Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Kristallipuolue

Aloittaja Hayabusa, maaliskuu 23, 2021, 22:56:37

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Hayabusa

Minä ajattelen kristallin tarkoittavan tässä yhteydessä ns. parantavaa kiveä, jota käytetään vaihtoehtohoidoissa. Jotain positiivista energiaa kerrotaan kristallien välittävän.  ;)
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Juha

#16
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - huhtikuu 06, 2021, 08:59:42Minä ajattelen kristallin tarkoittavan tässä yhteydessä ns. parantavaa kiveä, jota käytetään vaihtoehtohoidoissa. Jotain positiivista energiaa kerrotaan kristallien välittävän.  ;)

Suomessa on vesiä, jotka ovat kristallisia. Kun katsoo tällaisia vesiä, tuntuu siltä, että pelkästään näin, voi puhdistua.

KO luonnonvara on uhattuna, ja paljon tällaisia vesiä, voi olla pilattu jo.

Yhtä vahvaa kokemusta saa oikestaan vain luonnosta. Erämaan pakkasyössä, on ikuisuudessa. Kohta ei ole kuin hälinää, tässäkään mielessä. Toivottavasti näin ei käy, täysin.


L.

Tämä liittyy vähän aiheeseen, josta puhuin: https://yle.fi/uutiset/3-11855703  Ihmiset eivät opi pandemiasta ehkä mitään, epäilee elämäntapatutkija: "Täytämme vapautuneen ajan online-kokouksilla ja Netflixillä"

Voisi ajatella, että kyseessä on vieraantuminen, tai poislähtö, ja että kuvauksen kantavuus olisi parhaiten tässä parhaiten, ilman lisäselvitystä.

Mitä tulee erämaan ikuisuuteen, niin tällainen kutsuu tuhoajaa. Tuho ja hävittäminen houkuttaa, mentaalitasolla. Erämää on vapaa, ja sellainen, joka hallitsee. Tällainen voi olla ihmiselle uhka. Erämaa voi kuitenkin olla sama, kaikille. Se on tasa-arvoinen, minkä voi kokea häiritseväksi.

Kun mennään tuohon artikkeliin, ja sen epäilyyn, niin ympäristön rakentaminen itsessään on muistutus siitä, mitä haluamme. Kyseessä ei ole online, tai Netflix. Jos näitä ei erota, voi tuhota Onlinit, ja Netfliksit, eikä asia korjaannu.

Voi olla, että noissa näkyy parhaiten se, mikä on sairaus. Kun tuolla tapaa esillä, niin vapaampi kuulosteltavaksi. Millä tavoin tuntuu, verrattuna esim yöhön erämaassa. Voi jopa tappaa kulkijan, pakkasten aikaan, jolloin on ikuisimmillaan.

Norma Bates

Rakentamisessahan on kyse vain siitä että ihmisten pitää asua jossain ja erinäiset tahot pyrkivät käärimään rahat taskuunsa tämän tarpeen vuoksi. Muutama vuosi sitten kävin katsastamassa pari uusrakentamisen tuloksena syntynyttä yksiötä, ja olo oli kuin vankisellissä niissä pikkuruisissa kämpissä. Ulkoisestikin uusimmat rakennukset ovat niin rumia että ne voisi puolestani vaikka räjäyttää, mutta tämä kristallipuolue ei taida olla kaikki paskaks -puolue joka asiaa edistäisi.

Jostain päin nettiä luin että puolueessa on qanonisteja mukana, joten se siitä koska en halua sekaantua mihinkään mihin QAnon on ulottanut inhat saastaiset lonkeronsa.

Juha


Mentaalipuoli voi näissä olla yllättäen määräävintä.

Kun puhutaan luonnosta, ja luonnon mahdista, jonka alaisia olemme, tämä voi olla yhtä vaikea pala kuin kuolema. Tällaiset kohtaa hävittämisen raivon, tavalla tai toisella.

Ihmisen mahdollisuudet olla osa ikuisuutta, ovat toisaalta rikkautta. Näitä, ja ilmaisina. Ei voi olla!

