Sähköinen liikkuminen

[urogallus]

Toistaiseksi kun langatonta sähkönsiirtoa ei ole käytössä, kaapeleita tarvitaan, tehdään sähkö millä keinoin tahansa.

Langattomassa sähkönsiirrossa on omat ongelmansa. Teknisesti se ei ilmeisesti ole kovin monimutkaista toteuttaa, mutta hyötysuhde on huono. Siksi se sopii ainakin toistaiseksi pikku härveleihin mutta ei raskaampaan käyttöön.

Minun veikkaukseni on, että lähimmän sadan vuoden aikana litiumakut korvataan jollain 10-100 kertaa tehokkaammalla tavalla ja langaton sähkönsiirto etenee niin nopeasti, että turhaa verkkoinfraa aletaan purkailla, ihan niinkuin nykyään puhelinlankoja ja pylväitä.

Onhan se mahdollista. On myös mahdollista, että nykyinen tekniikka jää  vallitsevaksi, ja siihen tulee vain pieniä parannuksia ajan myötä.

Teknologian vallankumouksellinen kehittyminen ei ole itsestäänselvyys. Itse käytän usein esimerkkinä ruutiaseiden patruunoja. Nykyisen kaltaiset metallihylsyiset patruunat kehitettiin 1800-luvun lopulla, ja ne tulevat pysymään käytössä pitkälle tulevaisuuteen. Armeijat ovat yrittäneet korvata niitä monenlaisilla virityksillä, mutta toistaiseksi mikään näistä ei ole ollut kyllin hyvä. Ja todellakaan rahaa ja vaivaa ei ole säästetty kun sotavehkeistä on kyse.

[ROOSTER]

Teknologian vallankumouksellinen kehittyminen ei ole itsestäänselvyys. Itse käytän usein esimerkkinä ruutiaseiden patruunoja.

Tuo on hyvä esimerkki. Olen itsekin joskus ihmetellyt laseraseiden hidasta läpilyöntiä. Mutta, kyllä ne sädeaseet sieltä tulevat.

Ehkä se on tässäkin se paukkeen puute mikä arveluttaa, ihan  kuin autoissa ja moottoripyörissäkin.

[Karikko]

Aurinkopaneelienkin pinta-ala on poissa muista toiminnoista ja paikallisten verkkojen on kasvettava samaa tahtia, kun yksittäisiä kerääjiä on paljon. Onhan niihin sitä kaapelia ja muuta teknologiaa tehtävä samassa mitassa.

Toistaiseksi kun langatonta sähkönsiirtoa ei ole käytössä, kaapeleita tarvitaan, tehdään sähkö millä keinoin tahansa. Se siis on nollan arvoinen argumentti paneeleja tai myllyjä vastaan.

Onko muuten meriveden suodatus tai tislaus kaivostoimintaa?

Ei nyt ihan nollan arvoinen sentään. Pinta-alan suhteen sähköä kootaan monista yksiköistä ja siihen pitää kaapeleiden suhteen tehdä kytkentöjä ja säätölaitteita. Paikalliset sähkölaitoksetkaan eivät voi noin vain vastaanottaa suuria määriä sähköä, jos niiden verkkoja ei vahvisteta. Paikallisverkon kauttahan ne siirrot tehdään valtakunnan verkkoon, kun keräimiä asennellaan.

Aurinkovoimaakin voi saada neliöltä vain 50 watin verran, jos aurinko paistaa. Maksimissaan ehkä sata wattia, mutta silloin ei olisi hukkaa lainkaan. (Vuorokaudessa on myös pimeitä hetkiä, jolloin ei aurinkoa ole saatavissa.) Yläilmakehässä noin 200 wattia per neliö- sinne ei taideta ihan heti asennella toistaiseksi muuta kuin avaruusaseman vekottimia.

[Karikko]

Toistaiseksi kun langatonta sähkönsiirtoa ei ole käytössä, kaapeleita tarvitaan, tehdään sähkö millä keinoin tahansa.

