Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Metsä Suomen taloudessa ja suomalaisten mielenmaisemassa

Aloittaja Amore, heinäkuu 13, 2021, 12:03:18

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

-:)lauri

^^
Terveyskeskuksia ja koulutusta ei tarvita, jos emme toimi nyt. Osaatko päätellä miksi?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Amore

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 13, 2021, 16:01:21
^^
Terveyskeskuksia ja koulutusta ei tarvita, jos emme toimi nyt. Osaatko päätellä miksi?

Sopiiko, että suljetaan terveyskeskukset heti?
All you need is Love

-:)lauri

Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Amore

Tämän ketjun pointti on siinä, että metsäteollisuus on taloudellisesti niin suuri ja merkittävä ala, että mitään nopeita ratkaisuja sen muuttamiseksi ei voida tehdä. Lisäksi itse puustoon liittyy aikaperspektiivi: puiden kasvatus korjuuikään vie 30-40 vuotta, pohjoisessa 10-20 vuotta kauemmin.
All you need is Love

Aave

Jos luonto ja metsät joltain kansalaistaholta pelastusta tarvitsevat, niin kaupungeissa kasvaneilta vihervasureilta. Yksi kuva kertoo jälleen enemmän, kuin tuhat sanaa:

Anonyymi riemuidiootti luonnollisessa ympäristössään.

"Smash Capitalism" - sylissään 1600 euron Macbook Pro, kätösen ulottuvilla kuuden euron lattekahvi Starbucksista, jaloissaan design-maiharit... Ja ehkä se on vielä lentokentän aulassa, odottamassa halpalentonsa saapumista. :)


Lisäys: Kuva olisi täydellinen, jos olisi vielä ollut Fjällräven-reppu, ja ehkä lattekahvinkin voisi vielä vaihtaa kookosvesitölkkiin!
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 18:07:43
Tämän ketjun pointti on siinä, että metsäteollisuus on taloudellisesti niin suuri ja merkittävä ala, että mitään nopeita ratkaisuja sen muuttamiseksi ei voida tehdä. Lisäksi itse puustoon liittyy aikaperspektiivi: puiden kasvatus korjuuikään vie 30-40 vuotta, pohjoisessa 10-20 vuotta kauemmin.

Miksi tämän ketjun otsikossa sitten on "...ja suomalaisten mielenmaisemassa"?

Vai onko joidenkin ihmisten mielenmaisema tosiaankin niin karu, ettei siihen mahdu ihmiskunnan eloonjääminen ja planeetan kantokyvyn varmistaminen, lajien massasukupuuton estäminen, luontoarvot, eläinten oikeudet, ja sen sellaiset "pehmeät" asiat?

Onko jonkun mielestä  "suomalaista sielunmaisema" ja "suomalaisten metsäkokemukset" (vrt. otsikko ja aloituskirjoitus) tosiaankin vain tällaisia asioita:

metsätalous
metsäteollisuus
400 miljoonaa euroa, tai neljä miljardia euroa verotuloja
vihreä kulta
taloushistoria
talous
rahavirrat
julkinen talous
kansalaisten elintaso
vienti
metsäteollisuuden tuotteet
12,5 miljardilla eurolla
kokonaistalous
yksityisten omistamat metsät
metsäpolitiikka
maailmanmarkkinahinnat
oluet, viinit, siiderit ja viinat
metsäteollisuuden tuottoisuus
?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Amore

Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 13, 2021, 18:29:34
Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 18:07:43
Tämän ketjun pointti on siinä, että metsäteollisuus on taloudellisesti niin suuri ja merkittävä ala, että mitään nopeita ratkaisuja sen muuttamiseksi ei voida tehdä. Lisäksi itse puustoon liittyy aikaperspektiivi: puiden kasvatus korjuuikään vie 30-40 vuotta, pohjoisessa 10-20 vuotta kauemmin.

Miksi tämän ketjun otsikossa sitten on "...ja suomalaisten mielenmaisemassa"?

