Intersektionaalisuus

[kertsi]

Social Exclusion and Resilience: Examining Social Network Stratification among People in Same-Sex and Different-Sex Relationships (Oxford Academic).

Tutkimuksen mukaan samansukupuolisilla on laajemmat ja tiiviimmät ystävä- ja toveriverkostot, kuin ei samaa sukupuolta olevilla. Toisin sanoen, mikäs kauhia hätä heillä nyt sitten olikaan?! Voisi jopa väittää, että syrjinnän kokemuksilla on ollut heidän elämässään myönteinen vaikutus ja kaikkein kamalintahan olisikin, mikäli he menettäisivät  vähemmistöstatuksensa.

Mitä todellisuuteen muuten tulee niin mitäpä veikkaatte, ketkä ovatkaan syrjiytyneimpiä, ja yleisesti suurimmassa syrjäytymisvaarassa? Olisivatko ne trendihomoja, vaiko sittenkin niitä "sortaja"-vihollsia eli valkoisia heteromiehiä?

Sitäkin on tutkittu, että avokätisimmin lähimmäisiään auttavat köyhät, ja mitä varakkaampi ihmisestä tulee, sitä vähemmän hän avaa kukkaronsa nyörit auttaakseen muita. Köyhien avuliaisuus ei ole osoitus köyhien rikkaudesta, vaan köyhien avuliaisuudesta.Tuo mainitsemasi tutkimustulos voi olla seuraus homojen kokemasta syrjinnästä, ja siitä, että hakevat turvaa toisistaan, eikä niinkään osoitus, että syrjintää ei ole. Milloin elämässä tulee isoin tarve ystäville? Silloin, kun asiat eivät mene niin hyvin. En usko syrjinnän kokemuksilla tai henkisellä väkivallalla olevan myönteisiä vaikutuksia kovinkaan paljon, sen enempää kuin hakkaamisellakaan olisi myönteisiä vaikutuksia.

[-:)lauri]

^
Voi olla niin, ettei Aaveella ole itsellään yhtään ystäviä, joten se että joillakin homoilla niitä on ja homojen huolien kuunteluun on olemassa kanavat kun taas Aaveen huolien kuunteluun ei ole, niin ottaahan se pattiin.

[urogallus]

Mitä todellisuuteen muuten tulee niin mitäpä veikkaatte, ketkä ovatkaan syrjiytyneimpiä, ja yleisesti suurimmassa syrjäytymisvaarassa? Olisivatko ne trendihomoja, vaiko sittenkin niitä "sortaja"-vihollsia eli valkoisia heteromiehiä?

Vaikea sanoa. Homoilla on enemmän päihde- ja mielenterveysongelmia kuin heteroilla, ja LGBTWTF-nuoret tekevät karkeasti tuplasti itsemurhia päätä kohden heteroihin verrattuna. Veikkaan itse, että yhteiskunnan asenteet eivät ole keskeisin selittävä tekijä enää nykyään.

Joskus muinoin rantojen miehissä ja puliukoissa oli paljon homoja. Osa saattoi tietysti olla matkan varrella oppineita, koskapa naisia ei niissä piireissä paljon ole.

[Aave]

Tuo mainitsemasi tutkimustulos voi olla seuraus homojen kokemasta syrjinnästä, ja siitä, että hakevat turvaa toisistaan, eikä niinkään osoitus, että syrjintää ei ole.

En ole missään väittänytkään, etteikö syrjintää voi olla, eiväthän tämän tyyppiset tutkimukset ole toisiaan poissulkevia. Ja on ihan varmasti eri asia olla köyhä, vanha ja väljä homo kuin pintaliitävä, nuori ja kisakireä trendihomo. Edellä mainittu saattaakin saada pääsääntöisiä syrjimiskokemuksia ihan omalta kastiltaan...

Näissä ryhmissä on muutenkin oma nokkimisjärjestyksensä. Esimerkiksi myös homot suhtautuvat epäillen biseksuaaleihin (Yle).

