Tällaisia ovat pahikset

[Kopek]

loiventaminen satunnaiseksi turistikuvaamikseksi, jossa nyt sattumalta näkyy maisemassa ihmisiä, on se, mikä itseäni ärsyttää. Kuvat on selkeästi otettu tietyssä tarkoituksessa myöhemmin katseltaviksi,eikä se tarkoitus todellakaan ainakaan minua, tuskin montaa muutakaan naista, ilahduta.

Tietystihän Kopek ei itse arvioi naista s-kirjaimella alkavilla sanoilla, ei, sen tekisi joku toinen. Toivotaan sentään, että tämä toinen ei ole ollut arvioimassa.

T: Xante

En muista muita tapauksia, joissa olisin ottanut tuollaisen kuvasarjan. Tuo ihminen vain alkoi kiinnostaa minua, kun hän käveli kaupassa vastaani ja hymyili minulle. Koska näin hänet niin lyhyen aikaa, että en oikein ehtinyt rekisteröidä häntä mieleeni (kasvomuistini on olematon), halusin saada kuvia muistoksi siitä, mikä tuossa ihmisessä oikein oli, että koin hänet kiinnostavana. Ja tässä tarkoituksessa menin odottamaan kameran kanssa. En edes muistanut, minkä näköinen hän oli, ja millaiset vaatteet hänellä oli, joten otin vahingossa muutaman kuvan vääristä ihmisistä, joita tuli kaupan ovesta. Tunnistin tietysti lopulta oikean, kun hän ilmestyi. Olin niin kaukana, että hän ei nähnyt kuvaamistani.

Olkoon moralistit mitä mieltä hyvänsä, en myönnä tehneeni pahaa tuolle ihmiselle, koska toiminnastani ei ollut mitään seurauksia hänelle. Otin kuvat ainoastaan itselleni muistoksi, enkä enää edes löytänyt niitä kovalevyiltäni, kun etsin. Tapauksesta lienee kymmenisen vuotta.

Ehkä islamilainen kokopeittävä vaatetus pitäisi ottaa Suomessakin yleiseen käyttöön. Näin naiset voisivat kulkea rauhassa miesten katseilta. Nythän joku puiston penkillä istuva iljettävä ukko voi vapaasti tarkkailla puistossa olevia naisia ja arvioida heitä seksuaaliobjekteina ja ehkä vielä jotain pahempaakin.

Tirkistelyharrastukseen muuten perehdyin aikoinaan työväenluokkaisten poikien opastamana. Ei kyseistä asiaa harrastettu kauppiaiden ja opettajien ja muiden keskiluokkaan kuuluvien perheiden poikien keskuudessa. En pidä satunnaista torivalokuvaamista kuitenkaan minään tirkistelynä.

[Xantippa]

^

Ei, minulla on parempi idea. Miehille pakolliseksi päähine, joka estää näkökyvyn muutoin, paitsi hyvin kapealta alalta eteenpäin. Sanomattakin on selvää, että kiellettyä tietysti miehiltä olisi pitää hallussaan mitään sellaista välinettä, jolla ympäristöään voi kuvata. Sanotaanpa vaikka, että jos mies tavataan kodin ulkopuolella ilman päähinettä tai vastaavasti kuvaukseen pystyvä laite mukanaan, rapsahtaa kunnon sakot. Tätä varten tietysti valvomaan erillinen poliisiyksikkö.

Ja tämä koskee miehiä tietenkin kaikissa yhteiskunnallisissa luokissa, ei vain niitä halveksittavia "alaluokkaisia".

T: Xante

[kertsi]

Tietenkään kuvien ottaminen vaatteet päällä olevasta ihmisestä julkisella paikalla ei ole mitenkään verrattavissa teon moittavuuden osalta edellä kuvattuu keissiin. Mutta idea on sama. Jos uhri ei tiedä, että häntä on kohdeltu kaltoin, häntäkö ei sitten ole muka kohdeltu kaltoin?

Millä kriteereillä kaltoin kohtelu edellä esitetyssä tapauksessa näytetään toteen?

