Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Pohdintaa

Aloittaja Juha, tammikuu 19, 2019, 08:21:09

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Hippi

Lainaus käyttäjältä: Sepe - tammikuu 19, 2019, 18:18:49
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 19, 2019, 17:19:33
Lainaus käyttäjältä: Sepe - tammikuu 19, 2019, 16:49:35
Palkka on korvausta menetetystä vapaa-ajasta.

Jos se olisi korvaus vain vapaa-ajasta, niin silloinhan kaikkien tuntipalkka pitäisi olla sama.


Ääni on kuin Hipin mutta jutut kuin SAK:n.

Noup!
Noin esitettynä viestini näyttää väitelauseelta. Omaa huolimattomuuttani jäi kysymysmerkki tai muu ihmettelyn ilmaus pois.
Se tuli vasta tässä toisella rivillä:
"Vai miten voidaan hinnoitella toisen vapaa-aika kalliimmaksi kuin toisen, jos palkassa ei olisi mitään työhön liittyviä tuottavauus- ja vastuukertoimia?"

Kaikki nämä vuodet olen kuvitellut myyneeni osaamistani työnantajalleni. Onko minua nyt puijattu?
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 19, 2019, 18:42:13
Lainaus käyttäjältä: Sepe - tammikuu 19, 2019, 18:18:49
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 19, 2019, 17:19:33
Lainaus käyttäjältä: Sepe - tammikuu 19, 2019, 16:49:35
Palkka on korvausta menetetystä vapaa-ajasta.

Jos se olisi korvaus vain vapaa-ajasta, niin silloinhan kaikkien tuntipalkka pitäisi olla sama.


Ääni on kuin Hipin mutta jutut kuin SAK:n.

Noup!
Noin esitettynä viestini näyttää väitelauseelta. Omaa huolimattomuuttani jäi kysymysmerkki tai muu ihmettelyn ilmaus pois.
Se tuli vasta tässä toisella rivillä:
"Vai miten voidaan hinnoitella toisen vapaa-aika kalliimmaksi kuin toisen, jos palkassa ei olisi mitään työhön liittyviä tuottavauus- ja vastuukertoimia?"

Kaikki nämä vuodet olen kuvitellut myyneeni osaamistani työnantajalleni. Onko minua nyt puijattu?

Meillä on sellainen hassu käytäntö, että työtä tehdään täysiä päiviä. Mutta oikeastaanhan palkkaerot tarkoittavat sitä, kuinka paljon ammatillinen osaaminen kasvattaa ajankäytön tehoa jossain hommassa. Vois se niinkin mennä, että tehokkaasti aikaansa töissä käyttävät (tuottavat) saisivat enemmän vapaa-aikaa vastineeksi. yllensä näin ei käy, vaan he vaihtavat tuon enemmän vapaa-ajan (joka on korvaus työajan tehoista) suurempaan palkkaan. Mutta JOS tyytyisivät siihen vaatimattomampaan elntasoon, niin saisivat pienemmällä työmäärällä enemmän vapaa-aikaa. Syynä tähän se, etä työnantaja saa heidän työstään tuottavuutta enemmän suhteessa ostamaansa työajan määrään.

Eli - palkkaerot ja ammattitaidon voi muuttaa ajaksi yhtä lailla kuin rahaksikin.

Sepe

Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 19, 2019, 18:42:13
Lainaus käyttäjältä: Sepe - tammikuu 19, 2019, 18:18:49
Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 19, 2019, 17:19:33
Lainaus käyttäjältä: Sepe - tammikuu 19, 2019, 16:49:35
Palkka on korvausta menetetystä vapaa-ajasta.

Jos se olisi korvaus vain vapaa-ajasta, niin silloinhan kaikkien tuntipalkka pitäisi olla sama.


Ääni on kuin Hipin mutta jutut kuin SAK:n.

Noup!
Noin esitettynä viestini näyttää väitelauseelta. Omaa huolimattomuuttani jäi kysymysmerkki tai muu ihmettelyn ilmaus pois.
Se tuli vasta tässä toisella rivillä:
"Vai miten voidaan hinnoitella toisen vapaa-aika kalliimmaksi kuin toisen, jos palkassa ei olisi mitään työhön liittyviä tuottavauus- ja vastuukertoimia?"

Kaikki nämä vuodet olen kuvitellut myyneeni osaamistani työnantajalleni. Onko minua nyt puijattu?

En ollut tosissani. Sorry. Lainasin SAK:n viitetaustalaiselta kuulemani herjan.