Langattomassa sähkönsiirrossa on omat ongelmansa. Teknisesti se ei ilmeisesti ole kovin monimutkaista toteuttaa, mutta hyötysuhde on huono. Siksi se sopii ainakin toistaiseksi pikku härveleihin mutta ei raskaampaan käyttöön.

Minun veikkaukseni on, että lähimmän sadan vuoden aikana litiumakut korvataan jollain 10-100 kertaa tehokkaammalla tavalla ja langaton sähkönsiirto etenee niin nopeasti, että turhaa verkkoinfraa aletaan purkailla, ihan niinkuin nykyään puhelinlankoja ja pylväitä.

Onhan se mahdollista. On myös mahdollista, että nykyinen tekniikka jää  vallitsevaksi, ja siihen tulee vain pieniä parannuksia ajan myötä.

Teknologian vallankumouksellinen kehittyminen ei ole itsestäänselvyys. Itse käytän usein esimerkkinä ruutiaseiden patruunoja. Nykyisen kaltaiset metallihylsyiset patruunat kehitettiin 1800-luvun lopulla, ja ne tulevat pysymään käytössä pitkälle tulevaisuuteen. Armeijat ovat yrittäneet korvata niitä monenlaisilla virityksillä, mutta toistaiseksi mikään näistä ei ole ollut kyllin hyvä. Ja todellakaan rahaa ja vaivaa ei ole säästetty kun sotavehkeistä on kyse.

Ruutiaseet onkin mainio huomio, siinähän "laajeneminen tuottaa paineen millä luotia vauhditetaan.

Se palaminen > kemiallisten aineiden laajentumisen eli tilavuuden (pinta-alan) myötä tapahtuvaa sekin.
Kemiallinen energia tai sähkömagneettinen on silti periaatteessa samaa- pohjimmiltaan eikä ilmaisia "voimia ole olemassa.

Tehokkaita laser-aseita voidaan kyllä kehittää, mutta tuskin sellaisia, joita taskussa mahtuu kantamaan. Yksittäinen voimakas impulssikaan ei välttämättä tuota tuhoa, kuin pieneen osaan siitä mitä haluttaisiin tuhota, Jatkuvan säteet tuottaminen vaatii rutkasti energiaa.

[ROOSTER]

Tehokkaita laser-aseita voidaan kyllä kehittää, mutta tuskin sellaisia, joita taskussa mahtuu kantamaan. Yksittäinen voimakas impulssikaan ei välttämättä tuota tuhoa, kuin pieneen osaan siitä mitä haluttaisiin tuhota, Jatkuvan säteet tuottaminen vaatii rutkasti energiaa.

Jos ei roiskita ympäriinsä, kuten pumppuhaulikolla, vaan tähdätään ja ammutaan lintuluodikon tavoin, niin kohde kuolee muutaman millisekunnin laseroinnilla. Tarvittava energiamäärä jää näin pieneksi vaikka teho on suuri,  kääpiöakullakin saadaan monta tappoa. Laitteiston paino on varmasti alle sodissamme käytetyn konekiväärin, jota eräs Maunokin kanniskeli, joka jalustoineen painoi 40kg ja ammuksetkin aika tavalla. Akkukin on helpompi ladata kuin tyhjät hylsyt uudelleentäyttää. Aseeseen on helppo liittää GPS ja kamera, näin isoisän sotajutut saavat tulevaisuudessa uutta uskottavuutta.  Kasvontunnistusjärjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen suruviestin lähettämisen neutraloidulle. Aseeseen voidaan ajaa päivityksiä, tulittava nuorimies voi huomata aseen ominaisuuksien paranevan oleellisesti, vaikka kesken taistelun.

Onkohan muuten Suomen hävittäjähankinnoissa otettu tätä huomioon.