Mitä väliä sillä on? Kaltoinkohtelua joko tapahtuu tai ei tapahdu, mutta se ei edellytä toteennäyttämistä. Edellyttääkö kaltoinkohteluksi määritteleminen siis mielestäsi sen, että se voidaan näyttää toteen? Aina? Myös edellä kuvatunlaisen koomapotilaan tapauksessa? Myös siinä tapauksessa, että sinulle on tehty henkistä väkivaltaa, jota on hankalampi näyttää toteen kuin fyysistä väkivaltaa? Esimerkiksi ajettu perhe yön selkään. Ei siitä jäänyt fyysisiä merkkejä tai todisteita, mutta silti se kertomasi mukaan tuntui pahalta.

[safiiri]

loiventaminen satunnaiseksi turistikuvaamikseksi, jossa nyt sattumalta näkyy maisemassa ihmisiä, on se, mikä itseäni ärsyttää. Kuvat on selkeästi otettu tietyssä tarkoituksessa myöhemmin katseltaviksi,eikä se tarkoitus todellakaan ainakaan minua, tuskin montaa muutakaan naista, ilahduta.

Tietystihän Kopek ei itse arvioi naista s-kirjaimella alkavilla sanoilla, ei, sen tekisi joku toinen. Toivotaan sentään, että tämä toinen ei ole ollut arvioimassa.

T: Xante

En muista muita tapauksia, joissa olisin ottanut tuollaisen kuvasarjan. Tuo ihminen vain alkoi kiinnostaa minua, kun hän käveli kaupassa vastaani ja hymyili minulle. Koska näin hänet niin lyhyen aikaa, että en oikein ehtinyt rekisteröidä häntä mieleeni (kasvomuistini on olematon), halusin saada kuvia muistoksi siitä, mikä tuossa ihmisessä oikein oli, että koin hänet kiinnostavana. Ja tässä tarkoituksessa menin odottamaan kameran kanssa. En edes muistanut, minkä näköinen hän oli, ja millaiset vaatteet hänellä oli, joten otin vahingossa muutaman kuvan vääristä ihmisistä, joita tuli kaupan ovesta. Tunnistin tietysti lopulta oikean, kun hän ilmestyi. Olin niin kaukana, että hän ei nähnyt kuvaamistani.

Olkoon moralistit mitä mieltä hyvänsä, en myönnä tehneeni pahaa tuolle ihmiselle, koska toiminnastani ei ollut mitään seurauksia hänelle. Otin kuvat ainoastaan itselleni muistoksi, enkä enää edes löytänyt niitä kovalevyiltäni, kun etsin. Tapauksesta lienee kymmenisen vuotta.

Ehkä islamilainen kokopeittävä vaatetus pitäisi ottaa Suomessakin yleiseen käyttöön. Näin naiset voisivat kulkea rauhassa miesten katseilta. Nythän joku puiston penkillä istuva iljettävä ukko voi vapaasti tarkkailla puistossa olevia naisia ja arvioida heitä seksuaaliobjekteina ja ehkä vielä jotain pahempaakin.

Tirkistelyharrastukseen muuten perehdyin aikoinaan työväenluokkaisten poikien opastamana. Ei kyseistä asiaa harrastettu kauppiaiden ja opettajien ja muiden keskiluokkaan kuuluvien perheiden poikien keskuudessa. En pidä satunnaista torivalokuvaamista kuitenkaan minään tirkistelynä.

No jos kuvaamisessasi ei mielestäsi ole mitään pahaa, eikä se haittaa kuvattavaa, millään tapaa, niin miksi ihmeessä sen pitää pysyä salassa? Mikset päinvastoin tee sitä avoimesti ja siten, että kuvaaminen varmasti käy kohteelle ilmi? Minusta ei ole kovin loogista ajatella, että teon moitittavuus perustuu sen paljastumiseen. Saako toisen päiväkirjaa lukea, jos ei jää siitä kiinni? Onko se moraalisesti täysin hyväksyttävää?

[MrKAT]

Kopekin erilainen moraali olisi tiivistettynä ehkä tämä:
  "Saan ajaa ylinopeutta, kuvata naisihmisiä albumiini nettiin, jne ... niin kauankuin siitä ei ole vahinkoa muille".