Biseksuaalit ovat liian homoja heteroille, ja liian heteroita homoille. On se kovaa!

Monet homot ja lesbot ovat sitäkin mieltä, että näitä muita kirjainyhdistelmäperheeseen kuuluvia ei saisi sisällyttää vähemmistöiksi lainkaan, vaan se on ainoastaan homojen ja  lesbojen yksinoikeus.

Keski-Euroopassa homot ja lesbot ovat ryhtyneet äänestämään kasvavasti oikeistoa ja myös äärioikeistoa. Se johtuu heidän säännöllisistä ja pelottavista syrjintä- ja sortokokemuksistaan, joissa sortajina eivät suinkaan ole valkoiset heteromiehet, vaan maahanmuuttajataustainen, uskonnollinen vähemmistö. Siinä on intersektionaalisuus- ja multikulti-kiemuroita kerrakseen.

 

[Aave]

Vaikea sanoa. Homoilla on enemmän päihde- ja mielenterveysongelmia kuin heteroilla, ja LGBTWTF-nuoret tekevät karkeasti tuplasti itsemurhia päätä kohden heteroihin verrattuna. Veikkaan itse, että yhteiskunnan asenteet eivät ole keskeisin selittävä tekijä enää nykyään.

Joskus muinoin rantojen miehissä ja puliukoissa oli paljon homoja. Osa saattoi tietysti olla matkan varrella oppineita, koskapa naisia ei niissä piireissä paljon ole.

Ei olisi tasapuolista, että syrjäytymisvaarassa olevien heteronuorukaisten ryhmä rinnastetaan koko aakkoskirjoon, ja uhriutumiskisan tulos julistetaan sitä kautta (Väkilukuun suhteutettuna). On yleisessä tiedossa, että nuoret miehet ovat se alttein "ryhmä". Vastaavasti veikkaan (En tiedä), että LGBTWTF (Heh) -porukoista transsukupuoliset ovat itsemurha-altteinta ryhmää, ja näin yhteenniputtamalla nostavat koko sakin lukuja. Itsemurha-alttiushan on heillä korkea vielä senkin jälkeen, kun ovat tehneet sukupuolenvaihdoksen. Moni heistä katuu sitäkin jälkikäteen katkerasti, vaikka siitä ei niin puhuta.

Iranissahan ei sitten ole homoja lainkaan. Jos siellä jää homostelusta (Bottom) kiinni, niin vaihtoehtoja kaksi: joko kuula kalloon, tai sukupuolenkorjausleikkaus. Valtio kustantaa molemmat vaihtoehdot.

[Aave]

Turku Center -pöhinöitä imitoidakseni it's almost as if seksuaalivähemmistötkin ovat ihmisiä ennakkoluuloineen ja poteroineen, eivätkä mitään valaistuneita indigolapsia vain siksi, että tykkäävät hinkata pissavehkeitään vähän eri tavalla kuin kanta-astujat.

[a4]

Mahdollisuuksien tasa-arvo ja lopputulosten tasa-arvo eivät ole toistensa kääntöpuolia, vaan viime mainitulla ajetaan agendaa toisin keinoin. Konkreettinen esimerkki työelämästä: sen sijaan, että työpaikkaan palkattaisiin osaavin ja ansioitunein, palkataankin sukupuolen, etnisyyden tai seksuaaliseen vähemmistöön kuulumisen perusteella. Lopputulosten tasa-arvoa. Koulutus: lopputulosten tasa-arvolla poikien koulumenestys on saatettu huonolle tolalle siihen pisteeseen, että jos kyse olisikin tytöistä, niin asia olisi korjattu jo ajat sitten. Päämärät ja keinot, ja pikemminkin tasa-arvoisuudeksi naamioitua tyttöjen suosimista.

Standpoint-teoria pähkinänkuoressa: Ihminen on sorrettu, jos hän vain niin kokee. Ei se haittaa vaikka mitään varsinaista evidenssiä tästä sorrosta ei löydykään, kun oma fiilis määrittelee sen, että sortoa on.