Halusin otsikoida väljästi, jotta aikaa myöten monenlainen keskustelu on sinänsä mahdollista. Omalta osaltani olen ensi vaiheessa kiinnostunut taloudellisista faktoista, jotka kyselyn pohjalta näyttävät monille olevan aivan hämärän peitossa. En siis tarkoittanut otsikoinnilla, että samaan aikaan käsiteltäisiin taloutta ja mielenmaisemaa, vaikka sekin voi olla kiinnostavaa kunhan käsitteet määritellään selkeästi.
All you need is Love

Aave

^
Älä nyt vain Amore taas pilaa millään faktoilla hyvää mutu- ja fiiliskeskustelua (Minäkin "syyllistyin" samaan)! :)

Sitten on niinkin, että nämä fiiliskeskustelijat eivät erottaisi talousmetsää luonnontilaisesta metsästä, kun vain riittävän kauas kaupunkiasutuksesta siirryttäisiin. Vaikeaa se harjaantumattomalle onkin, kun ovat biodiversiteetiltään lähes identtisiä. "Puupeltojen" sijaan olisi järkevämpää puhua monikäyttömetsistä, koska talousmetsienkin metsänkasvu kestää joka tapauksessa niin kauan, että hyvin siellä ehtivät myös kaikenlaiset Suomen luontoon kuuluvat eläimet viihtyä, kunhan ympärillä on vastaavaa lääniä siinä vaiheessa, kun puut kaadetaan. Sitten menee taas 40-60 vuotta, että uusi metsä on kasvanut mittaansa. Sinä aikana ehtivät eläimet elää ja lisääntyä talousmetsissäkin jopa satojen sukupolvien ajan. Suomen luonnossa esiintyvien eläinten elinkaari kun ei ole ihmisiin verrattuna kovinkaan pitkä.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Amore

Itse kyllä erotan puupellon luonnonmukaisemmasta metsästä, vaikka kaupunkilainen olenkin. Puupellossa on suorissa riveissä samankokoisia puita ja yleensä ne ovat samaa lajia. Tylsän näköistä se on, ei mahda mitään.  En halua demonisoida talousmetsää, mutta virkistystarkoitukseen nuo suorariviset pylväiköt eivät minulle oikein toimi.
All you need is Love

Aave

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 19:24:44
Itse kyllä erotan puupellon luonnonmukaisemmasta metsästä, vaikka kaupunkilainen olenkin. Puupellossa on suorissa riveissä samankokoisia puita ja yleensä ne ovat samaa lajia. Tylsän näköistä se on, ei mahda mitään.  En halua demonisoida talousmetsää, mutta virkistystarkoitukseen nuo suorariviset pylväiköt eivät minulle oikein toimi.
Jos puut on sillä tavalla istutettu; kaikkialla näin ei ole. Tylsän näköistä se on silloinkin, kun kyseessä on luonnonmukaisesti kasvanut metsä, joka vain on saman ikäinen sen ihmisen toimesta istutetun kanssa. Minäkin jätin sinne vastaistutettuun metsään muitakin puulajeja siemen- ja suojapuiksi ja linnuille, ja edelleen siellä kasvaa myös komeaa, lähes täysi-ikäistä mäntyä, vaikka kaadettu alue istutettiin kuusimetsäksi. Ennen kaatoa tuskin olisit sinäkään huomannut, että ollaan kuin ollaankin talousmetsässä. Varmempana vakuutena sekin, että puiden oksilla kasvoi runsaasti naavaa. Se puolestaan on merkki siitä, että alueen ilma on mitä puhtainta. Naava ei oksilla kasva, jos ilmanlaatu on hitusenkaan huono.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

kertsi

#25
Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 13, 2021, 19:08:09
^
Älä nyt vain Amore taas pilaa millään faktoilla hyvää mutu- ja fiiliskeskustelua (Minäkin "syyllistyin" samaan)! :)

