Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä for dummies

[ROOSTER]

Muunmuassa ja erityisesti on presidentti Niinistö kiinnittänyt huomiota sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen kunnioittamisen tarpeeseen.

Tietysti tästä herää kysymyksiä. Missä ne säännöt tehdään, kenen toimesta noudattamista valvotaan ja miten sääntöjä rikkovia rangaistaan.

Oikein hyvän aloituksen keskustelulle mahdollistaa The Ulkopolist.-julkaisun artikkeli joka on päivätty 2.6.2021, eli melko tasan kaksi vuotta sitten eli ennen Venäjän viimeistä brutaalia tunkeutumista Ukrainan alueelle.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen ulkopolitiikan analyyseissä on korostettu sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän merkitystä. Valtiot kuitenkin edelleen laiminlyövät toistuvasti sääntöjä. Kansainvälisestä järjestelmästä puuttuu ylikansallinen tuomari, joten sääntöjen laatiminen ja noudattamisen valvominen ovat yhä suurvaltojen etuoikeuksia.
...
Sääntöjen ja yhteistyön merkitys on kasvanut toisen maailmansodan jälkeen. Professorien Robert Keohanen ja Joseph Nyen mukaan globalisaatio on luonut monimutkaisen keskinäisriippuvuuden, jossa valtiot ovat erottamattomasti kytköksissä toisiinsa. Yhteistyö ja säännöt sitoutuvat globaaleihin instituutioihin, joista merkittävin on Yhdistyneet kansakunnat.
...
Sääntöjen tehtävä on kannustaa valtioita rauhanomaisuuteen ja yhteistyöhön perustuvaan käyttäytymiseen liberaalien arvojen ja periaatteiden mukaisesti.
...
Etenkin suurvallat ovat kunnostautuneet sääntöjien rikkojina läpi YK:n historian, vaikka YK:n turvallisuusneuvoston idean mukaisesti suurvaltojen pitäisi nimenomaan vahtia sääntöjen noudattamista.

Yhdysvallat ja Venäjä ovat tunnettuja valmiudestaan käyttää sotilaallista voimaa, vaikka se olisi vastoin sääntöjä. Kansainvälisellä oikeudella ei ole ollut ratkaisevaa vaikutusta maiden voimapolitiikalle Lähi-idässä ja Euroopassa. Kiinalla näyttää olevan samanlaisia taipumuksia sääntöjen laiminlyömiseen.
...
Säännöistä piittaamattomuus on pätenyt myös silloin kun syytetyn penkillä on istunut suurvallan liittolainen. Yhdysvallat on useasti puolustanut Israelia, vaikka Israelin siirtokunnat rikkovat kansainvälistä oikeutta. Samaan tapaan Venäjä on pelastanut al-Assadin hallinnon estämällä kemiallisten aseiden käyttöä Syyriassa tutkivan paneelin toiminnan jatkamisen. Kiina taas on veto-oikeudellaan estänyt pakotteet Myanmaria vastaan.
...
Vaikuttaa siltä, että valtiot ovat valmiita rikkomaan sääntöjä ja katsomaan läpi sormien rikkomuksia, jos säännöt eivät ole sopusoinnussa valtioiden intressien kanssa. Valtiot ovat määrittäneet voimapolitiikkansa, turvallisuutensa ja liittolaissuhteensa usein tärkeämmiksi kuin säännöt ja pehmeät arvot. Sääntöjen noudattamisessa on siten varsin reaalipoliittinen kaiku.
...
Pysyvät jäsenmaat voivat estää kaikki ikävät turvallisuusneuvoston päätökset, jotka koskevat niitä tai niiden liittolaisia. Ylikansallisen tuomarin puute kansainvälisestä oikeudesta luo varjon järjestelmän sääntöpohjaisuuden ylle.
...
Professori Patrick Porterin mielestä yhteistyöhön ja rauhanomaisuuteen kannustavia sääntöjä on olemassa, mutta valtiot eivät voi täysin luottaa niiden noudattamiseen, koska kukaan ei välttämättä suojele valtioita sääntörikkomuksilta. Ylimmän auktoriteetin puuttuessa järjestysperiaate on anarkkinen. Siksi Waltzin mukaan kansainvälinen järjestelmä on anarkian tilassa.
...
Professori Stephen Waltin mukaan Kiina haluaa luoda omat sääntönsä ja saada muut valtiot noudattamaan niitä. Kiina hyötyy monista nykyisistä säännöistä esimerkiksi kaupankäynnin osalta, mutta maa haluaa pyyhkiä pois länsimaiset arvot sääntökirjasta. Samaten Venäjä haluaa kädenjälkensä sääntökirjaan, koska maa pitää nykyisiä sääntöjä uhkana olemassaololleen.
...
Huomionarvoista on, että esimerkiksi ainoastaan länsimaat ja muutamat muut demokraattiset valtiot asettivat pakotteita Venäjälle Ukrainan sodan takia. Suurin osa maailman valtioista ei ole pitänyt Venäjän voimapolitiikkaa sanktioimisen arvoisena.*
...yleismaailmallista sääntöpohjaisuutta saattaa olla entistä vaikeampi luoda kiristyvän suurvaltakamppailun aikakautena.