Ihanan tieteellistä. Varmemmaksi vakuudeksi tästä alituiseen tieteellistyvästä sukupuolentutkimuksesta (Naurahdin tätä kirjoittaessani ääneen) arvon sukupuolentutkijaprofessori ripottelee akatemiassa vuorisuolaa nurkkiin, puhdistaakseen tulehtunutta työilmapiiriä. Siinä sitä tieteellisyyttä kerrakseeen.

Mahdollisuuksien tasa-arvo ja lopputulosten tasa-arvo asetetaan usein vastakkaisiksi vaikka ne ovat toisiaan tukevia.
Usein poliittisia päätöksiä tehdessä pohditaan, että perustellaanko investoinnit mahdollisuuksien tasa-arvolla vai lopputuloksen tasa-arvolla
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mahdollisuuksien_tasa-arvo
Sen sijaan, että työpaikkaan palkattaisiin osaavin ja ansioitunein, palkataankin sen lisäksi myös sukupuolen, etnisyyden tai seksuaaliseen vähemmistöön kuulumisen perusteella. Tarvitaan molempia eli mahdollisuuksien ja lopputulosten tasa-arvoa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan työhönotossa on huomioitava seuraavat seikat:[3] 1) tietyn ryhmän suosinta ei saa olla automaattista, vaan tapauskohtaista; 2) hakijoiden pitää olla ansiokkuudeltaan joko yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä, ja 3) positiivista erityiskohtelua ei saa käyttää, jos tosiasiallisessa yhdenvertaisuudessa on vain vähäisiä eroja ryhmien välillä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Positiivinen_syrjint%C3%A4
Koulutus: mahdollisuuksien tasa-arvon lisäksi myös kohdennetuin tukitoimin eli lopputulosten tasa-arvolla poikien koulumenestys olisi saatettavissa paremmalle tolalle.
Intersektionaalisuus auttaisi osaltaan kohdentamisessa: Intersektionaalisuus on tapa kuvailla ja analysoida miten yksilön asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muut erot, kuten yhteiskuntaluokka, alkuperä, seksuaalinen suuntautuneisuus ja ikä.
Intersektionaalisuus on vahvasti sidoksissa standpoint-teoriaan eli näkökulmasidonnaisuuden teoriaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Intersektionaalisuus

Standpoint-teoria pähkinänkuoressa: Teorian keskeinen ajatus on, että tiedon analyysin tulee ottaa huomioon analyysin tekijän asema yhteiskunnassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Standpoint-teoria

Lisää tieteen suolausta: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_scientific_misconduct_incidents

[Aave]

Mahdollisuuksien tasa-arvo ja lopputulosten tasa-arvo asetetaan usein vastakkaisiksi vaikka ne ovat toisiaan tukevia.

Katteeton väittämä, vailla mitään todellista pohjaa tasa-arvolle. Sitä itseään, eli uusmarxistista, feministis-ideologista retoriikkaa.

-"Miten ja miksi ne ovat muka toisiaan tukevia?"
-"Koska niin ajatellaan ja ollaan sitä mieltä".
-"Ketkä niin ajattelevat, ja miksi"?
-"No kun me nyt vaan ollaan sitä mieltä".

Tytti Yli-Viikari ei ollut vielä riittävän intersektiossa. Itse asiassa Valtiontalouden tarkastusviraston johtoon olisi tullut palkata esim. joku lasku- ja lukutaidoton, satunnaisotannalla jostain Siperian tundralta poimittu henkilöoletettu. Tämä olisi tukenut vieläkin merkittävämmin viraston toimintaa, ja herättänyt laajaa kansalaisluottamusta instituutioon - sen ammatilliseen osaamiseen, hyveellisyyteen ja poliittiseen riippumattomuuteen.

Onhan se kyllä radikaali ja ennen kaikkea tasa-arvoinen ajatus, että niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin kannattaisi palkata osaavimpia ihmisiä, eikä jonkin toissijaisen seikan perusteella kuten etnisyys, seksuaalinen suuntautuneisuus tai sukupuoli, ylipäätään.