Sitten on niinkin, että nämä fiiliskeskustelijat eivät erottaisi talousmetsää luonnontilaisesta metsästä, kun vain riittävän kauas kaupunkiasutuksesta siirryttäisiin. Vaikeaa se harjaantumattomalle onkin, kun ovat biodiversiteetiltään lähes identtisiä. "Puupeltojen" sijaan olisi järkevämpää puhua monikäyttömetsistä, koska talousmetsienkin metsänkasvu kestää joka tapauksessa niin kauan, että hyvin siellä ehtivät myös kaikenlaiset Suomen luontoon kuuluvat eläimet viihtyä, kunhan ympärillä on vastaavaa lääniä siinä vaiheessa, kun puut kaadetaan. Sitten menee taas 40-60 vuotta, että uusi metsä on kasvanut mittaansa. Sinä aikana ehtivät eläimet elää ja lisääntyä talousmetsissäkin jopa satojen sukupolvien ajan. Suomen luonnossa esiintyvien eläinten elinkaari kun ei ole ihmisiin verrattuna kovinkaan pitkä.

Höpö höpö. Aave esittää tietäväistä asiasta, mistä ei paljoakaan tiedä.

Kyllä aarniometsän voi erottaa talousmetsästä, varsinkin lahopuiden ja niille sijoilleen kaatuneiden puiden ansiosta, mutta myös sammaleesta. Ja siitä, että aarnimetsässä puusto ei ole samanikäistä. Tai suorissa riveissä. Tai vain yhtä lajia.

Kaupunkilainen sen enempää kuin maalaisjunttikaan ei kyllä välttämättä tunnista niitä nimenomaan aarniometsälle tyypillisiä kääpiä, hyönteislajeja, sieniä, jotka aarnimetsässä ovat erilaisia kuin puupellossa, tai edes vanhassa esim 150 vuotta koskemattomana olleessa metsässä. Lajikirjo on talousmetsässä ja aarnimetässä eri, eri lajit siis viihtyvät niissä. Ja vaikka lajien lukumäärä olisikin samansuuruinen (epäilen, ettei ole, luulen, että wikisivulla on tuossa kohtaa virhe), ekosysteemit ja lajistot poikkeavat huomattavasti toisistaan, toisin kuin tuo riemuidiootti tuossa edellä taitaa yrittää esittää. Aarnimetsän linnustokin on osittain toisenlainen, esimerkiksi tikat ja muut lahopuista ruokansa saavat (ja puunkoloihin ja pökkelöihin pesänsä rakentavat) linnut menestyvät siellä paremmin kuin puupellossa.

Ne eläin- ja kasvilajit, jotka ovat aarniometsille tyypillisiä, eivät voi erityisen hyvin. Sitä huonommin ne voivat mitä enemmän aarniometsät sirpaloituvat. Eli Aave jauhaa kyllä täyttä paskaa monellakin tasolla.

Aarniometsä

"Vanhoja metsiä, jotka ovat uudistuneet avohakkuiden tai metsänhoidollisten hakkuiden jälkeen, ei kutsuta aarniometsiksi ennen kuin on kulunut riittävästi aikaa hakkuiden aiheuttamien jälkien häviämiseksi metsästä kokonaan. Täydelliseen luonnontilaan palautumiseen saattaa kulua aikaa sadasta vuodesta tuhanteen vuoteen, metsän puulajistosta riippuen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on arvioitu hakattujen lehtimetsien palautumisen aarniometsiksi kestävän yleensä yhden tai kahden kokonaisen puusukupolven ajan, eli 150–500 vuotta."
(Liittyen Aaveen väitteeseen "Sitten menee taas 40-60 vuotta, että uusi metsä on kasvanut mittaansa")



Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

urogallus

Lainaus käyttäjältä: Amore - heinäkuu 13, 2021, 18:07:43
Tämän ketjun pointti on siinä, että metsäteollisuus on taloudellisesti niin suuri ja merkittävä ala, että mitään nopeita ratkaisuja sen muuttamiseksi ei voida tehdä. Lisäksi itse puustoon liittyy aikaperspektiivi: puiden kasvatus korjuuikään vie 30-40 vuotta, pohjoisessa 10-20 vuotta kauemmin.