Mutta se on potentiaalisesti riski ja uhka näille sivullisillekin. Muuten, tätähän  voisi jatkaa:

  "Saan tehdä kemian kokeita kerrostaloasunnossani (olenhan jo kuukausia tehnyt nitroglyseriiniä ja taistelukaasu klooria pieniä määriä), saan "ampua" 100 W teholaserilla kerrostalon ikkunasta... niin kauan kuin ei ole vahinkoa muille. (Ei tähän mennessä ole ollut eikä kukaan vielä valittanut fyysisisestä kosketuksesta)."
  "Saan salakuunnella ja nauhoittaa tavisnaapureideni puheita supertehokkaalla omatkoisella elektronimikrofonilla, ja laittaa niistä näytteitä nettiin"... "tästä valittajat on yksityisyysuskonnon uhriutujia vaikkeivät kärsi oikeesti".

Mutta tulevaisuudessa kuvaani netissä voidaan käyttää minua vastaan. Tietosysteemien kehittyessä viattomista ja vaarattomista kuvista ja näytteistä tulee vaarallisia niille jotka haluavat pitää ääntä jostain mutta haluavat olla nimettöminä koska saavat vaarallisia vihollisia.

[MrKAT]

Palsanmäet nettihuijauksen kohteena - Heli raivona: "Minä en ole sijoittanut heidän kauttaan!"
Eilen klo 19:05
Aki ja Heli Palsanmäen kuvat päätyivät nettihuijareiden käsiin.
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/977600aa-566b-47f5-b4f4-cc6c06077edb

Noi on julkkiksia, näitä tapauksia on useita (uutistoimittaja Matti Rönkäkin oli samassa liemessä).
Seuraavaksi  huijarit etsii naamoiksi niitä Kopekin kuvaamien tapauksia, kauniimpia taviksia, joiden on julkkiksia vaikeampi saada ääntään kuuluviin jos joutuvat uhreiksi. (Taviksillakin myydään luvallisesti lehtimainoksissa kaiken maailman pillereitä ym).

[Norma Bates]

Tunnen henkilön joka oli sitä mieltä että saa tehdä mitä vaan kunhan ei jää kiinni. Hänellä oli sitten tapana tonkia itse tuntemansa toisen henkilön kamoja, ja sitä kautta havaitsi että tämä toinen henkilö keräilee alastomien naisten, miesten ja lasten kuvia.

Oma äitini puolestaan luki päiväkirjaani. Tämä kävi ilmi niin että hän oli ihan itse sutannut yli päiväkirjaani sanan "rääkyy" kun kuvailin sisarukseni itkeskelyjä, ja kirjoittanut päälle "itkee". Kun ihmettelin hänelle tätä asiaa, hän väitti että kirja avautui itsekseen juuri siitä kohtaa.

Lapsena en osannut olla niin fiksu että olisin kysynyt että ihan itsekseenkö se kirja myös lennähti sieltä kaapista ulos hänen eteensä.

En tiedä mitä hän odotti saavansa lukea. Minulla oli aikas tylsät jutut, lukuunottamatta ehkä sitä että olin eräässä vaiheessa ihastunut yhteen poikaan. En muista mitä hänestä horisin, tuskin kovin kummoisia.

[Hippi]

Minun äitini osti minulle päiväkirjan, jotta saan siihen purkaa asioitani, jos joku painaa mieltä tai ei halua jostain puhua muille. Kirjoittaminen kuulemma auttaa. Epäluulo äitini tarkoitusperiä kohtaa oli jo aiemmin sattuneiden juttujen vuoksi virinnyt, joten parin tyhjänpäiväinen "rakas päiväkirja" -jutun jälkeen olin jo saanut salalukijan kiinni siitä, että päiväkirjan väliin laittamani ansa oli mystisesti hävinnyt. Sen jälkeen viimeinen kirjoitukseni päiväkirjaan oli tikkukirjaimin kirjoitettu "haista paska".

Myös kirjeet luettiin. Tuohon aikaan vielä kirjoiteltiin kirjeitä, joita posti kuljetti. Osa niistä oli yhdentekeviä joiltain kirjeenvaihtopalstalta poimittuja kirjeenvaihtokavereiden kirjeitä, mutta yksi kirjekaveri oli merkityksellinen. Tämä yksi sitten kirjoitti englanniksi juurikin salalukijoiden varalta. Itse teosta sain äitini kiinni, kun hänen sisarensa kirjettä suomensi äidilleni kahvipöydän ääressä. Olkoonkin, että tuo kirjetuttavuus ei ollut ehkä kaikkein sopivin 14v tytölle, mutta taaskaan ei luotettu siihen, että kanssani olisi voinut asiasta puhua. Kirjeenvaihto päättyi ja niin päättyi puhevälit äitini kanssa kuukausiksi.

