Muutama sana autoista

[Hayabusa]

Roosterin innoittamana kokeilen myös parviälyä auton hankintaan.

Ensin järkivaihtoehto pohjaksi.
Merkki, malli ja kori: Toyota Corolla farmari.
Ajettu: n. 100 000 km
Vuosimalli: n. 2020
Käyttövoima: bensahybridi

Yllä olevan kaltaisia löytynee lähes joka autokaupasta. Koeajoksi käytännössä riittää korttelin kiertäminen katsoen ettei vikavaloja pala ja stereot toimii. Eli äärimmäisen helppo ostos, jos/kun tulee ajankohtaiseksi.

Esittäkää ns. hieman jännittävämpiä vaihtoehtoja. Ei kuitenkaan niin jännittäviä, että jättää tielle. Teknisinä reunaehtoina Corollan kuljetuskapasiteetti sekä ikä ja km plus-miinus jotain kohtuullista. Jottei lähtisi ihan käsistä, asetetaan vielä hintarajaksi Andy McCoyn lompakko. 

[ROOSTER]

Hiukan pelottaa hankkia dsl. Paitsi että jotuu maksamaan paljon vuosiveroa vaikka ei juuri ajaisikaan, tulee km vähän mutta tärkeitä, niin polttoaine on kalista ja korjaaminen myös.

Lisäksi ne ovat herkkiä palamaan. Turussakin meni yhtenä päivänä kolme.

Kolme autoa syttyi palamaan Varsinais-Suomessa reilun puolen tunnin sisällä toisistaan, Martinkadulla Mersu tuhoutui palossa täysin

https://www.ts.fi/uutiset/6270761

Eräältä tutulta paloi dsl ja osti tilalle samanlaisen kun oli muuten tykästynyt. Kuukauden sisällä paloi sekin.

Ilmeisesti suuttimista n.2000 barin paineella ruiskutettava polttoaine ei tahdo pysyä halutulla paikalla vaan joutuu kuuman pakosarjan päälle.

Vetyautoissa ei kuulemma ole kaasunvuotovaaraa vaikka se on sata- tai tuhatkertaisesti vaikeampaa pideltävää.

[Kopek]

Diesel alkaa olla edellisen talven lumia. Ilman diesel-veroa se ehkä vielä menisi, mutta ei veron kanssa.

Kun dieseleistä oli puhe, googlasin, vieläkö niitä ylipäätään tehdään. Volvo on ilmoittanut lopettavansa niiden valmistamisen, mutta Mersussa löytyy vielä D-vaihtoehtokin.

Ilta-Sanomista löytyi uuden E-sarjan dieselin koeajo. Artikkelissa on kuva auton kojelaudasta.

https://is.mediadelivery.fi/img/658/6e5c85b265e121278384f7dab25c3167.jpg

Kuvan nähdessäni mieleeni tuli eräs toinen auto, jonka kojelaudassa on hieman samaa ideaa - tosin 60 vuotta aikaisemmin.

https://i.pinimg.com/originals/24/11/3e/24113ef15ff7fe2dd24fe3820627f709.jpg

terävämpi kuva:

https://live.staticflickr.com/4082/4935798600_9ec0df19da_b.jpg

https://www.is.fi/autot/art-2000010041227.html

[Brutto]

Roosterin innoittamana kokeilen myös parviälyä auton hankintaan.

Ensin järkivaihtoehto pohjaksi.
Merkki, malli ja kori: Toyota Corolla farmari.
Ajettu: n. 100 000 km
Vuosimalli: n. 2020
Käyttövoima: bensahybridi

Yllä olevan kaltaisia löytynee lähes joka autokaupasta. Koeajoksi käytännössä riittää korttelin kiertäminen katsoen ettei vikavaloja pala ja stereot toimii. Eli äärimmäisen helppo ostos, jos/kun tulee ajankohtaiseksi.

Esittäkää ns. hieman jännittävämpiä vaihtoehtoja. Ei kuitenkaan niin jännittäviä, että jättää tielle. Teknisinä reunaehtoina Corollan kuljetuskapasiteetti sekä ikä ja km plus-miinus jotain kohtuullista. Jottei lähtisi ihan käsistä, asetetaan vielä hintarajaksi Andy McCoyn lompakko. 

