Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Metsä Suomen taloudessa ja suomalaisten mielenmaisemassa

Aloittaja Amore, heinäkuu 13, 2021, 12:03:18

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

kertsi

#75
Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 15, 2021, 20:22:17
Lainaus käyttäjältä: kertsi - heinäkuu 15, 2021, 16:32:22
Jostain luin, että avohakkuut eivät olisi se taloudellisestikaan tehokkain tapa "hoitaa" metsää, vaan pikemminkin harvennushakkuut antaisivat paremman tuoton, koska ei tarvitse investoida istutukseen. (Ja olikohan toinen perustelu, että metsässä silloin on eri-ikäistä puustoa, jolloin tuholaiset eivät lisäänny niin paljon?)

Riippuu metsätyypistä, puulajeista ja ilmastosta. Joka paikan ratkaisu talousmetsiin se ei ole.

Ongelmia on monia: suomalaiset puulajit eivät ole hyviä varjopuita (ei edes kuusi), metsänkorjuu aiheuttaa jätettävissä puissa vaurioita ja erityisesti juurikääpää eli maannousemaa, jatkuva kasvatus suosii usein kuusta joka ei ole paras vaihtoehto sen enempää ilmaston kuin monimuotoisuudenkaan vuoksi jne.

Joissakin tapauksissa jatkuva kasvatus toimii. Esimerkiksi turvekankailla on saatu hyviä tuloksia.

Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että metsäluonnon monimuotoisuuskatoa ei voida ratkaista talousmetsissä. Tarvitaan lisää suojelualueita, ja se vaatii rahaa.

Voisinpa lähiaikoina julkistaa oman metsäpoliittisen ohjelmani. Nyt on siihen liian kiire, kun pitää käydä metsässäkin.

Täällä sivuttua avohakkuu vs. jatkuva kasvatus -teemaa koskien LUKE viestii:
LUKE eli Luonnonvarakeskus:
Metsien monimuotoisuus

LainaaMonimuotoisuutta voidaan ylläpitää myös talousmetsissä

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että metsän luontaisia häiriöitä ja kehitystä mukailevat metsänkasvatuksen menetelmät parantavat lajien elinmahdollisuuksia talousmetsissä. Tällaisessa metsänhoidossa eri-ikäinen metsänkasvatus on tärkeällä sijalla. Laji- ja virkistyshyötyjen lisäksi eri-ikäinen metsänkasvatus voi sopivilla kohteilla olla taloudelliselta tulokseltaan täysin vertailukelpoinen tasaikäisen metsänkasvatuksen kanssa. Metsien luontaisia häiriötekijöitä ovat esimerkiksi metsäpalot, myrskynkaadot ja pienialaiset hyönteis- ja sienituhot.

Talousmetsien luonnonhoidolla voidaan edistää metsien monimuotoisuutta esimerkiksi poistamalla kuusta lehtometsissä, säästämällä lahopuustoa hakkuissa, jättämällä runsaammin säästöpuita hakkuualalle tai kulottamalla. Luontoa voidaan hoitaa myös tukkimalla ojia ja ennallistamalla ojitettuja soita luonnontilaan.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

#76
Lainaus käyttäjältä: Aave - heinäkuu 15, 2021, 14:52:57
Omassa mielenmaisemassani prognoosi on valmis, ja diagnoosin voi tehdä:

Sain lapsuudessani ja nuoruudessani parhaat molemmista maailmoista, eli kasvoin pikkukaupungissa omakotitalossa, jossa luontokin kuitenkin oli lähellä. Kesämökki, mummolat, monet ylisukupolviset ystäväperheet jne. sijaitsevat maaseudulla, osa myös muissa kaupungeissa. Se että on kasvanut omakotitalossa, ja on toisaalta voinut leikkiä ja rakentaa majan perheen omaan metsään avaa myös sanaa isänmaa hieman eri tavalla ja konkreettisemmin, kuin jos olisi kasvanut jossain betonilähiössä ahtaasti asuen, ja että pihapiirissä olisi ollut vain jokin rupuinen hiekkalaatikko ja keinu.
Betonilähiöthän nimenomaan ovat kaupungeissa olleet ne luonnonläheisimmät ja metsien ympäröimät mestat, kun taas kaupunkien keskustat eivät niinkään, eli jälleen kerran juntin typerehdintää tuo. Ja kyllähän kaupunkilaislapsillakin voi olla mummoloita ja muita kyläpaikkoja maalla, ja perheen mökkimaisemia, jonne rakentaa majojakin.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