Koulutus: mahdollisuuksien tasa-arvon lisäksi myös kohdennetuin tukitoimin eli lopputulosten tasa-arvolla poikien koulumenestys olisi saatettavissa paremmalle tolalle.

Runoratsu laukkaa, pilvenhattaraa haukkaa! Kun koko koululaitos (Alkaen varhaiskasvatuksesta) on keikautettu mahdollisuuksien tasa-arvosta lopputulosten tasa-arvon suuntaan nimen omaan tyttöjä suosien, niin sitten kaltaisesi viiden pennin kammiofilosofi runoilee täällä asioista, joista ei todellisuudessa edes tiedä.

Lisäksi ryhdyit jälleen linkittämään asioista, jotka sisältyivät jo alun perin laittamaani tekstiin. Kai sinä menet johonkin mantramoodiin ja hauki on kala -verbaliikkaan, kun todellinen substanssi puuttuu.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on moderni feministinen politrukki, ja ns. intersektionaalinen feminismi sitä originaalia incel-mentaliteettia.

Sivumennen mainitakseni en suosittele ottamaan mitään kasvatusohjeita näiltä perverssin ideologian kannattajilta. Maailmassa kun on sitä varten ihan oikeaa, kriittisen tarkastelun kestävää tiedettä, tietoa ja osaamista, kuten kehityspsykologia. Jos on lasten kehittymisestä ja kasvamisesta kysyttävää niin sitä tietoa kannattaa hakea esimerkiksi siltä suunnalta, eikä joiltain "sukupuolentutkijoilta". Tämä on viisaus ja profeetat.

[Melodious Oaf]

^ Ihan kiinnostavia noi heitot että biseksuaalit kohtaa ennakkoluuloja erityisesti tai nimenomaan homojen taholta ja että yhteiskunnan asenteet tai toimintatavat eivät ole tärkein syy seksuaalivähemmistöjen henkiseen pahoinvointiin. Tarkoitan että ne on ihan oikeasti hyviä ja kiinnostavia väitteitä.

Tässä on vaan laajemminkin sellainen sivumaku että syytellään jotain "väärän leirin" ihmisiä aivan saatanan hätäisesti typerehtimisestä ja esitetään omat mutut ja hajanaiset uutistietoihin ja ties mihin perustuvat näkemykset niin että vastapuolella on täysin naurettavaksi karikatyyriksi väännetty tai tahallaan väärin ymmärretty versio jonkun näkemyksistä -- ja tätä vasten sitten ne omat suht hätäisetkin heitot ovat suorastaan syvää viisautta

Mun näppituntuma on sellainen, että kyllä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat edelleen on tosi herkkiä ja voimakkaasti latautuneita meilläkin -- eikä siitä ehkä koskaan päästä, vaan se voi olla, että niiden tavallaan kuuluukin olla ns. "isoja" asioita, vähän niin kuin kakkaaminen, pissaaminen, syöminen ja juominenkin ovat.

Meillä on mun mielestä edelleen vaikeuksia transsukupuolisuuden kanssa. Siihen suhtaudutaan aika suurella epäluulolla ja pelolla, että joku voi olla vaikka biologisesti nainen ja ihan normaalin ja täysin naisen oloinen -- ja sitten sukupuolenvaihdoksen myötä hän voi olla myös täysin uskottava mies ja jonkun mielestä jopa ihan komea sellainen. Silloin se muuttuu ihan täysin, miten me sitä ihmistä arvotetaan ja arvioidaan, ja se on jotenkin pirun kiusallista joutua näiden asioiden kanssa ns. väkisin nokatusten.

