Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Metsä Suomen taloudessa ja suomalaisten mielenmaisemassa

Aloittaja Amore, heinäkuu 13, 2021, 12:03:18

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-12031095Pekka Seppäsen kolumni: Raha tarkoittaa lupaa varastaa luonnolta

Jos ihmiset käyttäytyisivät toisten ihmisten kotona samalla tavalla kuin eläinten ja kasvien kotona, heidät vietäisiin telkien taakse, kirjoittaa Seppänen. Tämän kolumnin voi myös kuunnella kirjoittajan lukemana.

...

Maailman suurin vääryys on se, että kaikki mitä luonnossa on, on ihmisille ilmaista.

Kyllähän me ihmiset maksamme, mutta vain toisillemme. Ihmiskunta ei ole koskaan maksanut luonnolle mitään luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kaikki on pelkkää tilisiirtoa ihmisten välillä, oli kyse sitten metsäkaupoista, päästöoikeuksista, kaivosmaksuista tai hiilitulleista.

Luonnonvarojen hyödyntäminen on toisin sanoen sekä tuhoamista että varastamista.

Onhan se vaikeaa ymmärtää miksi juuri nyt elävillä ihmisillä on oikeus käyttää esim. öljy lähes loppuun, tai kalastaa meret tyhjiksi. Mitään korvausta luonnolle ei tarvitse maksaa otetuista luonnonvaroista.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

urogallus

Lainaus käyttäjältä: Aave - elokuu 12, 2021, 20:55:29
Ajattelin demonstroida:


Heh. Kuvapari, josta on itse asiassa vaikea sanoa mitään muuta, kuin että: ensimmäisen kuvan avarassa männikössä puut ovat kohtuullisen vanhoja, selvästi yli satavuotiaita - aikaisemmista hakkuista kertoo metsän harvuus ja lahopuun vähäisyys; ja toisessa kuvassa on pötköllään pari pitkän elämän elänyttä mäntymaapuuta. Taustalla näyttäisi olevan enemmänkin lahopuuta.

Metsän valokuvaaminen on vaikeaa, ja yhden kuvan perusteella ei voi paljoa sanoa.

Tässä taas on videota todellisen aarniometsän alkuvaiheesta:
https://www.youtube.com/watch?v=shq2XPv8P5E


kertsi

#122
Lainaus käyttäjältä: urogallus - elokuu 13, 2021, 21:34:52
Lainaus käyttäjältä: Aave - elokuu 12, 2021, 20:55:29
Ajattelin demonstroida:


Heh.
...
Tyyppi "ajattelee demonstoida" jotain oleellista metsäkeskusteluun. Ja tässä siis tyyppi, joka pöljyyksissään luulee, että avohakkaamalla ja istuttamalla talousmetsää tehdään jotain hyvää ja hienoa luonnon puolesta.

Puiden istutus eli monokulttuuri - yhden lajin palauttaminen -  ei palauta kokonaista ekosysteemiä, joka avohakkuilla tuhotaan, eli aarnimetsän satojen lajien flooraa ja faunaa. Varsinkin, jos puupellon ympäristöstäkin on tuhottu ekosysteemit. Mistä tämä riemuidioottien emä-äiti kuvittelee, että puupeltoon vaeltaisi aarnimetsän kasvi-, eläin- ja sienilajeja, jos niitä ei ole edes avohakkuun ympäristössä?

Varsinkin metsäalueiden kosteikkojen eliöstö on niin omintakeinen, ettei se tuosta vaan tupsahda puupeltoon.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 13, 2021, 11:26:02
Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-12031095Pekka Seppäsen kolumni: Raha tarkoittaa lupaa varastaa luonnolta

Jos ihmiset käyttäytyisivät toisten ihmisten kotona samalla tavalla kuin eläinten ja kasvien kotona, heidät vietäisiin telkien taakse, kirjoittaa Seppänen. Tämän kolumnin voi myös kuunnella kirjoittajan lukemana.

...

Maailman suurin vääryys on se, että kaikki mitä luonnossa on, on ihmisille ilmaista.