Suosittelen noinkin tuoreessa hankinnassa merkiksi Kiaa sen pitkän takuun vuoksi. Hinnassa ei ole myöskään Toyota-lisää.

https://www.nettiauto.com/kia/ceed/14137271
 
Tosin siinä ei ole sitäkään jännitystä mitä Corollassa.

[Hayabusa]

^
Unohtunut ihan kiittää Bruttoa validista ehdotuksesta. Onhan tuossa sentään jotain jännitystä, koska väri ei ole harmaa tai valkoinen. Pitäisi varmaan lisätä spekseihin "jännittävä" väri.

[Hayabusa]

Nyt löytyi Kopekille varaosalähde. Hylätty Pösö-liike jossain päin Ranskaa.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/cda63be0-0f62-49ad-b332-bb055245ef65

[ROOSTER]

Paljonko pitää muuttaa jotta automallia voi sanoa uudistuneeksi?

TM kertoo oleellisen.

Nyt neljän vuoden iässä Mazda BT-50 uudistetaan, mikä tarkoittaa muun muassa mustaa etusäleikköä ja puskurin uutta muotoilua.

https://tekniikanmaailma.fi/tiesitko-mazdalla-on-mallistossaan-vielakin-avolava-ja-sen-keula-on-samanlainen-kuin-merkin-henkiloautoissa/

[Kopek]

Ylen sivulla on kysymys, "minkä merkkinen oli ensimmäinen autosi".

Tuollaiseen kysymykseen luulisi olevan helppo vastata, mutta joissakin tapauksissa voi olla niin, että vastaus menee ohi siitä, mitä kysymyksellä halutaan saada selville. 

https://yle.fi/a/74-20083003

Mikä oli ensimmäinen autosi, jolla...

1) ajoit

Jo tämä on vaikea kysymys, koska pitää määritellä ajaminen. Onko auton liikauttaminen metrin verran ajamista - vai  missä menee raja?

Jos lyhyet liikauttamiset jätetään pois laskuista, ensimmäinen auto, jolla oikeasti ajoin, oli Anglia vuosimallia 1966. Ajaminen tapahtui avoimella järven jäällä, jossa ei tarvinnut ajaa tietä pitkin. Seuraavana talvena auto oli Volvo 164 vuosimallia 1969. Tällä kerralla paikka oli jäärata, joten nyt edellytettiin jo oikeata ajamista.

2) jonka omistit

Ensimmäinen omistamani auto oli Volkswagen vuosimallia 1952. Ajelut jäivät muutamiin lenkkeihin suljetulla alueella, kunnes aloin remontoida autoa. Remontista tuli ikuisuusprojekti eikä auto enää koskaan liikkunut kuin korkeintaan hinaamalla.

3) jolla ajoit maantiellä

Ensimmäinen auto, jolla ajoin maantiellä, oli autokoulun "Bedford" -merkkinen kuorma-auto.

3) jolla ajoit maantiellä ajokortin saatuasi

Ensimmäinen auto, jolla ajoin ajokortin saatuani oli Volvo 164 vuosimallia 1970.

4) jolla enimmäkseen ajoit ajokortin saatuasi

Enimmäkseen ajelin Toyota Corollalla (2 kpl) vuosimallia 1969 ja joskus myös 1970.

5) jonka omistit ja jolla ajoit maantiellä

Ensimmäinen omistamani auto, jolla ajoin maantiellä, oli Autobianchi 500 vuosimallia 1966. Ostin sen tuttaviltani "harjoitteluautoksi" maalausprojekteihin ja ajoin autolla laittomasti muutaman lenkin maantiellä. Autoa ei koskaan rekisteröity nimiini, ja se poistui katsastamattomana rekisteristä

6) ensimmäinen omistamasi auto, jolla ajoit laillisesti maantiellä

Ensimmäinen omistamani auto, jolla ajoin laillisesti maantiellä oli Imperial vuosimallia 1960. Poistin sen rekisteristä muutaman ajelun jälkeen. Laittomasti ajoin myöhemmin vielä muutaman lenkin.

