Eläkemaksufiasko...

[Jaska]

Virtasen taloushistoria ohjelmassa tänään oli Yle Radio 1:ssä hyvää tietoa eläkejärjesteästä 60 vuotiaan Kevan toimitusjohtajan Jaakko Kianderin haastattelussa
https://areena.yle.fi/podcastit/1-50498267

PS. Löytyy edelleen  https://areena.yle.fi/podcastit/1-68718447

[Toope]

Juu, saamme me minimieläkkeen...

[Toope]

Kantsisko niitä omia pääomia tallentaa vaikka Sveitsin pankkirosvovaltioon mieluuummin kuin Suomalaisiin eläkkeisiin?

[Jaska]

Tuossa linkittämässäni Virtasen taloushistoriajaksessa kerrottiin mm. että 2023 eläkevarat tuottivat voittoa paljon enemmän kuin kuin kerätyt eläkevakuutusmaksut olivat maksettuja eläkkeitä pienemmät. Näin pitää pitkässä juoksussa olla.

Kevan johtajalta kuultiin jälleen, että yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäädöksiä halutaan löysättäväksi niin, että voisivat sijoittaa enemmän osakkeisiin, joista historiallisesti saatu parempi tuotto. Kevalla vakavaraisuussäätelyäei ole.

Sain vaikutelman, että eläkevakuutusmaksut tulevat vain hieman nousemaan, mutta eläkejärjestelmä rahavirtojen puolesta kestää kyllä seuraavat 50 vuotta. Ehkä olisi aihetta leipoa eläkejärjestelmään eliniän pitenemisen lisäksi syntyvyyden väheneminen, mikä on tehty mm. esikuvassamme Ruotsissa.

Valtion tulojen kannalta työeläkkeiden alentaminen olisi ollut hullun hommaa. Valtion virkamiesten eläkkeet ovat mitättömän pieni osuus ja kaikkien eläkeläisten maksamat verot väheniasivät sen ohella että eläkelaisilä olisi vähemmän kulutettavaksi ja hyötyä keräisivät yksityiset työeläkeyhtiöt.

Olen alkanut ajatella, että nykyhallitukselle valtionvelan kasvun taittaminen on pelkkä keppihevonen yhteiskunnan toimintojen supistamiseksi ja rahan syytämiseksi mahon yritystoiminnan tukemiseen. Toki hullu mies syö enemmän kuin tienaa.

[Jaska]

EVA on mielipidetiedustellut, että työeläkejärjestelmä romahtaa eikä eläkemaksuja vastaavia eläkkeitä tulla maksamaan. Toivon ja uskon, että Suomen hyvänä pidetty eläkejärjestelmä pidetään kunnossa.

Kun 60-luvulla suuri työeläkeuudistus tehtiin, eläkkeen määrä määräytyi viimeisten työvuosien ansion perusteella (n. 60%) ja ensimmäisten eläkkeiden maksuun ei vielä ollut eläkkeensaajan omista tuloista kertyneitä eläkemaksuja vaan maksetaan osa työssä olevilta kerätyiltä eläkemaksuilta. Nykyisellään eläkepäätös tehdään koko eläkettä kerryttävän tulon perustella, siis maksettujen eläkemaksujen inflaatiolla korotetun summan perusteella. Eli ajatuksena on että eläkeyhtiön saavat eläkemaksuille yli inflaation olevan tuoton. Eläkkeen suuruudessa käytetään oletusta keskimääräisestä jäljellä olevasta eliniästä. Pidempään elävä hyötyy. Säädetyissä rajoissa myöhempi eläkkeelle jäänti kerryttää lisää eläkettä ja varhennettu vähentää. Eläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa pääpaino on inflaatiolla ja pienempi paino palkkakehityksellä. Eliniänodotteen pidetessä korotetaan eläkkeelle pääsyikää. Edellä sanottu on yksinkertaistus ja eläkelakeja on lukuisia. Mutta periaate on että työ- ja yrittäjätulosta maksetaan eläkemaksuja (nykyisellään n. 25% luokkaa tulosta ->  60% eläke) ja eläkkeellä saadaan siitä työaikaa vaatimattomampi toimeentulö kuolemaan saakka.