Kyllähän me ihmiset maksamme, mutta vain toisillemme. Ihmiskunta ei ole koskaan maksanut luonnolle mitään luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kaikki on pelkkää tilisiirtoa ihmisten välillä, oli kyse sitten metsäkaupoista, päästöoikeuksista, kaivosmaksuista tai hiilitulleista.

Luonnonvarojen hyödyntäminen on toisin sanoen sekä tuhoamista että varastamista.

Onhan se vaikeaa ymmärtää miksi juuri nyt elävillä ihmisillä on oikeus käyttää esim. öljy lähes loppuun, tai kalastaa meret tyhjiksi. Mitään korvausta luonnolle ei tarvitse maksaa otetuista luonnonvaroista.

Ihmisten määrä ja ahneus on vain rajana. Keskinäiset kahnaukset kyllä yleistyvät luonnonvarojen hyödyntämisen alkaessa tuhota luonnonvaroja.

Mutta aiheesta ei tarvitse huolestua, kyllä luonto osaa huolehtia itsestään, kun jokin haittalaji käy liialliseksi . niin se tuhoaa itsensä.

Sopulitkin syövät asuinalueensa ruokavarat loppuun, ahdistuvat ja lähtevät joukkovaellukseen jotain tuntematonta kohden juosten itsensä hengiltä-  Sekoavat siis saadessaan pohjattoman vaellusvietin tuntematonta päämäärää kohden ja varmaan yli 90 %:tia sen seurauksen populaatiosta kuolee.

Ehkä se ihmisenkin historia on jo menossa sitä kohden, kun jotkut "hullut" pyrkivät jo marsiin ja ties minne mahdottomiin päämääriin..

Aave

Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 12, 2021, 22:44:32
Rehupelloista ja laidunmaista voisi saada lisää eettistä ja ilmastoystävällistä viljelyalaa. Paljon.
Tämä on totta; käytännössä koko Suomi voisi maaperänsä ja maastonsa puolesta olla viljelyalaa. Täällä on kuitenkin lyhyt kasvukausi, ja suojelumetsien runsas lisääminen tuottaisi toisenkin ongelman: talousmetsät jouduttaisiin kaatamaan yhä nuorempina.

Varovainen arvioni on, että lähitulevaisuudessa viljelysmaat kokevat Suomessakin sitä kovempia (Kuumuus ja kuivuus), mitä etelämmäksi mennään. Toisin sanoen, ruokaturvan näkökulmasta uusia peltomaita tulisikin silloin kasketa yhä pohjoisemmassa, missä on myös eniten varsinaista luonnonmetsää. En tietenkään itsekään pidä koko ajatuksesta, mutta tämä on melko realistinen skenaario - ja uhkakuva.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Aave

Lainaus käyttäjältä: urogallus - elokuu 13, 2021, 21:34:52
Heh. Kuvapari, josta on itse asiassa vaikea sanoa mitään muuta, kuin että: ensimmäisen kuvan avarassa männikössä puut ovat kohtuullisen vanhoja, selvästi yli satavuotiaita - aikaisemmista hakkuista kertoo metsän harvuus ja lahopuun vähäisyys; ja toisessa kuvassa on pötköllään pari pitkän elämän elänyttä mäntymaapuuta. Taustalla näyttäisi olevan enemmänkin lahopuuta.

Metsän valokuvaaminen on vaikeaa, ja yhden kuvan perusteella ei voi paljoa sanoa.
Arvioin ekan kuvan ikää itsekin hieman alakanttiin kun en heti muistanut, että männyillä kilpikaarnan muodostumiseen kuluikin vähintään 150 vuotta. Kakkoskuva on biodiversiteetin näkökulmasta jopa parempaa kuin ensimmäisen otoksen varsinaisessa aarniometsässä, koska juuri lahopuut ovat keskeisiä biodiversiteetin säilymiselle. Mutta sen(kin) sinä varmasti tiesitkin. On totta että ei pari kuvaa vielä sinänsä mitään kokonaisuuksista kerro, mutta pointtina oli samalla piruilla foorumin tositiedostajille sitä, että turha teeskennellä näissäkään asioissa mitään asiantuntijaa, kun jutskat luetaan lennossa verkosta, ja sitten ollaan muka tietävinään. Somesoturoivat Wikipediavihertäjät ovat luonnonsuojeluasioiden eunukkeja. Tälle cityvihreälle aasitiedostajasegmentille voisikin tehtailla vastavoimaksi betonipuolueen (MT), jossa maaseudun ja luonnon keskellä elävät ryhtyvätkin päättämään kaupunkilaisten asioista! :)
Lainaus käyttäjältä: urogallus
Tässä taas on videota todellisen aarniometsän alkuvaiheesta:
https://www.youtube.com/watch?v=shq2XPv8P5E
Juu, kaatuneet puut maahan vain lahoamaan, niin kyllä siinä ajan kanssa hyvin lopulta käy. Mutta aikansa se todellakin ottaa.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Toope

