Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Metsä Suomen taloudessa ja suomalaisten mielenmaisemassa

Aloittaja Amore, heinäkuu 13, 2021, 12:03:18

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Laika

#60
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 15, 2021, 17:38:50
Pitäisi oikein tutustua kepujen puolueohjelmaan, mutta eipä kauheasti huvita.

Ei se ole pelkästään kepulainen ongelma, jos juurten äärelle istutaan pohtimaan. Kepulainen luontokuva vain sattuu olemaan yhtä valheellinen kuin perussuomalaisen, vasemmistoliittolaisen tai demarin kuva 'välttämättömästä toimeentulosta', saati sitten kokoomuslaisen 'vastuullinen markkinatalous', johon rehellinen ihminen ei koske pitkällä kepilläkään. Suomi on käsittämättömän vauras maa, ja siltikään se ei ole nettomääräisesti edes vauraimmasta päästä. Valitettavasti nettomääräinen vauraus ei poista järjestelmän kääntöpuolia, päinvastoin, ne on leivottu sen sisälle.

Ihmisten vaatimustason kasvu voidaan kääntää ahneuden kielelle, jos niin halutaan. Meillä se on näkynyt erikoisena parkkipaikkaongelmana, jollaista ei ollut silloin kun alue ihmisten käyttöön alunperin rakennettiin. Oletukset ihmisten auton käytöstä ja autojen määrästä perhettä kohti olivat vielä 1970-luvulla aivan erilaiset. Sen jälkeen koko yhteiskunta on rakennettu otaksumalle auton omistamisesta. Et saa edes töitä, jos et omista autoa. Miten ihmeessä siis ihmiset kävivät töissä vielä 1960-luvulla? Miten ihmeessä he kävivät enemmän töissä, kun heidän toimintansa oli silti liikkumisen suhteen rajoitettua?

Niinpä seuraa parkkipaikkaongelma: taloyhtiömme suurin taistelun aihe on parkkipaikkojen määrä, jota ei mitoitettu aikoinaan nykyiselle omistamisen normille (toinen oli sähkötyöt, koska tuolloin ei osattu kuvitella nykyistä sähkönkulutuksen normia). Tonttimme on itse asiassa verrattain suuri, mutta kukaan ei ole kehdannut ehdottaa viheralueiden jyräämistä parkkipaikoiksi, ainakaan vielä. Autolliset ihmiset ovat riidelleet aiheesta jo vuosia. Alueelle suunnitellaan seuraavaksi pysäköinninvalvontaa ja uutta merkistöä. Talvisin aura-autot eivät pysty tekemään työtään, kun autoja lojuu joka tien varressa molemmin puolin. Se aiheuttaa ajautumisia ojanpenkkoihin joka vuosi pehmeän lumen aikaan.

Internetin piti jo 1990-luvulla 'vapauttaa ihmiset paikan kahleista', vaan se ei näkynyt lentomatkustamisessa sen enempää kuin ajokilometreissäkään, ellei sitten kasvua lasketa. Ehkä ymmärsin sloganin tuolloin väärin.

Nähdäkseni ainoa tapa ratkaista kytevä yhteiskunnallinen ongelma olisi siis kieltää ihmisiltä elintasonsa nostaminen, ennen kuin elintaso itsessään tuottaa täysin ratkaisemattomissa olevia ongelmia. Ahneus kuitenkin estää sen, silmittömän ahneuden vuoksi ihmiset mieluummin hajottavat vaikka yhteiskunnan kestokyvyn ja ampuvat maailman viimeisen norsun kuin rajoittavat alati kasvavia odotuksiaan materiaalisesta hyvästä ja vapaasta liikkumisestaan.

Se kuitenkin alkaa vapaiden parkkipaikkojen puutteesta.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

urogallus

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 15, 2021, 16:32:22
Jostain luin, että avohakkuut eivät olisi se taloudellisestikaan tehokkain tapa "hoitaa" metsää, vaan pikemminkin harvennushakkuut antaisivat paremman tuoton, koska ei tarvitse investoida istutukseen. (Ja olikohan toinen perustelu, että metsässä silloin on eri-ikäistä puustoa, jolloin tuholaiset eivät lisäänny niin paljon?)

