Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Intersektionaalisuus

Aloittaja a4, huhtikuu 11, 2021, 12:40:40

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - huhtikuu 12, 2021, 09:18:58
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - huhtikuu 12, 2021, 09:07:45
Ihmisillä on ennakkoluulonsa, jotka sokaisevat ja puoleellistavat sekä tutkimuskysymysten asettelua että tukimustulosten tulkintoja. Tämän ymmärtäminen on tietääkseni ihan peruskauraa tieteen tekemisessä. Varsinkin humanistisilla aloilla. Ja yleensä humanistisissa tutkimuksisa tutkijat kirjoittavatkin omia lähtäköhtiaan ja näkemyksiään ainakin niiltä osin auki, joiden tiedetään yleensä vaikuttavan tieteenalalla tulkontoihin, jotta tutkimuksia lukeva voi sitten tyhjää paremmin arvioida tulosten mielekkyyttä ja luotettavuutta ts. että ovatko tutkimustulokset ja tulkinnat niisä ylipäätän järkeviä.

Ei tämä inhimillisten toimijoiden sokeus/puoleellisuus omia tekemisiä kohtaan vaivaa yksin intersektiomnaalista feminismiä vaan aivan kaikkea tieteen tekemistä kuten kaikkea inhimillistä toimintaa ihan yleisestikin.

Koska käsitykseni mukaan tämä ongelma tiedostetaaan ihan yleisesti tieteen tekemisessä, olisi hyvä, että toisit tietoisuuteemme tutkimuksen, jossa tätä näkemääsi sokeuta raksamiesten identiteettiä kohtaan ei ole otettu huomioon niin, että se biasoi tutkimustulokset/tutkijen tekemät tulkinnat raksamiehistä.

Tästä me ollaan aika lailla samaa mieltä. Ja totta kai mulla on oma taustani ja elämänkokemukseni taustalla siinä, minkälaista intersektionaalista tutkimusta haluaisin nähdä tai ihmettelen miksi en näe. Eikä se mun kokemuskaan mikään puolueeton tai totuuden kriteeri sinänsä ole.

Se mun yleisen tason pointti vaan oli että intersektionaalista tutkimusta tekee pääosin akateemisesti koulutetut naiset -- ja se rajaa tietyillä tavoilla sitä, minkälaista se on ja minkälainen maailmankuva siinä on taustalla.

Sama se on ihan kaikessa tutkimuksessa, mutta ehkä se jotenkin korostuu intersektionaalisuuden suhteen, että sitä sit ajattelee että pitäis antaa tukea ja ääntä niille, joilla sitä ei ole, ja sitten mua jotenkin kyrsii tai ärsyttää se, että mun mielestä siinä on koko ajan taustalla joku käsitys siitä, minklälainen on hyvää ja arvokasta ja parantavaa -- ja siihen taas ei tietyt kokemukset tai maailmankuvat kovin hyvin sovi.

Mutta se mun ärtymys tosta on vaan yksi reaktio sekin -- ja en mä nyt muuta halua kuin voida sanoa sen ja tuoda sen esiin. Enkä mä jaksa silleen säikkyä tai pokkuroida valmiiksi sitä, että se mitä nään tai olen kokenut olis jotenkin huonoa tai väärässä tai mitään. Vaan että se nyt on vaan yksi siivu ja muitakin tarvitaan.

Ehkä ei pitäisi kuitenkaan leimata koko tutkimusalaa sillä perusteella, ketkä tutkimusta tekevät, vaan vain sillä perusteella, millaista tiedettä tuottavat (tarkoittaen yksittäisten tutkimusten läpikäymistä eikä kaikkien tietämiin yleisiin ja mahdollisiin sudenkuoppiin viitaten). Eikä ehkä silloinkaan tutkimustulosten perusteella, vaan enempi sillä perusteella, kuinka hyvin tai huonosti tutkimuksissa tieteen kriteerit täyttyvät.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Melodious Oaf

^  Jos mä peilaan tätä esimerkiksi lingvistiikkaan, niin onhan siinä tavallaan sellaisia ongemia että... lingvistiikassa yksi haara tutkii esimerkiksi syntaksia syntaksipuiden avulla ja siitä näkökulmasta, että on olemassa jokin tuotettujen kielen rakenteiden alla oleva "universaalikielioppi".