#77
Tuli tummat vedet (HS)
Tämä oli ennen kirkas mökkijärvi. Sitten soita ojitettiin, ja Naisjärvi meni lietteestä pilalle. Suomi on metsäojien supervalta. Se näkyy lähes kaikissa järvissä.

Naisjärven liete on suurelta osin peräisin metsätaloudesta, varsinkin metsäojista, joita kaivettiin täälläkin ahkerasti 1960–1980-luvuilla. Suomi on metsäojituksen supervalta, joka on kuokkinut suonsa perusteellisemmin kuin mikään muu maa maailmassa.

Metsätalouden toimijoille ojittaminen oli metsänparannustoimintaa, mikä on metsätalouden näkökulmasta kuvaava termi. Vesi on suometsien suurin kasvun rajoittaja. Ojitus nähtiin lääkkeenä turvemaiden vesivaivaan. Ojat ohjasivat veden pois, ja maa kuivui. Kasvupaikka parani, metsä alkoi tuottaa puuta.
...
Professori Meriläisen mukaan metsäojat ovat vaikuttaneet liki kaikkiin järviimme lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia, jossa ojitusta ei ole tehty.
...
Suomen maapinta-alasta kolmasosa on suota. Soista noin puolet, arviolta 5,6–6 miljoonaa hehtaaria, on ojitettu. Metsäojaa on jopa 1,3–1,4 miljoonaa kilometriä – se vastaa lähes kahta edestakaista matkaa Maasta Kuuhun.
...
Peräti kolmannes kaikista maailman metsäojista on kaivettu Suomeen.
...
"Kun tapasimme, järvessä oli hiekkapohja, humusta ei ollut lainkaan. Vesikin oli sellaista, että näki pohjan", Meriläinen muistelee.

Muutos järven tilassa on ollut nopea ja raju. Kuvaavaa on, että 1980-luvulla syntyneet lapset eivät muista lietteetöntä Naisjärveä.

"Olen muksuille koettanut kertoa tästä muutoksesta. Eivät he meinaa käsittää, kun he eivät ole itse sitä muunlaisena nähneet."

Kun ely-keskus tutki Naisjärven tilaa vuosituhannen vaihteessa, lietettä oli keskimäärin 70–120 senttiä. Aikaa on kulunut ja sotkukerros kasvanut.
...
VALTIO alkoi kaivaa metsäojia jo 1900-luvun alussa, mutta määrät kasvoivat vasta 1960-luvulla, kun Suomessa tajuttiin, että metsiä hakataan enemmän kuin ne kasvavat.

Ongelma ratkaistiin luomalla lisää metsämaata. Alkoi suuri metsäohjelmien kausi. Niistä suurimpia olivat kolme Mera-ohjelmaa vuosina 1965–1975. Mera-nimitys tulee metsäalan toimijoiden epävirallisesta Metsätalouden rahoitustoimikunnasta.
...
Puun kasvun näkökulmasta metsäojitukset ovat suurmenestys. Vuonna 1960 Suomen puuston kokonaistilavuus oli alle 1,5 miljardia kuutiota. Vuonna 2017 se oli jo 2,5 miljardia kuutiota.

Metsien vuosittaisen kasvun on arvioitu yli kaksinkertaistuneen 1960-luvun noin 50 miljoonasta kuutiosta 2010-luvun 107 miljoonaan kuutioon. Kasvusta melkein neljännes on peräisin ojitetuilta soilta.

