Sähköinen liikkuminen

[ROOSTER]

Saksassa sähköä tuotetaan ruskohiilellä ja kivihiilellä, yli 40%:n osuus koko tuotannosta, eli ei se sähkö ole saasteetonta, vaikka autot sinänsä eivät saastuttaisi.

Jo sellainenkin sähköauto jossa käytetään 40% hiilisähkövoimalassa tuotettua energiaa on valtavan paljon ympäristöystävällisempi kuin fossiilisia polttavalla moottorilla etenehtivä auto.

Eipä silti, näyttää vahvasti myös siltä, että sähköisten liikkumavälineiden hankintaan yllyttäviä seikkoja on paljon muitakin kuin paikallinen päästöttömyys ja tosi edulliset kokonaispäästöt. Minua kiehtoo esim. kiihtyvyys ja ajon taloudellisuus myös. Joitakin automatisoidut toiminnot ja huollon vähäinen tarve (jarrujen huoltoa välillä ja oven saranoiden rasvaus).

Huomattavan monet käyttöä kokeilleet koeajajat ovat sanoneet, ettei paluuta entiseen enää ole. Saman ovat huomanneet myös autotehtaat.

[Toope]

Jo sellainenkin sähköauto jossa käytetään 40% hiilisähkövoimalassa tuotettua energiaa on valtavan paljon ympäristöystävällisempi kuin fossiilisia polttavalla moottorilla etenehtivä auto.

Epäilen vahvasti tuota, kun sähköautojen akkujen valmistus on varsin luontoa kuluttavaa.

[Karikko]

Saksassa sähköä tuotetaan ruskohiilellä ja kivihiilellä, yli 40%:n osuus koko tuotannosta, eli ei se sähkö ole saasteetonta, vaikka autot sinänsä eivät saastuttaisi.

Jo sellainenkin sähköauto jossa käytetään 40% hiilisähkövoimalassa tuotettua energiaa on valtavan paljon ympäristöystävällisempi kuin fossiilisia polttavalla moottorilla etenehtivä auto.

Onhan se auto, mutta ei se sähkö- ole ekologista.

Sähköautoja on toistaiseksi kovin vähän eikä niiden kokonaisekologisuuden suhdetta varmaan osata tarkkaan mitata.

Kaupunkeissa tietenkin ilman laatu jonkun verran tulee parenemaan tulevaisuudessa, mutta sitä ennen se taitaa vielä pahentua, kun toistaiseksi öljytuotteiden saatavuus ja kulutus kasvaa edelleen. Eikä hiilenpolttokaan ole mihinkään katoamassa.

Kaikenlaiset sähköä käyttävät vempaimetkin tulevat varmaan lisääntymään samaa tahtia yhteisöjen kehityksen ja talouden mukana. 

[ROOSTER]

Sähköautoja on toistaiseksi kovin vähän eikä niiden kokonaisekologisuuden suhdetta varmaan osata tarkkaan mitata.

Sellainen koejärjestely, jossa esimerkiksi kaksi samantyyppisissä maisemissa olevaa, vaikka 5 miljoonan asukkaan kaupunkia, aidattaisiin 1000neliökilometrin alueena ja aidan sisäpuolella olisi sallittu toisessa vain fossiiliset, ei siis ollenkaan sähköä, ja toisessa pelkästään sähkö, ei siis ollenkaan fossiilisia - missään energiakäytössä.

Kymmenen vuoden kokeilun jälkeen luulen, että selviää kumpi osoittautuu kokonaisekologisessa mielessä paremmaksi elämisen tavaksi.

[ROOSTER]

Tesla esitteli avolava-autonsa. Herranjestas minkälainen auto on hän!

Tesla Club Finlandin Facebook-ryhmän keskustelun mukaan kymmenet suomalaiset ovat jo tilanneet auton. Yksi auton tilannut kirjoitti, että auto on "ruminta ja vulgaareinta mitä olen nähnyt vähään aikaan...

Aika isoa peräkärryä voi vetää. Vetokyky 1-moottorisena 3400kg, kaksimoottorisena 4500kg ja kolmimoottorisena 6300kg. Hinnat amerikassa alkaen 39900 dollaria.