Oletus universaalikeliopista perustuu siihen, että kieltä opitaan tavallaan liian vähällä syötteellä ja rakenteet ovat saadun syötteen perusteella alimääräytyneitä.

On esimerkiksi olemassa jotain täysin tieteen kriteerit täyttävää keskustelua siitä, miten joku juttu pitäisi puurakenteiden kautta analysoida ja miksi. Sillä pystytään kuvaamaan jotakin ja se on hyödyllistä.

Sitten on sellainen taso, että varsinkin humanistisessa kielentutkimuksessa ymmärretään aika huonosti sitä, mitä ne puut edes ovat ja millainen jonkun rakenteen tuottava kielioppi voi puurakenteina olla. Kun ne puut ovat matematiikan näkökulmasta yksi graafien alalaji -- ja niin poispäin.

Kielitieteen sisälle mahtuu se, että kyseenalaistetaan koko ajatusta universaalikieliopista tai kieliopin hahmottamista tällaisilla graafeilla. Mietitään että mihin tarkoitukseen ne sopivat ja miksi.

Intersektionaalisessa tutkimuksessa varmaan samalla tavalla kyseenalaistetaan tosi paljon sitä, mitä tutkitaan ja miksi ja miten.

En mä näe, että toi mun kritiikki esimerkiks vähentäis niiden tekemien tutkimusten arvoa yhtään.

Esimerkiks tässä on jotain metatason katsausta tekevä kandidaatintutkielma aiheesta intersekstionaalisuus korkeakoulututkimuksessa:

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121941/SalminenIra.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kuitenkin siinä ne identiteettikategoriat on semmosia että mikä on rotu ja sukupuoli ja seksuaali-identiteetti tai yhteiskuntaluokka ja lähtökohta on jo se että kaikki toimii akateemisessa viitekehyksessä.

Sitten toi tutkimus lainaa tosi paljon suoraan USA:n identiteettitutkimuksesta ja niiden identiteettipolitiikasta.

Siinä näkyy aika hyvin mun mielestä se, mitä asioita tollasessa ei ole edes tarpeen otta esiin tai sanallakaan mainita.

Mutta ei kai se ole kuin sellainen rajaus- ja kehystys- ja näkökulmaongelma.

Mitä tulee tohon aiempaan lingistiikkaesimerkkiin, niin mun mielestä se on vähän niin kuin piirreltäis vaan niitä puita, mutta ei tiedettäis graafeista mitään tai koskaan kyseenalaistettais sitä, onko joku chomskyläinen ajatus universaalikieliopista välttämättä ollenkaan oikeilla jäljillä.

Mutta sitten taas jos vertaa kielitieteeseen, niin kyllähän sielläkin ne eri näkökulmat ja muut on kuitenkin tulleet alan sisältä ja tutkimuksen kautta, kun joku on kehittänytkin kilpailevan näkemyksen, ja ihmisiä kuitenkin kiinnostaa se, miten asiat ovat ja miten homma oikeasti toimii.

En mä sitä epäile, etteikö intersektionaalisen tutkimuksen piirissä olis samoin.

Yksi sellainen metatason ongelma tossa on varmaan se, että tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta olis parempi, mitä myöhemmässä vaiheessa teoria kohtaa havaintoaineiston. Eli siis että kerättäis tosi laajasti tietoa esimerkiks opiskelijoiden akateemisesta pärjäämisestä ja siitä, mitä tukea he ovat tai eivät ole saaneet. Ja sitten vasta aika loppuvaiheessa mietittäis sitä että mitkä on ne relevantit kategoriat tässä ja miksi -- mikä on oma asema suhteessa koko hommaan ja niin pois päin.

Monesti se on silleen että Jenkeissä tehdään joku tutkimus missä valitaan vaikka muuttujat "race", "ethnicity" ja "social class" ja sitten mietitään että pelkästään yhteen muuttujaan keskittymällä ei saatais samalla tavalla kuvattua tätä kuilua menestyvien ja ei menestyvien opiskelijoiden välillä.