Riippuu metsätyypistä, puulajeista ja ilmastosta. Joka paikan ratkaisu talousmetsiin se ei ole.

Ongelmia on monia: suomalaiset puulajit eivät ole hyviä varjopuita (ei edes kuusi), metsänkorjuu aiheuttaa jätettävissä puissa vaurioita ja erityisesti juurikääpää eli maannousemaa, jatkuva kasvatus suosii usein kuusta joka ei ole paras vaihtoehto sen enempää ilmaston kuin monimuotoisuudenkaan vuoksi jne.

Joissakin tapauksissa jatkuva kasvatus toimii. Esimerkiksi turvekankailla on saatu hyviä tuloksia.

Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että metsäluonnon monimuotoisuuskatoa ei voida ratkaista talousmetsissä. Tarvitaan lisää suojelualueita, ja se vaatii rahaa.

Voisinpa lähiaikoina julkistaa oman metsäpoliittisen ohjelmani. Nyt on siihen liian kiire, kun pitää käydä metsässäkin.

Toope

Metsä on suurin Suomen aarre ja tulonlähde. Meidän sitä tulee hallita, ei brysselbyrokraattien.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 15, 2021, 20:22:17
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 15, 2021, 16:32:22
Jostain luin, että avohakkuut eivät olisi se taloudellisestikaan tehokkain tapa "hoitaa" metsää, vaan pikemminkin harvennushakkuut antaisivat paremman tuoton, koska ei tarvitse investoida istutukseen. (Ja olikohan toinen perustelu, että metsässä silloin on eri-ikäistä puustoa, jolloin tuholaiset eivät lisäänny niin paljon?)

Riippuu metsätyypistä, puulajeista ja ilmastosta. Joka paikan ratkaisu talousmetsiin se ei ole.

Ongelmia on monia: suomalaiset puulajit eivät ole hyviä varjopuita (ei edes kuusi), metsänkorjuu aiheuttaa jätettävissä puissa vaurioita ja erityisesti juurikääpää eli maannousemaa, jatkuva kasvatus suosii usein kuusta joka ei ole paras vaihtoehto sen enempää ilmaston kuin monimuotoisuudenkaan vuoksi jne.

Joissakin tapauksissa jatkuva kasvatus toimii. Esimerkiksi turvekankailla on saatu hyviä tuloksia.
Voip olla noinkin. En löytänyt sitä juttua uudesta, jota silmäilin, ja jossa väitettiin se, mitä referoin, joten en voi tarkistaa.

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 15, 2021, 20:22:17
Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että metsäluonnon monimuotoisuuskatoa ei voida ratkaista talousmetsissä. Tarvitaan lisää suojelualueita, ja se vaatii rahaa.
Täysin samaa mieltä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

#64
Yllättävä metsäratkaisu toi Suomelle tikkukaramellin (HS)
Euroopan komission esitys metsien hiilinielutavoitteesta on Suomelle edullinen. Metsäkeskustelussa onkin enemmän kyse metsien hoidosta ja monimuotoisuudesta kuin ilmastonmuutoksesta.

Artikkelin lopussa EU:n metsästrategiasta (boldaus minun):

METSÄKESKUSTELUN kuumenemisessa ei olekaan kyse ensisijaisesti ilmastosta vaan ekologiasta, luonnon monimuotoisuudesta ja metsän­hoidosta. Niitä koskee EU:n metsä­strategia, jonka päivitetyn version komissio julkistaa perjantaina.

Metsästrategia on luonteeltaan suositus. Siihen ei ole tulossa sitovia velvoitteita, avo­hakkuukieltoja eikä muitakaan määräyksiä. Myös tässä yhteydessä puheet kansallisen määräysvallan heikkenemisestä vaikuttavat erikoisilta.

Strategian taustalla on huoli luonnon köyhtymisestä, joka on todellisuutta Suomessakin. Tutkimukset ja uhanalaisuus­selvitykset osoittavat, että metsälajisto on uhanalaistunut ja monet metsien tärkeät elinympäristöt häviämässä. Tämä kertoo siitä, että metsiensuojelun toimet eivät ole olleet riittäviä estämään lajien taantumista.

Uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet metsä­elin­ympäristöjen muutokset. Yleisimpiä niistä ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja laho­puun väheneminen.