7) joka oli rekisteröity nimiisi, ja jolla ajoit maantiellä

Ensimmäinen omiin nimiini rekisteröity auto oli Opel Rekord pakettiauto vuosimallia 1969

8 ) ensimmäinen uutena ostamasi ja omiin nimiisi rekisteröity auto

Tällaista autoa ei ole eikä tule olemaan. Uutena käyttöön ottamiani autoja on ollut kaksi, mutta ne eivät ole olleet minun nimiini rekisteröityjä kuin myöhemmässä vaiheessa. Näitä ovat olleet Peugeot 205 diesel ja Nissan Micra. Näiden lisäksi on ollut Saab 99, mutta se ei ollut koskaan omissa nimissäni. On ollut myös uutena perheeseen (vanhempieni perheeseen) ostettuja autoja, jotka ovat lopulta siirtyneet minun omistukseeni. Näistä pisimpään eli uudesta asti suvussa ollut on Chrysler New Yorker vuosimallia 1962.

[ROOSTER]

Ylen sivulla on kysymys, "minkä merkkinen oli ensimmäinen autosi".
...
2) jonka omistit

Ensimmäinen omistamani auto oli Volkswagen vuosimallia 1952. Ajelut jäivät muutamiin lenkkeihin suljetulla alueella, kunnes aloin remontoida autoa. Remontista tuli ikuisuusprojekti eikä auto enää koskaan liikkunut kuin korkeintaan hinaamalla.

3) jolla ajoit maantiellä

Ensimmäinen omistamani/ostamani auto jolla ajelin myös maantietä oli kaappariovinen, mistä saa vinkkiä paljonko siitä on aikaa.

Ostin sen pikkuvikaisena, kunnostin ja myin. Olin silloin 15-vuotias viiksekäs vauhdikas ja businesshenkinen nuorukainen.

Remontointihalukkuus on muuten jännä asia. Autoissa se kasvoi minulla aina hieman yli kaksikymppiseksi, tasaantui ja alkoi hiipua kolmekymppisenä, muuttui väkinäiseksi ja aloin suorastaan vihata sitä viisikymppisenä. Se on varmaan sitä henkistä kehittymistä.

Rakennuspuolella tilanne on kymmenen vuoden viiveellä mutta yllättäen vihaa ei alakaan 50-kymppisenä, vaan alkaa uusi kiinnostuksen kasvu. 

[ROOSTER]

Paljonko pitää muuttaa jotta automallia voi sanoa uudistuneeksi?

TM kertoo oleellisen.

Nyt neljän vuoden iässä Mazda BT-50 uudistetaan, mikä tarkoittaa muun muassa mustaa etusäleikköä ja puskurin uutta muotoilua.

https://tekniikanmaailma.fi/tiesitko-mazdalla-on-mallistossaan-vielakin-avolava-ja-sen-keula-on-samanlainen-kuin-merkin-henkiloautoissa/

Toyota Hilux Invincible-varustelutasolla on tämmöinen:

...sen erottaa muista Hiluxeista varsin vaivattomasti, sillä tässä tapauksessa voittamattomuutta haetaan vakiona pyöränaukkoihin asennetuilla muovilevikkeillä, perusmallia jykevämmällä ja suuremmalla mustalla maskinkehyksellä ja aavistuksen eri muotoisella etupuskurilla.

https://www.iltalehti.fi/autotestit/a/133b8c09-8348-4a33-bbe2-c77e6d8a6364

Joskus erottuvuutta ja mielikuvaa tavoitellaan myös punaisilla tai keltaisilla jarrusatuloilla sekä takaspoilerilla.

[Kopek]

Ensimmäinen omistamani/ostamani auto jolla ajelin myös maantietä oli kaappariovinen, mistä saa vinkkiä paljonko siitä on aikaa.

Lincoln Continental - tai ehkä sittenkin Fiat/Neckar 600 tai Saab 93 tai neuvostoliittolainen Jalta. Oli muitakin kaappariovisia, mutta nuo tulevat ensimmäisinä mieleen. Lincolnissa vain takaovet olivat kaappareita. Jos miljonäärin lapset lensivät maantielle vetäistyään kahvasta, niin sattuuhan sitä.

Minullakin autonkunnostushinku on vähentynyt, kun vanhoja romuja on joutunut rassaamaan katsastusta varten ankeissa pihaolosuhteissa.

Olisin ehkä vieläkin luonteeltani autoharrastaja, jos en olisi menettänyt autotallia erinäisten ikävien tapahtumien myötä.