Juha

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 06, 2021, 10:45:35Jostain päin nettiä luin että puolueessa on qanonisteja mukana, joten se siitä koska en halua sekaantua mihinkään mihin QAnon on ulottanut inhat saastaiset lonkeronsa.

En tiedä millä tavoin Qanon liittyy hengellisyyteen, tai henkisyyteen, mutta sellainen käsitys, että moni asia on jokaiselle kuuluvaa, ihmisyyden perusteella, ja itsensä jakamista vain johonkin kuuluvaksi, ja toisaalta poissulkevaksi, voidaan pitää itseislobotomisena menetelmänä.

Mistä tarve lähtee, on vaikeampi asia selvittää. Kun nämä lähtee korvien välistä, ja siitä kokonaisuudesta, jolla muuhun liitämme, ja se määrää toimet, niin lähtöpohjan merkitystä ei voi korostaa, tai mystifioida, vaikka tähän liittyisi paljon epätietoisuutta, ja havaittavuuden mahdottomuutta.

Tietty pohjattomuus on osa luontoa ja elämää, enemmän kuin yksioikoistaminen, ja boksismit, erilaisina. Miten tämän elämän todellisuuden antaa hulluunnuttaa, on oma juttunsa.

Mistäpäs ei tärpättiänsä saisi. Boksistit tietysti vähimmällä. Olisivatko sitten tällaisessa tehokkaimpia. Tuskin hekään tätä on, jos taloudellisuudesta puhutaan, tai tolkusta.

Norma Bates

Kyllästyin ja turhauduin jo vuosia sitten henkisissä piireissä porukoihin jotka olivat ikäänkuin suoraan apinoineet kristillisiltä lahkoilta maailmanlopun odotuksen ja siihen jostain syystä liitettävän omahyväisen kuvitelman siitä kuinka "meidän" porukat pelastuu ja kaikki muut syöksyvät/jäävät suoraan helvettiin. Ettei olisi ollut jo vuonna 1990 kun olin erään yhdistyksen luennolla ja pari nuorta miestä jakoi lehdykkää jossa väitettiin että kohta tulee uusi aurinko aurinkokuntaan. Tämähän oli kuin suoraan Arthur C. Clarken juonikuvioista. Ja eipä ole moista mollukkaa näkynyt. Kyseisessä paperissa mainittiin Urantia-kirjan ryhmä. Minähän sen kirjan hankin englanninkielisenä heti kun vastaan osui, koska olin kiinnostunut siitä luettuani lapsena isän Ratto-lehdestä (tai jostain muusta pornolehdestä) artikkelin Urantia-kirjasta.

Kun kirjaan käsiksi pääsin, petyin koska se on misogyynistä ja rasistista paskaa. Joka planeetalle syntyy tietty määrä eri rotuja, mutta niistä roduista joihin mustaihoisetkin kuuluvat meidän planeetallamme ei ole niin väliä syntyykö vai ei, kun on kuulema sekundäärinen rotu. Ensimmäiset ihmiset kirja nimesi nimillä "isän kaltainen" ja "pojan kaltainen". Naissukupuoli ei siis ollut edes sen arvoinen että olisi saanut olla "äidin kaltainen", koska tämä patriarkaattinen sontaläjä eli Urantia ei näe jumaluudessa mitään muuta kuin miehuutta. Saattoi olla että kirjassa kuitattiin jumalattarien palvontakin pelkkänä Maria-kulttina. En minä sitä kirjaa kokonaan ole lukenut, koska ei paska punniten parane. Mutta Venus-patsaat ja muut tämmöiset idolit eivät todellakaan viittaa siihen että jumalattarien palvonta olisi saanut alkunsa jostain hemmetin Mariasta. Jos nyt se kirjan idis on.

Luin sitten joskus vuosia myöhemmin että Urantia olisi CIA:n kokoonkeittämä hömpötys jolla on tarkoitus sekoittaa newagerien riviä. Tai mitä nämä porukat nyt 1950-luvulla sitten olivatkaan.