Sepe

Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 19, 2019, 19:19:22

Meillä on sellainen hassu käytäntö, että työtä tehdään täysiä päiviä. Mutta oikeastaanhan palkkaerot tarkoittavat sitä, kuinka paljon ammatillinen osaaminen kasvattaa ajankäytön tehoa jossain hommassa. Vois se niinkin mennä, että tehokkaasti aikaansa töissä käyttävät (tuottavat) saisivat enemmän vapaa-aikaa vastineeksi. yllensä näin ei käy, vaan he vaihtavat tuon enemmän vapaa-ajan (joka on korvaus työajan tehoista) suurempaan palkkaan. Mutta JOS tyytyisivät siihen vaatimattomampaan elntasoon, niin saisivat pienemmällä työmäärällä enemmän vapaa-aikaa. Syynä tähän se, etä työnantaja saa heidän työstään tuottavuutta enemmän suhteessa ostamaansa työajan määrään.

Eli - palkkaerot ja ammattitaidon voi muuttaa ajaksi yhtä lailla kuin rahaksikin.

Tähän teemaan ei pitäisi enää puuttua mutta kun niin tekee mieli...

Safiirin sanoma pätee pitkälle. Työelämä on joillakin kuitenkin sellaista että aikataulut sitovat pitkälle - projekteissa varsinkin. Ja vaikkei ole projektiin sidottu on sidottu kokouksiin ja neuvotteluihin. Vapaa-ajan järjestäminen ei vaan onnistu.
Vapaa-ajan ja palkanlisän keskinäinen vaihdettavuus on toivetta vain. Kumpaakaan ei ole olemassa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Sepe - tammikuu 19, 2019, 19:39:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 19, 2019, 19:19:22

Meillä on sellainen hassu käytäntö, että työtä tehdään täysiä päiviä. Mutta oikeastaanhan palkkaerot tarkoittavat sitä, kuinka paljon ammatillinen osaaminen kasvattaa ajankäytön tehoa jossain hommassa. Vois se niinkin mennä, että tehokkaasti aikaansa töissä käyttävät (tuottavat) saisivat enemmän vapaa-aikaa vastineeksi. yllensä näin ei käy, vaan he vaihtavat tuon enemmän vapaa-ajan (joka on korvaus työajan tehoista) suurempaan palkkaan. Mutta JOS tyytyisivät siihen vaatimattomampaan elntasoon, niin saisivat pienemmällä työmäärällä enemmän vapaa-aikaa. Syynä tähän se, etä työnantaja saa heidän työstään tuottavuutta enemmän suhteessa ostamaansa työajan määrään.

Eli - palkkaerot ja ammattitaidon voi muuttaa ajaksi yhtä lailla kuin rahaksikin.

Tähän teemaan ei pitäisi enää puuttua mutta kun niin tekee mieli...

Safiirin sanoma pätee pitkälle. Työelämä on joillakin kuitenkin sellaista että aikataulut sitovat pitkälle - projekteissa varsinkin. Ja vaikkei ole projektiin sidottu on sidottu kokouksiin ja neuvotteluihin. Vapaa-ajan järjestäminen ei vaan onnistu.
Vapaa-ajan ja palkanlisän keskinäinen vaihdettavuus on toivetta vain. Kumpaakaan ei ole olemassa.

Juuri siksi ajattelen itse, että pitäisi pyrkiä siihen, että se työaika on suurimmaksi osaksi toimintana jotain, jota haluaisi tehdä muutoinkin (siis jollain tapaa itselle kiinnostavaa ja palkitsevaa). Tällöin siitä maksettava palkka on oikeastaan mahdollistaja sille, että saa tehdä työtään. Toinen vaihtoehto on se, että työ on niin vähän omia resursseja vievää, että se mahdollistaa kiinnostavine asioiden tekemisen jäljelle jäävällä vapaa-ajalla (tai ehkä jopa työtä tehdessä, jos se tarjoaa mahdollisuuden ajatuksissaan tehdä sitä, mikä kiinnostaa).

Näistä ensimmäinen selittää, miksi ns. kutsumusaloilla on myös oltava ansiomahdollisuus. Muutoin joutuu luopumaan tuosta kutsumuksesta hankkiakseen elannon muuta työtä tekemällä.

Todellisuudessahan palkat määräytyvät hyvin pitkälle historiallis-poliittisesti, eikä niillä ole kuin hyvin hentoinen yhteys tuottavuuteen. Erityisesti vallitsevan "tasa-painon" muuttaminen on lähes mahdotonta.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Juha - tammikuu 19, 2019, 16:53:37
Lainaus käyttäjältä: Sepe - tammikuu 19, 2019, 16:49:35
Palkka on korvausta menetetystä vapaa-ajasta.

Hyvä ehdotus / ajatus. Ei taida vain olla todellisuutta.


