Sähköinen liikkuminen

[Toope]

Jaaha. Nyt se ilmoitus tuli. Volkswagen kehittää viimeistä bensa- ja dieselmallistoaan.

Lyhyesti, Volkswagen aikoo luopua bensiini- ja dieselmoottoreiden kehitystyöstä vuodesta 2026 eteenpäin. Tuo vuosiluku on siis ikään kuin perälauta, josta eteenpäin Volkswagen ei enää kohdista tuotekehitysvarojaan fossiilisia polttoaineita käyttäviin teknologioihin.

Kyseessä on yksi automaailman tämän vuosituhannen suurimmista ja ehkä myös tärkeimmistä tiedonannoista. Koska automaailmassa yhden mallisukupolven ikä on tyypillisesti seitsemän vuotta, tarkoittaa ilmoitus sitä, että viimeiset bensiini- ja dieselmoottoriset Volkswagen-autot ovat todellakin jo kehitteillä.

Ilmoitus on sikäli merkittävä, että kyseessä on maailman suurin autovalmistaja.

Luultavasti Suomeen aletaan tuoda viimeisiä valmistettavia bensa-autoja, eli Ladoja, uudelleen voimalla joskus alkaen 2025. Maassamme on runsaasti ihmisiä jotka ovat vannoneet, että ajavat bensa-autolla niin kauan kun niitä vain saa. He ovat usein niiden lapsia jotka vannoivat, että mitään väritv:n kaltaista ei meidän asuntoomme tuoda.

Kuinka kauan kestää, kunnes VW peruu tuon päätöksensä (pikkuhiljaa luultavasti)? Bensiinikäyttöinen auto ei ole sen ympäristösyöpömpi tällä hetkellä kuin Kongoa akuillaan syövä sähköauto. Meillä ei tajuta, että sähköauto vaatii hyvin paljon energiaa ja raaka-aineita jo tuotantoonsa. Vakiintuneet menetelmät bensiiniautojen tuotantoon ovat ehkä vielä pitkään vähemmän saastuttavampia kuin sähköautojen tuominen yleiseen käytäntöön. Myös siksi, että sähköautojen vuoksi joudutaan muokkaamaan kaupunkien sähkönsiirtojärjestelmiä uusiksi, siis joka saatanan kaupungissa. Suomessakin kyse on miljardien tai kymmenien projektista, kun sähkönsiirtojärjestelmiä uusitaan. Nykyiset parkkipaikkojen lataustolpat eivät riitä sähköautojen lataamiseen, koko kaupungin sähkönsiirtojärjestelmä ei riitä!

[ROOSTER]

Jaaha. Nyt se ilmoitus tuli. Volkswagen kehittää viimeistä bensa- ja dieselmallistoaan.

Lyhyesti, Volkswagen aikoo luopua bensiini- ja dieselmoottoreiden kehitystyöstä vuodesta 2026 eteenpäin. Tuo vuosiluku on siis ikään kuin perälauta, josta eteenpäin Volkswagen ei enää kohdista tuotekehitysvarojaan fossiilisia polttoaineita käyttäviin teknologioihin.

Kyseessä on yksi automaailman tämän vuosituhannen suurimmista ja ehkä myös tärkeimmistä tiedonannoista. Koska automaailmassa yhden mallisukupolven ikä on tyypillisesti seitsemän vuotta, tarkoittaa ilmoitus sitä, että viimeiset bensiini- ja dieselmoottoriset Volkswagen-autot ovat todellakin jo kehitteillä.

Ilmoitus on sikäli merkittävä, että kyseessä on maailman suurin autovalmistaja.

Luultavasti Suomeen aletaan tuoda viimeisiä valmistettavia bensa-autoja, eli Ladoja, uudelleen voimalla joskus alkaen 2025. Maassamme on runsaasti ihmisiä jotka ovat vannoneet, että ajavat bensa-autolla niin kauan kun niitä vain saa. He ovat usein niiden lapsia jotka vannoivat, että mitään väritv:n kaltaista ei meidän asuntoomme tuoda.