Auton fiksaileminen hyvissä olosuhteissa on terapeuttista hermolepoa. Siinä tuntee tekevänsä jotain ja saavansa aikaan tuloksia, jos homma menee putkeen. Hommaa voi tehdä pätkittäin silloin, kun siltä tuntuu. Tämä edellyttää, että käytössä on hyvä katettu pysyvä korjaamotila.

On jännä repiä pahvit ja maalarinteipit itse maalamansa auton päältä ja katsella, miltä lopputulos näyttää. Lopullisestihan sen näkee vasta, kun kaikki listat ja osat on kiinnitetty. Jos homma onnistuu, se on palkitsevaa.

Sen tyyppinen korjaaminen, jonka tuloksia ei näe (moottori ja tekniikka) on tympeämpää kuin sellainen kunnostelu (pellit ja näkyvät osat), jonka tulokset näkee silmillään.

[Brutto]

Sen tyyppinen korjaaminen, jonka tuloksia ei näe (moottori ja tekniikka) on tympeämpää kuin sellainen kunnostelu (pellit ja näkyvät osat), jonka tulokset näkee silmillään.

Kyllähän sekin palkitsee kun saa vanhasta autosta kaasuttimen ja sytytyksen säädettyä niin, että auto käy kuin uutena. Tai rassauksen tuloksena joku ikävä sivuääni poistuu.

Itse en hanki enää isompia projekteja. Vain hyvin pienet kosmeettiset haitat sallitaan ja nykyään päädynkin hankinnoissani jo valmiiksi museorekisteröityihin. Koska niissä on vähiten korjaus- ja huoltovelkaa, ovat ne korkeammasta hankintahinnasta huolimatta edullisimpia hankintoja.

[Kopek]

Kyllähän sekin palkitsee kun saa vanhasta autosta kaasuttimen ja sytytyksen säädettyä niin, että auto käy kuin uutena. Tai rassauksen tuloksena joku ikävä sivuääni poistuu.

Kun saa minkä tahansa asian kuntoon, onhan se jossakin määrin palkitsevaa.

On kuitenkin eri tavalla palkitsevaa luoda jotakin kokonaan uutta kuin palauttaa jokin ennalleen.

Jos auto on ensiksi kunnossa ja särkyy ja saadaan korjaamisella taas kuntoon, ollaan lähtöpisteessä eli siinä, kun auto oli vielä kunnossa.

Sen sijaan jos auto on jo alkutilanteessa epäkunnossa eli se saatu moottorivikaisena tai ruostevaurioisena tai kolaroituna jostakin muualla, ja tällaisen auton kunnostaa toimivaksi ja virheettömäksi, siitä saa edistymisen tuomaa tyytyväisyyttä.

Oma juttunsa on inspiraation ja "luomisen" tuoma tyytyväisyys erityisesti ruostevauriokorjauksissa, jotka sinänsä ovat epämukavia. Kun kehittelee jonkin omaperäisen paikkavirityksen johonkin kohtaan ja saa sen istumaan siihen hyvin, siinä voi olla aihetta tyytyväisyyteen. "Haa, onnistuin! Siitähän tuli parempi kuin olisin arvannutkaan." Saako samanlaisen tyytyväisyyden tunteen, kun konepellin alla huokaisee, että "ah, nyt sekin mutteri on taas kiinni".

Nämä ovat tietysti vähän näkökulmakysymyksiä.

Asiasta toiseen.

Olen joskus miettinyt, miltähän nykyiset hienot sähköautot näyttävät vanhoina romuina joskus vuosien päästä. Nythän ne vielä kiiltelevät uutuuttaan tai ovat muuten uuden oloisia.

Tänään sain vähän esimakua tulevasta Verkkoḱaupan lähellä olevalla parkkipaikalla.

Motonetin varaosahaun mukaan auto on Tesla Model S85, rekisteröity 25.9.2014.



Kuvan Tesla on aivan karmean huonosti pidetyn oloinen. Se on sisältä kuin roskapönttö, ja maali on lähtenyt sieltä täältä (ehkä maalattu jo uudestaan, kun maalipinta näyttää epämääräiseltä). Erilaisia repeämiä ja lommoja on myös. Yleisvaikutelma alkaa lähennellä romuautoa.

Halvinkin Nettiauton Model S näyttää paremmalta.

https://www.nettiauto.com/tesla/model-s?id_country[]=73