Ei mun mielestä siinä mitään vikaa ole sinänsä. Ihan hyvää tutkimusta. Mutta silleen metodologiselta kannalta mun mielestä ehkä... pitäis mennä niin että katsottais vaan arvosanoja ja valmistumista ja sitten mietittäis myöhemmin eri muuttujia ja multivariate analysis -hommia.

Mutta en mä tästä mitään oikeasti tiedä, niin varmaan menee aika tyhmän puolelle tollasesta mitään sanoa.

-:)lauri

^
Aloitit väittämällä, että tasa-arvotutkijana korkeasti koulutettu nainen ei ymmärrä raksamiehiä, mitä tulee tasa-arvokysymyksiin. Toivoisin jotain näyttöä tälle väitteelle, nyt kun olemme käyneet läpi mahdolliset sudenkuopat, joihin tutkijat voivat langeta. Eli pelkkien mahdollisuuksien sijaan toivoisin näyttöä, että näin on myös käynyt.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - huhtikuu 12, 2021, 08:53:59
Ja se on tosi tyypillistä, että tähän reagoidaan niin, että todistustaakka on mulla ja sen todistuksen pitäis olla just joku tietty yksittäinen intersektionaalisesta viitekehyksestä käsin toteutettu tutkimus :D

Mun mielestä koko toi reaktio lähinnä vahvistaa mun alkuperäistä pointtia, vaikka Xante ja Pöhinä nyt ei sinänsä edustakaan intersektionaalista tutkimusta tekevien näkökulmaa.

Mutta just toi että jos joku avaa väärällä tavalla suunsa, niin se on ymmärtämätön ja tyhmä ja väärällä tavalla ajatteleva tosi nopeasti :P Ja valitettavasti näin on myös niiden keskuudessa, jotka tekee sitä tutkimusta ja joiden ihan oikeasti pitäis toimia paremmin.

Jos sanot buu, sinun odotetaan sanovan myös bää: väitteen esittäjällä on todistustaakka.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - huhtikuu 12, 2021, 09:32:28
Mä en jaksa enkä halua käydä siitä sellaista vivahteikkaampaa keskustelua, ja mulle riittää se tieto, että et usko, ymmärrä tai halua ottaa vastaan sitä, mitä sanon.

Jälleen kerran: sinä kuvittelet, että en usko, ymmärrä tai halua ottaa vastaan. Näin ei ole, vaan yksinkertaisesti olen vain pyytänyt, että antaisit jotain muuta konkreettisempaa näyttöä siitä, että intersektionaalinen tutkimus on vajaavaista sillä tavalla kuin sinä väität.

Toisaalta ongelmani tässä on se, että tulet helposti syyttäneeksi muita laiskasta ajattelusta, mutta ei kyllä minusta mitään tutkimista edes ole siinä, voiko itsestään piittaamaton, hampaita lattialle sylkevä ihminen joutua asemaan, jossa hän kokee erilaisia tasa-arvoon liittyviä ongelmia.

T: Xante

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 12, 2021, 10:48:13
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - huhtikuu 12, 2021, 08:53:59
Ja se on tosi tyypillistä, että tähän reagoidaan niin, että todistustaakka on mulla ja sen todistuksen pitäis olla just joku tietty yksittäinen intersektionaalisesta viitekehyksestä käsin toteutettu tutkimus :D

Mun mielestä koko toi reaktio lähinnä vahvistaa mun alkuperäistä pointtia, vaikka Xante ja Pöhinä nyt ei sinänsä edustakaan intersektionaalista tutkimusta tekevien näkökulmaa.

Mutta just toi että jos joku avaa väärällä tavalla suunsa, niin se on ymmärtämätön ja tyhmä ja väärällä tavalla ajatteleva tosi nopeasti :P Ja valitettavasti näin on myös niiden keskuudessa, jotka tekee sitä tutkimusta ja joiden ihan oikeasti pitäis toimia paremmin.

