Intersektionaalisuus

[Aave]

"Ei me olla rasisteja. Me vaan haluttaisiin esim. pakkosyöttää työpaikkoja ihonvärin, seksuaalisen suuntautuneisuuden tai sukupuolen perusteella".

[Xantippa]

"Ei me olla rasisteja. Me vaan haluttaisiin esim. pakkosyöttää työpaikkoja ihonvärin, seksuaalisen suuntautuneisuuden tai sukupuolen perusteella".

Ja siinä, että me ollaan tehty näin aina, ei oo mitään vikaa. Nyt ne paskiaiset sitten haluaa muuttaa ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen ja jumalauta sukupuolen kattamaan muutakin ja se on niin saatanan väärin.

Mä luen näitä juttuja yliopistossa ja juttelen näistä meidän omassa piirissä ja siis sen takia kun me tehdään näin niin mä tiedän tästä paljon enemmän kuin te muut, koska meillä on niin laaja näkemys, mikä tässä meidän jutussa on hyvin.

T: Xante

[Aave]

Hän saa kyllä myös pääkirjoitustaan kehuvia kommentteja vastineensakin kommenttikentässä, joka on muutenkin mielenkiintoista luettavaa alkaen taloustieteen politisoitumisen ruotimisesta.

Oleellinen pointti olisi ollut, että käsitellyt tieteenalat eivät ole eksakteja tieteitä, kuten ei ole taloustiedekään. Mikäli Saska olisi muotoillut pääkirjoituksensa siihen viitaten, niin älämölöä olisi ollut hankalampi nostaa. Se nyt joka tapauksessa on näiden piirien suosikkipuuhaa - he järjestivät akateemiset loukkaantumiskisat.

Tähän jotain koirista ja kalikoista.

[Aave]

Katsotaanpa.

Olen Aave, ja teen väitöskirjaa. Väitöskirjani aiheena on Saska Saarikosken laatima pääkirjoitus, ja sen esiin nostama loukkaantumiskulttuuri suomalaisessa akateemisessa työskentelykulttuurissa. Kyseessä on tapaustutkimus, ja olen valinnut sen teoreettiseksi viitekehykseksi Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa -teoreeman".

Johan tällä liirumlaarumilla väittärin ja sitten tohtorinhatun tietyissä piireissä pykäisi, ihanan tieteellistä!

[urogallus]

Hymiöt ovat vakava asia.

Moni käyttää somessa omaa ihonväriään tummempia emojeja. Onko sopivaa, että valkoinen puhuja viestittelee ruskealla peukulla tai voitonmerkillä?

– Se riippuu tilanteesta, sanoo monimuotoisuuskonsultti Sara Salmani.

Taustalla voi Salmanin mukaan olla puhujan vilpitön tahto osoittaa tukensa ei-valkoisille ja normalisoida monietnisyyden näkyminen somessa. Joskus tämä voi olla aivan ok.

Joskus on, joskus ei. Konsulttia tarvitaan!

Nyt emojien joukkoon lisätään myös pariskuntamerkki, jossa kunkin puolison ihonväriä voi säätää, ja pariskunta voi olla keskenään samaa tai eri sukupuolta.

Sara Salmanin mukaan tällä on paljon merkitystä. Hän sanoo kuvallisen viestinnän luovan käsityksiä siitä, mikä on oikein, tavallista tai hyväksyttyä.

– Kun näkee samaistuttavia ihmisiä emojeissa, syntyy tunne, että minua arvostetaan. Minä kuulun tähän globaaliin kulttuuriin ja olen osa keskustelua.

Jos monietniset pariskunnat puuttuvat emojeista, heidän olemassa oloaan ei tunnusteta.

https://yle.fi/uutiset/3-11822638


Itsestäni tuntuu ongelmalliselta, että ihminen ylipäätään samaistuu emojeihin. Mutta mitäpä minä tiedän.

[a4]

^
Konsulttia tarvittaneen emojien tulkitsemisessa yhtä paljon kuin muussakin ihmisten välisessä viestinnässä.

Kyllä emojeihinkin moni tuntuu samaistuvan.    
Ne tuntuvat välittävän erityisesti tunteita. Siitä varmaan niiden nimityskin juontaa.
Tai ehkä kyse on pikemminkin näiden symbolien välittämistä kulttuurisista viesteistä.
Kommunikaation kontekstisidonnaisuuden lisäksi. "Älä aja sataa kun sataa."
Kulttuurit ovat myös erilaisia ja jatkuvasti muuttuvia tai jopa kehittyviä.