[Toope]

Karikon mainitsema ilmansaasteongelma ei yleensä enää ole länsimaiden ongelma. On kyllä Kiinan ja kehitysmaiden sellanen.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_most-polluted_cities_by_particulate_matter_concentration
http://aqicn.org/map/china/

[safiiri]

Karikon mainitsema ilmansaasteongelma ei yleensä enää ole länsimaiden ongelma. On kyllä Kiinan ja kehitysmaiden sellanen.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_most-polluted_cities_by_particulate_matter_concentration
http://aqicn.org/map/china/

No miten nyt sitten ongelmallisuuden haluaa määritellä:

Raja-arvotasojen ylitykset

​18.11.2019
​​​Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus ylitti raja-arvotason (50 µg/m3) Mäkelänkadulla (92 µg/m3) ja Leppävaarassa (61 µg/m3) perjantaina 15.11. Raja-arvotaso on ylittynyt tänä vuonna Mäkelänkadulla 11, Mannerheimintiellä 15, Kalliossa 2, Tikkurilassa 11, Talvikkitiellä 8, Leppävaarassa 19, Friisilässä 21 ja Kirkkonummella 4 kertaa. Sallittu ylitysmäärä on 35 kertaa vuodessa.

https://hsy.fi/fi/asukkaalle/ilmanlaatu/Sivut/default.aspx

Merkittävimmäksi ilmansaasteiden aiheuttamaksi haitaksi tällä hetkellä ar- vioidaan kuitenkin ilmansaasteiden, erityisesti pienhiukkasten aiheuttamat terveys- haitat. EU:n ilmanlaadun raja-arvot, erityisesti hiukkas- ja typenoksidipitoisuudet, ja otsonin tavoitearvot ylittyvät suuressa osassa Eurooppaa. Vaikka Suomessa ilman- laadun raja-arvot ylittyvät vain harvoin, on jo raja-arvoja alhaisemmilla pitoisuuksilla vaikutuksia ihmisten terveyteen. EU:n päästökattodirektiivin uudistuksen perusteena on ollut pienhiukkaspäästöjen aiheuttamien terveyshaittojen vähentäminen.
...


Ilmansaasteiden arvioidaan siis aiheuttavan yhteensä 1 600 kuolemantapausta vuodessa. Yhtä ilmansaasteista johtuvaa kuolemantapausta kohti aiheutuva elin- vuosien menetys on keskimäärin 16,3 vuotta (26 000 YLL / 1 600 kuolemantapausta).
...

Kotimaisista lähteistä korostuvat liikenne ja puun pienpoltto taajama-alueilla, joilla päästöt tapahtuvat lähellä väestöä.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74861/YMra_16_2016.pdf

[Karikko]

Karikon mainitsema ilmansaasteongelma ei yleensä enää ole länsimaiden ongelma. On kyllä Kiinan ja kehitysmaiden sellanen.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_most-polluted_cities_by_particulate_matter_concentration
http://aqicn.org/map/china/

Aivan saasteet pysähtyvät kiinan rajoille, ja intialaiset saasteet eivät varmaan lähde hindin kielialuueelta pois, kun eivät hallitse muiden maiden kielenkäyttöä yhtä hyvin.

Toisaalta länsimaat kyllä kuskaavat saasteitaan noihin aasian maihin ja vanhoja laivanraatojaan hajotettavaksi, ynnä montaa muuta pikkujuttua, jotka tietenkään eivät ole länsimaiden ongelmia.

[ROOSTER]

Karikon mainitsema ilmansaasteongelma ei yleensä enää ole länsimaiden ongelma. On kyllä Kiinan ja kehitysmaiden sellanen.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_most-polluted_cities_by_particulate_matter_concentration
http://aqicn.org/map/china/

Aivan saasteet pysähtyvät kiinan rajoille, ja intialaiset saasteet eivät varmaan lähde hindin kielialuueelta pois, kun eivät hallitse muiden maiden kielenkäyttöä yhtä hyvin.