Väittäisin että se on paljon helpompi kehystää totakin asiaa niin että nää ihmiset nyt vaan on jotain ongelmatapauksia ja siirtää se homma niin että ongelma ja vika ja kaikki tällainen on heissä. He hirttävät itsensä ja tekevät itsemurhan ja ovat kummallisia, ongelmakäyttävät päihteitä eikä niiden parisuhteet pysy kasassa -- kun taas itse on voimakas ja terve ja ehjä ja näkee selvästi ja tajuaa ja niin pois päin.

Kun taas yhtälailla vois kysyä, miten noi asiat ihan oikeasti on omalla kohdalla 

Ja tää nyt ei tarkoita sitä etteikö olis tärkeä puhua transihmisten tai homojen tai biseksuaalien asioista tai miesten asioista ja kokemuksista. Oon mäkin täällä koittanut noista joitain nostaa välillä esiin.

Voi olla että tämä on vähän samanlainen juttu kuin se kun puhutaan jostain että neekerit ja arabit tai mutiaiset sitä tai tätä ja sitten katsellaan jotain tilastoja ja muka tiedetään siitä niin helvetisti. Eihän siinä välttämättä ole kyse siitä että ne tai niiden asiat, elämät yms. tälleen puhuvaa ihmistä oikeasti kiinnostais paskan vertaa, vaan usein se on vaan tapa asemoida omaa itseä suhteessa muihin, ja koko touhu on yhtä isoa, paskantärkeää performanssia.

Mun kyseenalaistava pointti on siis se, että missä määrin kyse on tämän tyyppisestä, kun me puhutaan seksuaalivähemmistöistä, homoista, biseksuaaleista, transsukupuolisita, muunsukupuolisista ja niin edelleen.

Se taas on mun mielestä ihan jees että ollaan kiinnostuneita niistä ihmisistä ja niiden asioista ja elämistä. Eikä mun tarkoitus ole tässä julistaa mitään tuomiota että joku ei olis kiinnostunut tai ei tajua tai niin pois päin. Korkeitaan mua nyt ärsyttää jonkun tyyli, mutta niin minäkin ihmisiä ärsytän 

Muutama vuosi sitten Yle uutisoi että yhdysvaltavalaistutkimuksen mukaan seksuaalivähemmistöillä ja etenkin biseksuaalipojilla on kohonnut itsemurhariski.

USA:sta on aika paljonkin tutkimusnäyttöä sille, että itsemurhan riski olis biseksuaaleilla kohonnut suhteessa sekä homoihin että heteroihin sukupuolesta riippumatta, esim. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24839908/

On tästä muunkinlaisia tuloksia. Esimerkiksi Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan seksuaalivähemmistöillä on kohonnut itsemurhariski, mutta biseksuaaliset miehet eivätkä homomiehet olleet sen suuremmassa riskissä kuin heteromiehetkään , kun taas biseksuaalisilla naisilla oli kohonnut riski suhteessa lesboihin ja heteronaisiin. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26631718/

Miten noi löydökset teidän mielestä sopii yhteen sen kanssa, että kyse ei ole mistään sellaisesta että olis omana itsenään vaikeampi löytää yhteiskunnasta rooli ja hyväksyntä ja rakentaa toimiva elämä -- vaan että nää ihmiset nyt on vaan psyykkisesti heikkoja ja sairaita paskoja? Jos nyt sallittaan tämmönen että retorisesti vähän revittelen sillä mitä urogalius ja ehkä joku muukin paljon rauhallisempaan sävyyn uumoili
:-P

Mikä vois selittää aika selkeät erot tuloksissa USA:n ja Australian tutkimusten välillä? Onko noista olemassa Suomessa ja suomalaisella aineistolla tehtyjä tutkimuksia?

Laitan alle pari kuvankaappausta Ylen artikkelissa käsitellystä yhdysvaltalaistutkimuksesta siltä varalta, että jotakuta kiinnostaa tämmöset vuoden 2015 kyselytulokset USA:sta:

[Xantippa]

Onhan se kyllä radikaali ja ennen kaikkea tasa-arvoinen ajatus, että niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin kannattaisi palkata osaavimpia ihmisiä, eikä jonkin toissijaisen seikan perusteella kuten etnisyys, seksuaalinen suuntautuneisuus tai sukupuoli, ylipäätään.