Kansallisen ojitusoperaation huono puoli oli se, että toiminta ryöstäytyi käsistä. Metsänparannuspiireissä työnjohtoa luokiteltiin sen mukaan, paljonko ojaa syntyy. Vauhti kasvoi, suunnittelu unohtui.

Ojittaminen oli niin halpaa, että ojia kaivettiin läpi pienten kankaiden. Ojitukset ulotettiin karuille puuttomille soille, joilla ei ollut minkäänlaisia metsän edellytyksiä. Arviolta viidennes metsäojituksista, siis noin miljoona hehtaaria, kaivettiin turhaan.

Jos nämä epäonnistuneet, ainoastaan ympäristöhaittoja aiheuttavat metsäojitusalueet yhdistettäisiin, se vastaisi Uudenmaan kokoista aluetta.
...
Metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi ja metsäekologian dosentti Timo Kuuluvainen ovat kutsuneet metsänparannustoimintaa "korvenraivauksen koneelliseksi loppurutistukseksi". Heidän mukaansa se tuhosi 30 vuodessa suuren osan Suomen suo- ja pienvesiluonnon monimuotoisuudesta. Kiteytys on osuva, sillä tutkimusten mukaan suomalainen suoluonto köyhtyy.

Vuoden 2019 uhanalaisuusar­vioinnin mukaan ojitus ja turpeen­otto ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 57 prosentille soilla elävistä uhanalaisista lajeista. Yhtenä syynä se on peräti 88 prosentille.

Esimerkiksi Suomen suolinnusto on vähentynyt kahden prosentin vuositahdilla 30 vuoden aikana. Nykyään suolintujemme tila on heikoin koko Pohjois-Euroopassa.
...
Yksi syyllisistä jalokalojen ahdinkoon on metsätalous.

Metsäojituksista ja muokatuilta avohakkuualueilta valuu vesistöihin ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Vesi rehevöityy, jolloin särkikalat lisääntyvät ja jalokalat vähenevät.

Humus taas tummentaa ja happamoittaa järvivesiä. Tummavetisissä järvissä muodostuu ihmiselle vaarallista metyylielohopeaa, jota kertyy erityisesti suuriin petokaloihin.

Samalla tummien järvien kalojen hyvien rasvahappojen määrä laskee. Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat arvioineet, että näiden järvien kalojen syömisestä on terveydelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Humus hankaloittaa myös jalokalojen lisääntymistä.
...
Etelässä maatalous on edelleen vesistöjen suurin kuormittaja. Niemisen mukaan uutta on se, että esimerkiksi Pohjanmaalla ja Oulun alueella, jossa jopa 90 prosenttia soista on ojitettu, metsätalous voi olla vesistöjen suurin kuormittaja.




-----
Notta pilataan vaan kaikki Suomen järvet ja suot ja niiden ekosysteemit, ja järvikalan syöjien terveys, jotta ahneet soiden kuivattajat ja lannoittajat metsätilalliset saavat tienattua luonnon pilaamisellaan vähän lisää hynää, ja JOS ilmoittavat myyntituloistaan verottajalle, saadaan EHKÄ verotuloja yhteiseen kassaan.

Loppuosassa puhutaan hakkuista, jatkuvasta kasvatuksesta yms. asioista, jotka liittyvät myös tähän keskusteluun.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Karikko

^
Metsätalouden lisäksi suurimpia saastuttajia luonnonvesien suhteen on maa ja karjatalous-

Tietenkin kaikki teollisuus myös pääsee syntilistalle  ja sivuelinkeinot kuten kaikenlainen hallinto sen ohessa.

Mikäpä ei saastuttaisi, mutta elintasoaan ei taida monikaan olla valmis pudottamaan, vaan yleensä halutaan sitä kohentaa..

ROOSTER

Suomessa vaaditaan ampumaaseenostolupa, metsästysseuran jäsenyys, metsästyskorttikoulutus ja tutkinto, ampumakoe ja kanta-arvioon perustuva hirvenkaatolupa, kaikki maksullisia, ennenkuin pääsee kaatamaan hirven.