Toisaalta länsimaat kyllä kuskaavat saasteitaan noihin aasian maihin ja vanhoja laivanraatojaan hajotettavaksi, ynnä montaa muuta pikkujuttua, jotka tietenkään eivät ole länsimaiden ongelmia.

Niin. Vähän kuin palkkamurha. Joku voi väittää, ettei hän tappanut vaikka maksoi toiselle teon suorittamisesta. Mielestäni molemmat ovat syyllisiä.

[ROOSTER]

FORD on tehnyt järeän peliliikkeen. Se nimitti ensimmäisen alusta asti sähköautoksi suunnitellun pelinsä Mustangiksi. Kyse taitaa olla aika isosta asiasta - miten Ford pärjää jatkossa? Riittääkö tämä jälkijunassa esitelty uutuus säilyttämään firman kisassa mukana, vai tippuuko maailman autoistaja marginaaliin.

Pitkä toimintamatka, valtava pystynäyttö keskellä kojelautaa ja mikä parasta - hinnat alkavat noin 50 000 eurosta. Uusi Mustang Mach-e pistää täyssähköautojen markkinat sekaisin.

Vuonna 2020 Suomen hinnat ovat:

AWD 99 kWh, 540 km (248 kW/337 hv, 565 Nm). Hinta 71.726,03 €

AWD 75 kWh, 420 km (190 kW/258 hv, 565 Nm). Hinta 57.872,04 €

Vuodesta 2021 alkaen:

RWD 99 kWh, 600 km (210 kW/285 hv, 415 Nm) 58.374,88 €

RWD 75 kWh, 450 km (190 kW/258 hv, 415 Nm) 49.980,35 €

[Hayabusa]

Sähkölentokonejuttu
https://areena.yle.fi/audio/1-50356477

Norja tähtää sisäisten lentojen sähköistämiseen jo parin vuosikymmenen päästä. Suomessakin on jo lennetty sähköllä toimivalla kaksipaikkaisella koneella. Millaisia ovat sähköisen ilmailun lähitulevaisuuden näkymät?

Suoraan maasta ylös nousevien sähköisten ilmataksien ennakoidaan mullistavan kaupunkiliikenteen. Myös sähkölentokoneita on kehitteillä kymmenittäin kansalliseen ja lyhyen matkan liikenteeseen. Juontaja Päivi Neitiniemen kanssa aiheesta keskustelevat lentoasemayhtiö Finavian tekninen johtaja Henri Hansson ja Helsingin sähkölentoyhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja Janne Vasama.

[ROOSTER]

Sähkölentokonejuttu
https://areena.yle.fi/audio/1-50356477

Norja tähtää sisäisten lentojen sähköistämiseen jo parin vuosikymmenen päästä. Suomessakin on jo lennetty sähköllä toimivalla kaksipaikkaisella koneella. Millaisia ovat sähköisen ilmailun lähitulevaisuuden näkymät?

Suoraan maasta ylös nousevien sähköisten ilmataksien ennakoidaan mullistavan kaupunkiliikenteen. Myös sähkölentokoneita on kehitteillä kymmenittäin kansalliseen ja lyhyen matkan liikenteeseen. Juontaja Päivi Neitiniemen kanssa aiheesta keskustelevat lentoasemayhtiö Finavian tekninen johtaja Henri Hansson ja Helsingin sähkölentoyhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja Janne Vasama.

Mainio juttu.

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, ettei sähköinen lentäminen kaupallisessakaan mielessä ole kovin kaukana. Euroopan sisäisistä lennoista on 93% on alle 1000km pituisia,  mikä on juuri sopiva sähkölentokoneille.

Litium-ilma-akun kapasiteettia voidaan kasvattaa niin, että päästään lähes samaan energiamäärään/kg kuin fossiilipolttoaineella. (Kohdassa 3:17). Silloin voidaan lentää vaikka Hki-Japani.

Luulen, että Helsinki-Tallinna väliä lennetään sähköllä jo lähitulevaisuudessa. Kun alle 20-paikkaisten koneiden kysyntä ja tuotanto lähtee kiitoon, on matkustamisen muutos valtavaa.