Jos sanot buu, sinun odotetaan sanovan myös bää: väitteen esittäjällä on todistustaakka.

Joko MO ei ymmärrä rehellisyyttä tai vaan arvosta sitä, jos todella tuolla tavalla kuvittelee, että perusteluitten perään kyseleminen tässä tapauksessa olisi epäreilua.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - huhtikuu 12, 2021, 09:18:58
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - huhtikuu 12, 2021, 09:07:45
Ihmisillä on ennakkoluulonsa, jotka sokaisevat ja puoleellistavat sekä tutkimuskysymysten asettelua että tukimustulosten tulkintoja. Tämän ymmärtäminen on tietääkseni ihan peruskauraa tieteen tekemisessä. Varsinkin humanistisilla aloilla. Ja yleensä humanistisissa tutkimuksisa tutkijat kirjoittavatkin omia lähtäköhtiaan ja näkemyksiään ainakin niiltä osin auki, joiden tiedetään yleensä vaikuttavan tieteenalalla tulkontoihin, jotta tutkimuksia lukeva voi sitten tyhjää paremmin arvioida tulosten mielekkyyttä ja luotettavuutta ts. että ovatko tutkimustulokset ja tulkinnat niisä ylipäätän järkeviä.

Ei tämä inhimillisten toimijoiden sokeus/puoleellisuus omia tekemisiä kohtaan vaivaa yksin intersektiomnaalista feminismiä vaan aivan kaikkea tieteen tekemistä kuten kaikkea inhimillistä toimintaa ihan yleisestikin.

Koska käsitykseni mukaan tämä ongelma tiedostetaaan ihan yleisesti tieteen tekemisessä, olisi hyvä, että toisit tietoisuuteemme tutkimuksen, jossa tätä näkemääsi sokeuta raksamiesten identiteettiä kohtaan ei ole otettu huomioon niin, että se biasoi tutkimustulokset/tutkijen tekemät tulkinnat raksamiehistä.

Tästä me ollaan aika lailla samaa mieltä. Ja totta kai mulla on oma taustani ja elämänkokemukseni taustalla siinä, minkälaista intersektionaalista tutkimusta haluaisin nähdä tai ihmettelen miksi en näe. Eikä se mun kokemuskaan mikään puolueeton tai totuuden kriteeri sinänsä ole.

Se mun yleisen tason pointti vaan oli että intersektionaalista tutkimusta tekee pääosin akateemisesti koulutetut naiset -- ja se rajaa tietyillä tavoilla sitä, minkälaista se on ja minkälainen maailmankuva siinä on taustalla.

Sama se on ihan kaikessa tutkimuksessa, mutta ehkä se jotenkin korostuu intersektionaalisuuden suhteen, että sitä sit ajattelee että pitäis antaa tukea ja ääntä niille, joilla sitä ei ole, ja sitten mua jotenkin kyrsii tai ärsyttää se, että mun mielestä siinä on koko ajan taustalla joku käsitys siitä, minklälainen on hyvää ja arvokasta ja parantavaa -- ja siihen taas ei tietyt kokemukset tai maailmankuvat kovin hyvin sovi.

Mutta se mun ärtymys tosta on vaan yksi reaktio sekin -- ja en mä nyt muuta halua kuin voida sanoa sen ja tuoda sen esiin. Enkä mä jaksa silleen säikkyä tai pokkuroida valmiiksi sitä, että se mitä nään tai olen kokenut olis jotenkin huonoa tai väärässä tai mitään. Vaan että se nyt on vaan yksi siivu ja muitakin tarvitaan.
Boldaus minun. Yleensä akateemista tutkimusta tekevät ovat akateemisia. Surprise? Ja nykyään naisetkin saavat tehdä akateemista tutkimusta ja ylipäätänsä opiskella yliopistossa. Se tuntuu kismittävän joitakin miehiä, en tiedä kismittääkö se MO:ta. Minusta se, että henkilö on akateeminen ja nainen, ei mitenkään automaattisesti tarkoita, että näkökulma olisi kapeampi kuin jos tutkija olisi akateeminen ja mies. Uskon, että tutkijalla kuin tutkijalla on sokeat pisteensä, niin miestutkjalla kuin naistutkijallakin. Kala tuskin havaitsee vettä ympärillään, sillä se on kalan elinymmpäristö ja elinehto.