Uhmakkaat puheet Suomesta Euroopan hiili­nielureservaattina on jo syytä jättää taka-alalle. Metsät ovat toki taloudellisesti tärkeitä, mutta on syytä muistaa, että luontokato on todellisuutta Suomenkin metsissä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Toope

Paitsi, että Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin niitä kaadetaan. Vihreät valehtelevat asiassa:
https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-vihreiden-mepit-juosseet-vuosikausia-brysselin-kaytavilla-kertomassa-miten-suomi-tuhoaa-luontonsa-ohisalo-hermostui/
Ei anneta EU:lle päätösvaltaa Suomen tärkeimmästä omaisuudesta!

ROOSTER

Koska itkijänaiskulttuuri on jäämässä unohduksiin Suomessa, sen kulttuurillisen lokeron ovat kätevästi täyttäneet Metsäteollisuus, MTK ja Keskustapuolue. Kun muu teollisuus, elinkeinoelämä ja useimmat puolueet pitävät EU:n ilmastopakettia hyvänä tai siedettävänä kompromissina, niin nämä tahot jatkavat inisemistään. Ei pidä ymmärtää väärin, se on ollut heille menestyksellistä taktiikkaa.

Kepulaiset sytyttelivät vainovalkeita kautta maan kun olimme liittymässä EU:iin ja saivatkin väännettyä valtavat tukiaiset suurtiloille kohdennettuna. Metsäteollisuuskin pääsee tosi vähällä, mutta jos on ollut valtiovallan lemmikki vuosikymmenet ja käytännössä pystynyt sanelemaan kaikki hiukankin omaa aluetta hipovat päätökset, ymmärtäähän sen, että sapettaa.

Yhteistä näille liikkeille on, että vaikka niiden kannatus ja vaikutusvalta on supistunut vuosien varrella (Kepukannatus 25%-->13% ja metsäteollisuuden paperin osuus viennistä on laskenut 50%) se ei ole näkynyt vaatimustason laskuna. Yhä edelleenkin pitäisi näiden johtajien mielestä tehdä päätökset heidän askelmerkkiensä mukaan. Tuntuu hölmöltä, sillä nämä samat tahot ovat laiminlyöneet tuotekehityksensä jatkuvan rahavirran sokaisemina.

Paremmin koko muuta elinkeinoelämää edustava EK on hieman myötämielisempi. Metsäteollisuus on jyrkästi erilaista:
Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-8973788Näin Metsäteollisuus perusteli eroa EK:sta – "Päätös oli yksimielinen"

Lainaus käyttäjältä: https://www.verkkouutiset.fi/jyri-hakamies-ei-kai-kukaan-oleta-etta-ilmastonmuutosta-torjutaan-napertelylla/#3a8118f7
Jyri Häkämies: Ei kai kukaan oleta, että ilmastonmuutosta torjutaan näpertelyllä

EK:n toimitusjohtajan mukaan EU:n ilmastopaketin suunta on oikea.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on tyytyväinen EU-komission ilmastopaketin suureen linjaan.

Kepun rooli metsäteollisuudessa on hieman sama kuin prospect-jäsenillä moottoripyöräjengeissä. Innokkaat kannattajat tekevät likaiset työt, koska fanitus.

Vertailun vuoksi: Suomesta viedään henkilöautoja ja ruostumatonta terästä enemmän kuin eri paperilaatuja yhteensä. Lääketieteellisiä kojeita noin puolet sellukaupan määrästä - selluviennin tuplaaminen tuhoaisi loputkin metsistämme mutta lääketieteellinen vienti ei. Paremmista tulevaisuudennäkymistä huolimatta esim. rokotekehittäminen ei saa tukea.

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3181d8ce-19ce-4d41-a214-5bab78e292a9Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela totesi, että rokotehanke on saanut suoraa julkista rahoitusta nolla euroa.

– Kun miettii koronapandemian hoitoon Suomessa käytettyä valtavaa kokonaisrahasummaa tai katsoo muissa länsimaissa tehtyjä satsauksia rokotekehitykseen yliopistoissa ja lääketeollisuudessa, niin kyllähän tämä aika yllättävää on.

