Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Vanhempainvapaat, lastenhoidon tuki ja tähän liittyvät asenteet

Aloittaja Topi, maaliskuu 26, 2019, 17:11:16

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Topi

Mitä ovat nykyisen vanhenpainvapaakäytännön tai laajemmin lastenhoitoon liityvien tukijärjestelyiden ongelmat?

Miten tätä yhteiskunnan taholta voisi muuttaa niin, että järjestämästä tulisi oikeudenmukaisempi ja/tai tasa-arvoisempi?

safiiri

Järjestelmä on sekä varsin joustamaton että tuottaa sukupuolten välistä eriarvoisuutta, vaikka säännökset antaisivat periaatteessa mahdollisuuden jakaa vapaat tasaisemmin myös isien käyttöön. Ikävä kyllä kun sen antama valinnanvapaus yhdistetään vallitseviin asenteisiin että olemassaolevaan miesten ja naisten välisten ansioiden eroon, olemme luoneet mekanismin, joka ylläpitää naisten ongelmallista asemaa työmarkkinoilla, kun he leimautuvat voimakkaasti potentiaalisiksi vanhempain- ja hoitovapaille jääviksi. myös lasten päivähoito on edelleen liiaksi organisoitunut ajattelemaan työnteon tapahtuvan arkisin klo 8-16. Asenteiden ja toimintakulttuurin muutos on niin hidasta, että tällä vauhdilla aikaa kuluu monia sukupolvia. Muutoksen tekeminen lakeja ja säädöksiä muuttamalla on vaikeaa, koska se vaatisi pohjakseen asenteista ja muuttuneesta toimintakulttuurista kumpuavan tuen.

Xantippa

Tilanne on ongelmallinen myös työnantajille. Tämä järjestelmä kun pitää huolen siitä, että jotkut alat pysyvätkin "naisaloina", mikä tietysti tarkoittaa, että lähtökohtaisesti näiden alojen yrittäjät jakavat suurimman vastuun vanhempainvapaista.

Ek ja yrittäjäjärjestöt samoin kuin ay-järjestöt ovat vaatineet perhevapaiden uudistusta. Harvoja asioita, joissa ovat suunnilleen samoilla linjoilla. Kaikki tuntuvat olevan huolissaan syntyvyyden laskusta.

Se alkaakin olla jo kummallista, kuka oikeastaan vastustaa perhevapaiden uudelleen järjestelyä. Mutta niinpä vain ajatuskin on hallituksessa torpattu.

T: Xante

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 01, 2019, 10:11:26
Tilanne on ongelmallinen myös työnantajille. Tämä järjestelmä kun pitää huolen siitä, että jotkut alat pysyvätkin "naisaloina", mikä tietysti tarkoittaa, että lähtökohtaisesti näiden alojen yrittäjät jakavat suurimman vastuun vanhempainvapaista.

Ek ja yrittäjäjärjestöt samoin kuin ay-järjestöt ovat vaatineet perhevapaiden uudistusta. Harvoja asioita, joissa ovat suunnilleen samoilla linjoilla. Kaikki tuntuvat olevan huolissaan syntyvyyden laskusta.

Se alkaakin olla jo kummallista, kuka oikeastaan vastustaa perhevapaiden uudelleen järjestelyä. Mutta niinpä vain ajatuskin on hallituksessa torpattu.

T: Xante


No perinteisestihän Keskusta on vastustanut perhevapaauudistuksia ja varsinkin kotihoidontukeen kajoamista, koska se on tukea maaseudun emännille, jotka näin saavat rahaa siitä, että ovat kotona - kuten olisivat joka tapauksessa. Tiedä sitten, kuinka suuri nykyään näiden ehtoisten emäntien joukko oikeastaan on.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - huhtikuu 01, 2019, 11:12:00
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 01, 2019, 10:11:26
Tilanne on ongelmallinen myös työnantajille. Tämä järjestelmä kun pitää huolen siitä, että jotkut alat pysyvätkin "naisaloina", mikä tietysti tarkoittaa, että lähtökohtaisesti näiden alojen yrittäjät jakavat suurimman vastuun vanhempainvapaista.