Minulla on tällä hetkellä unensaantilukemistona suomalaisen uskontotieteen uranuurtajan Uno Harvan Suomalaisten muinaisusko, jonka alkuperäisteos on vuodelta 1948. Epäilen, että tuskin tulen saamaan sitä loppuun kahlattua, sen verran raskassoutuista tekstiä se on. Olen sivulla 22, enkä jaksa lukea uudelleen aiempaa 21 sivua tuota tekstiä, mutta mielikuvani on tähänastisesti lukemastani - jos en ole unenpöpperössä hallusinoinut -, niin jossain kohdassa Harva puhui miehistä viitatessaan muihin (uskontotieteen?) tutkijoihin, jotka ilmeisesti olivat kaikki tyynni akateemisia miehiä.

Ensimmäin luku liittyy melko olemattomien kirjallisten lähteiden ruotimiseen. Lähdeaineistona vaikuttavat olevan toisaalta kansanrunot, ja toisaalta ja varsinkin Agricolan lyhyt runomuotoinen listaus suomalaisista jumalista ja heidän tehtävistään Psalttarin *) esipuheessa, jossa varoitetaan kansaa uskomasta pakanajumaliin. Lisäksi lähteenä on jokin ruotsinkielinen samantapainen tai melko samansisältöinen listaus. Ensimmäinen luku keskittyy sen pohtimiseen kumpi listaus oli alkuperäinen, ja sen pohtimseen, kuka mieskollegoista on esittänyt kirjoittajan mielestä pöljiä ja kuka viisaampia argumentteja asiasta. Kirjoittaja ilmaisee ihailua E.N.Setälää **) kohtaan ja omistaa koko teoksen hänelle, ja toisaalta lyttää erään mieskollegansa (Wigren? en jaksa tarkistaa) täysin kelvottomaksi argumentoijaksi ylipäätänsä.

*) Agricolan vuonna 1551 julkaistu suomennos Psalttarista.
**) E.N. Setälä (wikipedia)

 
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Melodious Oaf

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä link=topic=1833.msg95149#msg95149¨
Joko MO ei ymmärrä rehellisyyttä tai vaan arvosta sitä, jos todella tuolla tavalla kuvittelee, että perusteluitten perään kyseleminen tässä tapauksessa olisi epäreilua.

Jaa että se on täysin reilua, että mun pitää kaivaa teille raksamiehiä koskeva intersektionaalinen tutkimus jossa kuvaamani ongelmat näkyvät tai muuten puhun paskaa :D

Ei saatana. En mä osaa muuta kuin nauraa tälle teidän touhuilulle, hyökkäämiselle ja samaan aikaan urhiutumiselle.

Toihan on ihan liikuttavaa draamailua.

Melodious Oaf

#38
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 12, 2021, 11:43:19


Ton voi tietysti tulkita niin, että mä nyt vihaan sitä, että naiset tekee tutkimusta tai on akateemisia tai en kestä sitä.

Se on mun mielestä aika säälittävää draaman hakemista sellaiseen, jossa mun sanomaa ei pystytä käsittelemään asiatasolla.

Onko sun mielestä esimerkiks tilanne kielitieteen kentällä täysin samanlainen kuin intersektionaalisen tutkimuksen -- ja jos ei ole -- mitkä on ne erot?

Vois sen nähdä niinkin, että kyse on ihan puhtaasti siitä, miten uusi tai tuore suuntaus intersektionaalisuus on, ja ettei siinä mitään sen kummempaa ole.

Aave

Lainaus käyttäjältä: a4 - huhtikuu 11, 2021, 12:40:40
Intersektionaalisuus eli moniperusteinen syrjintä. Tämän hetken kuuma peruna maailmalla ja Suomessa.
Katteeton väittämä, että se olisi jokin tämän hetken "kuuma peruna" maailmalla ja Suomessa. Pikemminkin niin, että intersektionaalisuus on konseptina ja uhriutumispisteiden jakoon käytettynä työkaluna sellainen, että lähes kuka tahansa latuska-aivo osaa hahmottaa sen. Vai osaako sittenkään?