Saksela on kehittänyt yhdessä akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan ja akateemikko Kari Alitalon kanssa nenään annettavaa koronavirusrokotetta viime keväästä lähtien.

Nenäsumuterokotteesta on saatu lupaavia tutkimustuloksia eläinkokeissa, jotka ovat osoittaneet sen antavan huomattavasti tehokkaamman suojan koronavirukselta kuin perinteiset lihakseen pistettävät rokotteet.

Sen sijaan:

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005915228.htmlSuorat yritystuet kasvoivat viime vuonna – metsäteollisuudessa +45 %

Osaamisen puutteesta opetuksessa ei lääketieteelllisten vientituotteiden valmistus ole kiinni. Ongelmana on enemmänkin rajalliset resurssit joista "menneisyyden vangit" vievät suurimman osan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007679130.htmlRokoteyhtiö Modernan perustaja, huippututkija Derrick Rossi teki väitöskirjansa Suomessa. Meilahden molekyylibiologian laboratoriossa hän tapasi Nina Korsisaaren, jonka kanssa meni naimisiin.

Avohakkuulle perustettu taimikko saattaa kasvaa alkuvuosina jopa 100% vuodessa mutta puukuutioita siitä ei paljoa kerry. Hiili on sitoutuneena suuriin puihin, ei näreisiin. Lisääntynyt metsänkasvu perustuu paljolti myös valtaviin ojitettuihin suoalueisiin. Tuon toiminnan seuraukset voi tarkistaa metsäojien väristä ja matalimpien järvien umpeenkasvusta - mikä hirvittävä vahinko onkaan aiheutettu. Metri pilaamatonta järvenrantaa olisi kuitenkin huomattavasti arvokkaampaa kuin 50 kuutiota mutkaista sellumäntyä. Kuten muissakin luontoarvoissa, palauttaminen on vaikeaa, hyvin vaikeaa. Tuhoaminen käy hetkessä, siksi pitäisi harkita tarkkaan, mitä ollaan kulloinkin  tekemässä.

Avohakkuita voisi vähentää ja työllisyyttä lisätä helpolla keinolla. Sallittaisiin avohakkuut vain miestyönä, ilman hakkuukoneita - siis moottorisahalla. Myönnytyksenä voisi sallia traktorikuljetuksen pois hakkuualalta. Luultavasti näin ei syntyisi enää suuria aukkoja ja metsäkoneet muuttuisivat paremmin jatkuvaan kasvatukseen sopiviksi, eli nykyaikaisemmiksi. Nuo tänään käytettävät maata möyhivät panssarivaunut eivät oikein vaikuta sopivan kestävään metsätalouteen.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 16, 2021, 11:52:29

Avohakkuulle perustettu taimikko saattaa kasvaa alkuvuosina jopa 100% vuodessa mutta puukuutioita siitä ei paljoa kerry. Hiili on sitoutuneena suuriin puihin, ei näreisiin. Lisääntynyt metsänkasvu perustuu paljolti myös valtaviin ojitettuihin suoalueisiin. Tuon toiminnan seuraukset voi tarkistaa metsäojien väristä ja matalimpien järvien umpeenkasvusta - mikä hirvittävä vahinko onkaan aiheutettu. Metri pilaamatonta järvenrantaa olisi kuitenkin huomattavasti arvokkaampaa kuin 50 kuutiota mutkaista sellumäntyä. Kuten muissakin luontoarvoissa, palauttaminen on vaikeaa, hyvin vaikeaa. Tuhoaminen käy hetkessä, siksi pitäisi harkita tarkkaan, mitä ollaan kulloinkin  tekemässä.

Avohakkuita voisi vähentää ja työllisyyttä lisätä helpolla keinolla. Sallittaisiin avohakkuut vain miestyönä, ilman hakkuukoneita - siis moottorisahalla. Myönnytyksenä voisi sallia traktorikuljetuksen pois hakkuualalta. Luultavasti näin ei syntyisi enää suuria aukkoja ja metsäkoneet muuttuisivat paremmin jatkuvaan kasvatukseen sopiviksi, eli nykyaikaisemmiksi. Nuo tänään käytettävät maata möyhivät panssarivaunut eivät oikein vaikuta sopivan kestävään metsätalouteen.