..merkeissä on pyritty myös pääsemään eroon kulttuurisidonnaisuudesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Emoji

[Aave]

Itsestäni tuntuu ongelmalliselta, että ihminen ylipäätään samaistuu emojeihin. Mutta mitäpä minä tiedän.

Mielestäni ne ovat päälleliimattuja ja mauttomia, jonka vuoksi niitä on hyvä käyttää juuri täällä. Muualla en käytä niitä lainkaan. Emojithan ovat lähtöisin Japaniasta. Aasiassa tekstiemojeissa käytetään silmien kohdalla ^-merkkiä, eli kun länsimaisen hymiö syntyy kaksoispisteestä ja sulkumerkistä, niin siellä se on ^_^. Äkkiväärä kuudeslainen (Heh!) tulkitkoon tämän nyt rasismiksi. Erilaisten tulkintojen tekeminen on tunnusomaista neuroottiselle kuudeslaiselle.

Kulttuurisesti tiedostava voisi kertoa käyttävänsä Simpson-värisiä hymiöitä; tässä kuvassa voi muuten nähdä mustan Homer Simpsonin!

***

"Emme ole tyytyväisiä, ennen kuin kaikki rodut on saatu eroteltua toisistaan!"

-Suvaitsevaisuus 2021

[Aave]

Jo esihistoriallisina aikoina - ennen kuin ihmisurokset keksivät modernin tieteen - on tiedostettu, että ihminen on laumaeläin. Ihmiskunnalla on tästä jaettu, ikiaikainen universaali kokemus. Se tarkoittaa, että ihminen muodostaa aina tavalla tai toisella hierarkkisia yhteisöjä. Kaikki ihmiset ovat alisteisia joillekin sosiaalisille, ja sittemmin myös instituutionaalisille hierarkioille.

Ammattifeministeillä lienee kuitenkin varsin pitkät piuhat sillä kesti aina 2010-luvulle, että tämä hämmästyttävä seikka oivallettiin myös niissä piireissä. "In the beginning the Universe was created. This has made a lot of people very angry and been widely regarded as a bad move".

Perinteinen feminismi ja intersektionaalinen feminismi eivät eroa toisistaan sikäli, että intersektionaalinen feminismi yhdistää teoriatasolla edellä mainittuun esim. antirasismin ja seksuaaliset sukupuolinussikkala-vähemmistöt.

Sortohierarkian huipulla on valkoinen heteromies, vaikka valkoiset heteromiehet eivät ole mikään koherentti ryhmä. Valkoinen heteromies on kuitenkin päävihollinen.

Suurin tasa-arvo-ongelma Suomessa on se, että nämä tahot pyrkivät paaluttamaan tasa-arvoasiat eksklusiivisesti vain ja ainoastaan heidän päätettäväkseen. Tähän kytkeytyy mm. myös järjestöjen käyttämä valta politiikassa, ja näiden järjestöjen saama vuosittainen valtiontuki. He käyttävät valtaa myös kasvatus- ja koulutusasioissa.

Koska foorumilla on persuherkkiä ihmisoletettuja niin letkautan, että vaikkapa Sebastian Tynkkysen tekemät asiat homojen hyväksi ovat ihan yhtä merkityksellisiä, kuin jonkin feministin tekemät. Pitäkää yhtä kaikki mielessänne, että tasa-arvoasiat eivät ole feministien yksinoikeus ja rumaa jälkeä syntyy juuri sillä, että näin asian on annettu tähän mennessä olla.

Jos joku väittää minun liioittelevan, niin jätän puheenvuoron Red Pill -dokumentin tekijälle, Cassie Jaylle. Hän oli feministi, kunnes ryhtyi tekemään dokumenttia miesjärjestöisä. Sen päätteeksi hän luopui feminismistä, jolloin siskot julistivat hänet pannaan. Hän ei tosin ole ainoa feministi jolle näin on käynyt, vaan näin kävi myös kirjailija Norah Vincentille. Hän naamioitui mieheksi, ja vietti miesten kanssa aikaa puolitoista vuotta. Kirjan nimi on Self-Made Man.

Cassie Jayn 15 minuuttia kestävä Ted-Talk, jos se sattuisi ketään kiinnostamaan:


MEETING THE ENEMY A feminist comes to terms with the Men's Rights movement (YT).

