Tällaisia ovat pahikset

[urogallus]

Mikä on ongelma?

Kuvan ottaminen ei ole ongelma vaan sen julkaisu. Nykyään katsos kun on tämä internet, ja kuvan julkaisu siellä voi johtaa ikäviin lopputuloksiin. Useimmiten se ei tietenkään johda mihinkään, mutta mahdollisuus on aina olemassa, ja kuvan julkaisijalla on tällöin osavastuu seurauksista.

Itse en juurikaan valokuvaa ihmisiä. Missään nimessä en julkaise ihmisten kuvia netissä.

[hibiscuc]

Hmm. Siis sinusta on ok tehdä toiselle pahaa, jos tämä vain itse ei  huomaa asiaa? Minua hieman häiritsee ajatuksesi, että sinä olet se, joka saa päättää, onko teoistasi toiselle haittaa - jopa siten, että mitä ilmeisimmin asian paljastumisen ymmärtäisit tekevän tilanteen hyvin erilaiseksi. Saisiko sinulta varastaa, jos oletus olisi, ettet varkautta edes huomaisi?

 
Pahan on oltava konkreettisesti sellaista, että kohde tuntee sen ja kärsii siitä, ja/tai sellaista, että se loukkaa hänen traditionaalisia perusoikeuksiaan kuten oikeutta elämään, oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen ja oikeutta omaisuuteen."

Varastaminen loukkaa ihmisen perusoikeutta omistamiseen riippumatta siitä, tietääkö ihminen, että hänen omaisuuttaan on varastettu.

Ehkä se, että ihminen ei tiedä, eikä koskaan tule tietämäänkään olevansa varkauden kohde, hieman lieventää varkauteen sisältyvää pahuutta, koska siitä jää pois kärsimyksen tuottaminen uhrille. Ei varkaus silti muutu hyväksi teoksi.

Aste-erot tunnustetaan yleisessä ajattelussakin. Ainoan omaisuuden varastamista joltakin köyhältä mökinmummolta pidetään moraalisesti katalampana tekona kuin esimerkiksi jätteisiin päätyvän ruuan tai muun tavaran varastamista jonkin kansainvälisen suuryhtiön roskalaatikoista. Laillisuusmielessä teot ovat samanlaisia, mutta ihmisten silmissä niissä on kuitenkin eroa.



En aio raiskata ketään, enkä fantasioi seksistä kenenkään kanssa, eikä minulla ole muitakaan katalia ajatuksia ketään ihmistä kohtaan. Miten tuo liittyy mihinkään? Siten, että jos otan julkisella paikalla kaukaa valokuvan kauniista naisesta, tuo nainen ei kärsi kuvaamisestani, koska hän ei tiedä siitä. Koska kyseessä on julkinen paikka, en riko lakia. Mikä on ongelma?
 

Se, että ihmisiä kuvataan ja seurataan salaa on ongelma tiesipä tuo salaa kuvattu tai seurattu henkilö asiasta tai ei. Oletko koskaan valokuvannut yksityisten veneiden kannella oleilevia ihmisiä vai etkö ole? Sanoit kerääväsi muistoja noista ihmisistä. Mitä ihmettä sinä tuollaisilla muistoilla teet? Minusta vaikuttaa siltä, etteivät tuollaisia touhuja harrastavat ole henkisesti täysin terveitä.

[a4]

Kopekissa taitaa olla taiteilijan vikaa.
Eikös moni kirjailija tai valokuvaaja ja moni muukin taiteilija ole tällaisia rohkeita ja väsymättömiä tarkkailijoita ja tallentajia.
Taide koettelee usein myös yhteiskunnan rajoja.
Tieteilijätkin taitavat olla samanlaisia.
Missä sitten mennään liiaksi yhteiskunnallisten rajojen yli, jäänee viimekädessä oikeuslaitoksen ja lääketieteen arvioitavaksi.