* tilanne 2014 tunkeutumisen jälkeen, ennen tätä uusinta

Sähkötekniikan analogiana maailma on ollut yksinkertainen kaksinapainen tasavirtajärjestelmä mutta muuttumassa kolminapaiseksi vaihtovirtajärjestelmäksi ja sen kunnollinen ymmärtäminen vaatii kompleksilaskennan ja integroinnin ja derivoinnin laajaa ymmärtämistä. Vielä hankalammaksi asian tekee meneillään oleva murrosvaihe jossa molemmat järjestelmät ovat käytössä sekaisin.

[Hayabusa]

^
Maailmanpolitiikassakin noudatetaan työelämästä tuttuja kahta sääntöä.
1. Pomo on aina oikeassa.
2. Jos pomo sattuisi olemaan väärässä, astuu ensimmäinen sääntö välittömästi voimaan.

[Laika]

Ennen oli sellainen kuin 'kansainvälinen oikeus', millä on tekemistä sääntöpohjaisen järjestyksen kanssa siinä mielessä, ettei niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Sääntöpohjainen järjestys tarkoittaa sitä Roosterin kannattamaa unilateraalia diktaattia, joka korvaa kansainvälisen oikeuden. Termiä käytetään eufemisminä etenkin Naton omissa asiakirjoissa.

Jos se pitää kääntää tyhmempiä varten selkokielelle, se tarkoittaa Valkoisen talon ulkopolitiikkaa.

[Karikko]

Sääntöpohjaisuus tarkoittaa etupäässä sitä sääntöjen määrääjää jonka sääntöjä pitää totella ja toteuttaa. Jos säännöt osoittautuvat huonoiksi tai toimimattomiksi sama sääntöjä valvoja ylimmäinen säännöstelijä määrää uudet säännöt entisellä pohjalla joita on sitten toteltava.

Sääntöjä rikkova ja muutenkin syntinen tottelematon valtio tai yhteisö on tietenkin sääntöjen ulkopuolella, kuten itse sääntöjen tekijäkin, ei sen tarvitse omia tekemiään sääntöjä noudattaa, vaan valvoa, että muut noudattavat.
Ellei se siihen kykene ovat säännöt hyödyttömiä.

[a4]

TV1 Kultaranta-keskustelujen ensimmäinen osio tarjoili kotimaista keskustelua maailmanpolitiikasta.
https://areena.yle.fi/1-2855851

[Aave]

Ennen oli sellainen kuin 'kansainvälinen oikeus', millä on tekemistä sääntöpohjaisen järjestyksen kanssa siinä mielessä, ettei niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Laikan epätietotoimistoon kannattaa luottaa saman verran, kuin dosentti Bätmänin tietoihin.