Olihan se todella opettavaista, miltä tuntuu tuollainen selän takana hääriminen, suoranainen valehtelu (muka hyvää tarkoittaen) ja se, että lapsen kykyyn keskustella asioista ei luotettu pätkääkään. Tiesin ainakin miten en tee omille tuleville lapsilleni.

Kyllä minusta sellainen äiti on pahis, johon ei lapsi voi kaikissa asioissa, vaikeissakin, luottaa.

[Kopek]

No jos kuvaamisessasi ei mielestäsi ole mitään pahaa, eikä se haittaa kuvattavaa, millään tapaa, niin miksi ihmeessä sen pitää pysyä salassa?

Kai syy on käynyt ilmi jo tällä foorumillakin. Kun jo pelkästä kertomisesta, että on tehnyt jotain, saa pahiksen leiman, niin haluaako silloin jäädä kiinni itse teossa. Joku Xantippa tai safiiri tai (tähän pitkä lista nimiä) saattaisi tulla huomauttamaan. Vaikka kuvaaminen olisi kuvaajan näkökulmasta katsottuna täysin viatonta, nykyinen ilmapiiri on sellainen, että ihmisille tulee mieleen kaikenlaista kieroa kuten, että mustasukkainen aviomies kyttäilee vaimoaan, tai sarjamurhaaja vakoilee tulevaa uhriaan, tai mitä nyt kenellekin tulee mieleen.

On viimeksi käynyt Pietarissa vuonna 2005. Olin siellä tyttäreni kanssa. Kun eräällä rautatieasemalla otin pienellä kameralla yleiskuvan asemasta sisältä, kaukaa tapahtuman nähnyt poliisi tuli huomauttamaan, että ei saa kuvata. Totalitarismin perintö oli ex-Neuvostoliitossa vielä niin vahva, että kuvauskielto oli monin paikoin normi.

Ajattelutapa on muuttunut radikaalisti muutamien viimeisten vuosikymmenien aikana. Kun ennen yleinen periaate oli se, että ihmisestä saa ottaa kuvan, jos hän ei erikseen kiellä sitä, nykyinen periaate on se, että ihmisestä EI saa ottaa kuvaa, ellei hän erikseen salli sitä. Eli lupa pitää kysyä.

Albumissani on kymmeniä ihmisiä esittäviä valokuvia ajalta, jolloin olin Englannissa. Yhdeltäkään kuvattavalta en kysynyt lupaa, eikä sellainen olisi käynyt edes mielessäni. Tähtäsin vain kameralla ja painoin nappia. Kuvista näkee, ettei yhdenkään ihmisen ilme ole sellainen, että hän olisi paheksunut kuvan ottamista. Päin vastoin ihmiset "poseeraavat" ja hymyilevät.

Kun innokkaana harrastelijavalokuvaajana on tottunut tuollaisen sallivaan ajattelutapaan ja ottanut siinä hengessä tuhansia kuvia, on vaikea totuttautua nykyiseen totalitaristiseen ideaan, että ainoastaan poliisi saa kuvata. Minustakin on etsintäkuulutuskuva poliisin arkistossa, ellei sitä ole jo hävitetty. Eikä lupaa kysytty.

On jonkinlainen paradoksi, että samaan aikaan, kun maailmassa on enemmän kameroita kuin koskaan aikaisemmin, valokuvaaminen on kielletympää kuin koskaan aikaisemmin.

Valokuvaamisen mahdollinen haitta kuvattavalle henkilölle ei tule kuvasta itsestään vaan henkilön tietoisuudesta, että joku kuvasi hänet. Ihminen alkaa miettiä asiaa ja ajatella, liittyykö kuvaamiseen jotain katalaa. Kun valokuvan ottaa salaa, siitä ei ole haittaa kuvattavalle henkilölle, mutta ei myöskään ulkopuolisille mielensäpahoittajille, jotka saattaisivat nähdä tapahtuman. Salakuvaamisen motiivi on siis olla aiheuttamatta kenellekään mielipahaa tai haittaa. Toinen motiivi on tietysti olla aiheuttamatta itselleen haittaa siinä muodossa, että joku yleisnärkästyjä tulisi narisemaan asiasta.

