vaikka hän oli väkivaltainen rikollinen.

Mietin myös Yhdysvaltojen tulevaisuutta. Romahtaako maa? Hajoaako se? Vai onko tällainen ajoittainen höyryjen ulospäästely tapa pitää systeemi toiminnassa?

Sivilisaatiot ja imperiumit romahtavat samaan tapaan, kuin aiemmin menestyneet yritykset. Lopun alussa seuraa asteittainen ruostuminen ja rapistuminen, ja siitä sitten näennäisen yhtäkkinen, nopea kollapsi. Tämä on kuitenkin niin laaja aihe, että vaikka mieli tekisi, en ryhdy spekuloimaan asialla tässä ketjussa. Liittovaltiotasolla Yhdysvalloilla on nyt rapistuvan Rooman suunta, mutta osavaltiotasolla tilanne on vaihteleva. Se on niin suuri maa, että mitään isoja yleistyksiä ei kannata kaltaistemme amatöörien tehdä. Yhtä kaikki, rasismin osalta kirjoitin muistaakseni jo Näkökulmalla, että se(kin) tulee Yhdysvalloissa vain kasvamaan. Valkoiset ovat jäämässä seuraavan 25 vuoden aikana siellä jo itse vähemmistöksi, ja nuoren väestön osalta tilanne on realisoitumassa jo nyt. Maan keskushallinto ja osavaltioiden hallinnot ovat edelleen pitkälti valkoisten käsissä, mutta eiköhän sekin ala tätä menoa muuttumaan. Mustat, hispaanot ja latinot eivät hekään tule keskenään toimeen, vaikka valkoisen miehen syyttäminen kaikesta on yhdistävä tekijä. Kun tähän ynnää syövän nimeltä identiteettipolitiikka ja loputtoman, maan sisällä käydyn kulttuurisodan niin saa olla varma, että odotettavissa on vain rasismin kasvua.

[Vatupassi]

Elokuva :Mine 2006, ohjaus fabio gualione, päätähti: stuart person

-elokuvan tarinalla pitäisi kuulemma olla jonkinmoista totuuspohjaa?
-siksi päätin laittaa sen tänne?

-salaista tehtävää suorittavan tark"ampujan selviytymistaisto: autiomaa olosuhteessa,
-matkallaan hän kohtaa myös omat sisäiset sudet ja hyeenat ,vaikka niitä
taisi ihan tosiaan pimeän tullen olla paikalla vaanimassa
-filosofinen keskustelu paikallisen miehen kanssa saa lähes koomisen riemukkaita näkökantoja vähintäänkin kökköön
tilanteeseen.
-elokuvan kuvaamistavasta ännan viisi tähteä ihan sumeilematta
-taistelukentälläkin meissä on lokeroituna tunteet, ja olemme siitäkin huolimatta kokonaisuutta ajatellen,isiä/veljiä/ystäviä/
työtovereita/
-se miten totaalista kapasiteettia se vaatii kertoo se elämän hinnaista ja niistä lunnaista jotka maksetaan tavalla tai toisella.
-joskus tuntuu siltä että sota kaipaa myös sen"yhden miehen?jatkuu

[Vatupassi]

Elolkuva:Mine 2006
jatko arvostelu selviytymistaistosta autiomaassa
jossain tapauksessa tuntuu että sota tarvitsee sen yhden miehen?
unohtamatta kuitenkaan parviälyn ja useamman silmäparin voimaa.

[Amore]

Buñuel kilpikonnien labyrintissä (2018) on "dokumentti dokumentista". Animaatiotekniikalla toteutettu elokuva kertoo elokuvaohjaaja Luis Buñuelista hänen tehdessään dokumenttifilmiä Las Hurdes (1933), joka oli rutiköyhä, eristynyt ja takapajuinen kylä Espanjassa. Ilmeisesti sisäsiittoisuuden takia kylässä asui huomattavan paljon kääpiöitä ja henkisesti vähämielisiä. Myös pelkkä ravinnon puute aiheutti henkistä vammaisuutta. Buñuelin elokuva Las Hurdes on syvän köyhyyden kuvaus ja todellinen klassikko.