No kun justiin näin. Meillä valkoisilla, lihaa syövillä heteromiehillä oli ihan jo tarpeeksi hyvät perusteet olla pätevin ja nyt mitä saatanaa saa kuulla. Ei tätä, ennen oli hyvin suuntautuneisuus ja sukupuoli.


T: Xante

[Toope]

Tykkään enemmän tasa-arvoideologioista, kuin tuollaisista, jotka korostavat/esiinnostavat jotain ryhmiä. Miksei kelpaa se ajatus, että ketään ei nosteta framille?

[a4]

Mahdollisuuksien tasa-arvo ja lopputulosten tasa-arvo asetetaan usein vastakkaisiksi vaikka ne ovat toisiaan tukevia.

Katteeton väittämä, vailla mitään todellista pohjaa tasa-arvolle. Sitä itseään, eli uusmarxistista, feministis-ideologista retoriikkaa.

-"Miten ja miksi ne ovat muka toisiaan tukevia?"
-"Koska niin ajatellaan ja ollaan sitä mieltä".
-"Ketkä niin ajattelevat, ja miksi"?
-"No kun me nyt vaan ollaan sitä mieltä".

Koulutus: mahdollisuuksien tasa-arvon lisäksi myös kohdennetuin tukitoimin eli lopputulosten tasa-arvolla poikien koulumenestys olisi saatettavissa paremmalle tolalle.

Runoratsu laukkaa, pilvenhattaraa haukkaa! Kun koko koululaitos (Alkaen varhaiskasvatuksesta) on keikautettu mahdollisuuksien tasa-arvosta lopputulosten tasa-arvon suuntaan nimen omaan tyttöjä suosien, niin sitten kaltaisesi viiden pennin kammiofilosofi runoilee täällä asioista, joista ei todellisuudessa edes tiedä.

Alexander Stubbin mukaan mahdollisuuksien tasa-arvolla tarkoitetaan "jokaisen suomalaisen aitoja, tasaveroisia mahdollisuuksia kehittyä ja onnistua taustastaan riippumatta". Stubb tekee erottelun lopputulosten tasa-arvoon, jota hänen mukaansa erityisesti poliittinen vasemmisto tavoittelee. Lopputulosten tasa-arvossa Stubbin mukaan jokainen saa samankaltaisen palkkion ahkeruudesta riippumatta. Tämä on varsin tyypillinen oikeistolainen tapa puhua tasa-arvosta. Oikeistolaiset keskustelijat kuvaavat mahdollisuuksien tasa-arvoa usein juoksuratametaforalla. Sen mukaan tasa-arvoa on kaikkien lähteminen samalta viivalta, ei kaikkien saapuminen maaliin samaan aikaan.

Hyvänä esimerkkinä asiasta käy koulutus. Suomen kaltaisessa maksuttoman korkeakoulutuksen maassa ympäristöllä ei tulisi teoriassa olla merkitystä koulutus- ja alavalinnan kanssa, vaan päätöksen tulisi perustua jokaisen yksilölliseen harkintaan.
https://sorsafoundation.fi/miksi-mahdollisuuksien-tasa-arvo-on-huono-tavoite/
Eli koululaitoskin tarvitsee myös mahdollisuuksien tasa-arvoa, joka voisi tarvittaessa tarkoittaa lopputulosten tasa-arvon avulla esim. poikien ja miesten suosimista koulutuksessa ja palkkauksessa:

Sen sijaan, että työpaikkaan palkattaisiin osaavin ja ansioitunein, palkataankin sen lisäksi myös sukupuolen, etnisyyden tai seksuaaliseen vähemmistöön kuulumisen perusteella. Tarvitaan molempia eli mahdollisuuksien ja lopputulosten tasa-arvoa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan työhönotossa on huomioitava seuraavat seikat:[3] 1) tietyn ryhmän suosinta ei saa olla automaattista, vaan tapauskohtaista; 2) hakijoiden pitää olla ansiokkuudeltaan joko yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä, ja 3) positiivista erityiskohtelua ei saa käyttää, jos tosiasiallisessa yhdenvertaisuudessa on vain vähäisiä eroja ryhmien välillä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Positiivinen_syrjint%C3%A4
Koulutus: mahdollisuuksien tasa-arvon lisäksi myös kohdennetuin tukitoimin eli lopputulosten tasa-arvolla poikien koulumenestys olisi saatettavissa paremmalle tolalle.