Jos ihmisestä ottaisi kuvan niin, että hän huomaa sen, hän saattaisi harmistua asiasta. Hänelle siis ehkä aiheutuisi kuvaamisesta jonkinlainen henkinen haitta. Mutta jos kuvan ottaa salaa, ihminen ei närkästy, eikä kuvaamisesta siten ole hänelle haittaa.

Tuossa syitä salaa kuvaamiselle.

Epäilen, että nykyisessä yksityisyyden suojaa korostavassa ajattelussa ei ole kyse yksilöiden suojaamisesta, vaan ajattelupa liittyy jotenkin valvonnan ja kontrollin ja totalitarismin lisääntymiseen yhteiskunnassa. Luomalla yleinen salailun ilmapiiri korostetaan niiden ihmisten valtaa, joilla on monopoli salaisuuksiin.

[Norma Bates]

Taisi olla sama juttu tuossa kirjoittelussa meillä. Laitoin kv-ilmoituksen lehteen ja muutama poika vastasi. Itse vastasin ainakin yhdelle ja äiti valitti yhdestä toisesta että miksen ollut hänelle kirjoittanut. Oli siis ne kirjeet lukenut ja tehnyt oman valintansa kuka olisi ok.

En usko hetkeäkään että kysymys oli suojelunhalusta. Kyse oli siitä että äiti ei ymmärtänyt että lapsilla voisi olla oma elämä ja oma minuus. Jotkut hänen omat touhunsa olivat varsin lapsellisia, mutta ei nyt tässä enempää siitä.

[Norma Bates]

Kopek, selfiekuvaamisen tultua muotiin ihmiset haluavat näyttää hyvältä. Ei se kaikkia välttämättä kauheasti ilahduta ajatella että hetkellä jolloin on täysin seinästä revityn näköinen tulee joku ja ottaa kuvan. Ja jos ihmisestä tuleekin jonkin sortin julkkis, niin se "veikeä" kuva jossa satut näyttämään apinalta pomppaa vaikka vuosien päästä mediaan.

Hymy-lehdessähän on näitä vähemmän mairittelevia kuvia aina lehden alussa.

En osaa ottaa kantaa siihen saako kuvata vai ei, mietin vain tuota yhtä syytä minkä takia joillekuille voi tulla tarvis tunkea kamera kuvaajan ahteriin.

[Hayabusa]

On jonkinlainen paradoksi, että samaan aikaan, kun maailmassa on enemmän kameroita kuin koskaan aikaisemmin, valokuvaaminen on kielletympää kuin koskaan aikaisemmin.

Taiteilija Banksy kertoi asian hyvin samalla tavalla.


Itse yritän välttää tunnistettavien vieraiden ihmisten joutumista kuviini. He yleensä enemmän häiritsevät kuin rakentavat kuvaa. Joskus tokin ihmiset antavat kuvaan niin paljon sisältöä, että heidän läsnäolonsa tekee kuvasta paremman kuin ilman heitä. Joku torikuva esimerkiksi. Silloin ihmisten massa on se juttu, eikä joku yksittäinen sivullinen. Jos tällöin kuvaan jotakuta erityisesti, hän on kyllä hyvinkin tuttu.

[safiiri]

No jos kuvaamisessasi ei mielestäsi ole mitään pahaa, eikä se haittaa kuvattavaa, millään tapaa, niin miksi ihmeessä sen pitää pysyä salassa?

Kai syy on käynyt ilmi jo tällä foorumillakin. Kun jo pelkästä kertomisesta, että on tehnyt jotain, saa pahiksen leiman, niin haluaako silloin jäädä kiinni itse teossa. Joku Xantippa tai safiiri tai (tähän pitkä lista nimiä) saattaisi tulla huomauttamaan. Vaikka kuvaaminen olisi kuvaajan näkökulmasta katsottuna täysin viatonta, nykyinen ilmapiiri on sellainen, että ihmisille tulee mieleen kaikenlaista kieroa kuten, että mustasukkainen aviomies kyttäilee vaimoaan, tai sarjamurhaaja vakoilee tulevaa uhriaan, tai mitä nyt kenellekin tulee mieleen.