Niin vaikka suojelu on kovasti tarpeellista- oletan silti, että suojelijat vähenevät sitä mukaa, kun se suojelu vie heiltä jotain pois.

Sitoutuuhan niihin näreisiinkin hiiltä- siitähän se kasvu lähtee, mutta onhan siinä ongelma, jos se määritellään hehtaarikohtaisesti ja jäljellä on vain kasvavaa metsää.

Elintasokin joutunee hieman koetukselle, jos suojelussa onnistutaan kohtuullisesti- silloin alkavat tietenkin mellakat kuten arabikevään aikoihin ihmisten hieman herätessä puolustamaan "oikeuksiaan"

Kasvuennusteissa on yleensä kansantalouden nousu-ennustetta, sekin pitäisi kääntää suhteelliseksi laskuennusteeksi ja kuinka paljon voidaan supistaa, ettei kaaos nostele päätään ihmisten protestointien kautta.

Molempia ei taida voida säilyttää kasvua ja suojelua- luontoahan on ihmiset hyödyntäneet aina ja tekevät sitä nykyään hyvin tehokkaasti- ellei täällä, sitten muualla siirtäen haitat sinne..

Krybto-valuuttojen louhimisessakin kuluu yhtä paljon energiaa,  (sähköä) kuin ruotsinkokoinen valtio (tai ruotsin kulutusta vastaava) maa kuluttaa..

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 16, 2021, 12:22:11
Elintasokin joutunee hieman koetukselle, jos suojelussa onnistutaan kohtuullisesti- silloin alkavat tietenkin mellakat kuten arabikevään aikoihin ihmisten hieman herätessä puolustamaan "oikeuksiaan"

Vielä 50-, 60- ja osin 70-luvulla katsottiin savupiipun olevan vaurauden ja hyvinvoinnin merkki. Samalla tavoin hakkuuaukea ja samea vesi ovat sitä tänäkin päivänä joidenkin mielissä. Kysymys kuuluukin, paljonko elintasomme on laskenut siksi, että savupiippujen määrä on vähentynyt?

On aivan selvää, että saastuttaminen ja luonnon tuhoaminen eivät ole synonyymejä talouskasvulle, eivätkä erityisestikään hyvinvoinnille. On ihmeellistä, että joissain piireissä tätä ei tunnuta ymmärtävän, vaikka kyseessä on mitä yksinkertaisin asia.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

kertsi

Liiallinen suoalueiden ojitus on biodiversiteetin kannalta huono asia niin kuin ROOSTER tuossa toiseksi edellisessä kommentissaan esitti, sillä Suomessa lajimonimuotoisuus on suurinta nimenomaan lehdoissa ja lettosoilla *). Aaveen höperehtimiset biodiversiteetistä talousmetsästä ilmeisesti ovat - höperehtimisiä.

*) Lähde: https://blogs.helsinki.fi/aake-hanke/category/biologia/biodiversiteetti/
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Biodiversiteettikato on vakavuudeltaan samaa tasoa ilmastonmuutoksen kanssa kerrotaan tässä lukion biologian oppimateriaalissa, jossa kerrotaan myös, että talousmetsät uhkaavat vanhoja metsiä ja perinneympäristöjä:

(boldaus minun)
Biodiversiteettikato - Yhtä vakava katastrofi kuin ilmastomuutos



Käydään seuraavaksi, miten biodiversiteettikato ilmenee kussakin monimuotoisuuden tasossa.

Ekosysteemien biodiversiteettikato
Tarkoituksena on siis esimerkin omaisesti käydä tärkeimpiä ekosysteemejä meillä ja muualla ja selvittää, mikä näitä ekosysteemejä uhkaa.
...
Suomen vanhat metsät sekä perinneympäristöt
Nämä kaksi ovat Suomessa selvästi uhanalaisimmat ekosysteemit.