Metsäpalstallensa saa tilailla avohakkuun ilman minkään lautakunnan arviota alueen kestävyydestä, luontoarvoista, ympäristövaikutuksista, naapurien mielipiteistä, maisemavaikutuksista. Mitään koulutusta tai ymmärrystä tai lupaa ei tarvita, riittää kun lähtee metsänkäyttöilmoitus netin kautta.

Hirvi on kuitenkin vain pieni, mutta tarkkaan säädelty osa luontoa. Loppu luonnosta ei paljoa kiinnosta näitä aseurhoja, niin voisi päätellä olemassaolevasta säännöstöstä.

Mikäli oikein muistan, niin ennenvanhaan harsintahakkuiden aikaan, poistettavat puut käytiin erikseen kirveellä leimaamassa. Joka puu käytiin yksilöllisesti läpi.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

-:)lauri

^
Niinpä. Vanhoina hyvinä aikoina kaikki tiesivät kenen metsäkäsitöillä naapuritkin pyyhkivät perseensä. Suomi takaisin!
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 17, 2021, 15:14:20
^
Metsätalouden lisäksi suurimpia saastuttajia luonnonvesien suhteen on maa ja karjatalous-

Tietenkin kaikki teollisuus myös pääsee syntilistalle  ja sivuelinkeinot kuten kaikenlainen hallinto sen ohessa.

Mikäpä ei saastuttaisi, mutta elintasoaan ei taida monikaan olla valmis pudottamaan, vaan yleensä halutaan sitä kohentaa..
Mutta kaupungitkin elävät vain siksi, että maatalous tuottaa ruokaa kaupunkeihin. En oikeasti näe suomalaisen maa-, metsätalouden olevan mitenkään epäbiologista, epäkestävää tai epäeettistä, kun Suomen metsät elävät pääosin aika kivasti.

Jotkut vihreät EU-piireissä ehkä esittävät perättömiä väitteitä suomalaisesta maa/metsätaloudesta, mutta ehkä he puhuvat roskaa?
https://www.verkkouutiset.fi/erikoista-miten-vihreat-haastavat-metsateollisuutta/#32576881

Ymmärrän vihreiden tarkoituksen, heidän tietämyksensä Suomen metsistä vaan ehkä on vähäistä...

Karikko

^

En tunne ainoatakaan vihreitä arvoja ajavaa ihmistä joka olisi valmis luopumaan mistään omastaan- ei ainakaan aatteistaan. Aika harva myös elää aatteensa mukaisesti, kuten eräs kalastaja aikoinaan..

Laika

#83
Lainaus käyttäjältä: urogallus - heinäkuu 15, 2021, 20:22:17
Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että metsäluonnon monimuotoisuuskatoa ei voida ratkaista talousmetsissä. Tarvitaan lisää suojelualueita, ja se vaatii rahaa.

Voisinpa lähiaikoina julkistaa oman metsäpoliittisen ohjelmani. Nyt on siihen liian kiire, kun pitää käydä metsässäkin.

Nähdessäni artikkelin Ikean roolista Siperian laittomissa metsähakkuissa, palasi mieleeni twiitti, jonka ongin pari vuotta sitten verkosta juteltuani silloisen venäläisen kollegani kanssa. Hän epäili vahvasti suomalaisten metsäyhtiöiden olevan mukana vanhojen metsien hävittämisessä, ja silloinen savunhaju olisi edellyttänyt enemmän tutkivaa journalismia. Sitä se edellyttäisi yhä.

http://twitter.com/palokangasjuha/status/1006940644105969667

Kuvassa on tuntematon metsätie ilmeisesti Venäjän puolella, jota (Metsäteollisuus ry:n) Juha Palokangas kommentoi seuraavasti: Suomalaiset metsäyhtiöt rakentavat tai peruskunnostavat Luoteis-Venäjällä vuosittain lähes 100 km metsäautoteitä, joista hyötyvät paljon myös paikalliset asukkaat, retkeilijät, marjastajat yms. #venäjä #metsäautotie

Minusta tuo haiskahti laiskasti kyhätyltä viherpesulta jo tuolloin, mutta aikani ja tarmoni eivät valitettavasti edistäneet asian tutkimista. Varmaan tutkittavaa olisi myös suomalaisten roolista venäläisten ikimetsien hakkuissa.