USA:n ilmavoimat alkaa asentaa hävittäjiinsä "kuolemansäteitä", joiden odotetaan jopa syrjäyttävän perinteiset asejärjestelmät
...
Laserjärjestelmä on merkittävä kehitysaskel, sillä tähän asti hävittäjät ovat tukeutuneet ohjuspuolustuksessaan vain passiivisiin järjestelmiin ja väistöliikkeisiin.

"Vaihtokauppa yhden ohjuksen tai pommin korvaamiseksi laserilla, joka ampuu uhkaavia ohjuksia on ilmeinen järkiratkaisu", Popular Mechanics kirjoittaa.
...
Sivuston mukaan laserjärjestelmillä on tulevaisuudessa mahdollista ampua alas jopa ballistisia ohjuksia, ja järjestelmiä voisi käyttää myös muiden sota-alusten tarpeisiin. Potentiaaliset käyttökohteet ovat miltei rajattomat. 

[Karikko]

Tehokkaita laser-aseita voidaan kyllä kehittää, mutta tuskin sellaisia, joita taskussa mahtuu kantamaan. Yksittäinen voimakas impulssikaan ei välttämättä tuota tuhoa, kuin pieneen osaan siitä mitä haluttaisiin tuhota, Jatkuvan säteet tuottaminen vaatii rutkasti energiaa.

Jos ei roiskita ympäriinsä, kuten pumppuhaulikolla, vaan tähdätään ja ammutaan lintuluodikon tavoin, niin kohde kuolee muutaman millisekunnin laseroinnilla. Tarvittava energiamäärä jää näin pieneksi vaikka teho on suuri,  kääpiöakullakin saadaan monta tappoa. Laitteiston paino on varmasti alle sodissamme käytetyn konekiväärin, jota eräs Maunokin kanniskeli, joka jalustoineen painoi 40kg ja ammuksetkin aika tavalla. Akkukin on helpompi ladata kuin tyhjät hylsyt uudelleentäyttää. Aseeseen on helppo liittää GPS ja kamera, näin isoisän sotajutut saavat tulevaisuudessa uutta uskottavuutta.  Kasvontunnistusjärjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen suruviestin lähettämisen neutraloidulle. Aseeseen voidaan ajaa päivityksiä, tulittava nuorimies voi huomata aseen ominaisuuksien paranevan oleellisesti, vaikka kesken taistelun.

Onkohan muuten Suomen hävittäjähankinnoissa otettu tätä huomioon.

USA:n ilmavoimat alkaa asentaa hävittäjiinsä "kuolemansäteitä", joiden odotetaan jopa syrjäyttävän perinteiset asejärjestelmät
...
Laserjärjestelmä on merkittävä kehitysaskel, sillä tähän asti hävittäjät ovat tukeutuneet ohjuspuolustuksessaan vain passiivisiin järjestelmiin ja väistöliikkeisiin.

"Vaihtokauppa yhden ohjuksen tai pommin korvaamiseksi laserilla, joka ampuu uhkaavia ohjuksia on ilmeinen järkiratkaisu", Popular Mechanics kirjoittaa.
...
Sivuston mukaan laserjärjestelmillä on tulevaisuudessa mahdollista ampua alas jopa ballistisia ohjuksia, ja järjestelmiä voisi käyttää myös muiden sota-alusten tarpeisiin. Potentiaaliset käyttökohteet ovat miltei rajattomat. 

Mikähän tuollainen "popular mechanics mahtaa olla- tarkoittaakohan se puuta heinää, vai mitä?

Koherenttia säteilyä ei taideta ihan nopeasti saada arkipäivän asejärjestelmiin, vaikka laseria on käytetty monissa yhteyksissä jo kauan- myös asejärjestelmissä, mutta ei sen tuhon tuottajan ominaisuudessa.

Röngen-säteilykin on tuhoavaa, mutta kapea-alaista kuten laseritkin, eikä niitäkään taskussa pidetä.