[a4]

Hän saa kyllä myös pääkirjoitustaan kehuvia kommentteja vastineensakin kommenttikentässä, joka on muutenkin mielenkiintoista luettavaa alkaen taloustieteen politisoitumisen ruotimisesta.

Oleellinen pointti olisi ollut, että käsitellyt tieteenalat eivät ole eksakteja tieteitä, kuten ei ole taloustiedekään. Mikäli Saska olisi muotoillut pääkirjoituksensa siihen viitaten, niin älämölöä olisi ollut hankalampi nostaa. Se nyt joka tapauksessa on näiden piirien suosikkipuuhaa - he järjestivät akateemiset loukkaantumiskisat.

Tähän jotain koirista ja kalikoista.

Tieteenalojen metodologiaerot oli liian iso aihe noin lyhyeen kirjoitukseen.
...
Ei eksaktius ole tieteen ainoa mitta. Ihmistieteet ovat erilaisia, koska niiden tutkimuskohde on erilainen, monimutkai­sempi.

Saskan vastine vaikutti hyvältä. Vaikka hänet pääsikin yllättämään tuoreessa somevoimakkuudessaan kaiketi jo vanha demarkaatio-ongelma poissulkemisineen sekä lievempi tieteiden keskenään arvottaminen rahoitus-ja arvostusongelmineen.

Reaktion kiihkeys oli minulle sokki, jota olen yrittänyt itselleni selittää.
Ehkä syytä voi hakea siitä, että osa yliopistoväestä tuntuisi olevan jatkuvassa hälytystilassa ympärillään aistimansa tiedevastaisuuden takia. Googlen avulla meistä kaikista on tullut eksperttejä: epidemiologeja, perustuslakijuristeja, sukupuolentutkijoita tai muuten vain besserwissereitä. Rakentavaan kritiikkiin liittyy myös pahan­tahtoista asiantuntijavihaa.
Tilanne on ristiriitainen. Kriisien ja muutosten keskellä tosipohjaisen ja tutkitun tiedon tarve kasvaa. Samalla yliopistoja kyseenalaistetaan entistä ankarammin. Sellaisessa tilanteessa vihollisia alkaa helposti nähdä ystävissäkin ja pienikin irto­lause voi tuntua uhkaavalta hyökkäykseltä.
Niin taisi käydä pääsiäisen pääkirjoitusta luettaessa.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007917362.html

[a4]

Kritiikin kritiikissä äärioikeistolaisuuden osoittelu on jo täysin naurettavaa - alleviivaten juuri sitä, miten itsetiedottoman tihrusilmäistä touhu pahimmillaan voi olla. "Ei me olla poliittisia; te olette äärioikeistolaisia"!

Grievance Studies oli todellinen tapaus, eikä siitä ole opittu mitään. Se, että siihen voi vedota myös jotkin äärioikeistolaispiirit ei todellakaan tarkoita, että kaikki Grievance studies -tapaukseen viittaavat ovat äärioikeistolaisia.

Intersektionaalinen feminishän muuten on rodullistamista ja ihmisten jaottelua, että sikäli se ei juurikaan eroa rotuopista. Tuomitsemis- eli Cancel-kulttuuri on sitä itseään, vain toisin keinoin.

Huvittavinta on nyt se, että minulla olisi suora lähde esim. sille, miten tätä valitettavaa ilmiötä suomalaisessa yliopistomaailmassa käsitellään (Nimen omaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden ammattiryhmän keskuudessa) mutta sitäkään lähdettä en tänne laita, vaikka se olisi tässä asiassa oma etuni. On nimittäin niin, että yleisellä tasolla tälle foorumille nyt ei vain kannata linkittää  akateemisen maailman omaksi alustaksi tarkoitettua lähdettä. Minua sopii syyttää elitismistä - mutta todellinen syy on se, että tällä foorumilla on liikaa hörhömaallikoita, joiden tietoon en sellaisia lähteitä halua.

Mutta yksi hyvä, rautalankamallin sisältävä blogikirjoitus asiasta on laittaa. Se käsittelee intersektionaalista feminismiä ja sitä, mikä touhussa todellakin mättää:

Intersektionaalisuus ja 4. aallon feminismin epätodellinen ydin.