Eläkemaksuja voidaan joutua hieman korottamaan, kun ei haluta alentaa uusien eläkkeiden tasoa eikä nostaa eläkeikää nykykäytäntöä enemmän. Kun väestö vanhenee eikä maahan saada tarpeeksi työväkeä ulkomailta.

Nykyisellään eläkkeellä työskentely ei vähennä eläkettä, päinvastoin kerryttää muutamalta vuodelta jopa lisää. Työsuhteen on päätyttävä, että eläkepäätös voidaan tehdä. Mikäli työnantaja suostuu, uusi työsuhde voi alkaa seuraavana päivänä vaikka entisin ehdoin.

[Jaska]

Utelin vielä Copilotilta työeläkepäätöksen kuukausieläkkeen muododtumisesta.

Jaska:
Onko niin, että työeläkkeeseen Suomessa lasketaan yhteen vuosiansiot rahanarvomuutoksilla kerrottuna ja vuosieläke on jokin prosenttiosuus summasta eläkeiässä eläkepäätöstä tehdessä. Siis että lyhyestä työurasta voi kertyä pienempi eläke, vaikka palkkataso olisi jonkin verran korkeampi.

Copilot:
Kyllä, olet oikeassa. Suomessa työeläkejärjestelmä toimii seuraavasti:

Vuosiansiot ja rahaa arvon muutokset: Koko työuran aikana ansaitut vuosiansiot lasketaan yhteen. Nämä ansiot tarkistetaan vuosittain palkkakertoimen avulla, joka ottaa huomioon palkkojen ja hintojen kehityksen. Tämä tarkoittaa, että aikaisempien vuosien ansiot korjataan nykyarvoon.

Eläkekertymä: Jokaisesta ansaintavuodesta kertyy eläkeoikeutta. Eläkeoikeus lasketaan prosenttiosuutena vuosiansioista, yleensä 1,5 % vuosiansioista eläkkeen karttumisen aikana.

Eläkeiässä tehtävä eläkepäätös: Kun henkilö siirtyy eläkkeelle, kertyneet eläkeoikeudet lasketaan yhteen ja muodostavat eläkkeen määrän. Vuosieläkesumma jaetaan 12:lla, jolloin saadaan kuukausittainen eläke.

Lyhyemmästä työurasta voi kertyä  pienempi eläke, vaikka vuosiansiot olisivatkin korkeammat. Pidempi työura ja jatkuvat ansiot kartuttavat enemmän eläkettä. Tämä tarkoittaa, että kokonaiseläkkeen suuruuteen vaikuttaa sekä ansioiden suuruus että työuran pituus.

Eli kun työeläkemaksuja lie maksettu työnantajan palkkakustannuksena  jokseenkin vakio-osuus työtulosta. niin on ajateltava että työeläkemaksu on myöhemmin maksettavaa palkkaa. Rahastoinnin osuutta on vuosikymmenien aikana rajusti pienennetty - mikä minusta on väärin - ja suurin osa kerättävistä eläkemaksuista käytetään suoraan jo eläkkeellä olevien eläkkeenmaksuun. Eli saadusta eläkkeestä on vuorostaan iso osa myöhemmistä työeläkemaksuista. Pienenevää maksajien määrää kompensoi työeläkeyhtiöiden rahastoiduille varoille saama tuotto.

Tuossa jäi mainitsematta, että eläkepäätöksessä kuukausieläkettä pienennetään eliniän yleistä pitenemistä vastaavasti.

Suurten ikäluokkien syntyneitä oli yli satatuhatta vuodessa, nyt vain puolet siitä. Työeläkejärjestelmää perustettaessa työeläkkeelle pääsijät olivat haudan partaalla, nyt eläkkeellä eläminen on pidentynyt. Aaveen ikäluokan tullessa työeläkeikään suuret ikäluokat ovat huventuneet pienen pieniksi, mutta eliniän piteneminen jatkuu. Syntyvyys jatkanee laskuaan, mutta arvelen että eliniän piteneminen edelleen eniten lisää työvoiman ulkopuolella olevien osuutta.