Jotenkin minusta tuntuu, että suomalaiset aika hyvin tietävät, milloin kantsii kaataa osa metsästä ja antaa sen kasvaa uutta. Siksihän maamme on aika stanan täynnä tuota metsää.
Ottakaa saksalaisilta oppia ja neuvoja, kun heillä on jäljellä 20-30% metsistään... :-*

Aave

Tuon trombituhon yhteydessä tuli vielä mieleen, että Siperiassa riehuu tälläkin hetkellä metsäpalo joka on suurempi, kuin koko muun maailman meneillään olevat metsäpalot yhteensä:
Siberian wildfires now bigger than all other fires in world combined (YT).

Siellä vähän risua palaa.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Toope

Lainaus käyttäjältä: Aave - elokuu 15, 2021, 17:10:11
Tuon trombituhon yhteydessä tuli vielä mieleen, että Siperiassa riehuu tälläkin hetkellä metsäpalo joka on suurempi, kuin koko muun maailman meneillään olevat metsäpalot yhteensä:
Siberian wildfires now bigger than all other fires in world combined (YT).

Siellä vähän risua palaa.
Normi-ilmiö.
Itse asiassa Kaliforniankin metsä/maastopalot ovat aika normi-ilmiöitä, mutta kun ylikansoittunut Kalifornia levittää asuinalueitaan liikaa!
40 miljoonaa asukasta on liikaa, siksi leviävät liiaksi. Asuntoja palaa, koska ihmisiä levittyy laajalle, riskialueille.

Kukaan ei huomaisi normaaleja metsä/ruohikkopaloja, ellei alueella olisi liikaa ihmisiä. 8)

urogallus

Suomalaiset haluavat lisää luonnonsuojelua: https://yle.fi/uutiset/3-12477282

LainaaYlen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia kannattaa suojelualueiden lisäämistä joko ehdottomasti tai varauksella. Suomalaisista 38 prosenttia kannattaa lisäsuojelua sekä yksityisillä että valtion mailla, 42 prosenttia ensisijaisesti valtion omistamien metsien suojelua.

Eri väestöryhmät suhtautuvat eri lailla suojeluun:

LainaaNuoret aikuiset ovat suojelumyönteisempiä kuin vanhemmat ikäpolvet. Samoin naiset suojelisivat luontoa hanakammin kuin miehet.

Ammattiryhmistä maanviljelijät vastustavat lisäsuojelua eniten. Valtaosa heistä ei kannata suojelualueiden lisäämistä. Opiskelijat ja työttömät taas ovat innokkaimpia luonnosuojelijoita Ylen kyselyn perusteella.

Tuo viimeinen aiheuttanee virnuilua.

Toisaalta ihmiset ovat entistä halukkaampia osallistumaan luonnonsuojeluun omilla rahoillaan. 2 vuotta sitten helmikuussa Luonnonperintösäätiöllä oli suojelualueita 2362 ha. Tänään 3773 ha. Kehitys on siis ollut vauhdikasta.

ROOSTER

Suomen metsänhoito on käytännössä säädetty metsäteollisuuden raakapuunsaannin hoitamiseksi.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/a/74-20011324Turunen on tehnyt maastomittaukset maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan erillisselvitykseen (siirryt toiseen palveluun), jossa tarkastettiin 86 keskisuomalaisen ensiharvennuskohteen hakkuujälkeä.