[safiiri]

Edelleen Kopek - jos sun kuvaamisen kohde kertoisi sinulle, että kokee kovaamisesi äärimmäisen epämiellyttävänä ja inhottavana, niin oletko edelleen sitä mieltä, että voisit sitä hyvin jatkaa tästä tiedota huolimatta - kunhan vain kuvattava ei kuvaamistasi huomaisi? Ettei siinä silloin olisi mitään pahaa?

Nyt siis ei ole kyse siitä, onko se laillista tai laitonta. Ei edes siitä, jääkö inhotus syntymättä armeliaan tietämättömyyden takia. (Kyllähän usein vaikkapa salakuvaaminen jää pimentoon kohteilta, mutta ei siltikään useimpien mielestä ole moraalista harjoittaa tirkistelyä ja asentaa vessoihin kameroita.) Kyse on vain siitä, etkö näe moraalista ongelmaa tai ristiriitaa omien periaatteittesi ja tämän kuvausharrastuksesi välillä? Saisiko vaikkapa sinun kiinteistöissäsi asustella, jos ei aiheuta haittaa etkä saisi koskaan tietää luvattomista asustelijoista? Tulisiko tuollainen hyväksyä - kunhan vain sinä et saa siitä tietää, eikä paikalle jää mitään paljastavia jälkiä?

[Norma Bates]

Tämä stalkkausteema asettaa kyllä mielenkiintoisia kysymyksiä siitä missä kulkee raja. Jos alkaa pitämään jotakuta ihmistä kauhean kiinnostavana, saa tietää hänen nimensä ja sitä myötä sitten googlettaa hänestä netistä kaiken mahdollisen, niin sitähän kai pidetään nykyään varsin normaalina. Mutta entä jos netistä löytää tyypistä kuvia ja tallentaa ne kaikki? Onko se jo sairasta?

Jos minä olisin löytänyt sen miehen joka vahtaa salilla minua ja jota minä vahtaan netistä, niin olisin takuulla käynyt läpi jokaikisen tiedonmurenen mitä vaan suinkin löytyy. Mutta kun ei löydy. En tiedä hänestä kuin etunimen, enkä sitäkään että onko se virallinen etunimi (jotkuthan käyttävät välinimiä kutsumanimenä), ja mitään ei kertakaikkiaan netistä löydy. Pari hänen aiempaa harrastustaankin olen saanut selville pikkulintujen avulla, mutta niitäkään googlettamalla ei löydy yhtikäs mitään. On minulla sentään yksi kuva hänestä joka napattiin meidän salilla, mutta se nyt ei ole kovin häävi kuva ja senkään avulla ei ole löytynyt yhtään mitään.

Melkein kuin koko ihmistä ei olisi olemassakaan. Ryhmän naiset välillä hölöttävät kehuvaan tai pilkalliseen sävyyn ryhmän miehistä, mutta tätä miestä ei mainita koskaan. Kukaan ei ole hänestä kiinnostunut niin millään tavalla, paitsi minä.

Enpä kai Kopekista eroa kuin siinä että minulle sattuu harvemmin kohdalle miehiä joita alan seurailemaan ja harrastamaan. Johtuneeko se sitten siitä että miehet kokevat keskimäärin naiset kauniimpina ja naisena en kovin monta miestä koe hyvännäköisenä, joten se sitten vähentää sitä kyttäämisen tarvetta.

[kertsi]

Mikä on ongelma?

Kuvan ottaminen ei ole ongelma vaan sen julkaisu. Nykyään katsos kun on tämä internet, ja kuvan julkaisu siellä voi johtaa ikäviin lopputuloksiin.

Kyllä minusta salakuvaaminen, ja kaupassa perässä kulkeminen ja seuraaminen ja väijyskely yleensäkin, ja seuraaminen kauempaa teknisiä apuväilineitä käyttäen (kiikareilla tai zoomaamalla kameralla esim.), puskista kuvaaaminen on ongelma. Itsestäni tuntuisi inhottavalta ja pelottavalta, jos joku sellaista tekisi minulle. Se loukkaisi oikeuttani yksityisyyteen ja vähentäisi turvallisuuden tunnettani. En kyllä tykkää avoimestakaan valokuvaamisesta.