Kodeissa vähemmän sukupuolittuneen kasvattajan roolin lisäksi myös kouluissa tarvitaan mahdollisuuksien ja lopputulosten tasa-arvoa:
Miesten aktiivinen rooli kasvattajana ja esikuvana tukee poikien oppimista ja tarjoaa rohkaisevan esimerkin poikien opinpolulle. Onkin tärkeää, että opettajakunnassa on niin miehiä kuin naisia ja että miehiä hakeutuu opettajiksi erityisesti myös varhaiskasvatukseen ja alakoulun kahdelle ensimmäiselle luokalle.
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2019/poikien-oppimistulosten-parantamiseksi-tarvitaan-tukea-vanhemmuuteen-seka-eri

Tasa-arvo ja tehokkuus ovat hyvinvointivaltion keskeisiä arvoja. Ne voivat olla
ristiriidassa keskenään. Tuloerot voivat
olla hyvästä, jos ne toimivat tulonjaossa
alakynnessä olevien hyödyksi. On empiirinen kysymys, miten tuloerot – sellaisina
kuin ne empiirisesti ilmenevät – toimivat
ja ovatko ne oikeudenmukaisia. Empiiristen tutkimusten perusteella on ilmeistä,
että tehokkuuden ja tasa-arvon ristiriitaa
liioitellaan vahvasti. Kannustimilla (tuloeroilla) on vaikutusta, mutta vaikutus
ei ole kovin voimakas. Toisaalta on paljon
näyttöä sen puolesta, että isot tuloerot
voivat olla tehokkaan toiminnan este.
Toiseksi tulonjaon tasaisuus näyttää
liittyvän moniin hyvän yhteiskunnan
piirteisiin, kuten sosiaaliseen luottamukseen, hyvään mielenterveyteen, eliniän
pituuteen, hyvään koulumenestykseen,
lapsikuolleisuuden vähäisyyteen, vähäisiin teiniraskauksiin, vähäisiin henkirikoksiin ja pieneen vankien määrään.
Tuloerot ovat haitaksi kaikille, ei vain
pienituloisille.
Tuloerot ovat pikemminkin
pahasta kuin hyvästä.
Kolmanneksi mahdollisuuksien tasa-arvo
– jota kaikki kannattavat – riippuu lopputuloksen (varallisuuden ja tulojaon)
tasa-arvoisuudesta. Vanhempien aseman
vaikutus lapsen asemaan on pienempi
yhteiskunnissa, joissa tuloerot ovat pienet. Myös niiden, jotka eivät pane painoa
tasaiselle tulonjaolle, on myönnettävä,
että epätasainen tulonjako heikentää
mahdollisuuksien tasa-arvoa.
https://labour.fi/wp-content/uploads/2020/04/ty22015.pdf (s.24/72)

[Aave]

^ Ihan kiinnostavia noi heitot että biseksuaalit kohtaa ennakkoluuloja erityisesti tai nimenomaan homojen taholta ja että yhteiskunnan asenteet tai toimintatavat eivät ole tärkein syy seksuaalivähemmistöjen henkiseen pahoinvointiin. Tarkoitan että ne on ihan oikeasti hyviä ja kiinnostavia väitteitä.