Sähkölentokone on alan tiukkojen säännösten takia valtavan paljon fossiilikäyttöistä edullisempi valmistaa sarjatuotannossa. Myös polttoaine- ja moottorihuollot ovat vain 10% totutuista.  Yllättävää kyllä, lentoturismin hinta näyttää lähitulevaisuudessa vain laskevan, ehkä kaukolentoja lukuunottamatta.

[Karikko]

Sähkölentokonejuttu
https://areena.yle.fi/audio/1-50356477

Norja tähtää sisäisten lentojen sähköistämiseen jo parin vuosikymmenen päästä. Suomessakin on jo lennetty sähköllä toimivalla kaksipaikkaisella koneella. Millaisia ovat sähköisen ilmailun lähitulevaisuuden näkymät?

Suoraan maasta ylös nousevien sähköisten ilmataksien ennakoidaan mullistavan kaupunkiliikenteen. Myös sähkölentokoneita on kehitteillä kymmenittäin kansalliseen ja lyhyen matkan liikenteeseen. Juontaja Päivi Neitiniemen kanssa aiheesta keskustelevat lentoasemayhtiö Finavian tekninen johtaja Henri Hansson ja Helsingin sähkölentoyhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja Janne Vasama.

Mainio juttu.

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, ettei sähköinen lentäminen kaupallisessakaan mielessä ole kovin kaukana. Euroopan sisäisistä lennoista on 93% on alle 1000km pituisia,  mikä on juuri sopiva sähkölentokoneille.

Litium-ilma-akun kapasiteettia voidaan kasvattaa niin, että päästään lähes samaan energiamäärään/kg kuin fossiilipolttoaineella. (Kohdassa 3:17). Silloin voidaan lentää vaikka Hki-Japani.

Luulen, että Helsinki-Tallinna väliä lennetään sähköllä jo lähitulevaisuudessa. Kun alle 20-paikkaisten koneiden kysyntä ja tuotanto lähtee kiitoon, on matkustamisen muutos valtavaa.

Sähkölentokone on alan tiukkojen säännösten takia valtavan paljon fossiilikäyttöistä edullisempi valmistaa sarjatuotannossa. Myös polttoaine- ja moottorihuollot ovat vain 10% totutuista.  Yllättävää kyllä, lentoturismin hinta näyttää lähitulevaisuudessa vain laskevan, ehkä kaukolentoja lukuunottamatta.

Koneen koon kasvun mukana huononee myös hyötysuhde, joten tuskin koskaan lennettään isoilla "sähkökäyttöisillä" liikennekoneilla.

Pienkoneiden kohdalla se saattaa toteutua ja tietenkin norjassa siellähän hiihtäjätkin ovat yli-ihmisiä muihin nähden.

[ROOSTER]

Sähkölentokonejuttu
https://areena.yle.fi/audio/1-50356477

Norja tähtää sisäisten lentojen sähköistämiseen jo parin vuosikymmenen päästä. Suomessakin on jo lennetty sähköllä toimivalla kaksipaikkaisella koneella. Millaisia ovat sähköisen ilmailun lähitulevaisuuden näkymät?

Suoraan maasta ylös nousevien sähköisten ilmataksien ennakoidaan mullistavan kaupunkiliikenteen. Myös sähkölentokoneita on kehitteillä kymmenittäin kansalliseen ja lyhyen matkan liikenteeseen. Juontaja Päivi Neitiniemen kanssa aiheesta keskustelevat lentoasemayhtiö Finavian tekninen johtaja Henri Hansson ja Helsingin sähkölentoyhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja Janne Vasama.

Mainio juttu.

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, ettei sähköinen lentäminen kaupallisessakaan mielessä ole kovin kaukana. Euroopan sisäisistä lennoista on 93% on alle 1000km pituisia,  mikä on juuri sopiva sähkölentokoneille.

Litium-ilma-akun kapasiteettia voidaan kasvattaa niin, että päästään lähes samaan energiamäärään/kg kuin fossiilipolttoaineella. (Kohdassa 3:17). Silloin voidaan lentää vaikka Hki-Japani.