Toisaalta ehdotus voi olla huono, jopa satapeestä. Jos aikaa tärvää, niin voi olla tekemättä mitään. Nykyisilläkin työpaikoilla voi olla tällä tavalla "tehokas".

Jos menetetty aika ei välttämättä liity tulokseen, eikä toisaalta vähäinenkään aika, jos ihminen luistaa tekemisesti, tmvaa, niin voi kuvitella, miten vaikeaa on tekeminen liittää tuloksentekoon, kun tulos itsessäään voi olla kyseenalaine, riippumatta siitä, onko joku valmis tulosta ostamaan, vai ei.

Viimeinen kohtakin edellisessä on heikko lenkki, vaikka näin ei ole tapana ajatella. Kyseessä voi olla se heikoin lenkki siinä, mitä ovat tuloksenteon vaikutukset.

Jonkin verran nämä ovat uskonasioita. Uskovaisuudella pärjääkin hyvin, ja sen kertoo keskustelutapa myös. Uskonasioista ei tulisi oikein kiistellä, menee vanha sananlasku.

Lenny

Eikös tuo "palkka on korvausta menetetystä vapaa-ajasta" ole vain joku sanonta, eikä mikään kirjaimellinen määritelmä. Edelleenkin työnantaja maksaa siitä työstä tai tuotteesta jonka kuvittelee saavansa. Ei sitä muu kiinnosta.
Lainsäädäntö ennen luontoa (Immanuel Kant)

Juha


Uskonasioista muuten se vielä, että tietyt teemat ovat vaikeita foorumeilla. On paljon kokemusta faktisen käsittely puutteesta, tietyissä yhteyksissä, eikä tässä merkkaa se, onko foorumi vieras, vai oma.

Omat tutut asiat ovat vähän uskonasioihin verrattava aihealue. Aika selkeä juttu, mutta tästä huomaa, että lähilöydöksiä voi joskus olla hyvin vaikea tehdä. Nyt tuli kirjoitettua edellinen, vaikka kirjoitellut yli kymmenen vuotta foorumeille.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Lenny - tammikuu 21, 2019, 10:44:49Eikös tuo "palkka on korvausta menetetystä vapaa-ajasta" ole vain joku sanonta, eikä mikään kirjaimellinen määritelmä. Edelleenkin työnantaja maksaa siitä työstä tai tuotteesta jonka kuvittelee saavansa. Ei sitä muu kiinnosta.

Olisipa näin. Ja vaikka on, tai usein voi olla, etenkin järkevällä yrityksepitäjällä, niin asia ei ole kovin valoisasti esillä.

Minusta idea on hyvä juttu. Viikon hyvä idea vaikka.

Taas mennään siihen heikoimpaan lenkkiin, eli mikä on työnantajan kontribuutio, kun kontribuoi noita monenlaisia yhteen, eri työntekijöiltä, jne, ja toimittaa jotain. Tämä on ehkä tärkein työelämän kysymys.

Mitenhän tuo tärkeys työelämässä on vaihtunut aikojen saatossa? Onko jotain kuvausta olemassa?

A.V. Vatanen

Lainaus käyttäjältä: Lenny - tammikuu 21, 2019, 10:44:49
Eikös tuo "palkka on korvausta menetetystä vapaa-ajasta" ole vain joku sanonta, eikä mikään kirjaimellinen määritelmä. Edelleenkin työnantaja maksaa siitä työstä tai tuotteesta jonka kuvittelee saavansa. Ei sitä muu kiinnosta.

Palkan vertaaminen vapaa aikaan on tietysti vain työntekijän, palkollisen, näkökulma - se vaihtoehto ansiotyölle. Työnantaja vertaa maksamaansa palkkaa työntekijän työn tuloksiin.

PS.
Ketjun otsikko on surkea.

AV.
Jos jotakin on, josta sanotaan: "Katso, tämä on uutta", niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä. Ei jää muistoa esi-isistä; eikä jälkeläisistäkään, jotka tulevat, jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tulevat.

Hippi

Lainaus käyttäjältä: Lenny - tammikuu 21, 2019, 10:44:49
Eikös tuo "palkka on korvausta menetetystä vapaa-ajasta" ole vain joku sanonta, eikä mikään kirjaimellinen määritelmä. Edelleenkin työnantaja maksaa siitä työstä tai tuotteesta jonka kuvittelee saavansa. Ei sitä muu kiinnosta.

Läppänä minä tuota sanontaa olen pitänyt. Yleensä sen vain olen kuullu muodossa "... vaatimatonta korvausta ...."