"Hartsockin mukaan hallitsevan luokan näkökulma on puolueellinen ja vääristynyt, kun taas sorrettujen luokkien näkökulma paljastaa tosiasialliset ihmisten väliset suhteet." (Hekman, S. (1997): Truth and Method: Feminist Standpoint Theory Revisited. Signs: Journal of Women in Culture and Society vol. 22, no. 2)

Tätä intersektionaalisuus tarkoittaa. Tätä intersektionaalisuus ajaa. Oletko sinä esimerkiksi valkoihoinen, terve tai heteroseksuaalinen? Olet tällöin sortaja ja sinun näkökulmasi on intersektionaalisten feministien mukaan puolueellinen ja vääristynyt".

Suosittelen erityisesti kaikkia intersektionaalisuudesta hihkuvia lukemaan sen.

Lainaan itseäni ja pyydän kiinnittämään huomiota ja-sanaan populismin ja äärioikeiston mainitsemisen kohdalla:

Aiheesta enemmän: https://en.wikipedia.org/wiki/Grievance_studies_affair#Criticism

Kamoon. Humanististen ja yhteiskuntatieteiden syyttäminen ideologisuudesta on Väliverrosen mukaan useissa maissa useissa maissa tyypillistä populistiselle retoriikalle ja äärioikeistolle. Suomessa samankaltaisia näkemyksiä on esittänyt esimerkiksi osa perussuomalaisten kannattajista.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007917387.html

Tulkitsin asian niin että ns. pehmeiden tieteiden syyttäminen ideologisiksi on tyypillistä juuri populisteille ja äärioikeistolle ja että Perussuomalaiset ovat profiloituneet Suomen eduskuntapuolueista eniten populistiseksi ja äärioikeistolaiseksi puolueeksi.

Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmisiin liitetään esimerkiksi ihonvärin, uskonnon tai etnisen taustan takia oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rodullistaminen
Myös feminismin piirissä on terrorismin lisäksi rodullistamistakin ilmennyt ja se taisi innoittaa myös intersektionaalisen feminismin ja tutkimuksen syntyä.

Linkistäsi löysin kolme kohtaa joilla perustellaan intersektionaalisuuden ja intersektionaalisen feminismin epäloogisuutta ja vaarallisuutta. joita tässä omin sanoin yritän tällä kertaa kuvailla:
-Feminismiä edustava lopputulosten tasa-arvon suosiminen ja sen sosialistisuus.
-feminismiä edustava epäsymmetrisesti ja epätasa-arvoisesti miehiä sortava ja näin myös intersektionaalisuuden kanssa ristiriitainen toiminta.
-standpoint-teoria.
Noihin kommentoisin omien pohdintojeni varassa, että:
-Kuten yksilö tarvitsee yhteisöä ja yhteisö yksilöä, vapaus vastuuta ja vastuu vapautta tai markkinatalous sääntelyä ja sääntely markkinataloutta, niin myös liberalistisuus tarvitsee sosialistisuutta eli mahdollisuuksien tasa-arvo lopputulosten tasa-arvoa. Kolikon toisen puolen väheksyminen tai jopa kieltäminen johtaa lievimmillään hassuihin äärikantoihin ja tilanteisiin.
Demokratian kannalta siis liberaalidemokratiaa ja kansandemokratiaa parempi välimalli olisi liberaali sosiaalidemokratia.
-Feminismillä on taisteleva radikaali historiansa ja muutos jota se on onnistunut saamaan aikaan, vaatii saavutettuihin valta-asemiinsa ja toimintarakenteisiinsa kuolettavan jähmettymisen sijasta myös feminismin muuttumista maailman mukana, uudistumista esim. kohti entistä tieteellisemmän intersektionaalisen tasa-arvon edustamista.
-Stanpoint-teoriaa tulkitsin suosiollisesti tieteelliseksi siinä mielessä että todellisuus on aina materiaalista, yksilöllistä ja yhteisöllistä kulttuurista mielen tulkitsemaa kuvausta maailmasta.
Ja että täydellinen objektiivisuus on näin ollen aina myös tieteessä saavuttamaton mutta tärkeä tavoite, sekä valtavirtaistuneen objektiivisuuden kyseenalaistaminen on konsensuksen varassa lepäävässä tieteessäkin aina vähemmistönä havaittujen anomalioiden avulla aina epätäydellistä tiedettä, objektiivisuutta ja havaintomaailmaa tarkentavaa tärkeää jatkuvaa tapauskohtaista kriittistä toimintaa ja jopa työteliästä taistelua.
Intersektionaalisuuden mahdollistaessa myös valtavirtaistuvan feminisminkin objektiivisuutta haastavaa ja tarkentavaa uudistamista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Standpoint-teoria

[Toope]

Intersektionaalisuus ehkä on näitä "trendi-ilmiöitä", mitä silakkaliikkeet, blm, prekaaritkin aikoinaan ajoivat. Jotain epä-älyllistä vasemmistoideologiaa, jossa on kuorta, muttei lopulta sisältönä muuta kuin vanhentunut kulttuurimarxismiajattelu.

