Sähköinen liikkuminen

[ROOSTER]

Kiinan autokanta sähköistyy.

BYD onkin Kiinan sähköautomarkkinoilla ykkösmerkki. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan tammi-lokakuussa sen myynti yli kolminkertaistui 1,4 miljoonaan autoon. Luvussa ovat täyssähköautojen lisäksi mukana myös ladattavat hybridit.

Paljonkohan kokonaismyynti on, kun jo pelkästään yksi firma myy 140 000 autoa kuukaudessa.

[ROOSTER]

102 kW, 200 km/h, vääntöä 1000 Nm, lataus 35 min ja moottori vanteessa – Suomessa suunniteltu villi sähköprätkä vihdoin tuotantoon: Ennakkotilaajat saivat tuhansien eurojen edun

Hienoa. Toivottavasti homma kantaa.

[ROOSTER]

Puolasta alkaa kohta tulla sähköautoja.

Kiinalainen Geely toimittaa Electro Mobility Polandille (EMP) modulaarisen sähköajoneuvon alustan, yhtiöt ilmoittivat viime viikolla.

Tuo EMP on sähköautotehtaan nimenä aika mainio, sillä onhan EMP tosi tunnettu sähköalan termi. 

Sähkömagneettinen pulssi eli EMP (engl. electromagnetic pulse) on erittäin lyhytkestoinen ja korkeatehoinen sähkömagneettinen aalto, joka vaurioittaa elektroniikkaa ja sähkölaitteita.

Voi kun pääsisi katsomaan viidentoista vuoden päähän - kuka oli voittaja ja kuka häviäjä kun automarkkinat sähköistyivät ja mullistuivat. Luulen, että vietnamilaiset ja puolalaiset ovat vahvoilla, miksei kiinalaisetkin. Intiakin voi olla uusi tekijä. Luultavasti saksalaiset ja ranskalaiset ovat myös mukana ja tietysti amerikkalaiset mutta nykyistä paljon pienemmillä osuuksilla. Intiakin voi olla uusi tekijä.

[ROOSTER]

Tietysti perinteitä kunnioittavat kaivosmiehet haluavat savukoneen ja äänigeneraattorin jotta tunnelma ei olisi pilalla.

Suomalaiset sähköiset kaivoskoneet tuovat valtavia säästöjä – Kaivosyhtiöt pääsevät eroon kuluerästä, joka muodostaa 60 prosenttia kaivoksen kustannuksista

[Karikko]

^

Halpaa on sähköön siirtyminen. Lataaminen voi kyllä olla toisinaan kohtuullisen hintavaa- Kilowatin hinta voi nousta aika huomattavaksi- eikä kaivoskoneet ihan pyhälle henkosella taida toimia. Ne pitää myös valmistaa ennen käyttöä.

Kilowatin hinta lähentelee jo euroa- tänään 73 sentiä, plus siirtokulut.

Sadan kw/h autonkin akun lataus on jo kohtuullisen kallista.

[Toope]

Tietysti perinteitä kunnioittavat kaivosmiehet haluavat savukoneen ja äänigeneraattorin jotta tunnelma ei olisi pilalla.

Suomalaiset sähköiset kaivoskoneet tuovat valtavia säästöjä – Kaivosyhtiöt pääsevät eroon kuluerästä, joka muodostaa 60 prosenttia kaivoksen kustannuksista

Millä akkusähkö on tuotettu?

[ROOSTER]

Tietysti perinteitä kunnioittavat kaivosmiehet haluavat savukoneen ja äänigeneraattorin jotta tunnelma ei olisi pilalla.

Suomalaiset sähköiset kaivoskoneet tuovat valtavia säästöjä – Kaivosyhtiöt pääsevät eroon kuluerästä, joka muodostaa 60 prosenttia kaivoksen kustannuksista

Millä akkusähkö on tuotettu?