Gamma-säteitäkin on olemassa, mutta ei sentään ihmisten hallinnassa asejärjestelmissä, vaikka atomiaseiden käytössä niitäkin esiintyy.

[ROOSTER]

Mikähän tuollainen "popular mechanics mahtaa olla- tarkoittaakohan se puuta heinää, vai mitä?

Se on 1 200 000 tilaajan lehti jossa käsitellään myös tieteen asioita ymmärrettävällä kielellä.

Popular Mechanics was founded in Chicago by Henry Haven Windsor, with the first issue dated January 11, 1902. His concept was that it would explain "the way the world works" in plain language, with photos and illustrations to aid comprehension.
...
Notable articles have been contributed by notable people including Guglielmo Marconi, Thomas Edison, Jules Verne, Barney Oldfield, Knute Rockne, Winston Churchill, Charles Kettering, Tom Wolfe and Buzz Aldrin, as well as some US presidents

[Toope]

Teknologian vallankumouksellinen kehittyminen ei ole itsestäänselvyys. Itse käytän usein esimerkkinä ruutiaseiden patruunoja.

Tuo on hyvä esimerkki. Olen itsekin joskus ihmetellyt laseraseiden hidasta läpilyöntiä. Mutta, kyllä ne sädeaseet sieltä tulevat.

Ehkä se on tässäkin se paukkeen puute mikä arveluttaa, ihan  kuin autoissa ja moottoripyörissäkin.

Ehkä USAF:kin käyttäisi laseraseita, jos tehokkaita sellaisia olisi? Häirintäaseita ehkä onkin?

[Karikko]

Mikähän tuollainen "popular mechanics mahtaa olla- tarkoittaakohan se puuta heinää, vai mitä?

Se on 1 200 000 tilaajan lehti jossa käsitellään myös tieteen asioita ymmärrettävällä kielellä.

Popular Mechanics was founded in Chicago by Henry Haven Windsor, with the first issue dated January 11, 1902. His concept was that it would explain "the way the world works" in plain language, with photos and illustrations to aid comprehension.
...
Notable articles have been contributed by notable people including Guglielmo Marconi, Thomas Edison, Jules Verne, Barney Oldfield, Knute Rockne, Winston Churchill, Charles Kettering, Tom Wolfe and Buzz Aldrin, as well as some US presidents

Varmaan tuonkaltaisilla julkaisuilla on paikkansa ruokkimassa ihmisten mielikuvitusta ja herättämässä kiinnostusta.
Populaarisuus on tarpeellista myyvien juttujen tähden, mutta reaalisuus ei taida olla kovin hyvällä tasolla.

Toista miljoonaa tilausta kertonee ainakin sen, että on osattu kirjoittaa kiinnostavasti ihmisille ja saatu heissä innostusta aikaan.

[ROOSTER]

Alkaa kohta tuo range olla kohdallaan.

FAKTAT

Tesla Model S Long Range 2021

Yhdistetty kaupunki/maantie: 652 kilometriä

Kaupunki: 675,8 kilometriä

Maantie: 623,8 kilometriä

[ROOSTER]

Audi kiihdyttää nopeasti.

Audi ei enää vuoden 2026 jälkeen aio esitellä uusia polttomoottoreihin pohjautuvia automalleja lainkaan, vaan siirtyy valmistamaan pelkästään sähköautoja.
...
Päätös koskee myös hybridiautoja, eli välivaiheeksi uumoiltu hybriditekniikka jää juuri sellaiseksi, ainakin Audin osalta. Aiheesta kertoi saksalaislehti Sueddeutsche Zeitung, joka pohjaa tietonsa Audin toimitusjohtajan Markus Duesmannn työntekijäjärjestöille ja yhtiön johtoportaalle aiemmin tällä viikolla antamiin lausuntoihin.