Luulen, että Helsinki-Tallinna väliä lennetään sähköllä jo lähitulevaisuudessa. Kun alle 20-paikkaisten koneiden kysyntä ja tuotanto lähtee kiitoon, on matkustamisen muutos valtavaa.

Sähkölentokone on alan tiukkojen säännösten takia valtavan paljon fossiilikäyttöistä edullisempi valmistaa sarjatuotannossa. Myös polttoaine- ja moottorihuollot ovat vain 10% totutuista.  Yllättävää kyllä, lentoturismin hinta näyttää lähitulevaisuudessa vain laskevan, ehkä kaukolentoja lukuunottamatta.

Koneen koon kasvun mukana huononee myös hyötysuhde, joten tuskin koskaan lennettään isoilla "sähkökäyttöisillä" liikennekoneilla.

Pienkoneiden kohdalla se saattaa toteutua ja tietenkin norjassa siellähän hiihtäjätkin ovat yli-ihmisiä muihin nähden.

Miten hyötysuhde heikkenee jos matkustajapaikkoja lisätään?

Tuosta

tuskin koskaan lennettään isoilla "sähkökäyttöisillä" liikennekoneilla

olen jyrkästi eri mieltä.

[Karikko]

Sähkölentokonejuttu
https://areena.yle.fi/audio/1-50356477

Norja tähtää sisäisten lentojen sähköistämiseen jo parin vuosikymmenen päästä. Suomessakin on jo lennetty sähköllä toimivalla kaksipaikkaisella koneella. Millaisia ovat sähköisen ilmailun lähitulevaisuuden näkymät?

Suoraan maasta ylös nousevien sähköisten ilmataksien ennakoidaan mullistavan kaupunkiliikenteen. Myös sähkölentokoneita on kehitteillä kymmenittäin kansalliseen ja lyhyen matkan liikenteeseen. Juontaja Päivi Neitiniemen kanssa aiheesta keskustelevat lentoasemayhtiö Finavian tekninen johtaja Henri Hansson ja Helsingin sähkölentoyhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja Janne Vasama.

Mainio juttu.

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, ettei sähköinen lentäminen kaupallisessakaan mielessä ole kovin kaukana. Euroopan sisäisistä lennoista on 93% on alle 1000km pituisia,  mikä on juuri sopiva sähkölentokoneille.

Litium-ilma-akun kapasiteettia voidaan kasvattaa niin, että päästään lähes samaan energiamäärään/kg kuin fossiilipolttoaineella. (Kohdassa 3:17). Silloin voidaan lentää vaikka Hki-Japani.

Luulen, että Helsinki-Tallinna väliä lennetään sähköllä jo lähitulevaisuudessa. Kun alle 20-paikkaisten koneiden kysyntä ja tuotanto lähtee kiitoon, on matkustamisen muutos valtavaa.

Sähkölentokone on alan tiukkojen säännösten takia valtavan paljon fossiilikäyttöistä edullisempi valmistaa sarjatuotannossa. Myös polttoaine- ja moottorihuollot ovat vain 10% totutuista.  Yllättävää kyllä, lentoturismin hinta näyttää lähitulevaisuudessa vain laskevan, ehkä kaukolentoja lukuunottamatta.

Koneen koon kasvun mukana huononee myös hyötysuhde, joten tuskin koskaan lennettään isoilla "sähkökäyttöisillä" liikennekoneilla.

Pienkoneiden kohdalla se saattaa toteutua ja tietenkin norjassa siellähän hiihtäjätkin ovat yli-ihmisiä muihin nähden.

Miten hyötysuhde heikkenee jos matkustajapaikkoja lisätään?

Tuosta

tuskin koskaan lennettään isoilla "sähkökäyttöisillä" liikennekoneilla

olen jyrkästi eri mieltä.

Akuston kasvun myötä joutuu kasvattamaan myös niiden akkujen tarvitsemia suojauksia, kehikoita ynnä monia muita asioita siinä sivussa ja konekokoja tarpeellisen voiman tuottamiseen.

Työ= voima kertaa matka> ei tule pelkillä penkin lisäyksillä suorittettua.