Urantia nyt vain yhtenä esimerkkinä mimmoisia sekoiluita henkisellä sektorilla harrastetaan. Varsinaisestihan piti puhumani noista maailmanlopun odotuksista. Jossain vaiheessa porukat saivat päähänsä että siirrymme jonnekin 5. dimensioniin, minne lie. Se vaihtelee että jäävätkö vähemmän kehittyneet elikkäs henkistyneet ihmiset Maahan kitumaan, vai tuleeko Maasta paratiisi ja paskapäät siirretään jollekin paskalle planeetalle kärsimään kehittymättömyydestään.

Tuolle tuntuu olevan suoraa jatkumoa joidenkin qanonistien näkemys että korona hävittää ihmisistä liiat pois. Toiset qanonistit taas uskovat että korona on harmiton, toisten mielestä se on oikeastaan jopa olematon. Vaikea sanoa näin ulkopuolelta mikä on suosituin näkemys, mutta tuntuu korostuvan tämä ylimielisyys että kunnon qanonistille korona ei mitään mahda, ja "sehän tappaa vain vanhoja jotka olisivat kuolleet muutenkin esim. influenssaan".

Luonnonsuojeluhenkisenä on tietenkin suuri houkutus toivoa että ihmislajista valtaosa heittäisi veivinsä. Mutta en katso olevani siinä asemassa että minä voisin päättää kuka joutaa kuolla ja kuka ei, eikä hitto vie ole kyllä kukaan muukaan, kaikkein vähiten itse itsensä pyhittänyt qanonisti. Minua oksettaa, kuvottaa ja ärsyttää että omahyväisyydestä ja itserakkaudesta on tullut joku ihme ihanne joillekin "henkisille" ihmisille. Se on varmaan siinä sivussa tullut loisen tavoin mukana "rakasta itseäsi" -määkynöissä joita netti on väärällään. Kuinka monen monta kertaa olenkaan somessa kohdannut kommentin jossa joku uhoaa että hän nakkaa kaikki tuttunsa vittuun kaveripiiristään koska hän on nyt tästä eteenpäin niin ihana ja rakastettava ihminen ettei hän enää siedä ketään "negatiivista" ihmistä.

Tokikaan näiden uhoajien käyttämät sanat eivät ihan noin karkeita ole kuin itse tuossa käytin.  ::) Mutta herra isä ja äiti myös että olen kurkkuani myöten täynnä POSITIIVISUUDEN nimissä itseensä rakastuneiden ihmisten äljentelyihin.

Juha


Kun kohtaa Qanonistin, voi hänen kanssaan olla sillä tasolla, mikä on normaalia. Tästä mahdollisuudesta kannattaa pitää kiinni. Elämä on tärkeä sidos, noillakin tapauksilla, ja elämän sidos on nähtävissä, tai havaittavissa. Se tosiaan ei ole merkitsemättä, eikä vaikuttamatta. Siten, avaimista ei ole pulaa. Pulaa on turha korostaa.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 06, 2021, 11:24:00Luonnonsuojeluhenkisenä on tietenkin suuri houkutus toivoa että ihmislajista valtaosa heittäisi veivinsä. Mutta en katso olevani siinä asemassa että minä voisin päättää kuka joutaa kuolla ja kuka ei, eikä hitto vie ole kyllä kukaan muukaan, kaikkein vähiten itse itsensä pyhittänyt qanonisti. Minua oksettaa, kuvottaa ja ärsyttää että omahyväisyydestä ja itserakkaudesta on tullut joku ihme ihanne joillekin "henkisille" ihmisille.


Tätä ryhmää kannattaa varmaan tutkia, mitä on koostumukseltaan, jos ryhmittymän olemassaoloa epäillään mahdolliseksi, tai todennäköiseksi. Onko antaa millaisia johtolankoja, jos otetaan pois selkeimmät hörhöt?

Norma Bates

QAnoniin sekoaminen tapahtuu yleisimmin kai samalla tavalla kuin vaikkapa islamiin hurahtaminen. Kaverit käännyttävät, kun kavereiden kanssa on niin mukavaa että.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 07, 2021, 19:39:29QAnoniin sekoaminen tapahtuu yleisimmin kai samalla tavalla kuin vaikkapa islamiin hurahtaminen. Kaverit käännyttävät, kun kavereiden kanssa on niin mukavaa että.