Meidän firmassa arvioidaan vuosittain kehityskeskustelussa aika monta osa-aluetta viisiporaisella asteikolla, jotta miten hyvin kullakin alueella on menestynyt kuluneen vuoden aikana.  Keskimmäinen on "odotuksen mukainen" ja siitä sitten oikealle tai vasemmalle joko ylittää odotukset tai alittaa.

Arviolla on suora vaikutus maksettuun palkkaan. Paremmasta työstä (laadukas lopputuote) parempaa palkkaa, mikä minusta on aika reilu käytäntö :)

Minä olen aina kokenut myyväni osaamistani, en pelkkää läsnäoloa työpaikalla sen sijaan että viettäisin joutilasta vapaa-aikaa.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Lenny

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 21, 2019, 10:57:54
Lainaus käyttäjältä: Lenny - tammikuu 21, 2019, 10:44:49
Eikös tuo "palkka on korvausta menetetystä vapaa-ajasta" ole vain joku sanonta, eikä mikään kirjaimellinen määritelmä. Edelleenkin työnantaja maksaa siitä työstä tai tuotteesta jonka kuvittelee saavansa. Ei sitä muu kiinnosta.

Palkan vertaaminen vapaa aikaan on tietysti vain työntekijän, palkollisen, näkökulma - se vaihtoehto ansiotyölle. Työnantaja vertaa maksamaansa palkkaa työntekijän työn tuloksiin.

No näin sitä itsekin kelailin, mutta työntekijän näkökulma on siinä mielessä vähän hankalampi kuin työnantajan, että siinä ei ole samanlaista tapaa mitata arvoa. En minä esimerkiksi sinänsä koe vapaa-aikaani minkään erityisen arvoiseksi. Enkä koe, että tämä transaktio tapahtuisi myymällä vapaa-aikaa, vaan myymällä työtä. Edelleen siis ajattelen tätä vain hauskaksi sanonnaksi vaikka mitään kosketusta todellisuuteen.
Lainsäädäntö ennen luontoa (Immanuel Kant)

Juha

#42
Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 21, 2019, 10:57:54
PS.
Ketjun otsikko on surkea.

Tiedän.

Tämä onkin yleisketju, johon voi heittää ajatuksia, ovatpä tärkeitä tai ei. Tarkoitus oli tämä.

Etuna monipuolisuus, ja käsittelyjen kattavuus, myös käsittelytyylejä myöten.

Oma näkemykseni on, että käsittely voi lukkiuttaa hyvin monipuolisesti. Taitavat käsittelyt, ja sen mahdollisuudet, ovat paljon kontekstisidonnaisia.

Voi varmistaa paljon laatua, mutta rakenteet estää liikaa. Toinen floppi on, jos rakenteellisuutta ei vaadita, niin menee heittelyksi.

Rakenteettomassa odotustilanteessa voi kuitenkin ilmetä vahvojakin rakenteita, tai pyrkimystä tähän. Vastaavaa (laajennusta) ei voi ilmetä vakavassa paikassa, vaikka tarpeen.

Siinä varmaan nirppisidean heikkous, sanallistettuna.

L: ()

Lenny

Lainaus käyttäjältä: Juha - tammikuu 21, 2019, 11:11:01
Tämä onkin yleisketju, johon voi heittää ajatuksia, ovatpä tärkeitä tai ei. Tarkoitus oli tämä.

Etuna monipuolisuus, ja käsittelyjen kattavuus, myös käsittelytyylejä myöten.
....

Tämä on oikein hyvä alue tällaiselle avoinaiselle kelailulle, joka kuitenkin halutaan pitää julkisesti luettavana.
Lainsäädäntö ennen luontoa (Immanuel Kant)

Sepe

Lainaus käyttäjältä: Hippi - tammikuu 21, 2019, 11:03:11
Lainaus käyttäjältä: Lenny - tammikuu 21, 2019, 10:44:49
Eikös tuo "palkka on korvausta menetetystä vapaa-ajasta" ole vain joku sanonta, eikä mikään kirjaimellinen määritelmä. Edelleenkin työnantaja maksaa siitä työstä tai tuotteesta jonka kuvittelee saavansa. Ei sitä muu kiinnosta.

Läppänä minä tuota sanontaa olen pitänyt. Yleensä sen vain olen kuullu muodossa "... vaatimatonta korvausta ...."


Läppähän se on, otetaan samalla kantaa tehdyn työn merkittävyyteen. Kunhan tuhraataan kun kerran siitä maksetaan.

Samaan vakavuuden asteeseen kuuluu "minä olen tekevinäni työtä ja yhtiö on maksavinaan palkkaa."
Ja vielä "on niin kiire että mitään ei ehdi tehdä kunnolla mutta kaiken ehtii tehdä kahteen kertaan".