Ensin vanhojen metsien piirteitä:

Ekologisen sukkession kliimaksivaiheessa
Paljon lahoavaa ainesta
Paljon biomassaa
Puiden kasvu hidasta


Sitten vielä perinneympäristöt:

Eläinten laidunnus estää metsittymisen
Paljon ekolokeroita
Esim. niityt ja ahot


Lopuksi vielä näitä uhkaavia tekijöitä:

Metsien raivaus asutuksen tieltä
Metsät muutetaan tehokkaamin tuottaviksi taloumetsiksi
Maatalous muutetaan tehokkaammaksi salaojituksen avulla, eikä eläimien anneta laiduntaa metsässä
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 16, 2021, 12:31:26
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 16, 2021, 12:22:11
Elintasokin joutunee hieman koetukselle, jos suojelussa onnistutaan kohtuullisesti- silloin alkavat tietenkin mellakat kuten arabikevään aikoihin ihmisten hieman herätessä puolustamaan "oikeuksiaan"

Vielä 50-, 60- ja osin 70-luvulla katsottiin savupiipun olevan vaurauden ja hyvinvoinnin merkki. Samalla tavoin hakkuuaukea ja samea vesi ovat sitä tänäkin päivänä joidenkin mielissä. Kysymys kuuluukin, paljonko elintasomme on laskenut siksi, että savupiippujen määrä on vähentynyt?

On aivan selvää, että saastuttaminen ja luonnon tuhoaminen eivät ole synonyymejä talouskasvulle, eivätkä erityisestikään hyvinvoinnille. On ihmeellistä, että joissain piireissä tätä ei tunnuta ymmärtävän, vaikka kyseessä on mitä yksinkertaisin asia.

Nykyään voisi oikeastaan esittää sellaisen väitteen- synonyymisesti.

Aikoinaan on tuhottu luontoa ja sen eläimistöä, erilaisilla tavoilla majavatkin syötiin "kalana" kun katollinen kirkko luokitteli sen vedenelävän ihmisten lihanhimon tyydyttämiseksi.
Myöhemmin myös piisami ja moni muukin elukka pääsi tuohon kalan luokitukseen pyöriäisistä ja delffiineista alkaen- on se kumma tuo paasto..

Kyllä kasvu tuhoaa luontoa jopa totaalisesti edelleen ja ajatellaanpa, että kaikella maan (pallon) kansalla olisi samanlainen elintaso, kuin suomalaisilla- se kaiketi olisi heidän oikeutensa..

Aave

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 15, 2021, 20:22:17
Riippuu metsätyypistä, puulajeista ja ilmastosta. Joka paikan ratkaisu talousmetsiin se ei ole.

Ongelmia on monia: suomalaiset puulajit eivät ole hyviä varjopuita (ei edes kuusi), metsänkorjuu aiheuttaa jätettävissä puissa vaurioita ja erityisesti juurikääpää eli maannousemaa, jatkuva kasvatus suosii usein kuusta joka ei ole paras vaihtoehto sen enempää ilmaston kuin monimuotoisuudenkaan vuoksi jne.

Joissakin tapauksissa jatkuva kasvatus toimii. Esimerkiksi turvekankailla on saatu hyviä tuloksia.

Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että metsäluonnon monimuotoisuuskatoa ei voida ratkaista talousmetsissä. Tarvitaan lisää suojelualueita, ja se vaatii rahaa.

Voisinpa lähiaikoina julkistaa oman metsäpoliittisen ohjelmani. Nyt on siihen liian kiire, kun pitää käydä metsässäkin.
Julkista ihmeessä - olisi varmasti mietittyä tekstiä, ja mielenkiintoista luettavaa!

Kyllähän sekin kadosta kertoo, että kuluneen 20 vuoden aikana asutuskeskuksista ja niiden liepeiltä on bongattu yhä useammin saalistajaeläimiä (Kettuja, susia, karhuja). Kaupunkikettuja käytännössä on jo, mutta susille ja karhuille ei ihminen voi aivan sen tyyppistä rinnakkaiseloa suoda. Berliinin keskeisillä alueilla elää villisikoja.

Olen itse toiveikas sen suhteen, että suojelualueet tulevat kasvamaan jatkossa myös yksityisten omistajien toimesta, vaikka niitä ei virallisesti sellaisiksi julistettaisikaan. Iäkkäät metsänomistajat harvenevat, ja monet metsää perivät eivät tiedä eivätkä osaa metsänhoidosta, eivätkä ole edes kiinnostuneita tekemään saamalleen metsälle mitään. Nytkin tosin on liikkeellä huijaamaan pyrkiviä ihmisiä, jotka ostelevat tietämättömiltä ja ymmärtämättömiltä uusomistajilta metsiä maapohjineen pilkkahintaan.