Joku voisi kysyä, että mitä erikoista tuossa on. Vaikka moni ei osaisi kysyä kysymystä, se ei tarkoita, etteikö tuo olisi sitä, mitä muutenkin on tapana ilmetä.

Vähän kuin kristinusko, ja ateismi, tai jokin vaihtoehto. Yhdessä eivät perusteilleen välttämättä hae, ratkaisuille. Liekkö se juttu sitten ollenkaan kyseessä. Silloin lähinnä perustelemattomampi voi kelvata, käytännössä, vaikka dissonanssit teettävät kuormitustöitä.

Kun sitten mennään Qanonin ulkopuolelle, ja toisalta esitetään sitä juttua, tai ollaan esittämättä, niin ei välttämättä tiedetä, että ei selvitys siinä ole se juttu, vaan sama kuin mitä heillä, joita ihmetellään.

Vaikka puhun joskus suoraan, niin itselleni on vahvistunut enemmän se käsitys, että objektiivisuudessa on voimaa.

Jos johonkin tarkasteltavaan liittyy ihmistahoon kuuluvia, erilaisia vääntäviä voimia, erityisen tarpeellista on ajatella, mitä mikin linja tuo linjalaisille. Millä tavoin on hyödyksi. Millä tavoin juttu menee yleisesti, ja omalla kohdalla. Mitä hyötyä seikasta on, itse kullekin, tai millä tavoin voisi olla heille, jotka nyt jostain eivät ole oikein kuin ottavassa suhteessa.

Katselin eilen ja tänään vähän Esko Valtaojan mietteitä, ja vaikken katsonut loppuun, voin laittaa linkin. Esko on ihan vahvasti liikkeellä. Ei ole antamassa itsestään tyhjää.

Käsitysten heikkoutta on paljon matkassa, ja oletteista. Se ei ole  ongelma, tosin jos menevät vakuuttavina, niin nämä ovat riski. Tämän vuoksi, mitä julistavampi media, sen vaarallisempi. Tässä eräs oppi, jota en ole osannut aiemmin sanallistaa.

Linkki:
https://www.youtube.com/watch?v=VQS85ivEaeY

Ihmisellä on ajoittain tarve viitata sellaiseen, mitä ei oikein voi ampua alas järkiperustein. Tämä sitten olisi ilmenevänä, jotenkin tavatonta.

Jos tuollaista summausta ilmenee, niin vaikka piirre ei selity vielä tieteellä, niin maalaisjärjellä kyllä. Syitä ei tarvitse myöskään raahata patologian puolelle jäävästä maailmasta.

Patologia herätteellisenä sanana hyvä, muuten pöhkö, siis osumatehollisessa mielessä, kun osuvuutta ei mitata suhteessa ihmisen herätteellisyyteen.

Jätän antamatta vastausta, vaikka sen olemassaolon mahdollisuuden tuon, selkeästi esiin.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 07, 2021, 19:39:29
QAnoniin sekoaminen tapahtuu yleisimmin kai samalla tavalla kuin vaikkapa islamiin hurahtaminen. Kaverit käännyttävät, kun kavereiden kanssa on niin mukavaa että.
Qanonissa kai mielenkiintoisinta se, ettei kukaan oikein kykene määrittelemään, mikä liike tuo on? Kyse on samasta ilmiöstä, mitä tehtiin aiemmin, kun kaikki virallisen median ja totuuden kriitikot määriteltiin "äärioikeistoksi". Qanon on yhtä tyhjä termi.

Laika

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 06, 2021, 11:24:00Ettei olisi ollut jo vuonna 1990 kun olin erään yhdistyksen luennolla ja pari nuorta miestä jakoi lehdykkää jossa väitettiin että kohta tulee uusi aurinko aurinkokuntaan. Tämähän oli kuin suoraan Arthur C. Clarken juonikuvioista.

Clarke käytti ideaa kirjassaan 2010, joka on sen kuuluisamman 2001:n toinen osa. Se on yksi paremmista lukemistani science fiction -tarinoista. Jupiterilla näet on todellisuudessakin ominaisuuksia, joiden vuoksi sitä voi melkein kutsua epäonnistuneeksi tähdeksi. Tarinassa vieras entiteetti täydentää prosessin, ja Jupiterin kuista muodostuu asuttavia maailmoja.