Kuinka kauan kestää, kunnes VW peruu tuon päätöksensä (pikkuhiljaa luultavasti)? Bensiinikäyttöinen auto ei ole sen ympäristösyöpömpi tällä hetkellä kuin Kongoa akuillaan syövä sähköauto. Meillä ei tajuta, että sähköauto vaatii hyvin paljon energiaa ja raaka-aineita jo tuotantoonsa. Vakiintuneet menetelmät bensiiniautojen tuotantoon ovat ehkä vielä pitkään vähemmän saastuttavampia kuin sähköautojen tuominen yleiseen käytäntöön. Myös siksi, että sähköautojen vuoksi joudutaan muokkaamaan kaupunkien sähkönsiirtojärjestelmiä uusiksi, siis joka saatanan kaupungissa. Suomessakin kyse on miljardien tai kymmenien projektista, kun sähkönsiirtojärjestelmiä uusitaan. Nykyiset parkkipaikkojen lataustolpat eivät riitä sähköautojen lataamiseen, koko kaupungin sähkönsiirtojärjestelmä ei riitä!

Pieniä määriä harvinaisia maametalleja tarvitaan tosiaan vielä nykyään sähköauton akkuihin - niitä on sellaisissa kehitysmaissa kuin Kongo ja Suomi. Kovasti kuitenkin tehdään töitä siihen suuntaan, että kaivokset toimisivat ympäristöä ja ihmisiä säästäen sekä eettisesti oikein tulouttaen rahaa myös toiminta-alueilleen. Valitettavaa ovat ongelmat joita väistämättä aiheutuu, kuten kaikesta inhimillisestä toiminnasta, mutta öljyntuotannon häslingeihin verrattuna kyse on siitä kuuluisasta hyttysen lirauksesta Itämeressä kun miettii Venäjän, Saudi-Arabian, USAn, Irakin, Iranin, Venezuelan, Meksikon, Nigerian ja vaikka Angolan vaikeuksia ympäristönsä, väestönsä, tulonjakonsa ja demokratiansa kanssa. Entisen Belgian Kongon, entisen Zairen ja nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan ongelmien syynä ei kuitenkaan pidetä suoraan maaperän rikkauksia, vaan kuten Wikipedia mainitsee:

Kongo on harvaan asuttu maa jossa on runsaat malmivarat. Silti sen bruttokansantuote henkeä kohti on maailman pienimpiä. Köyhyyden syinä on pidetty vuosia jatkunutta huonoa hallintoa, korruptiota ja sotia.[49]

Autotehtaitten räätälöidyt polttomoottoriautolinjat ajetaan pikkuhiljaa alas ja muutetaan sähköautotuotantoon sopiviksi. Menettäjiä ovat autoteollisuuden alihankkijat jotka toimittavat fossiilipeleissä tarvittavia osia kuten polttomoottoreita apulaitteineen, kytkimiä, vaihdelaatikkoja, pakoputkia, virranjakajia, polttoainepumppuja ym.ym. turhaksi jääviä kamppeita. Kovaa vauhtia ne yrittävät konvertoitua valmistamaan muita osia ja innovaatiovauhtikin on huimaa.

Sähköauto vaatii huomattavasti vähemmän osia joten sen valmistaminen tulee halvemmaksi, nopeammaksi ja joustavammaksi. Lisäksi tilankäyttö on aivan eri tavalla suunniteltavissa, lähiaikojen sähköautot ovat vielä konservatiivisesti entisten näköisiä mutta raikkaampia ratkaisuja tullaan lähiaikoina esittelemään kun liikkumisen helppous, edullisuus ja kestävyys nousevat enemmän esiin. Aivan samoin ensimmäiset autotkin muistuttivat enempi hevoskärryjä, koska niihin oli totuttu.

Sähköverkotkaan eivät ole mikään kehityksestä irrallaan oleva asia. Niitä rakennetaan, uudistetaan, kehitetään ja muokataan koko ajan tarpeitten mukaan. Kauppojen pihoille tulee huomattava määrä latauspisteitä, se peli on jo alkanut.  https://k-lataus.fi/  https://www.talouselama.fi/uutiset/suomeen-saapuu-uusi-sahkoautojen-suurteholatausasema-k-ryhma-avaa-aseman-yhdessa-maailman-suurimpien-autovalmistajien-kanssa/078a58fc-654f-4e10-8214-3f3fd6256afc

Entä sähköjärjestelmän riittävyys? Mitä siitä on mieltä Fingrid:

Sähköjärjestelmä on murroksessa, ja sähköautot nähdään joko peikkona tai mahdollisuutena. Sähköjärjestelmän kannalta 250 000 sähköauton energiankulutus ei ole iso ongelma, sähkönkulutuksen lisäys vuodessa on noin 1 TWh. Sähköauto kulkee yhdellä kilowattitunnilla sähköä noin 5–6 kilometriä. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Suomen sähkönkulutus on laskenut noin 8 TWh, joten vaikka Suomen kaikki noin 2,5 miljoonaa autoa olisivat sähkökäyttöisiä, sähköä kuluisi suurin piirtein saman verran kuin huippuvuonna 2007 (10 TWh:n lisäys). Niin siirto- kuin jakeluverkotkin ovat vahvistuneen kyseisen vuoden jälkeen, joten uskon, että piuhat keskimäärin kestävät.

Ja mitä tulee sähköenergian riittävyyteen, niin vuoden 2007 jälkeen on vielä rakennettu tuulivoimaa ja kohta alkaa maailman suurin atomivoimala työntää markkinoille käsittämättömän määrän.

[ROOSTER]

Teknavi tutustui sähköporscheen:

Taycan on vakuuttava kokonaisuus. Siinä yhdistyvät sähköisen voimalinjan miellyttävä käytettävyys, saksalaisvalmistajalle tyypillinen korkea laatuvaikutelma, hieno ajettavuus ja suorastaan brutaali suorituskyky. Kokemuksen jälkeen ei juuri ole syitä haikailla polttomoottorin perään.

[ROOSTER]

Yksinkertaisen nerokasta: laitetaan kuski istumaan matalalattiaisen kuormurin keskelle ja assistentit penkeille kummankin puolen, hieman taaempana. Näin on hyvä näkyvyys molemmille puolille ja kevyen liikenteen kuolemat vähenevät reilusti.

Ruotsalainen start-up rakentaa sähkökuorma-autoa yhteistyössä brittiläisen Prodriven kanssa. Auton suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen.

[Toope]

Teknavi tutustui sähköporscheen:

Taycan on vakuuttava kokonaisuus. Siinä yhdistyvät sähköisen voimalinjan miellyttävä käytettävyys, saksalaisvalmistajalle tyypillinen korkea laatuvaikutelma, hieno ajettavuus ja suorastaan brutaali suorituskyky. Kokemuksen jälkeen ei juuri ole syitä haikailla polttomoottorin perään.

Hintana on 20 000 hehtaaria sademetsää ja 1000 kuollutta kaivajaa, jotta tänne saadaan sähköautoja...
No, ehkä vähän kärjistettyä, mutta eihän sähköauto luonnonvaroja säästä, luultavasti perinteinen bensa-auto on säästävämpi.

[ROOSTER]

Markkinoiden edullisin sähköauto? Uutuusmalli Seat Mii

    SEAT Mii electricin ennakkohinnastot julkaistu
    Markkinoiden edullisimman täyssähköauton Mii electric hinnat alkaen 19 388,66 euroa (SEAT Mii electric 61 kW (83 hv))
    Maahantuojan tarjoaman hankintatuki 31.12.2019 mennessä Mii electricin ostaville 2 000 euroa
    Maahantuojan hankintatuen ja valtion myöntämän 2 000 euron sähköautojen hankintatuen jälkeen auto hinta on 15 388,66 euroa
    SEAT Mii electric saatavilla myös yksityisleasingilla, alkaen 199 €/kk (48 kk / 40 000 km), käsiraha 0 €

https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/seatin-ensimmainen-tayssahkoauto-julki-mii-electric/

[Hayabusa]

^Täydellinen peli pizzalähetille.

[Toope]

Markkinoiden edullisin sähköauto? Uutuusmalli Seat Mii

    SEAT Mii electricin ennakkohinnastot julkaistu
    Markkinoiden edullisimman täyssähköauton Mii electric hinnat alkaen 19 388,66 euroa (SEAT Mii electric 61 kW (83 hv))
    Maahantuojan tarjoaman hankintatuki 31.12.2019 mennessä Mii electricin ostaville 2 000 euroa
    Maahantuojan hankintatuen ja valtion myöntämän 2 000 euron sähköautojen hankintatuen jälkeen auto hinta on 15 388,66 euroa
    SEAT Mii electric saatavilla myös yksityisleasingilla, alkaen 199 €/kk (48 kk / 40 000 km), käsiraha 0 €

https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/seatin-ensimmainen-tayssahkoauto-julki-mii-electric/

Varmaan ihan hieno, mutta mitä ovat ympäristövaikutukset (täällä ja Kongossa?), kun tuo teknologia vaatii enemmän kuin polttomoottoriauton teknologia?