Itse asiassa vielä kauemmin. Tyypillisesti päätehakkuiden väli on Etelä-Suomessa sen 60-100 vuotta, pohjoisessa 100-160 vuotta. 25 vuotta riittää hybridihaavalle, mutta se on merkitykseltään vähäinen. Turvepohjalla (entisen turvesuon pohjalla siis) rauduskoivu pääsee 40 vuodessa hakkuukypsäksi, mutta tosiaan yleensä kuluu paljon kauemmin.

Verrattuna moneen muuhun maahan Suomessa on paljon metsää ja se on valtaosaltaan pienomistajien hallussa. Kaiken lisäksi yksityismetsät ovat erityisesti etelässä ja rehevillä maapohjilla, joten niiden painoarvo puuntuotannossa on vielä suurempi. Esim. Ruotsissa metsien omistussuhteet ovat jo hyvin erilaiset.

Puupelloiksi en mene talousmetsiä kutsumaan, vaikka ne usein ankeita ovatkin. Toisin kuin monissa Euroopan maissa, Suomessa käytetään pelkästään kotimaisia puulajeja. Siperianlehtikuusi tosin luetaan kotimaiseksi, vaikka sen luonnollinen levinneisyysalue jääkin pari sataa kilometriä Suomen itäpuolelle. Muiden mantereiden puita ei käytetä. Esim. Ruotsissa taas kontortamäntyä on viljelty paljon.

Aave

Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 13, 2021, 20:39:44
Toisin kuin monissa Euroopan maissa, Suomessa käytetään pelkästään kotimaisia puulajeja.
Hyvä kun toit esiin, tämä kun on eräs avaintekijä luonnon hyvinvoinnissa. EU-tasollahan kuvio on tämä:

Järjestö: EU:n energia­politiikka on saattanut johtaa 4 miljoonan hehtaarin metsä­katoon: "Politiikka, jonka piti pelastaa planeetta, tuhoaa sen" (HS).

Amazonin metsäkatoihin verrattuna 4 miljoonaa hehtaaria on pientä, mutta silti. Puheet metsien suojelusta EU:n komission taholta ovat surkuhupaisia, kun valittu energiapolitiikka on se mikä on. Ensin on tuhottu omat metsät, ja sen jälkeen ne ongelmat on siirretty köyhempien maiden ympäristötuhoiksi. Palmuöljyä ja biopolttoaineita halpaan hintaan!

Lisäys: Sitä ei käy kiistäminen, etteikö kotimainen Neste olisi ollut voimakkaasti lobbaamassa tätäkin EU:n "luonnonsuojelua".
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

a4

Entäpä jos koko maailman ja Suomen rehuviljaan käytetty peltoala muutettaisiinkin metsiksi?

Olemme vallanneet kolmanneksen koko maapallon maapinta-alasta ruokkiaksemme kaikki vankeudessa kasvattamamme eläimet.

Suomessa rehukasveja viljeltiin vuonna 2003 noin 80 prosentilla viljellystä peltoalasta. Siitä huolimatta Suomi ei ole omavarainen rehun suhteen, vaan lisävalkuaisesta 85 prosenttia tuodaan muualta.

Kasviperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittaisiin vain neljäsosa nykyisestä ruoantuotannon käytössä olevasta maapinta-alasta.

https://vegaanihaaste.fi/elaintuotanto-haitallista-ymparistolle

Nopeasti laskien pelkästään jo metsärikkaassa Suomessa vapautuisi metsien istutukselle 2 300 000 ha x 0,75 = 1 725 000 ha.
1725000 hehtaari (ha) = 17250,00 neliökilometri (km²)
Eli Etelä-Savon maakunnan kokoinen alue voitaisiin metsittää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maatalous
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hehtaari
https://www.laskurini.fi/hyoty/yksikkomuuntimet/pinta-ala-hehtaari-aari-muunnin
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Järvitilastot/Maakuntien_vesi-_ja_maapinta-alat



Amore

^Samalla pitäisi sitten lisätä metsäteollisuuden kapasiteettia. Ja mitenkähän varmistettaisiin, että kansainvälisillä markkinoilla olisi lisätuotannolle kysyntää - kannattavaan hintaan?
All you need is Love