Ek ja yrittäjäjärjestöt samoin kuin ay-järjestöt ovat vaatineet perhevapaiden uudistusta. Harvoja asioita, joissa ovat suunnilleen samoilla linjoilla. Kaikki tuntuvat olevan huolissaan syntyvyyden laskusta.

Se alkaakin olla jo kummallista, kuka oikeastaan vastustaa perhevapaiden uudelleen järjestelyä. Mutta niinpä vain ajatuskin on hallituksessa torpattu.

T: Xante


No perinteisestihän Keskusta on vastustanut perhevapaauudistuksia ja varsinkin kotihoidontukeen kajoamista, koska se on tukea maaseudun emännille, jotka näin saavat rahaa siitä, että ovat kotona - kuten olisivat joka tapauksessa. Tiedä sitten, kuinka suuri nykyään näiden ehtoisten emäntien joukko oikeastaan on.

Varmaan pienillä maito ynnä muilla tiloilla se kodinhoidon tarve on hyvinkin suuri.  Pienet tilat kyllä poistuvat hurjaa vauhtia markkinoilta ja samalla maaseudun asukasmäärät pienenevät.

Maataloustuet myös kohdistuvat lähinnä isoihin tekijöihin ja pienille jää vain murenet. Tuo kodinhoidon tuki on aika tarpeellinen siinäkin mielessä. Ne velkaiset pienet tilat eivät varmaan tätä markkinamekanismia ja Sipilän politiikkaa muutenkaan kovin korkealle noteeraa, vaikka Sipilä nyt tuolla vielä koettaa suosiotaan kohennella.

Hän varmaan aliarvioi ihmisten ymmärryksen, eiköhän maaseudun väestö jo aika hyvin tunne hänen politiikkansa juuret pörssikeinotteluineen ja markkinakapitalismeineen.  Tyhjänpuhuja sipilä  työtätekevien sekä työttömien ahdistelija. Eikä omakaan väki enää taida isommin uskoa häneen.

Xantippa

Kyllähän varmaan tuki aikanaan maatalon emännille menikin ihan oikeaan kohteeseen, ts. eihän heillä juurikaan tuloja ollut. Mutta aikansa eläneeltähän semmoinen hieman kuulostaa tänä päivänä, semminkin, että kyllähän se isäntä voi lapset hoidella hommiensa ohella siinä kuin emäntäkin.

Aika harvalla emännällä nykyään taitaa olla varaa oleskella vain pirtissä leipomassa ja lapsia hoitelemassa.

Se osa nuorista, joka politiikasta nyt ylipäätään on kiinnostunut, on varmaan kiinnostunut tästäkin asiasta. Olettaisin, että heidän äänestyskäyttäytymistään voi hyvinkin ohjata tämä asia siinä kuin tietysti koulutukseen tehdyt leikk...lupaukset.

T: Xante

wade

Vuonna 2018 kotihoidon tukea sai n. 95000 ihmistä. Tämä ei toki kerro siitä, kuinka kauan kotihoidon tuella yleisesti ollaan - muutama kuukausi vai niin kauan kuin mahdollista. Tutkimuksen mukaan asia on kuitenkin niin, että maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla on tyypillisempää käyttää pidempiä kotihoidon tuen jaksoja, suuremmissa kaupungeissa lyhyempiä.

Itsekin tulen muuten olemaan 2 - 3kk kotihoidon tuella isyysvapaiden ja lomien ketjuttamisen lisäksi. Olen aloittanut min. 6kk kestävän koti-isyyden...

Tähän liittyen voi toki esittää kysymyksen siitä, miten perustulo vaikuttaisi naisten työelämään siirtymiseen. 600 - 1200e (perustulon ehdottajasta riippuen) kuukaudessa, vaikka hoitaisit lapsia kotona 2. luokan loppuun saakka. Jos kotihoidon tuen saajia on etuuden pienuudesta huolimatta 100 tuhatta, kuinka monelle perheelle perustulo mahdollistaisikaan "valita itse" että äiti on kotona pitkään.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: wade - huhtikuu 01, 2019, 20:39:07
Vuonna 2018 kotihoidon tukea sai n. 95000 ihmistä. Tämä ei toki kerro siitä, kuinka kauan kotihoidon tuella yleisesti ollaan - muutama kuukausi vai niin kauan kuin mahdollista. Tutkimuksen mukaan asia on kuitenkin niin, että maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla on tyypillisempää käyttää pidempiä kotihoidon tuen jaksoja, suuremmissa kaupungeissa lyhyempiä.