Sähköä, jolla akkujakin ladataan, voidaan tuottaa monilla tavoilla. Ylivoimaisesti eniten tehdään kuitenkin pyörittämällä generaattoria. Pyörittämiseen voidaan käyttää vaikka
- tuulivoimaa
- vesivoimaa
- polttomoottoria joko diesel-, bio- tai maakaasukäyttöisenä
- höyryturbiinia jonka tarvitsema vesihöyry voidaan keitellä vaikka puilla, jätteillä, hiilellä, atomia halkomalla, bio- tai maakaasulla, polttoöljyllä tai turpeella
- kaasuturbiinilla jossa voidaan käyttää bio- tai maakaasua, polttoöljyä tai kerosiinia

sähköä saadaan myös
- aurinkopaneeleilla, jotka ovat siitä käteviä että sähkövoima syntyy suoraan valon fotoneista, ilman pyöritystä

Kaikki pyöriminen ei tuota sähköä vaan siihen vaaditaan käämi ja magneettikenttä. Esim. Toopen aktiivinen pyöriminen tällä palstalla ei siis tuota sähköä, vaan kuluttaa sitä.

On myös muita tapoja sähköntuottoon, kuten hankaussähkö, pietsosähkö, aaltovoima ja sähkökemialliset paristot. Näillä ei kuitenkaan tuoteta juurikaan sähköä verkkoon, vaikka muuten ovat sovelluksina käytössä.

Tuotantotavan lisäksi pitää selvittää missä päin maailmaa akkuja ladataan, sillä eri paikoissa on erilaisia sähköntuottotapoja käytössä. Lisäksi vuorokauden- tai vuodenajalla on merkitystä. Myös sateen ja tuulen määrän vaihtelu, kuten vesivoimaloiden vesitilannekin vaikuttaa sähköpalettiin.

Kun laitetaan sähköntuottotavat kauneusasteikolle, ykkönen on aurinkopaneeli ja porukan rumin ja haisevin taas turvevoima. Kaivoskoneista puhuttaessa tulee mieleen se jättidumpperi joka toimii akkusähköllä, kaivos sijaitsee purkupaikkaa korkeammalla ja kuorma päällä alas tullessaan se sähköisellä jarruttelulla lataa siinä määrin, että matka takaisin, tyhjänä ylös, sujuu. Tuota konetta ei siis koskaan tarvitse kytkeä verkkoon lataukseen - näppärää ja kaunista.

[Hayabusa]

Joku suomalainen on saanut volkkarin sähköhippibussin ajoon. Hyvin etenee lumessakin. Ja kuskilla on leveä hymy. 

[ROOSTER]

Joku suomalainen on saanut volkkarin sähköhippibussin ajoon. Hyvin etenee lumessakin. Ja kuskilla on leveä hymy. 

Vaikuttaa siltä, että tykkäs. 

[Karikko]

Tietysti perinteitä kunnioittavat kaivosmiehet haluavat savukoneen ja äänigeneraattorin jotta tunnelma ei olisi pilalla.

Suomalaiset sähköiset kaivoskoneet tuovat valtavia säästöjä – Kaivosyhtiöt pääsevät eroon kuluerästä, joka muodostaa 60 prosenttia kaivoksen kustannuksista

Millä akkusähkö on tuotettu?

Sähköä, jolla akkujakin ladataan, voidaan tuottaa monilla tavoilla. Ylivoimaisesti eniten tehdään kuitenkin pyörittämällä generaattoria. Pyörittämiseen voidaan käyttää vaikka
- tuulivoimaa
- vesivoimaa
- polttomoottoria joko diesel-, bio- tai maakaasukäyttöisenä
- höyryturbiinia jonka tarvitsema vesihöyry voidaan keitellä vaikka puilla, jätteillä, hiilellä, atomia halkomalla, bio- tai maakaasulla, polttoöljyllä tai turpeella
- kaasuturbiinilla jossa voidaan käyttää bio- tai maakaasua, polttoöljyä tai kerosiinia

sähköä saadaan myös
- aurinkopaneeleilla, jotka ovat siitä käteviä että sähkövoima syntyy suoraan valon fotoneista, ilman pyöritystä

Kaikki pyöriminen ei tuota sähköä vaan siihen vaaditaan käämi ja magneettikenttä. Esim. Toopen aktiivinen pyöriminen tällä palstalla ei siis tuota sähköä, vaan kuluttaa sitä.