Nuo tekniset apuvälineet muuten mainittiin siinä hibiscucin tänne laittamassa linkissä:
Rikoslaki ja kuvaaminen
Salakatseluksi saatetaan katsoa jo myös pelkästään ihmisten tarkkailu teknisellä välineellä, kuten esimerkiksi kiikareilla tai kameralla.

[Kopek]

Edelleen Kopek - jos sun kuvaamisen kohde kertoisi sinulle, että kokee kovaamisesi äärimmäisen epämiellyttävänä ja inhottavana, niin oletko edelleen sitä mieltä, että voisit sitä hyvin jatkaa tästä tiedota huolimatta - kunhan vain kuvattava ei kuvaamistasi huomaisi? Ettei siinä silloin olisi mitään pahaa?

Varoitan etukäteen, että vastauksessani tulee esiintymään epämukavan monta kertaa sana "kuva". En keksi tautologialle vaihtoehtoja.

Jos kävisi Safiirin esittämällä tavalla, olisin tehnyt jonkin virheen, koska tarkoitukseni on, että tuollaista ei tapahdu. Pyrin varmistamaan asian siten, että vältän ylipäätään valokuvien ottamista ihmisistä, ja jos kuitenkin otan, pyrin ottamaan ne salaa tai peitellysti salaa. Jälkimmäisellä tarkoitan sitä, että ihminen kyllä näkee minun ottavan kuvan, mutta hän ei tiedä olevansa pääkohde ja syy kuvaamiselle. En siis näennäisesti ota kuvaa hänestä, vaikka todellisuudessa otankin. Tilannekuva tapahtumasta tai ihmisryhmästä on tyypillinen esimerkki.

Jos Safiirin mainitsema asia varotoimistani huolimatta tapahtuisi, kiinnostukseni kuvien kohteeseen loppuisi, enkä edes haluaisi enää ottaa uusia valokuvia hänestä. Kokisin häneltä saamani kritiikin niin vastenmielisenä, että alkaisin tuntea negatiivisia tunteita häntä kohtaan.

Tähän väliin voisin kertoa yhden aiheeseen liittyvän tarinan, mutta nyt ei ole aikaa.

Ykkösprioriteettini kaikissa sosiaalisissa suhteissa on se, että yritän toimia niin, että en saa moitteita tai arvostelua. Olen siis hyvin varovainen ja arka tekemään yhtään mitään. Äärimmäisen huono kritiikin sietokykyni on nimittäin heikko kohtani. Sille on omat todennäköiset syynsä, joita olen joskus selittänytkin.

Ei kannata kuitenkaan innostua, koska foorumeilla olen jo tottunut mitä moninaisempaan arvosteluun ja hulluksi haukkumiseen ja kaikkeen mahdolliseen. Ja jos sitä joidenkin tiettyjen tahojen toimesta tulee jatkuvasti, se menettää teränsä, eikä tunnu enää miltään. Se on vähän kuin kotipiirissä tapahtuvaa nalkuttamista, joka menee toisesta korvasta sisään ja tulee toisesta ulos. Jos sen sijaan voimakasta kritiikkiä saa sellaiselta ihmiseltä, jota arvostaa, ja jolta sitä ei odota, se tuntuu epämukavalta. Kun kirjoitan tekstejä, mielessäni on ajatus, että enhän vain suututa sitä tai tai tätä henkilöä mielipiteelläni. Rakkikoirien haukunnasta en välitä.

Nyt siis ei ole kyse siitä, onko se laillista tai laitonta. Ei edes siitä, jääkö inhotus syntymättä armeliaan tietämättömyyden takia. (Kyllähän usein vaikkapa salakuvaaminen jää pimentoon kohteilta, mutta ei siltikään useimpien mielestä ole moraalista harjoittaa tirkistelyä ja asentaa vessoihin kameroita.) Kyse on vain siitä, etkö näe moraalista ongelmaa tai ristiriitaa omien periaatteittesi ja tämän kuvausharrastuksesi välillä?