Itsekin tulen muuten olemaan 2 - 3kk kotihoidon tuella isyysvapaiden ja lomien ketjuttamisen lisäksi. Olen aloittanut min. 6kk kestävän koti-isyyden...

Tähän liittyen voi toki esittää kysymyksen siitä, miten perustulo vaikuttaisi naisten työelämään siirtymiseen. 600 - 1200e (perustulon ehdottajasta riippuen) kuukaudessa, vaikka hoitaisit lapsia kotona 2. luokan loppuun saakka. Jos kotihoidon tuen saajia on etuuden pienuudesta huolimatta 100 tuhatta, kuinka monelle perheelle perustulo mahdollistaisikaan "valita itse" että äiti on kotona pitkään.

Varmasti perustulolla olisi tuollaisiakin vaikutuksia. Mutta erona kotihoidon tukeen on ainakin se, että perustulo ei tuota oikeutta säilyttää työpaikka koton olemisen ajan kuten hoitovapaalle jääminen. Se kaiketi on tekijä, joka tuottaa sen naiset työnantajan silmissä hankaliksi palkata. Perustulon turvin kotiäitiyttä rahoittava nainen ilman odottamassa olevaa työpaikkaa ei samaan tapaan ole työnantajan ongelma (koska työnantajaa ei ole), mutta toki työllisyysasteen kannalta vähän huono juttu.

Xantippa

Vähän aikaa sitten (kauan? ei mulla ole enää ajantajua) oli juttua siitä, että nuoret naiset, vähän päälle kolmikymppiset, jäävät pois töistä ja työelämästä vapaaehtoisesti down shiftaamaan. Syyksi monet sanoivat, että työpaikassa roikkuminen lasten teon aikana ja välissä on stressaavaa ja että ylipäätään töissä käyminen lasten ollessa pieniä on ahdistavaa ja turhalta tuntuvaa.

Olen itsekin todistanut joskus tilannetta, jossa nainen sanoo, että kokee, että kotona olisi hyödyllisempi. Työelämä ei siis anna sellaista vastinetta, joka näitten naisten mielestä kannattaisi vaihtaa lasten hoitamiseen kotona. Monet sanovat myös, että äitiys joka tapauksessa rajoittaa mahdollisuuksia niin moneksi vuodeksi, että ihan sama, vaikka olisi kotonakin.

Tiedä sitten, olisiko huonompi vaihtoehto, jos nämä ihmiset olisivat perustulolla "rehellisesti" kotona vaiko roikkumassa muka työnhakijoina kortistossa. Periaatteessa olen sitä mieltä, että jotain on pielessä työelämässä, jos perheen sovittaminen sen kanssa on todella hankalaa. En osaa tietysti sanoa sitäkään, onko, vai ovatko vain vaatimukset myös työelämälle muuttuneet suuresti.

T: Xante

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 02, 2019, 15:54:56
Vähän aikaa sitten (kauan? ei mulla ole enää ajantajua) oli juttua siitä, että nuoret naiset, vähän päälle kolmikymppiset, jäävät pois töistä ja työelämästä vapaaehtoisesti down shiftaamaan. Syyksi monet sanoivat, että työpaikassa roikkuminen lasten teon aikana ja välissä on stressaavaa ja että ylipäätään töissä käyminen lasten ollessa pieniä on ahdistavaa ja turhalta tuntuvaa.

Olen itsekin todistanut joskus tilannetta, jossa nainen sanoo, että kokee, että kotona olisi hyödyllisempi. Työelämä ei siis anna sellaista vastinetta, joka näitten naisten mielestä kannattaisi vaihtaa lasten hoitamiseen kotona. Monet sanovat myös, että äitiys joka tapauksessa rajoittaa mahdollisuuksia niin moneksi vuodeksi, että ihan sama, vaikka olisi kotonakin.