Seuraava artikkeli aiheesta on kirjoitettu niinkin tällä hetkellä, kuin 2013. Hauskaa tässä on se, että tuskin mikään julkisessa diskurssissa käydyissä keskusteluissa on kuluneina vuosina muuttunut, ja artikkeli pitää edelleenkin paikkansa. Jos halajaa ymmärtää intersektionaalisuutta, suosittelen lukemaan sen. Olen laittanut sen foorumille alun perin jo vuosia sitten.

Vasemmisto ja feministit eivät ymmärrä intersektionaalisuutta (US).

Artikkelin kirjoittaja Pasi Malmi on koulutukseltaan hallintotieteiden tohtori.

"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - huhtikuu 12, 2021, 12:44:10
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä link=topic=1833.msg95149#msg95149¨
Joko MO ei ymmärrä rehellisyyttä tai vaan arvosta sitä, jos todella tuolla tavalla kuvittelee, että perusteluitten perään kyseleminen tässä tapauksessa olisi epäreilua.

Jaa että se on täysin reilua, että mun pitää kaivaa teille raksamiehiä koskeva intersektionaalinen tutkimus jossa kuvaamani ongelmat näkyvät tai muuten puhun paskaa :D

Ei saatana. En mä osaa muuta kuin nauraa tälle teidän touhuilulle, hyökkäämiselle ja samaan aikaan urhiutumiselle.

Toihan on ihan liikuttavaa draamailua.

Ei tietenkään. Mutta ehkä ymmärrät, että sinun työurasi ei ole oikein vakuuttava peruste väittää, että intersektionaalinen tutkimus sisältää kuvaamasi kaltaisia ongelmia.

Ei ole draamailua kertoa, mitä mieltä on - vai onko se ehkä vain sinun oikeutesi, kertoa mielipiteesi?

T: Xante

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - huhtikuu 12, 2021, 12:49:52
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 12, 2021, 11:43:19


Ton voi tietysti tulkita niin, että mä nyt vihaan sitä, että naiset tekee tutkimusta tai on akateemisia tai en kestä sitä.

Se on mun mielestä aika säälittävää draaman hakemista sellaiseen, jossa mun sanomaa ei pystytä käsittelemään asiatasolla.
Öh, no sori.

Minähän olen kyllä yrittänyt käsitellä sanomaasi penäämällä evidenssiä väitteellesi - ja niin kuin tässä tapauksessa kommentoimalla millä tavalla luin tekstisi (luin siis sen niin, että mielestäsi akateemiset naiset ovat kelvottomia edes näkemään hampaitaan lattialle sylkevien haisevien raksamiesten ongelmia, ja se johtuu siitä, että ovat naisia ja akateemisia ja näteissä vaatteissa ja ties mitä muuta ovatkaan). Pidin raksamiesesimerkkiäsi hölmönä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - huhtikuu 12, 2021, 12:44:10
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä link=topic=1833.msg95149#msg95149¨
Joko MO ei ymmärrä rehellisyyttä tai vaan arvosta sitä, jos todella tuolla tavalla kuvittelee, että perusteluitten perään kyseleminen tässä tapauksessa olisi epäreilua.

Jaa että se on täysin reilua, että mun pitää kaivaa teille raksamiehiä koskeva intersektionaalinen tutkimus jossa kuvaamani ongelmat näkyvät tai muuten puhun paskaa :D

Syyttömyysolettama on ainakin meillä länsimaissa on ollut se lähtökohta keskusteluille. Ainakin siis järkevien ihmisten kesken. Näytön edellytys väitteiden perusteeksi on mielestäni moraalisesti täysin oikeutettua.

LainaaEi saatana. En mä osaa muuta kuin nauraa tälle teidän touhuilulle, hyökkäämiselle ja samaan aikaan urhiutumiselle.