Rodullistamisajattelu on apartheidia, ihmisten luokittelua rodun perusteella. On hämmentävää, etteivät vasurit tajua ajatuksen yhtäläisyyttä?!

[Toope]

Katsotaanpa.

Olen Aave, ja teen väitöskirjaa. Väitöskirjani aiheena on Saska Saarikosken laatima pääkirjoitus, ja sen esiin nostama loukkaantumiskulttuuri suomalaisessa akateemisessa työskentelykulttuurissa. Kyseessä on tapaustutkimus, ja olen valinnut sen teoreettiseksi viitekehykseksi Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa -teoreeman".

Johan tällä liirumlaarumilla väittärin ja sitten tohtorinhatun tietyissä piireissä pykäisi, ihanan tieteellistä!

Mutta suomalainen humanistitiede on usein tuollaista nykyisin:
https://www.suomenuutiset.fi/yliopistoissa-tutkitaan-nyt-kehopositiivisuutta-kuritonta-feminismia-queer-aktivismia-ja-nuorison-ilmastoahdistusta-suomen-akatemia-rahoittaa/
Me oikeasti maksamme tuosta = vähemmän luonnontieteellisestä tutkimuksesta.

[Aave]

a4,

Olisiko sinulla jotain omaa sanottavaa?

[Aave]

Noihin kommentoisin omien pohdintojeni varassa, että:
-Kuten yksilö tarvitsee yhteisöä ja yhteisö yksilöä, vapaus vastuuta ja vastuu vapautta tai markkinatalous sääntelyä ja sääntely markkinataloutta, niin myös liberalistisuus tarvitsee sosialistisuutta eli mahdollisuuksien tasa-arvo lopputulosten tasa-arvoa. Kolikon toisen puolen väheksyminen tai jopa kieltäminen johtaa lievimmillään hassuihin äärikantoihin ja tilanteisiin.
Demokratian kannalta siis liberaalidemokratiaa ja kansandemokratiaa parempi välimalli olisi liberaali sosiaalidemokratia.
-Feminismillä on taisteleva radikaali historiansa ja muutos jota se on onnistunut saamaan aikaan, vaatii saavutettuihin valta-asemiinsa ja toimintarakenteisiinsa kuolettavan jähmettymisen sijasta myös feminismin muuttumista maailman mukana, uudistumista esim. kohti entistä tieteellisemmän intersektionaalisen tasa-arvon edustamista.
-Stanpoint-teoriaa tulkitsin suosiollisesti tieteelliseksi siinä mielessä että todellisuus on aina materiaalista, yksilöllistä ja yhteisöllistä kulttuurista mielen tulkitsemaa kuvausta maailmasta.
Ja että täydellinen objektiivisuus on näin ollen aina myös tieteessä saavuttamaton mutta tärkeä tavoite, sekä valtavirtaistuneen objektiivisuuden kyseenalaistaminen on konsensuksen varassa lepäävässä tieteessäkin aina vähemmistönä havaittujen anomalioiden avulla aina epätäydellistä tiedettä, objektiivisuutta ja havaintomaailmaa tarkentavaa tärkeää jatkuvaa tapauskohtaista kriittistä toimintaa ja jopa työteliästä taistelua.
Intersektionaalisuuden mahdollistaessa myös valtavirtaistuvan feminisminkin objektiivisuutta haastavaa ja tarkentavaa uudistamista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Standpoint-teoria

Liirumlaarum lol!

Ei todellakaan yllätä, että omat pohdintasi ovat korkealentoista, idealistista yleislätinää - kammiofilosofiaa, jolla ei sitten olekaan juurikaan tekemistä todellisuuden kanssa.