[ROOSTER]

Varmaan ihan hieno, mutta mitä ovat ympäristövaikutukset (täällä ja Kongossa?), kun tuo teknologia vaatii enemmän kuin polttomoottoriauton teknologia?

Luulisin, että myös Kongossa sähköauto on huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin fossiiliauto. Miksi ei olisi?

[Karikko]

Varmaan ihan hieno, mutta mitä ovat ympäristövaikutukset (täällä ja Kongossa?), kun tuo teknologia vaatii enemmän kuin polttomoottoriauton teknologia?

Luulisin, että myös Kongossa sähköauto on huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin fossiiliauto. Miksi ei olisi?

On se pitkillä etäisyyksillä aivan varmasti, voi mennä monta päivää etsiessä latauspistettä ja auto seisoo sen ajan eikä saastuta.

Kuoppaiset tiet myös edesauttavat saasteettomuutta sadekausien mutavellien lisäksi.

[ROOSTER]

On se pitkillä etäisyyksillä aivan varmasti, voi mennä monta päivää etsiessä latauspistettä ja auto seisoo sen ajan eikä saastuta.

Kuoppaiset tiet myös edesauttavat saasteettomuutta sadekausien mutavellien lisäksi.

Joku tällainen vaihtoehto tulee mieleen:



https://www.jokamies.fi/bollinger-sahkomaasturi-paasi-ratatesteihin-onko-tassa-tulevaisuuden-aijaauto/

En tosin tiedä yhtään, millainen on Kongon tie- ja latausinfratilanne. Tietysti voi laittaa muutaman paneelin joilla lataus kyllä onnistuu. Lataus 20%---80%:iin vienee 100kwh akuille  6kW paneeleilla noin 10 tuntia, eli päivän. Oma latausasema ei edellytä siellä muutamaa metriä pitempää sähköverkkoa eikä sen pystyttämisen jälkeen kuluteta liikkumisenergian tuotantoon enää yhtään uusiutumattomia luonnonvaroja.

Jättiväthän ne monessa Afrikan maassa lankapuhelinverkkovaiheenkin aika vähälle, siirryttiin suoraan matkapuhelinaikaan koska se oli helppoa, järkevää, teknisesti ylivoimaista ja lisäksi suht halpaa ja joustavasti skaalattavaa.

[Karikko]

Joo noin pitkät etäisyydet vaativat valtavasti infraa. Mutta ei ne lankattomat kata muuta kuin kaupungeja jossain määrin.

Afrikka on suurin manner ja neljä kertaa euroopan kokoinen, isolta osata myös hankalakulkuista joka autiomaata, tai sademetsää. Tiet yleensä sopivat paremmin seeproille, kuin autoille, mutta onhan siellä nykyään paljon kaupungeja.

[ROOSTER]

... onhan siellä nykyään paljon kaupungeja.

On gyll.

Researchers have predicted that at least 30 million people would live in Lagos by 2035, making it the largest mega city in Africa.

https://www.aljazeera.com/indepth/features/lagos-finding-home-rent-impossible-mission-190529102749112.html

With the main grid years or even decades away from reaching far-flung settlements, microgrids close the gap. The price of microgrid electricity even beats out centralized grid sources when accounting for the cost of customer hookups (anywhere from $266 to $2,100 per connection, estimates BNEF's Itamar Orlandi). Decentralized systems powered by solar photovoltaic (and sometimes batteries) will be the lowest-cost option for 300 million people, or 75% of the new connections needed to deliver power to everyone in sub-Saharan Africa, estimates the International Energy Agency

Aurinkopaneelit voidaan viedä vaikka helikopterilla perille ja sen jälkeen sähköistys on melko pitkällä. Voimalinjojen veto tai polttoaineen ja generaattorien varaosien rahtaamisen sijasta huolto on helppoa. Sen jälkeen sähkömaastoauton käyttökin on helppoa, ei tarvitse hakea kanisterilla bensaa tiettömien taivalten takaa. Johan se haihtuukin paluumatkalla.