Clarken tarinassa osa noista maailmoista on lahja ihmiskunnalle. Faktisesti tapahtuma taivaalla muuttaa historiankulun ja saattaa Yhdysvallat ja Neuvostoliiton takaisin neuvottelupöytään sodan partaalta.

Tarinan filmatisointi (2010: The Year We Make Contact) on muuten yksi aliarvostetumpia science fiction -elokuvia, vaikka saikin viisi Oscar-ehdokkuutta. Se oli paljon uskollisempi Clarken visiolle kuin Kubrickin ohjaama ensimmäinen osa, ja kaiken kaikkiaan jatko-osan lavasteet ja tehosteet ikääntyivät yllättävän tyylikäästi. Tuohon aikaan näyttelijätyölle ja tarinalle annettiin myös tilaa enemmän, ja tyhjää rymistelyä oli vähemmän.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Norma Bates

QAnon on vain pilalle mennyttä New Agea. NA:n piirissähän on myös vaikka mitä. Vastenmielisintä siinä(kin) on naurettava positiivisuuden pakkovaade ja erityisesti kaikki roinan kanssa näpertely, kurssit yms. joiden tarkoitus on vain saada kerrytettyä niiden typpien masseja jotka tykkäävät nauraa koko matkan pankkiin.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Laika - huhtikuu 08, 2021, 11:56:50
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - huhtikuu 06, 2021, 11:24:00Ettei olisi ollut jo vuonna 1990 kun olin erään yhdistyksen luennolla ja pari nuorta miestä jakoi lehdykkää jossa väitettiin että kohta tulee uusi aurinko aurinkokuntaan. Tämähän oli kuin suoraan Arthur C. Clarken juonikuvioista.

Clarke käytti ideaa kirjassaan 2010, joka on sen kuuluisamman 2001:n toinen osa. Se on yksi paremmista lukemistani science fiction -tarinoista. Jupiterilla näet on todellisuudessakin ominaisuuksia, joiden vuoksi sitä voi melkein kutsua epäonnistuneeksi tähdeksi. Tarinassa vieras entiteetti täydentää prosessin, ja Jupiterin kuista muodostuu asuttavia maailmoja.

Clarken tarinassa osa noista maailmoista on lahja ihmiskunnalle. Faktisesti tapahtuma taivaalla muuttaa historiankulun ja saattaa Yhdysvallat ja Neuvostoliiton takaisin neuvottelupöytään sodan partaalta.

Tarinan filmatisointi (2010: The Year We Make Contact) on muuten yksi aliarvostetumpia science fiction -elokuvia. Se oli paljon uskollisempi Clarken visiolle kuin Kubrickin ohjaama ensimmäinen osa, ja kaiken kaikkiaan jatko-osan lavasteet ja tehosteet ikääntyivät yllättävän tyylikäästi. Tuohon aikaan näyttelijätyölle ja tarinalle annettiin myös tilaa enemmän, ja tyhjää rymistelyä oli vähemmän.

Ihmisiä uunottamaan pyrkivät poppoot ovat kärkkäitä käyttämään minkä tahansa kirjallisessa muodossa julkaistun materiaalin hyväkseen kun pitää jotain sekametelisoppaoppeja kehitellä. Esim. Zecharia Sitchinin hypoteesi Nibirusta oli varsinainen kultamuna heille jotka halusivat hihhuloida vuonna 2012 tapahtuvasta maailmanlopusta (vaikke Sitchin edes ollut väittänyt että Nibiru palaisi tuona vuonna). Jotkut sekopäisimmät tyypit myöskin alkoivat väittää kanavoivansa anunnakeja. Kukaan ei kysynyt että miksei näitä avaruuden ihmetyyppien kanavointeja tapahtunut jo ennen kuin Sitchin alkoi Nibiru-hypoteesiaan esittelemään, jos kanavoinnit olivat tosia & hyviä. Ei kysynyt ei, kun ei edes tiennyt mitään koko Sitchinistä.