Toihan on ihan liikuttavaa draamailua.

Sinähän se tässä hyökkäsit esimerkiksi akateemisesti koulutettuja naisia vastaan ja nyt näyttää tuo hyökkäilysi kohdistuvan jo meihin muihinkin. Ettet nyt vain projisoisi omia mielensisältöjäsi akateemisesti koulutettuihin naisiin ja meihin muihin?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - huhtikuu 12, 2021, 12:49:52
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 12, 2021, 11:43:19


Ton voi tietysti tulkita niin, että mä nyt vihaan sitä, että naiset tekee tutkimusta tai on akateemisia tai en kestä sitä.

Se on mun mielestä aika säälittävää draaman hakemista sellaiseen, jossa mun sanomaa ei pystytä käsittelemään asiatasolla.

Onko sun mielestä esimerkiks tilanne kielitieteen kentällä täysin samanlainen kuin intersektionaalisen tutkimuksen -- ja jos ei ole -- mitkä on ne erot?

Vois sen nähdä niinkin, että kyse on ihan puhtaasti siitä, miten uusi tai tuore suuntaus intersektionaalisuus on, ja ettei siinä mitään sen kummempaa ole.

Mulla ei ole melkein hajuakaan kielitieteestä, olen lukenut vain yhden yleisen kielitieteen (vai olikohan se kognitiivinen kieliteteen, en muista?) kurssin (joka oli mainio). Intersektionaalisesta tutkimuksesta tiedän vielä sitäkin vähemmän, en muista edes lukeneeni ainuttakaan artikkelia aiheesta. Joten en kyllä tosiaankaan pysty ottamaan kantaa näiden kahden eroihin. Ja intersektionaalisuus kai on jokin yksi työkalu, jota kai käytetään monilla tieteenaloilla, kun taas kielitiede on kokonainen tieteenala. (Chomskyn universaalikielioppiin suhtaudun vähän epäillen, sillä se kai vaatisi aika erikoista genetiikkaa, koska kieliopit poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon eri kielissä.)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Melodious Oaf

^ Ei vaan siis mun mielestä ne kyllä näkis ne ongelmat ihan samalla lailla, jos ne olis siellä kopissa joka aamu, mutta ei ne ole, vaan ne on niitä ihmisiä jotka normioloissa lähtis kotoa siisteissä vaatteissa ja hyvältä tuoksuvina miettimään sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta.

Mun mielestä ehkä... tietyt asiat on intersektionaalisen tutkimuksen näkökulmaasta epäseksikkäitä ja ne nähdään semmosina intersektionaalisuuden vapauttavan eetoksen vastaisina. Esimerkiksi se, että yritettäis antaa jollekin 50-vuotiaalle timpurille ääntä.

Paljon kiinnostavampaa on puhua seksuaalivähemmistöistä tai muilla tavalla marginaisoiduista ihmisryhmistä, joihin taas keskimääräisen tutkijan oma samaistumispinta on paljon laajempi ja josta se tietää oman kokemuksen kautta enemmän.

Mutta siis... en mö nyt sitä sano, että se niiden puhe marginaisoinnista ja muusta ois sinänsä huonoa. Se on vaan kiinnostavaa, mihin se keskittyy ja miksi.

Vammainen ihminen alkaa olla kiinnostava, mutta sekin on kiinnostavampi, jos se on myös opiskelija tai toimii akateemisessa viitekehyksessä -- ja sitten taas sellaisten ihmisten äänet, joilla ei olis mitään asiaa sinne yliopistoon ylipäätään -- ne jää mun mielestä semmoseks mitä pidetään taantumuksellisina ja jotenkin ikävinä, vaikka ilman niiden kuulemista ja tutkimista tuskin voi olla mitään oikeeta oikeudenmukaisuutta siinä mielessä kuin intersektionaalisuudessa mun nähdäkseni asiaa katsotaan.

Mutta se lienee ajan kysymys, milloin ne intressit vaihtuu jenkkejen identiteettipolitiikan sanelemista kategorioista johonkin enemmän täältä lähtevään tai omakohtaisempaan.