Autotuotannon konversion nopeus on yllättävää. Kolme vuotta sitten sähköautoilun nopeaa loppua ennustaneet essonpaarimiehet ovat jo osin hiljenneet.

[Toope]

Eivät nuo toki hylkää sitä tietotaitoa, jota heillä on bensiini/dieselautoja varten. Voivat palata noihin, jos sähköautojen tuotannossa tuleekin ongelmia. Ja ongelmiahan tulee!

[ROOSTER]

Eivät nuo toki hylkää sitä tietotaitoa, jota heillä on bensiini/dieselautoja varten. Voivat palata noihin, jos sähköautojen tuotannossa tuleekin ongelmia. Ja ongelmiahan tulee!

Juu, ei se tietotaito ihan heti katoa.

Vielä on hevoskärrrynteonkin osaajia olemassa. He osaavat kouluttaa uusia tekijöitä nopeasti jos markkinat ryöpsähtävät uudelleen. Tosin kärrynpyörien vaatimat sitkeät puulajit loppuvat maailmasta jos kaikki autot jouduttaisiin ensi vuonna korvaamaan hevoskärryillä.

[Karikko]

Audi kiihdyttää nopeasti.

Audi ei enää vuoden 2026 jälkeen aio esitellä uusia polttomoottoreihin pohjautuvia automalleja lainkaan, vaan siirtyy valmistamaan pelkästään sähköautoja.
...
Päätös koskee myös hybridiautoja, eli välivaiheeksi uumoiltu hybriditekniikka jää juuri sellaiseksi, ainakin Audin osalta. Aiheesta kertoi saksalaislehti Sueddeutsche Zeitung, joka pohjaa tietonsa Audin toimitusjohtajan Markus Duesmannn työntekijäjärjestöille ja yhtiön johtoportaalle aiemmin tällä viikolla antamiin lausuntoihin.

Autotuotannon konversion nopeus on yllättävää. Kolme vuotta sitten sähköautoilun nopeaa loppua ennustaneet essonpaarimiehet ovat jo osin hiljenneet.

Wolkkarilla lienee varaa laittaa yksi automerkkinsä etulinjaan ja seurata miten kysyntä etenee.

Suunnitella muita tekemisiään silläkin perusteella ja tottahan tarjontaa pitää olla kysyntää vastaamaan.

Nykyisin ei kyllä vielä pystytä tuottamaan koko myytävää arsenaalia sähköisenä- paljonkos niitä autoja myydään vuosittain 80-100 miljoonaa tai jotain sinne päin muistaakseni.

Aika kauan menee, että tuollaisiin päästään pelkästään sähköllä ja ehkä siinä luontokin taas joutuu lisää raiskattavaksi, kun nekin materiaalit sieltä haalitaan..

[Toope]

Eivät nuo toki hylkää sitä tietotaitoa, jota heillä on bensiini/dieselautoja varten. Voivat palata noihin, jos sähköautojen tuotannossa tuleekin ongelmia. Ja ongelmiahan tulee!

Juu, ei se tietotaito ihan heti katoa.

Vielä on hevoskärrrynteonkin osaajia olemassa. He osaavat kouluttaa uusia tekijöitä nopeasti jos markkinat ryöpsähtävät uudelleen. Tosin kärrynpyörien vaatimat sitkeät puulajit loppuvat maailmasta jos kaikki autot jouduttaisiin ensi vuonna korvaamaan hevoskärryillä.

Hölynpölykommentti toki. Tarkoitan sitä, että on aika riskialtista julistautua sähköautoilufirmaksi (toki voivat unohtaakin lupauksensa...), kun sähköautoilun resursseihin tulee ongelmia. Ja niitähän tulee. Silloin polttomoottoriautot ovat vielä vaihtoehtoja. Ei kantsisi luvata tuollaisia.

Vanhan diesel/bensa-auton ajaminen miljoona kilsaa voi olla luonnolle samaa, kuin sen litiumin louhiminen Afrikassa sähköautoa varten...