On myös muita tapoja sähköntuottoon, kuten hankaussähkö, pietsosähkö, aaltovoima ja sähkökemialliset paristot. Näillä ei kuitenkaan tuoteta juurikaan sähköä verkkoon, vaikka muuten ovat sovelluksina käytössä.

Tuotantotavan lisäksi pitää selvittää missä päin maailmaa akkuja ladataan, sillä eri paikoissa on erilaisia sähköntuottotapoja käytössä. Lisäksi vuorokauden- tai vuodenajalla on merkitystä. Myös sateen ja tuulen määrän vaihtelu, kuten vesivoimaloiden vesitilannekin vaikuttaa sähköpalettiin.

Kun laitetaan sähköntuottotavat kauneusasteikolle, ykkönen on aurinkopaneeli ja porukan rumin ja haisevin taas turvevoima. Kaivoskoneista puhuttaessa tulee mieleen se jättidumpperi joka toimii akkusähköllä, kaivos sijaitsee purkupaikkaa korkeammalla ja kuorma päällä alas tullessaan se sähköisellä jarruttelulla lataa siinä määrin, että matka takaisin, tyhjänä ylös, sujuu. Tuota konetta ei siis koskaan tarvitse kytkeä verkkoon lataukseen - näppärää ja kaunista.

Tavallaan noin - pienenä tarkennuksena- eräänlaisesta pyörimisestä on kyse, kun sähköä liikkuu.

Sähkövirta on elektroneiden liikettä. Johtimessa siis elektronit "pyörivät lähinnä paikoillaan ja virtuaalifotonit välittävät sen liikkeen- melkein valonnopeudella eteenpäin.

Sähkövirta kulkee eri suuntaan kuin elektronien siirtymä, eli ne lähinnä ovat melkein paikoillaan, mutta kulkevat siis vasten sähkövirtaa.

Parisen prosenttia tuotannosta menee myös haaskuun lämpöhäviönä, ehkä enemmänkin.

Puhdasta energiaa ei kyllä ole olemassa- siis puhdasta energian tuotantoa (talteenottoa)  Paitsi luonnossa, joka osaa tuon homman itsestään. Auringostahan energia on peräisin, oli se mitä hyvänsä- tai ehkä vielä pidemmälle katsottaessa painovoimasta- eli kiihtyvyydestä.

Kyllä se kaivoskonekin ladataan melko usein- tuskin se mikään ikiliikkuja on.

[Karikko]

Joku suomalainen on saanut volkkarin sähköhippibussin ajoon. Hyvin etenee lumessakin. Ja kuskilla on leveä hymy. 

Vaikuttaa siltä, että tykkäs. 

Wolkkareiden osista (nykyisten sähköllä toimivien) suurin osa on kiinasta kotoisin, tais olla 50-60 prosentin paikkeilla.

Saastuttaminen on melkoisen varmaa-saastumispaikat vain vaihtelevat.

[ROOSTER]

Joku suomalainen on saanut volkkarin sähköhippibussin ajoon. Hyvin etenee lumessakin. Ja kuskilla on leveä hymy. 

Vaikuttaa siltä, että tykkäs. 

Wolkkareiden osista (nykyisten sähköllä toimivien) suurin osa on kiinasta kotoisin, tais olla 50-60 prosentin paikkeilla.

Saastuttaminen on melkoisen varmaa-saastumispaikat vain vaihtelevat.

Ja sinulla on 100% kotimaiset sarkahousut jalassa?