Kyllä se kansainvälinen oikeus on edelleenkin olemassa ja siinä muodossa, kuin se on alun alkaenkin perustettu. Lisäksi sääntöpohjaisuus koskee myös kansainvälisiä kauppasopimuksia, mutta ne ovat sitten kyllä myös kansainvälisen kauppaoikeuden asioita.

Kuvio on perusteiltaan yksinkertainen: kansainvälinen oikeus ei ole sisältänyt, eikä sisällä mitään koherenttia lakikokoelmaa, vaan se perustuu ennen kaikkea tapaoikeuteen. Katsos Laika kun ei ole olemassa mitään sellaista ylikansallista, yleisesti tunnustettua ja jaettua instituutiota, jonka valta ylittäisi valtioiden suvereniteetin. Korostanpa vielä lisäksi, että juurikin kansallisvaltioiden yli ei mikään instituutio määrää, eikä ole koskaan pystynyt määräämään. Kansallisvaltiot ovat suurin, ja itsessään eniten valtaa omaavin organisaatio.

Erilaisia kansainvälisiä ja kansallisvaltoiden välisiä sopimuksia ei ole saneltu yksipuolisesti, vaan kyllä ne on ihan yhdessä osapuolten välillä päätetty, ja solmittu.

[MrKAT]

TV1 Kultaranta-keskustelujen ensimmäinen osio tarjoili kotimaista keskustelua maailmanpolitiikasta.
https://areena.yle.fi/1-2855851

Minä jouduin/pääsin kuuntelemaan iltapäivällä kolmen aikoihin kun odotin terkkarilla konsultaatiota ja tv oli siellä auki. "Heräsin" kunnolla vasta Koivun ja Hyppösen ääneen kun puhuivat Kiinasta, digitekniikasta ja tekoälystä. Hyppönen osasi popularisoida hienosti ja melko uskottavasti tekoälyn maanjäristyksen ( > internet-järistys ~ sähköverkon keksiminen-järistys), vertasi nykyälykännykkää v. 2000 supertietokoneeseen. Nyt sähkökatko pysäyttää yksilön internetin, tulevaisuudessa internetkatko pysäyttää sähköt. Kehuskeli että Suomessa (heillä) on Pohjoismaiden paras kyky purkaa suurvaltain ilkeimmät kybervirukset(hyökkäykset), vastaavaa asiantuntemusta löytyy vasta Saksasta tai Venäjältä. Ja reserviläisinä he voivat antaa palveluksia armeijallemme, joka on Suomen etumme...
   Ja Kiina-asiantuntija Koivu oli harvinaisen rehellinen: Kiinan tulevaisuudesta hän+me emme tiedä mitään mm. koska Zhi Jing Ping ei anna haastatteluja emmekä pääse hänen päänsä sisään. Pitää vain varautua eri skenaarioihin, käytännössä uskottava positiivista kehitystä. Jos siellä talous tökkii niin tulee maailmanlaajuinen syvä lama.

[Laika]

Siinä vielä kansainvälisen oikeuden professorin summaus ketjun käsittelemästä merkityksen väärennöksestä:


U.N. Judge Explains: The "Rules Based Order" Is A Con-Job | John Dugard

Dugard mm. mainitsee, kuinka Yhdysvaltojen Kiinalle esittämät vaatimukset 'sääntöpohjaisen järjestyksen' noudattamisesta Eteläkiinanmerellä kansainvälisen lain sijaan juontavat siitä seikasta, ettei Yhdysvallat ole itse allekirjoittanut kansainvälistä merisopimusta. Lol.

[Toope]

EU luo sääntöjä meille, sananvapauksillemekin:
https://www.verkkouutiset.fi/a/uusi-eu-laki-tukahduttaa-vapaan-keskustelun-ja-yrittaa-kieltaa-vaarat-ajatukset/#32576881
Ei tuo ole demokratiaa, tuo on autoritarismia.
EU ei luo demokratiaa, EU luo autoritarismia.

EI ole EU, johon liityimme = Fixit.