[Toope]

Varmaan ihan hieno, mutta mitä ovat ympäristövaikutukset (täällä ja Kongossa?), kun tuo teknologia vaatii enemmän kuin polttomoottoriauton teknologia?

Luulisin, että myös Kongossa sähköauto on huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin fossiiliauto. Miksi ei olisi?

On se pitkillä etäisyyksillä aivan varmasti, voi mennä monta päivää etsiessä latauspistettä ja auto seisoo sen ajan eikä saastuta.

Kuoppaiset tiet myös edesauttavat saasteettomuutta sadekausien mutavellien lisäksi.

Tarkoitin lähinnä sitä, että onko tuo akkuteknologian vaatima kaivostoiminta niin ekoloogista? Riittääkö litiumia, kuinka pitkään?

[ROOSTER]

Varmaan ihan hieno, mutta mitä ovat ympäristövaikutukset (täällä ja Kongossa?), kun tuo teknologia vaatii enemmän kuin polttomoottoriauton teknologia?

Luulisin, että myös Kongossa sähköauto on huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin fossiiliauto. Miksi ei olisi?

On se pitkillä etäisyyksillä aivan varmasti, voi mennä monta päivää etsiessä latauspistettä ja auto seisoo sen ajan eikä saastuta.

Kuoppaiset tiet myös edesauttavat saasteettomuutta sadekausien mutavellien lisäksi.

Tarkoitin lähinnä sitä, että onko tuo akkuteknologian vaatima kaivostoiminta niin ekoloogista? Riittääkö litiumia, kuinka pitkään?

Tällä hetkellä käytettävät akut käyttävät yleisimmin juuri litiumia. Tulevaisuudessa ehkä jotain muuta. Litiumin yleisyydestä:

Litium on maankuoren alkuaineista 27. yleisin ja sen pitoisuus on noin 0,006 %.

Litiumia ei reaktiivisena alkuaineena löydy vapaana luonnossa, vaan se on aina yhdisteinä mineraaleissa, joita tunnetaan noin 150. Tärkeimmät sen mineraaleista ovat lepidoliitti K(Li, Al)3(Al, Si)4O10(F, OH)2, spodumeeni LiAlSi2O6, petaliitti LiAlSi4O10 ja amblygoniitti (Li, Na)Al(F, OH)PO4. Litiummineraalit ovat tyypillisiä suola-aavikoille. Litiumia on myös melko runsaita määriä suolavesijärvissä, joita on muun muassa Chilessä, Yhdysvalloissa ja Argentiinassa.[4][5][13]

Vuonna 2009 litiummineraaleja louhittiin yhdeksässä suurimmassa tuottajamaassa yhteensä noin 18 000 tonnia ja suurin malmintuottaja oli Chile, jonka osuus tästä oli noin 10 600 tonnia. Muita suuria litiummalmeja tuottavia maita ovat Yhdysvallat, Australia, Kiina ja Argentiina. Maailman jäljellä olevaksi litiumvarannon suuruudeksi on arvioitu noin 23 miljoonaa tonnia, josta Chilen osuus on noin 7,7 miljoonaa tonnia. Myös Boliviassa on suuret litiumvarannot, joiden arvioidaan olevan jopa puolet koko maailman varannoista, mutta ne ovat sopivan infrastruktuurin puutteen vuoksi suurelta osin hyödyntämättä. Suuria määriä litiummineraaleja, pääasiassa spodumeenia, on myös muun muassa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Pienempiä määriä litiummineraaleja on myös Euroopassa, muun muassa Portugalissa. Suomessa spodumeenia on löydetty Tammelasta ja lepidoliittia maan keskiosista. Suomessa litiumkaivospiirejä on Kokkolan Ullavassa ja Kaustisella Keliber-hankkeeseen liittyen. Tavoitteena on nousta Euroopan suurimmaksi litiumin tuottajaksi. Keliber-hankkeen suurin omistaja on norjalainen kaivosyhtiö Nordic Mining.

Jos litiumvarat ovat 20 miljoonaa tonnia ja vuosittain kaivetaan 20 000 tonnia, niin kestää 1000 vuotta ennenkuin litiumit on louhittu, edellyttäen että uusiokäyttöä ei lasketa.