[Karikko]

Joku suomalainen on saanut volkkarin sähköhippibussin ajoon. Hyvin etenee lumessakin. Ja kuskilla on leveä hymy. 

Vaikuttaa siltä, että tykkäs. 

Wolkkareiden osista (nykyisten sähköllä toimivien) suurin osa on kiinasta kotoisin, tais olla 50-60 prosentin paikkeilla.

Saastuttaminen on melkoisen varmaa-saastumispaikat vain vaihtelevat.

Ja sinulla on 100% kotimaiset sarkahousut jalassa?

Tehty todennäköisesti jossain muualla, kuin suomessa ja raaka-aineitakin suomen puuvillapelloilla on rajallisesti.

Kengät taitavat olla kyllä nahkaa, eli joku nautaparka on tehnyt elämänsä pituisen työn tuon tuottamiseen.

[ROOSTER]

Toyota haluaa vahvistaa jälkeenjääneisyyttään.

Alati kehittyvät automaattivaihteistot valtaavat uusia autoja kovalla tahdilla ja sähköautojen tulo näyttäisi niittävän viimeisetkin manuaaliaskit markkinoilta.

Toyota haluaa estää tämän. Siksi se kehittää käsivalinteista vaihteistoa sähköautoon – tosin kyseessä on täysin simuloitu vaihtotapahtuma. Autossa ei oikeasti ole vaihdekulissin mukaista vaihteistoa.
...
Watanabe tietää hyvin, että manuaalivaihteisto ei ole sähköautossa tarpeen. Siksi sellaisen kehittäminen vaatii aivan erityistä intohimoa autoilua kohtaan.
...
Hän kertoo, että Toyotan toimitusjohtaja Akio Toyoda on itse todellinen autoharrastaja, joka helpotti projektin läpiviemistä. Toyoda ajaa kuulemma itse käsivalintaisella vaihteistolla varustetulla autolla ja sen mahdollisuuden haluttaisiin jatkuvan jollain tavoin sähköautossakin.

Voi hyvänen aika sentään.  Entä miten tätä aiotaan toteuttaa.

Ohjelmistolla ohjataan sähkömoottoria, johon on esimerkiksi ohjelmoitu keinotekoinen punaraja. Sitä ei tietenkään saa ylittää, kuten polttomoottoriautossa konsanaan.

Lisäksi kierrosrajoittimelle törmäämistä voidaan simuloida sähkömoottoria ikään kuin täristämällä.

Auto voisi soittaa kaiuttimista simuloitua moottorin ääntä, joka voisi olla vaikkapa V10-polttomoottori, helpottaakseen kuljettajan ajamista. Moottorin äänen kierrostaajuus on nimittäin meille alitajuntaisesti apuri sopivan vaihtokohdan löytämiseen.

Kuljettaja voi näin vaihtaa suuremmalle vaihteelle ennen kuin keinotekoinen kierrosrajoitin iskee vastaan.

Itse asiassa auto olisi jopa mahdollista sammuttaa samoin kuin polttomoottoriautossa esimerkiksi kytkin liian nopeasti liikkeelle lähtiessä nostamalla.

Jos vastaavaa käytösjumia olisi ollut hevosajoneuvoista autoon siirryttäessä, autoihin olisi pitänyt laittaa hevosenpaskaa pullauttava automatiikka ja randomisti kaiken ohjattavuuden poistava pillastumismoodi.

Kuinka hölmö täytyy olla jos haluaa autoonsa ihanneautomaatin tilalle käsivaihteet ja kytkimen, hiljaisuuden tilalle mörinää ja tasaisuuden sijasta tärinää? Enää ei vaatimuslistalta puutu kuin myrkyllinen käry ja katku.

[Aave]

Ukrainassa on nyt nähty sähköautoilun kriisivalmius - milläs lataat, kun sähköverkko on tuhottu. Seuraava kuva on Kiovasta, "Tää on vain tällanen tilapäisratkaisu".