Tulos oli karu: yksikään tarkastetuista kohteista ei ollut metsänhoitosuositusten mukainen.

58 prosenttia oli metsälain vastaisia, 42 prosentissa löytyi huomautettavaa.


Metsäkeskus tarkastaa korjuujäljen laatua valtakunnallisesti vuosittain. Tuorein valtakunnallinen selvitys on tulossa julki muutamien viikkojen kuluessa.

Keski-Suomessa tehty tarkempi selvitys antaa suuntaviivoja siihen, mikä ensiharvennusten taso on koko maassa.

Metsäkeskuksessa osattiin odottaa huonoa tulosta, mutta ei näin huonoa.

– Nähtävästi se on niin päin, että jos valtakunnallinen selvitys tehtäisiin yhtä tarkalla seulalla, tulos huononisi, arvioi tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.
...
Kasvamaan jätetään hyvälaatuiset ja elinvoimaiset puut. Jäljelle jäävän puuston määrä on säädetty asetuksella.

Etelä-Suomessa ensiharvennus tehdään noin 30–40 vuotiaaseen metsikköön, pohjoisessa 10–20 vuotta myöhemmin.
...
Metsän pilaamisesta ei sakoteta
...
...
Koska ensiharvennuksen liian rankka puun poisto näyttäisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, on valvovalla viranomaisella mietinnän paikka.

– Nyt meidän pitää pohtia täytyykö niihin sittenkin puuttua tiukemmalla kädellä, sanoo Nikkola.

Puun mukana katoavat eurot ja hiilinielut

...
Metsänomistajalle se voi tarkoittaa jopa yli 1 000 euron tulonmenetystä hehtaarilta. Hiilensidonta väheni simuloidun kiertoajan aikana keskimäärin 38 tonnia hehtaarilla.
Jyräävätkö talouden lait metsälain?

Puun kasvu vähenee, metsänomistajan tulot pienenevät ja hiidensidonta vähenee – mutta kuka hyötyy?
...
– Liian rajusta harventamisesta hyötyy lyhyellä tähtäimellä metsäteollisuus ja energiateollisuus, mutta pidemmässä juoksussa ei kukaan, hän sanoo.

...
– Nykyiset iso koneet tarvitsevat niin paljon tilaa ja leveät urat, että puuta jää hakkuun jälkeen aivan liian vähän kasvamaan. Tämä on teollisuuden puunhankinnan eurokysymys, sanoo Rintala.

Metsänomistaja paljon vartijana

Yle yritti saada haastateltavaksi metsänomistajaa tai -toimijaa, jonka ensiharvennus olisi tehty suosituksia rankemmin. Yksikään tavoitettu ei suostunut. Eräs kiteytti syyn seuraavasti:

– Ei kukaan metsäasioissa mukana oleva tule julkisuuteen, koska silloin astuu liian isoille varpaille.

Kun metsä vaatii muodostuakseen 100 vuotta ja teollisuus elää vuosikvartaalin tai vuoden tulostähtäin mielessään niin ristiriitaa syntyy helposti. On suorastaan naurettavaa, miten helposti metsänomistajia, puunmyyjiä ja koko kansaa on sumutettu puheilla maailman parhaasta metsäpolitiikasta joka ottaa kaiken huomioon kun samalla on pilattu metsät, ruskistettu vesistöt ja ryöstetty raaka-aine roimaan alihintaan. Samalla on propagoitu kansa uskomaan metsänhoidon erinomaisuuteen ja vallitseviin käytäntöihin tehokkaammin kuin Venäjän propaganda omassa maassaan on ikinä purrut.

Nyt kun on metsät tuhottu, vesistöt pilattu ja ryöstetty suuri osa puutuloista onkin aika siirtyä veloittamaan menetetystä hiilinielusta. Siihen saavat osallistua ihan kaikki, paitsi ehkä metsäteollisuus jota jotenkin hyvitellään, se on varma.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Toope

Suomen metsätilannehan on oikeasti aika ihanteellinen, melkein mihin tahansa verrattuna. On äärityperyyttä, jos me annamme periksi EU:lle noissa typerissä vaatimuksissaan.