En mä keltään sivulliselta kehottanut kysymään, vaa juuri siltä kuvauksen kohteelta. JOS hän asiasta kuullessaan alkaa pohtia esittämiäsi skenaarioita tai tuohtuu muutoin, niin lienee aika selvää, että hän kokee kuvaamisen itselleen haitaksi. Jolloin siis päädytään pohtimaan sitä, eikö tuo kuvattava juurikin ole se, jolta kuvaamisen haitallisuutta pitää kysyä. Aika usein ja monessa MUUSSAKIN asiassa ajatellaan, ettei hyötyjä ole se taho, jolta mahdollinen haitallisuus tarkistetaan, vaan se, jota jollain tapaa hyödynnetään.

Valokuvaamisen mahdollinen haitta kuvattavalle henkilölle ei tule kuvasta itsestään vaan henkilön tietoisuudesta, että joku kuvasi hänet. Ihminen alkaa miettiä asiaa ja ajatella, liittyykö kuvaamiseen jotain katalaa. Kun valokuvan ottaa salaa, siitä ei ole haittaa kuvattavalle henkilölle, mutta ei myöskään ulkopuolisille mielensäpahoittajille, jotka saattaisivat nähdä tapahtuman. Salakuvaamisen motiivi on siis olla aiheuttamatta kenellekään mielipahaa tai haittaa. Toinen motiivi on tietysti olla aiheuttamatta itselleen haittaa siinä muodossa, että joku yleisnärkästyjä tulisi narisemaan asiasta.

Ei se noin mene. Nimenomaan sinä et ole se, joka voi arvioida, onko kyse haitallisesta toiminnasta vai ei. Etkä voi myöskään päätellä, etteikö ihmiselle aiheutuisi haittaa kuvaamisesta, jos hän ei siitä saa tietää. Juuri sitähän olen yrittänyt sulle selittää. Kyllä toisen päiväkirjan lukeminen on haitta, vaikka hän ei koskaan saisi sitä tietää. Samoin salakatselu silloinkin, jos se jää paljastumatta. haitta ei synny asian paljastumisesta, vaan se haitta on olemassa jo ennen sitä - mikäli ihminen näin itse toteaa. Voihan asiaa myös kysyä. Veikkaan, että ainakaan kattavasti et tule saamaan (varsinkaan naisilta) vastauksia, että kuvaaminen ei heitä haittaa kunhan se vain pysyy salassa.

Jos ihmisestä ottaisi kuvan niin, että hän huomaa sen, hän saattaisi harmistua asiasta. Hänelle siis ehkä aiheutuisi kuvaamisesta jonkinlainen henkinen haitta. Mutta jos kuvan ottaa salaa, ihminen ei närkästy, eikä kuvaamisesta siten ole hänelle haittaa.

Tuossa syitä salaa kuvaamiselle.

Niin. Juuri tuossa siis kerrot jopa tietäväsi hyvin, että kuvaaminen haittaa kohdetta. Se, että teet sitä silti salaa, on vallankäyttöä. Eli harrastat jotain sellaista, jota kovasti muiden tekemänä - vaikkapa poliisin - paheksut hyvinkin voimakkaasti. Sinä otat tuossa itsellesi yksipuolisella päätöksellä vallan asissa, joka oikeastaan kohdistuu toiseen ihmiseen. Käytät valtaasi hyödyntää häntä omiin tarkoituksiisi ja viet häneltä mahdollisuuden vaikuttaa asiaan, koska et paljasta toimintaasi, et kysy lupaa siihen. Vallankäyttöä, jka perustuu siihen, että pystyt noin tekemään, eikä kohteellasi ole mitään mahdollisuutta valita, haluaako tulla kuvatuksia vai ei.

Epäilen, että nykyisessä yksityisyyden suojaa korostavassa ajattelussa ei ole kyse yksilöiden suojaamisesta, vaan ajattelupa liittyy jotenkin valvonnan ja kontrollin ja totalitarismin lisääntymiseen yhteiskunnassa. Luomalla yleinen salailun ilmapiiri korostetaan niiden ihmisten valtaa, joilla on monopoli salaisuuksiin.