Urantia-kirjankin muka-tieteellisiä löydöksiä on selitetty sillä että kyllä ne asiat olivat jo tiedossa tiederintamalla kun ne siihen kirjaan paiskattiin mukamas arkkienkeleiltä kanavoituina jumalallisena vuodatuksena...

Näin ollen, jos haluaa välttää kultteihin ja muuhun paskaan kilahtamisen, kannattaa lukea ja tietää ihan helvetisti kaikenlaista niin eipä pääse kukaan päätä puhumaan pyörryksiin joillain revelaatioilla joita muka ties mikä Kuut-Huumi piereskelee aikansa kuluksi dimensioonissa nro 5.

Juha


Tässä kohden on vähän täsmentämisen paikkaa:

Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 07, 2021, 20:10:34Käsitysten heikkoutta on paljon matkassa, ja oletteista. Se ei ole  ongelma, tosin jos menevät vakuuttavina, niin nämä ovat riski. Tämän vuoksi, mitä julistavampi media, sen vaarallisempi.

Kun julistavaa median kykenee sanomaan, jotenkin suoremman tuntevasti vaaralliseksi, tarjoutuu paikka nähdä vielä jotain vaarallisempaa.

Tuollaisin voisi nimetä vaikka näin: vuorovaikutusujutteinen kaappaus/vuorovaikutus -prosessi. Kysessä on troijalainen, eri tason ilmentymänä. Virukset voivat olla tätä, fysiologiseksi katsotulla tasolla, hyvässä tai pahassa.

Tuokin ilmiönä jää tosiaan, eri tavoin otettavaksi ja suhtauduttavaksi, riippuen kenestä (mistä tahosta, tekijästä) puhutaan, kokonaisuudessa.

Jos ajattelee ihmisten sosiaalista tasoa, sen (mahdollisia) ongelmakohtia tai hankaluuksia, viestinnässä (yleisesti), niin eroa on todennäköisemmin jonkin verran siinä, onko jokin tapahtuma suuntaisuudeltaan vuorovaikutteisen tai yksisuuntaisen näköistä. Molemmat kuuluvat yleensä jonkin verran mukaan, ja niillä on usein erityispiirteensä, vaikka käytännössä voivat olla oleellisesti ottaen sitä samaa, sanotaan vaikka patologiaa, whaterver.

Jos voidaan pitäytyä vain julistavassa vaiheessa, ei vuorovaikutukseen ole koettu tarvetta, koska pääosin toispuoleisen hankalaksi koetussa sellaisessakin, menee kaikilta osapuolilta jotain, ellei hankaluutta voi ulkoistaa sopivasti, ja olla riittävän ulkopuolinen, suhteessa rasitukseen ja kuormittumiseen.

Vaikka vuorovaikutteisen kanssakäymisen, tuskallista tilannetta koskien, voi kokea vaarallisempana (vältettävyysvinkkeli), ja reagoitavimpana, niin tämä perustuu kontaktoinnin läheisyyteen, ja siitä nousevaan riskireagointiin.

Voisi noinollen sanoa, että jos vaaraa todella on, niin yksisuuntaisessa tilanteessa, se ei useammin enää tuntuisi oikeasuhteisesti, koska kärsimykseen ole enää samantyyppistä liittymää, vaikka kärsimys muuten aiheutuisi kiistatta jostain kauempaa, joka aidosti olisi oleellisen tekijän asemassa.

Kärsimyksen lähde, voi olla kokijan kokemuksellisen liittymän tuolla puolen, niin kaukaisen ketjun takana, ettei siihen voi olla tuntumallisuutta, eikä siten reagoimisvalmiutta, tavanomaisesti, mutta silti jonkin linkin kautta kyllä, kapeaotteisesti.

"Hienoja rakennelmia."

Näitä tulisi olemassolevina kunnioittaa, vaikka jaettavuutta ei olisikaan, etenkään yleisemmän keskinäisesti. Tällaisten rakennelmia on yritetty löytää, hahmotelmia on monia, ja varmaan hyvin eri elämän alueilta.

Kyseessä tosiaan l/r -ois (-to) -tarina.