Eivät ne ole vain mitään heittoja tai väitteitä, vaan ihan elävän elämän realiteetteja. Vailla ironian häivääkään voin sen sijaan heittää, että mitä vähemmän joku mukatiedostava hetero todellisuudessa tietää sateenkaaripiirien asioista, sen helpommin sitten ollaan vaatimassa heille "oikeuksia". Niissäkin piireissä on oma nokkimisjärjestyksenä, sisäiset kiistansa ja suurta draamaa, vaikka tavan heteronormatiivisille ali-ihmisille (Heh!) näytellään yhteisrintamaa. Sateenkaariväki on onnistunut erittäin hyvin mainonnassa ja markkinoinnissa eikä sekään ole mikään ihme, kun heitä on sillä alalla paljon - aivan kuten on viihdeteollisuudessa yleisemminkin. Show-bisnes se on tosibisnestä.

Voi olla että tämä on vähän samanlainen juttu kuin se kun puhutaan jostain että neekerit ja arabit tai mutiaiset sitä tai tätä ja sitten katsellaan jotain tilastoja ja muka tiedetään siitä niin helvetisti. Eihän siinä välttämättä ole kyse siitä että ne tai niiden asiat, elämät yms. tälleen puhuvaa ihmistä oikeasti kiinnostais paskan vertaa, vaan usein se on vaan tapa asemoida omaa itseä suhteessa muihin, ja koko touhu on yhtä isoa, paskantärkeää performanssia.

Mun kyseenalaistava pointti on siis se, että missä määrin kyse on tämän tyyppisestä, kun me puhutaan seksuaalivähemmistöistä, homoista, biseksuaaleista, transsukupuolisita, muunsukupuolisista ja niin edelleen.

Jos et itse tiedä ja sinulla on vain joku näppituntuma koko juttuun, niin näin varmaan on helppo ajatella. Sitä paitsi vesi on märkää, sukupuolten väliset biologiset erot ovat todellisia ja humanistit humanisteilee.

[Aave]

Sitaattimestarin muistelmat, osa 8761.

Koulutuspolitiikalle on ihan oma ketjunsa.

Kun suomalaista peruskoulumallia lähdettiin alun perin kehittämään, se tapahtui nimen omaan mahdollisuuksien tasa-arvon pohjalta. Ei mietitty mitään kansainvälisiä Pisa-tuloksia, ei mietitty seksuaalisia sukupuolinussikkala-asioita eikä intersektionaalisuuksiakaan, vaan mietittiin parasta mahdollista koulu- ja opetusjärjestelmää suomalaisille lapsille, Suomen tarpeisiin. Sillä saatiin mahtavia aikaan, mutta kuluneen 30 vuoden aikana ollaan onnistuttu paskomaan asiat varsinkin poikien kannalta ja huolella. Vieläpä tasa-arvon nimissä, ja tasa-arvoisia teeskennellen.

Taivaanrannanmaalareita ja korkealentoisia oman elämänsä pilvilinna-insinöörejähän mahtuu kolmetoista tusinaan. Sinä olet sitä itseään, a4. Sinä haluaisit keskustellapeskustella ja idealisoida sohvalla vielä silloinkin, vaikka talo on tulessa. Titanicin kansituolit on saatava mahdollisimman idealistiseen järjestykseen, edes - tai pikemminkin varsinkin - ajatustasolla!

[a4]

Intersektionaalisuuden yhteydessä on puhuttu siihen liittyvästä lopputulosten tasa-arvosta tai positiivisesta syrjinnästä. Onko siinä kyse mahdollisuuksien tasa-arvoa estävästä syrjinnästä vai tasa-arvoa tukevasta syrjinnän estämisestä?

Positiivinen erityiskohtelu
Tasa-arvolaissa mahdollistetaan positiivinen erityiskohtelu, jossa vähemmistössä olevan sukupuolen edustajat voidaan tietyin edellytyksin asettaa etusijalle. Tasa-arvolaissa (9 §) tämä on ilmaistu syrjintäkiellon rajauksena: syrjintänä ei pidetä väliaikaisia, suunnitelmaan perustuvia erityistoimia tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi ja lain tarkoituksen toteuttamiseksi."
https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/tasa-arvosanasto