Tekisi toisaalta itsekin mieli ostaa lisää metsää, jonka voisi sitten jättää niille sijoilleen. En myöskään tunne syyllisyyttä jo omistamistani, kun se yksi metsä on ja pysyy koskemattomana. Katson kyllä muutenkin tehneeni jo oman osani, ja se on enemmän kuin useimmilla - kaupunkivihervasureista puhumattakaan.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Aave

#73
Kuten arvelinkin, avohakkuita ei olla kieltämässä:

"EU-maat saavat jatkossakin päättää itse, millä tavalla puuta korjataan metsästä, lupaa EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius. Euroopan komissio on julkistanut tänään metsästrategian, joka on laaja kokonaisuus metsiin liittyviä linjauksia, joihin voidaan nojata EU:n ottaessa kantaa metsäkysymyksiin. --

– On jäsenmaiden toimivallassa päättää, mitkä metsänhoitomenetelmät toimivat heille parhaiten. Me jätämme sen heille. Mitä komissio tekee, niin annamme vertailukohdan tutkimuksesta, jossa tarkastellaan erilaisia menetelmiä ja korostetaan niitä, jotka ovat parhaita luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja hiilensidonnan varmistamisessa, Sinkevicius kertoo"
.

Komission strategia on joka tapauksessa vielä valmisteluvaiheessa, ja lopulta komission paketti päätyy EU:n parlamentin äänestykseen, jossa Suomi ja useat muut pienet jäsenmaat ovat äänestämässä. Eniten tässä melkeentymistä on aiheuttanut kotoisan hallituspuolue Vihreiden ulostulot asian tiimoilta.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

kertsi

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 16, 2021, 12:36:35
Liiallinen suoalueiden ojitus on biodiversiteetin kannalta huono asia niin kuin ROOSTER tuossa toiseksi edellisessä kommentissaan esitti, sillä Suomessa lajimonimuotoisuus on suurinta nimenomaan lehdoissa ja lettosoilla *). Aaveen höperehtimiset biodiversiteetistä talousmetsästä ilmeisesti ovat - höperehtimisiä.

*) Lähde: https://blogs.helsinki.fi/aake-hanke/category/biologia/biodiversiteetti/


Jeps, kuten arvelinkin, Aave valehteli biodiversiteetti-höpinöissään.

LUKE eli Luonnonvarakeskus:
Metsien monimuotoisuus
(boldaus minun)
Lainaa
Suomessa arvioidaan elävän noin 50 000 lajia, kun lasketaan yhteen kaikki eläin-, kasvi- ja sienilajit. Näistä noin 20 000 lajia elää metsissä. Metsälajeista eriasteisesti uhanalaisia on noin 2 250 lajia. Eniten uhanalaisia metsälajeja on sienissä ja selkärangattomissa.
...
Rehevillä kasvupaikoilla lajisto on yleensä runsain. Esimerkiksi lehdossa samankokoisella pinta-alalla kasvaa noin kaksi kertaa enemmän kasvilajeja kuin kuivalla kankaalla.

Metsikön kehitysvaihe on toinen lajirikkauteen ja -koostumukseen vaikuttava tekijä. Lajimäärä on korkeimmillaan heti voimakkaan häiriön kuten metsäpalon tai avohakkuun jälkeen. Vanhassa luonnonmetsässä lajimäärä on puolestaan selvästi suurempi kuin vanhassa talousmetsässä. Ero johtuu suureksi osaksi siitä, että vanhassa metsässä on enemmän lahopuuta.

LainaaYli kolmasosa Suomen uhanalaisista lajeista on metsälajeja. Metsäluonnon monimuotoisuutta heikentää voimakkaimmin metsätalous, joka on vähentänyt selvästi luontaisia häiriöitä kuten metsäpaloja sekä vanhojen puiden ja lahopuiden määrää.

Merkittävä uhka monimuotoisuudelle on myös ilmastonmuutos. Se muuttaa lajien levinneisyysalueita ja voi hävittää lajeja sukupuuttoon.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️