Elokuvan tekemisessä kuitenkin jouduttiin turvautumaan myös lavastettuihin tilanteisiin ja koska ohjaaja oli muutenkin enemmän fiktiomies, niin piti totuutta välillä hieman parannellakin. Salvador Simón animaation voi hyvin katsoa, vaikkei koskaan olisi nähnyt Las Hurdesia. Mielestäni Las Hurdes ei rankasta aiheestaan huolimatta ollut pelkkä kurjuustarina ja animaatio puolestaan on kevyesti humoristinen kertomus elokuvanteosta. Animaatioon sisältyy muutamia pätkiä alkuperäisestä elokuvasta. Elokuvan kesto on 1h17min, joten sen ehtii hyvin katsoa arki-iltanakin.

https://areena.yle.fi/1-50176609

Las Hurdes (28 min) englanniksi tekstitettynä

https://www.youtube.com/watch?v=at-xnnNT8N8

[a4]

Tänään töllöstä valitettavan ajankohtainen dokkari jälkikeskusteluineen:

Docventures: WHOSE STREETS?
[blm]1 h 37 min
Dokumenttielokuva Yhdysvalloissa 2014 syttyneiden mellakoiden seurauksena levinneen Black Lives Matter -liikkeen synnystä ja kehityksestä - aivan tapahtumien ytimestä, sensuroimatta ja pähkinänkuoressa.[/blm]
https://areena.yle.fi/1-50563369

TV 2
21.15 Docventures: WHOSE STREETS? (12)
22.52 Docventures: Talk Show

[Hayabusa]

^Kanavasurffatessa pari minuuttia tätäkin vilkaistu. Onneksi tulee Areenaan, niin voi joskus rauhassa katsoa. Pikavaikutelma aika sekava, mutta tietysti jos kuvaa katutapahtumia, niin voi olettaakin.
MUTTA keskustelu on ohelmatietojen mukaan nähtävissä vain suorana. MV? Onneksi huomasin sen ja laitoin talk shown tallennukseen.

[a4]

Tässä pidempi versio dokkarissa esitetystä mustan miehen ampuneen poliisin lausunnosta:

https://www.youtube.com/watch?v=YVVmn14NnII

https://www.youtube.com/watch?v=EwsxQzjRVpk
Lyhennetty versio dokumentissa antoi absurdin vaikutelman poliisin puheista.
Kovasti poikkeavat toisistaan eri ihmisten kertomukset tapahtumista.

Hieman jäi yksipuoliselta vaikuttanut kuva dokkarista.

[Hayabusa]

^Ai niin. Tuo taisi olla se tupakkakauppaepisodi. Onpas lapsenkasvoinen konstaapeli. Ei ihme, että paatunut rikollinen kokeili onneaan yksinäistä poliisia vastaan. Tästä yksin partioimisesta taisikin olla silloin heti tapahtumien jälkeen keskustelua. Se houkuttelee rikollisia konfliktiin ja toisaalta pelottaa poliiseja tarttumaan aseeseen itsensä puolustamiseksi. Käytäntö ei ole hyvä.

[Aave]

Seuraava edellyttää kirjautumisen Youtubeen. Se on Rolling Stones -dokumentti vuodelta 1972, ja niin bändi kuin faninsakin ovat siinä raatorehellisimmillään, hurjaa nuoruutta eläen. Dokkari oli aikanaan niin raju ja samalla bändistä muodostui vielä niin paheellinen kuva, että he itse kielsivät sen esittämisen. Tarvinneeko sen päätteeksi kertoakaan enempää?


Cocksucker Blues, ensimmäinen osa. Koko dokumentin kesto 1 tunti ja 33 minuuttia.