Näistä kirjoituksistani on voinut saada väärän kuvan, että "harrastaisin" ihmisten salakuvaamista niin kuin jotain asiaa harrastetaan. Eli kulkisin kameran kanssa väijymässä ihmisiä. Ei asia tietenkään ole näin. Olen vain innokas ottamaan valokuvia lähes kaikesta mahdollisesta. Kuvat ovat tavallaan muistin jatke. Sen sijaan, että muistelisin, miltä näytti sumuinen katu Helsingissä silloin ja silloin, voin etsiä ottamani valokuvan ja katsoa siitä, miltä se katu todellisuudessa näytti. Tämä on pääasiallinen syy, miksi ylipäätään valokuvaan. Ehkä minulla pikkuriikkisen on myös taiteellista silmää. Jos näen asetelman, jonka koen olevan jotenkin kaunis tai muuten kiinnostava, otan ehkä kuvan siitä. Saatan esimerkiksi pysäyttää auton ja napata kuvia jostakin maisemasta, joka näyttää hyvältä. No, tietokoneen ruudulla se ei välttämättä näytäkään.

Saisiko vaikkapa sinun kiinteistöissäsi asustella, jos ei aiheuta haittaa etkä saisi koskaan tietää luvattomista asustelijoista? Tulisiko tuollainen hyväksyä - kunhan vain sinä et saa siitä tietää, eikä paikalle jää mitään paljastavia jälkiä?

Riippuu vähän siitä, mitä kiinteistöllä tarkoitetaan. Jos se olisi jokin epämääräinen mökki jossakin, ja jos joku todella onnistuisi majailemaan siellä niin, ettei siitä jää mitään jälkiä, enkä koskaan edes tietäisi siitä, niin en tuota asiaa kovin paljon miettisi. Miten sitä voisin miettiäkään, kun en tietäisi siitä. Sen verran jälkiä voisi kyllä jäädä, että huomaisin, että paikkaa on siivottu. Olen aika vapaamielinen näissä asioissa. Yleensä luvattomat vierailijat särkevät ja varastavat, joten virailija, joka ei tekisi näin, olisi sivistynyt poikkeus.

Jos olisi kyse asunnostani tai jostakin muusta hyvin "privaatista" paikasta, silloin en tietenkään pitäisi siitä, että siellä on käynyt luvattomia vieraita, olivatpa he jättäneet jälkiä tai ei. Aikaisemmin esittämäni periaate omistusoikeuden loukkaamattomuudesta pätee tähän. Jos omistan talon ja pidän ovia lukossa, se on merkki siitä, että en halua, että sinne mennään, tiedänpä asiasta tai en. Jos huomaan, että joissakin hallinnassani olevissa paikoissa on käyty, ei se tunnu erityisen mukavalta, koska yleensä vierailun jäljet ovat negatiivisia. Monesti on vielä niin, että ensiksi käydään paikalla särkemässä jotain vähän ja ikään kuin jättämässä merkki, että pian tullaan uudestaan ja silloin pannaa kaikki matalaksi. Joten varauduhan siihen.

Haluan vielä lopuksi alleviivata sitä, että en ota usein kuvia ihmisistä, ja edellä mainitsemani tapaukset ovat ehkä sellaisia, joita on ollut kerran elämässä, tai joita ei ole ollut kertaakaan, mutta hypoteettisena ajatuksena sellainen voisi olla. Tässä keskustelussa on päässyt syntymään mielikuva, että olisi jokin perverssi salakyttääjä kameran kanssa. Jonkun tiukkapipon mielestä voin tietysti olla, mutta omasta mielestäni en. Jos koko kuvakokoelmani katsottaisiin läpi, en usko siitä syntyvän vaikutelmaa salakuvaajasta. Tuntemattomia ihmisiä esittävät kuvat edustavat äärimmäisen pientä osaa kaikista kuvistani.

Äh, miten monesti tuossa joutui käyttämään sitä yhtä k-sanaa, mistä alussa varoitin.

