Katsoin tämän dokumentin ja ymmärsin että se oli siis Rooman romahtaminen mikä syöksi Euroopan pimeään keskiaikaan. Mutta eipä tuo k-uskontokaan mitenkään asiaa ainakaan auttanut. Ohjelmassa myös joku tyyppi totesi että jos arabian kirjoitettu kieli ei olisi semmoista ja tämmöistä, Koraanista olisi tullut suosittuna kirjana runsain määrin painettu kirja. Jännää että nykyään kun Koraania saa mistä vaan, niin eipä se ole islamilaista maailmaa hyvään suuntaan kehittänyt. Kun sensijaan Raamatun painaminen ei näytä tahtia haitanneen länsimaiden ns. voittokulussa. Voisiko johtua siitä että Raamattu on monipuolisempi kirja, ollen eräänlainen Valitut Palat Lähi-idässä pusatuista kirjoitelmista, kun taas Koraani on melko yksitotinen eepos jonka on alunperin runoillut yksi ainoa ukko.
Tarkemmin sanottuna halvan papyruksen saannin romahtaminen syöksi Euroopan tiedonvälityksen lamaan jossa vain hallitsijoilla kuten kirkolla oli varaa pergamenttipohjaiseen tietoon. Tiedon hallinta oli kehitystä jarruttavaa valtaa yksinvaltiaille, yläluokalle ja kirkolle.
Kirjapainotaito ei Koraanin avullakaan aluksi lyönyt itseään kaupallisesti läpi arabian kirjoitetun kielen luonteen johdosta painotuotteen huonomman laadun vuoksi verrattuna käsin kirjoitettuun, jolloin islamilainen maailma jäi jälkeen kirjapainotaidon aiheuttamasta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Se on kehityksestä jäljessä vieläkin ja muutos ottaa aikaa vaikka ei ehkä enää yhtä kauan kuin Gutenbergin ajoista näihin päiviin Euroopassa. Raamatun painamisen tahti merkitsi siis painotuotteiden yleisempääkin painamisen ja kehityksen tahtia. Raamattu ja Koraani olivat siis vain uudelle tiedonvälitysteknologialle ylivoimaisesti parhaita myyntivaltteja omana aikanaan ja vielä nykyäänkin Top-3 kirjoja.
https://www.alltopeverything.com/top-10-best-selling-books-of-all-time/Itse kehitys siis tapahtui tiedonvälityksen tehostumisen eli kirjapainotaidon johdosta. Syntyi lehdistö, uskonpuhdistus, tieteen vallankumous, yhteiskunnallisia vallankumouksia,..Eilen taidettiin juhlistaa Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan päivää.
https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/renessanssi/humanismi-ja-uskonpuhdistus/kirjapaino-mullisti-kommunikaationViestini pointti oli kuitenkin siinä että minun ei tarvitse olla minkään sortin uskovainen ymmärtääkseni uskontojen historiallista merkitystä, tai alkaa raapustamaan papyrukselle viestejäni jotta ymmärtäisin papyruksen historiallisen merkityksen. Paino sanalla historiallinen ja hymy historioitsija Teemu Keskisarjan suuntaan.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/historioitsija-teemu-keskisarjan-liittyminen-kirkkoon-oli-yllattavan-hankalaa-mutta-silti-hanen-mielestaan-kristinusko-on-parasta-mita-talle-maalle-on PS. Poimin yhdestä
linkistäni muutaman kiintoisan sivuhuomion:
Kirjapaino mullisti koko kommunikaatiojärjestelmän, mutta vain koska siihen liittyvä rajaton monistamisen mahdollisuus liitettiin systemaattiseen markkinointiin. Itse kirjapainotaito tunnettiin jo aiemmin Kiinassa, mutta ilman suurempia seurauksia. Vain Euroopassa sitä käytettiin kirjojen tuotannon lisäämiseen.Tarkentava näkemys:
Gutenbergin tärkeimpänä ansiona pidetään sitä, että hän keksi järjestelmän, jolla yksittäisiä kirjasimia voitiin valaa lyijystä. Ne olivat kestäviä, ja niitä voitiin yhdistellä loputtomasti rivien ja sivujen tekemistä varten.
Gutenberg ei siten keksinyt kirjapainotaitoa, mutta hänen keksintönsä mullisti sen yksinkertaistamalla prosessia ratkaisevasti.Tilaajamuurin ohittava Googlen välimuistilinkkiEdelleen aiemmasta linkistäni:
Vaikka kruunu valvoi painamisen oikeuksia, niin kirjailijat, painajat ja kauppiaat harvoin välittivät määräyksistä – kiinni jäädessään he saivat julmia rangaistuksia, kidutuksista kuolemantuomioihin asti.Rangaistusten kovuus ei ainakaan näytä toimivan.
https://kantapaikka.net/index.php/topic,1811.0.htmlPPS. Keskiaika on mainettaan parempi ja viimeisin lisätarkennus Gutenbergiin:
Kiinalaiset keksivät painolaatat ainakin jo 800-luvulla ja irtokirjakkeet 1000-luvulla. Korealaiset perustivat maailman ensimmäisen kirjakevalimon 1400-luvulla. Samoihin aikoihin he kehittivät myös foneettisen aakkoston, jonka ansiosta korean sanat voitiin muodostaa pienestä määrästä kirjaimia länsimaisten kielten tapaan.
Kiinalaisilla ja korealaisilla oli käytössään sama tietämys kuin Gutenbergilla ja enemmänkin. Silti kirjapainotaidon maailmanvallankumous alkoi Saksasta eikä Koreasta. Aasian levätessä saavutustensa päällä Eurooppa perusti yhä uusia ja uusia kirjapainoja.
Miksi rikas Kiina laiminlöi omien keksintöjensä kehittämisen ja luovutti johtoaseman Euroopalle?
Vakuuttavimman vastauksen on esittänyt vuonna 1997 amerikkalainen tutkija Jared Diamond kirjassaan Tykit, taudit ja teräs . Hän kehottaa vertaamaan Euroopan ja Kiinan karttoja toisiinsa. Euroopassa salmet, vuoret ja muut luonnon esteet hajottivat yhteiskunnan sopivasti valtioihin, joiden rajat olivat kuin puoliläpäiseviä seiniä. Ideat pääsivät kulkemaan maasta toiseen, mutta kukaan kuningas tai keisari ei pystynyt alistamaan koko Eurooppaa valtansa alle.
Laakeaa Kiinaa taas pystyttiin hallitsemaan keskitetysti. Keskityksestä oli hyötyä niin kauan kuin kehitys perustui suurten talonpoikaismassojen työhön ja raakaan voimaan, mutta kun alettiin tarvita uudistumiskykyä, kilpailun edut tulivat esiin.
Kolumbus juoksi neljässä hovissa ja sai lopulta Espanjan kuningasparin rahoittamaan matkansa. Kiinaa hallitsi yksi hovi, joka päätti, että on turhaa purjehtia valtamerillä.https://www.ts.fi/teemat/1074129281/Ihmeen+innovatiivinen+keskiaika