Höpsis. Sinulle tuo oma pieni valta-asemasi maistuu, joten selittelet, miksi oikeastaan tuo omavaltaisuutesi on ihan ok. Nykyisin on ok kerätä ihmisistä tietoa, mutta - heidän pitää saada tietää, että tietoa kerätään, tietää mihin tietoa kerätään ja kuka sitä saa tutkia ja käyttää, saada itse tarkistaa kerätty tieto ja halutessaan kieltää sen kerääminen. Tiedon kerääminen on monasti yksilölle suorastaan hyödyllistä. On vaikkapa olemassa joku taho, joka muistaa saadut rokotukset tai suoritetut tutkinnot. Et ole oman arkistosi varassa, josta dokumentit pitäisi löytyä. Mutta on tärkeää, että omia tietojaan voi tarkistaa, sillä niihin on voinut myös tallentua virheellistä tietoa. Jos ei pääse tarkistamaan, ei pääse korjaamaan eikä edes välttämättä saa tietää, että jokin virhe tiedoissa johtaa jopa hengenvaarallisiin tilanteisiin. On myös aivan olennaisen tärkeää, että tietojen katselua valvotaan ja rajoitetaan asiaankuulumattomilta. Tässä valokuvaamisessasi toimit vastoin näitä periaatteita ja käytät siis valtaa, koska teet homman salaa. Tietosuojassa ei siinäkään ole olennaista se, tehdäänkö tietojen avulla ihmiselle konkreettisesti haittaa. Pelkkä uteliaisuus ei ole mikään syy - kuten Mika Myllylä -keississäkin oikeudessa todettiin. Siinäkin olis voitu väittää, että eihän kuollutta ihmistä haittaa se, että joku hänelle tyystin tuntematon kaivelee hänen tietojaan, eikä kerro kaivelustaan omaisille. Oliko siinä se pahis se, joka asian paljasti?? Haittahan syntyi vasta silloin, niinkö?

[Xantippa]

Albumissani on kymmeniä ihmisiä esittäviä valokuvia ajalta, jolloin olin Englannissa. Yhdeltäkään kuvattavalta en kysynyt lupaa, eikä sellainen olisi käynyt edes mielessäni. Tähtäsin vain kameralla ja painoin nappia. Kuvista näkee, ettei yhdenkään ihmisen ilme ole sellainen, että hän olisi paheksunut kuvan ottamista. Päin vastoin ihmiset "poseeraavat" ja hymyilevät.

Ja aidosti et näe mitään eroa siinä, että avoimesti osoitat ottavasi kuvan, minkä ihmiset avoimesti hyväksyvät verrattuna siihen, että näpsit salaa kuvia jäätelöä syövästä naisesta piileskellen parkkipaikalla? Ellet MUKA aidosti ymmärrä, on tätä tietysti sinulle vaikeaa selittää.

On jonkinlainen paradoksi, että samaan aikaan, kun maailmassa on enemmän kameroita kuin koskaan aikaisemmin, valokuvaaminen on kielletympää kuin koskaan aikaisemmin.

Ei minkäänlainen paradoksi. Samalla tavalla liikennelait ovat lisääntyneet ja tarkentuneet sen myötä, että liikenne on kasvanut. On aivan loogista odottaa, että kun joku toiminta kasvaa ja yleistyy, toimijoille tulee myös lisää vastuuta tästä toiminnasta.

Olet itse kertonut, miten keräilet arkistojasi siinä toivossa, että jotain säilyisi ja joku niitä jälkeen päin selaisi. Sitä ei tiedä, mitä arkistoissasi piilee ja millä tavalla se pompsahtaa esille. Tämä on myös ongelma.

Ja muutenkin: et viitsisi. Selvästi nautit siitä, että kuten Safiiri sanoo, sinulla on valta ottaa kuva ja nautiskella siitä jälkeenpäin, milläs tavalla tätä teetkin. Sitä on turha yrittää vierittää sen enemmän paheksuvien fooruminimimerkkien kuin alaluokkaisten työläispoikien piikkiin.

T: Xante

[safiiri]

On näissä valokuvissa sellainenkin puoli, että tunnistettava valokuva ihmisestä on henkilötieto. Henkilötietojen tallentaminen luo rekisterin ja asettaa tallenteiden hallussapitäjälle rekisterinpitäjän velvollisuudet.

https://tietosuoja.fi/usein-kysyttya-kameravalvonta