[hibiscuc]

Kopek yrittää lakaista maton alle salakuvaus- ja salakyttäystaipumuksensa, mitkä näyttävät minusta perversseiltä harrastuksilta. Hän pyrkii selittelemään tekojaan viattomiksi, mutta ei onnistu yrityksissään. Ensin hän kuvailee laveasti salaa kuvaamisiaan ja salaa seuraamisiaan, mutta sitten näkee paljon vaivaa kiillottakseen kilpeänsä. Jos oikein muistan, niin hän kuvasi joskus julkisesti mustaa afrikkalaista ja "paskoi sitten housuihinsa" pelosta jäykkänä ja pinkoi karkuun.

Minusta Kopekin kannattaisi lopettaa turha nolo villaisella paineleminen ja ottaa vastuu sairaista tekemisistään. Epäilen kyllä, ettei Kopekissa ole munaa lakata selittelyään ja rehdisti kantaa vastuutaan vastenmielisistä puuhistaan. Hän on jo moneen kertaan jäänyt tällä foorumilla jyrän alle ja vaikuttaa siltä, ettei palstalla ole kuin yksi Kopekin hengenheimolainen. Minun ei tarvitse tuon jäsenen nimimerkkiä paljastaa, sillä jokainen vähänkin arvostelukykyinen tietää, ketä tarkoitan.

[kertsi]

Saisiko vaikkapa sinun kiinteistöissäsi asustella, jos ei aiheuta haittaa etkä saisi koskaan tietää luvattomista asustelijoista? Tulisiko tuollainen hyväksyä - kunhan vain sinä et saa siitä tietää, eikä paikalle jää mitään paljastavia jälkiä?

Jos olisi kyse asunnostani tai jostakin muusta hyvin "privaatista" paikasta, silloin en tietenkään pitäisi siitä, että siellä on käynyt luvattomia vieraita, olivatpa he jättäneet jälkiä tai ei. Aikaisemmin esittämäni periaate omistusoikeuden loukkaamattomuudesta pätee tähän. Jos omistan talon ja pidän ovia lukossa, se on merkki siitä, että en halua, että sinne mennään, tiedänpä asiasta tai en.

Ymmärrätkö, miksi jostakusta naisesta voi tuntua erittäin epämiellyttävältä pelkkä ajatuskin, että häntä seurataan, häntä väijytään kaupan hyllyjen takaa, ja salakuvataan pusikosta tms.?

En tiedä muista naisista, mutta itse liitän väijymisen ja seuraamisen ja salakuvaamisen esimerkiksi puskaraiskaajiin ja itsensäpaljastajiin, joita sietääkin varoa.  Näissä on jotain samaa, jota en osaa pukea sanoiksi. Ehkä sellainen mies jotenkin kuvittelee, että hänellä on oikeus tehdä naiselle mitä vaan (mistä mies saa seksuaalista mielihyvää?), tai ehkä hän ei osaa samastua naisen kokemukseen, tai ehkä hän ei vaan välitä naisen kokemuksesta?

[safiiri]

Voitko Kopek ymmärtää ajatuksen, että tuo sinun kuvaamisesi - vaikka se ei koskaan paljastuisi kohteellesi - voi tuntua täysin samanlaiselta privaattiin luvatta tunkeutumiselta kuin sinulle se, että joku kävisi tutkimassa sinun asunnossasi tavaroistasi? Tämä ehkä tuntuu miehelle vieraalta ajatukselta, mutta naisille ymmärrettävältä siksi, että aika monella naisella on kokemus siitä, että he tosiaan jatkuvasti ovat tällaisen miehisen tarkkailun ja arvioivan katseen alla. Se myös paljastuu usein, koska niin moni mies ei malta olla kommentoimatta, viheltelemättä, huutelematta tai jopa tekemättä ehdotuksia tai kourimatta. Siksi uumoilen, että naisille tuollainen kuvaaminen yhdistyy tähän tavanomaiseen ja liian yleiseen henkilökohtaisten rajojen luvattomaan ylittämiseen ja siksi myös näyttäytyy varsin epämiellyttävänä ja inhottavana. Jopa siten, että kun kerrot tällaista harrastavasi, tulee heille mahdollisesti ikävä tunne siitä, että tästedes täytyy tällainenkin mahdollisuus ottaa huomioon. Että jopa tietoisuus tällaisten kuvaajien olemassaolosta tekee olon epämiellyttäväksi. Vähän samaan tapaan kuin sinulle tulee poliiseista inha olo, vaikka he eivät sinua varsinaisesti tarkkailisikaan juuri.