Tiedä sitten, olisiko huonompi vaihtoehto, jos nämä ihmiset olisivat perustulolla "rehellisesti" kotona vaiko roikkumassa muka työnhakijoina kortistossa. Periaatteessa olen sitä mieltä, että jotain on pielessä työelämässä, jos perheen sovittaminen sen kanssa on todella hankalaa. En osaa tietysti sanoa sitäkään, onko, vai ovatko vain vaatimukset myös työelämälle muuttuneet suuresti.

T: Xante

Voi myös olla, että se työelämän ja perheen yhteensovittaminen on aina perustunut enemmän siihen, että toinen vanhemmista tosiaan jää kotiin. Silloin toinen voi "sovittaa" vähän helpommin. Aikaisemminhan tämä hoidettiin mm. niin tavattoman lyhyellä äitiyslomalla ja surkean vähäisellä päivähoitotarjonnalla, että se jo sinänsä oli aika hyvä houkuttelemaan ädit pois työelämästä. Tai - kotiin palkattiin joku hoitamaan lapsia (sellaisissa vähän paremmin toimeentulevissa perheissä).

Xantippa

^

Lisäksi työelämä on muuttunut sitenkin, että harva enää kykenee olemaan töissä täsmällisesti 8-16, vaan pitää joustaa sinne tänne, mikä vaikeuttaa hoidon järjestämistä.

Hoitokin on käsittääkseni muuttunut, siinä, missä päiväkoti oli ennen parkki vanhempien työajaksi, se on nykyään varhaiskasvatusta, joka vaatii vanhemmilta paljon osallistumista erilaisten aktiviteettien ja tapaamisten muodosta, joille niillekin tarvitaan aikaa. Hyvä niin, siis, että lapset saavat kokonaisvaltaista kasvatusta, mutta vanhempien oloja tämä varmaan ei helpota, kun pitää sopia, kuka sinne tänään menee viikarivarttiin klo 11.15.

T: Xante

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 03, 2019, 08:26:29
^

Lisäksi työelämä on muuttunut sitenkin, että harva enää kykenee olemaan töissä täsmällisesti 8-16, vaan pitää joustaa sinne tänne, mikä vaikeuttaa hoidon järjestämistä.

Hoitokin on käsittääkseni muuttunut, siinä, missä päiväkoti oli ennen parkki vanhempien työajaksi, se on nykyään varhaiskasvatusta, joka vaatii vanhemmilta paljon osallistumista erilaisten aktiviteettien ja tapaamisten muodosta, joille niillekin tarvitaan aikaa. Hyvä niin, siis, että lapset saavat kokonaisvaltaista kasvatusta, mutta vanhempien oloja tämä varmaan ei helpota, kun pitää sopia, kuka sinne tänään menee viikarivarttiin klo 11.15.

T: Xante

Kyllä. Päivähoito ei ole - muutamista ympärivuorokautisista päiväkodeista huolimatta - pystynyt muuntumaan työelämän mukaan. Vaikka paperilla jopa saattaa joustavuutta ollakin, niin silti vanhemmat, jotka tuovat lapsensa "liian myöhään" ja hakevat heidät "liian myöhään" saavat hieman pitkiä ja syylliistämiseksikin tulkittavia katseita osakseen. Kyse ei useinkaan ole liian pitkästä hoitopäivästä, vaan juurikin siitä, ettei se sijoitu tuohon 8 - 16 ajankohtaan. Tottakai päiväkodille on hankalampaa, kun lapset tulevat ja lähtevät eri aikaan. Mutta ei vanhempienkaan ole aina mahdollista vaihtaa työaikojaan. Tai se vaatii veronsa siinä, että työt pitää vaihtaa ja vaikkapa luopua vaativammista tehtävistä, paremmin palkatusta asemasta. Myös syyllistäminen edelleen kohdistuu liiaksi äiteihin, joiden oletetaan tekevän niitä joustoja - eli luopuvan työelämän vaatimuksista perheen hyväksi. Isien uranluomista ymmärretään paremmin, sillä pitäähän perhe elättää. Ikävää on se, että sitä pientä piikkiä tulee myös päiväkotien suunnalta, joiden käsittääkseni pitäisi olla juurikin osa perheitä tukevaa verkostoa.