Mahdollisuuksien tasa-arvo ja lopputulosten tasa-arvo eivät ole toistensa kääntöpuolia, vaan viime mainitulla ajetaan agendaa toisin keinoin. Konkreettinen esimerkki työelämästä: sen sijaan, että työpaikkaan palkattaisiin osaavin ja ansioitunein, palkataankin sukupuolen, etnisyyden tai seksuaaliseen vähemmistöön kuulumisen perusteella. Lopputulosten tasa-arvoa. Koulutus: lopputulosten tasa-arvolla poikien koulumenestys on saatettu huonolle tolalle siihen pisteeseen, että jos kyse olisikin tytöistä, niin asia olisi korjattu jo ajat sitten. Päämärät ja keinot, ja pikemminkin tasa-arvoisuudeksi naamioitua tyttöjen suosimista.

Standpoint-teoria pähkinänkuoressa: Ihminen on sorrettu, jos hän vain niin kokee. Ei se haittaa vaikka mitään varsinaista evidenssiä tästä sorrosta ei löydykään, kun oma fiilis määrittelee sen, että sortoa on.

Ihanan tieteellistä. Varmemmaksi vakuudeksi tästä alituiseen tieteellistyvästä sukupuolentutkimuksesta (Naurahdin tätä kirjoittaessani ääneen) arvon sukupuolentutkijaprofessori ripottelee akatemiassa vuorisuolaa nurkkiin, puhdistaakseen tulehtunutta työilmapiiriä. Siinä sitä tieteellisyyttä kerrakseeen.

Sori nyt a4, mutta tapasi käsitellä asioita on jo tylsistyttävän tuttu - idealistista lirkuttelua, jossa sisältö sekoitus yleviä periaatteita ja silkkaa huttua. Tarttis saada lihaakin luiden ympärille. En pidätä hengitystäni, että sitä osaisit tuottaa.

[Aave]

Intersektionaalisuus on yksinkertainen työkalu yksinkertaisille ihmisille, ja sen pätevä käyttö on joka tapauksessa aina subjektiivista. Lisäksi siinä ei huomioida tilannesidonnaisuuksia tai olosuhteita lainkaan.

Esimerkki: Saattaa olla noloa ja painostavaa olla homo jollain pikkupaikkakunnalla - suuremmissa kaupungeissa sillä ei ole mitään väliä.

Otetaan yksi kappale "sukupuolentutkijaa". Hän laatii tutkimuksen homoihin kohdistuvasta syrjinnästä. Hän laatii aiheesta verkossa täytettävän kyselykaavakkeen, suorittaa runsaasti henkilöhaastatteluja, ja niin edelleen. Tutkimuksessa keskitytään näihin kokemuksiin.

Valistunut arvioini on, että tyypillisin syrjinnän kokemus länkkärihomolla on sellainen, että jossain pikkupaikkakunnalla jompi kumpi vanhemmista tai pahimmassa tapauksessa kumpikin vanhemmista ei sulata lapsensa seksuaalista suuntautumista. Kokemus on tyypillinen ja sinänsä kiistaton, ja tutkijallemme kertyy näistä kokemuksista runsaasti aineistoa.

Lopputuloksena osoitetaan aukottomasti, että homot kohtaavat syrjintää ja sortoa. Empatian kyynel, ja tätä vastaan meidän on väsymättä taisteltava!

Mitä tutkimuksessa ei kuitenkaan ole lainkaan huomioitu on, että mikä on tyypillinen ja reaalinen tilanne nyt. Siitä sen sijaan on tuore tutkimus, tässä:

Social Exclusion and Resilience: Examining Social Network Stratification among People in Same-Sex and Different-Sex Relationships (Oxford Academic).

Tutkimuksen mukaan samansukupuolisilla on laajemmat ja tiiviimmät ystävä- ja toveriverkostot, kuin ei samaa sukupuolta olevilla. Toisin sanoen, mikäs kauhia hätä heillä nyt sitten olikaan?! Voisi jopa väittää, että syrjinnän kokemuksilla on ollut heidän elämässään myönteinen vaikutus ja kaikkein kamalintahan olisikin, mikäli he menettäisivät  vähemmistöstatuksensa.

Mitä todellisuuteen muuten tulee niin mitäpä veikkaatte, ketkä ovatkaan syrjiytyneimpiä, ja yleisesti suurimmassa syrjäytymisvaarassa? Olisivatko ne trendihomoja, vaiko sittenkin niitä "sortaja"-vihollsia eli valkoisia heteromiehiä?