Tälla kaikella en nyt tavoittele mitään "lopeta heti" -käskyä, vaan pohdin tätä täysin periaatteellisen moraalisen kysymyksen kannalta. Kun itselleni nimittäin tuo harrastuksesi kyllä näyttäytyy sen moraalin vastaisena, johon itse esitit uskovasi.

[kertsi]

^ Tuo kuvaus osui paremmin maaliin, ja oli täsmällisempi ("he tosiaan jatkuvasti ovat tällaisen miehisen tarkkailun ja arvioivan katseen alla") kuin oma jonkin verran ontuva vertaukseni puskaraiskaajiin ja itsensäpaljastajiin.

[Renttu]

Te olette käsittäneet nyt ihan väärin.

Siitä käytetään termiä fetissi. Koittakaa nyt muistaa että näinä päivinä kaikki käy - eihän Kopekin salakuvaaminen vahingoita ketään, eihän!

Sen sijaan, että Kopekin tarvitsee mitenkään selitellä taipumuksiaan, hänen kannattaa osallistua ensi vuonna ylpeästi Prideen, ja saada ihmiset tiedostamaan kuvaamisensa täysin viaton luonne.

Lisäksi tarvittaisiin mainoksia, tv-sarjoja ja elokuvia, joissa tirkistelijät ja salakuvaajat esitetään mahdollisimman fantsussa valossa. Kaikissa sarjoissa tarvitaankin nyt kiintiöhahmoksi tirkistelijä, joka olisi kuitenkin samalla se kaikkein huumorintajuisin ja tunneälykkäin tyyppi, sympaattisista sympaattisin. Todellinen persoona.

Mainoksiin tirkistelijöitä pitää ehdottomasti ujuttaa, ja lisätä niihin sitten heitä voimaannuttavia piilomerkityksiä - Wink wink, läpällä silmää iskien! Mepäs ei ihan tavallisia ollakaan, vaan parempia ja trendikkäämpiä kuin noi tylsät tavikset!

Oscarit voittava suurtuotanto kertoisi kahdesta traagisesta salakuvaajasta joita vain väärinymmärretään tahoillaan, ja joiden zoomit eivät koskaan kohtaa. Laadittaisin niin leukaa väpisyttävä käsis ja päärooleihin niin huippunäyttelijät, että ihmiset kokisivat kahmalotolkulla myötätuntoa, esityksen päätteeksi leffateatterin pihamaalla muodostettaisiin halirinkejä, teinitytöillä olisi näiden fanijulisteita seinillä ja jokainen joka vähänkään kehtaisi kyseenalaistaa salakuvaajat ja tirkistelijät, tuomittaisiin ostrakismukseen ja kolmeen erilaiseen hirsipuuhun.

Hävetkää te, sillä tirkistelijät ja salakuvaajat ovat erityisihmisiä jos ketkä! Ne on kaikkein kivoimpia lutupuppanoita - ja toisaalta niiden joukossa on ollut väärinymmärrettyjä maailmanluokan neroja! Suvaitkaa, saatanan kapeakatseiset syrjijät ja rasistit!

[safiiri]

Te olette käsittäneet nyt ihan väärin.

Siitä käytetään termiä fetissi. Koittakaa nyt muistaa että näinä päivinä kaikki käy - eihän Kopekin salakuvaaminen vahingoita ketään, eihän!

Sen sijaan, että Kopekin tarvitsee mitenkään selitellä taipumuksiaan, hänen kannattaa osallistua ensi vuonna ylpeästi Prideen, ja saada ihmiset tiedostamaan kuvaamisensa täysin viaton luonne.

Lisäksi tarvittaisiin mainoksia, tv-sarjoja ja elokuvia, joissa tirkistelijät ja salakuvaajat esitetään mahdollisimman fantsussa valossa. Kaikissa sarjoissa tarvitaankin nyt kiintiöhahmoksi tirkistelijä, joka olisi kuitenkin samalla se kaikkein huumorintajuisin ja tunneälykkäin tyyppi, sympaattisista sympaattisin. Todellinen persoona.

Mainoksiin tirkistelijöitä pitää ehdottomasti ujuttaa, ja lisätä niihin sitten heitä voimaannuttavia piilomerkityksiä - Wink wink, läpällä silmää iskien! Mepäs ei ihan tavallisia ollakaan, vaan parempia ja trendikkäämpiä kuin noi tylsät tavikset!

Oscarit voittava suurtuotanto kertoisi kahdesta traagisesta salakuvaajasta joita vain väärinymmärretään tahoillaan, ja joiden zoomit eivät koskaan kohtaa. Laadittaisin niin leukaa väpisyttävä käsis ja päärooleihin niin huippunäyttelijät, että ihmiset kokisivat kahmalotolkulla myötätuntoa, esityksen päätteeksi leffateatterin pihamaalla muodostettaisiin halirinkejä, teinitytöillä olisi näiden fanijulisteita seinillä ja jokainen joka vähänkään kehtaisi kyseenalaistaa salakuvaajat ja tirkistelijät, tuomittaisiin ostrakismukseen ja kolmeen erilaiseen hirsipuuhun.

Hävetkää te, sillä tirkistelijät ja salakuvaajat ovat erityisihmisiä jos ketkä! Ne on kaikkein kivoimpia lutupuppanoita - ja toisaalta niiden joukossa on ollut väärinymmärrettyjä maailmanluokan neroja! Suvaitkaa, saatanan kapeakatseiset syrjijät ja rasistit!

Voi Renttu sä nyt TAAS ymmärrät tän ihan väärin. Kyse - kutensiis juuri kirjoitin - kyse ei ole sen pohtimisesta, saako Kopek kuvata vai ei. Kyse oli sen pohtimisesta, miten tuo kuvaaminen on linjassa hänen oman moraalinsa kanssa. Siis sen, jonka hän viestissään luonnehti. Kai nyt sentään sinäkin Renttu ymmärrät, ettei Kopekin moraali välttii ole kaikkien suvaitsevaisten ja sallivien yhteinen ja jaettu moraali?

[Renttu]

Ai niin, muzakki ja muoti tietysti.

Kai meidän on nyt helppo olla samaa mieltä siitäkin, että mitä surkein pop-musiikkikin muuttuu kuin taikaiskusta trendikkääksi, tuoreeksi ja sielukkaaksi, kunhan sen vain on tehnyt joku aito tirkistelijä tai salakuvaaja? Joka muuta väittää, on vain suvaitsematon juntti ja sontavarvas!

Bonuksia ropisee, jos tuottajakin on jompaa kumpaa/molempia. Suurtirkistelijä, taiteilijanimi "Peeping Tom" on tuottanut jälleen uuden kesähitin, My cam ain´t flashing for you no more. Sitä soitetaan joka paikassa: kersat käyttivät sitä ala-asteen päättymisen kesälomakappaleena, kaduilla vastaan tulevat ihmiset rallattavat sitä, perkele nuoret äidit hyräilevät sitä kehtoihin lapsilleen! Niin hyvä se biisi on! Se ei olekaan mikä tahansa pop-venkutus, se on tirkistelijöiden tekemää ja tuottamaa!

[Xantippa]

Renttu tässä nyt demoaa, miten paljon häntä homot häiritsevät, erityisesti menestyvät homot. Rentulla on vaikeuksia ymmärtää, mitä eroa on sillä, että tehdään jotain verrattuna siihen, että tehdään jollekin jotain.

T: Xante