Palokankaan twiitti on hyvä esimerkki syistä, miksi en luota piiruakaan hyvään metsänhoitoon, 'josta kaikki hyötyvät'. Tai sanotaanko, että luotan siihen yhtä paljon kuin lestadiolaiseen seksuaalikasvatukseen -jos kuuluu seurakuntaan, ei sen sisällöstä varmaan keksi yhtään vikaa.

Mielestäni ympäristöpolitiikassa Suomessa ja maailmalla ollaan siinä pisteessä, että ainoa tapa saavuttaa todellisia tuloksia olisi ryhtyä jahtaamaan ja rankaisemaan tekijöitä massiivisilla poliisioperaatioilla, ja tehdä lainsäädännöstä sen mukainen. Koko tuotantoketjua pitäisi kyetä rankaisemaan niin, ettei vastuusta pysty luikertelemaan ulos tietämättömyyteen vedoten. Ai, ja kansainväliset talouspakotteet tulisi kyetä kohdentamaan kansallisvaltioiden sijaan suoraan yhtiöihin. Vasta se muuttaisi radikaalisti niiden käyttäytymistä.

ps. Lenny, en vieläkään saa kuvia näkymään viesteissä. Tuo twitter-viesti oli https-muotoa, eikä sen muuttaminen http:ksi auttanut asiaa.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Toope

Suomessakin metsät kasvavat vähintään tahtiin, kuin niitä hakataan.
Vihreiden (kaupunkilaisten) näkemys metsätaloudesta on erilainen kuin suomalaisten, jotka elävät metsien keskellä.
Kumpia kannattaisi kuunnella?
Näkemysten vika voi olla Vihreissä?

a4

#85
^^



Twitter-kuvia saa ainakin Windowsin omallakin kuvankaappaustyökalulla leikattua ja jaettua perinteisinä kuvina.

PS. Hippi olikin jo ehtinyt vastata: https://kantapaikka.net/index.php/topic,5.msg102980.html#msg102980

Karikko


^

Näin ei siis riitä, että suomalaiset "tuhoavat" omaa luontoaan ja metsiään,- pitää raiskata myös naapurin metsät.

Varsinkin koivu taitaa olla haluttua sellunkeittoainesta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 22, 2021, 10:37:49
Näin ei siis riitä, että suomalaiset "tuhoavat" omaa luontoaan ja metsiään,- pitää raiskata myös naapurin metsät.

Varsinkin koivu taitaa olla haluttua sellunkeittoainesta.
Suomessa metsät kasvavat enemmän, kuin niita hakataan tuotantoon. Suomi ei tuhlaa metsiään, sanovat cityvihreät mitä tahansa.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 22, 2021, 20:31:06
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 22, 2021, 10:37:49
Näin ei siis riitä, että suomalaiset "tuhoavat" omaa luontoaan ja metsiään,- pitää raiskata myös naapurin metsät.

Varsinkin koivu taitaa olla haluttua sellunkeittoainesta.
Suomessa metsät kasvavat enemmän, kuin niita hakataan tuotantoon. Suomi ei tuhlaa metsiään, sanovat cityvihreät mitä tahansa.

Kasvaahan Suomessa harvinaisen paljon risukkoa avohakkuun jälkeen ja mutkaisia mäntyjä kuivatuilla soilla. Kohta saadaan lisää suota rehevöityneistä järvistä, kunhan umpeenkasvaminen edistyy.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Toope

Suomessa metsät elävät pääsääntöisesti hyvin. Meillä on valtavasti talousmetsää, joka elää hyvin. Mistä propagandatuutista sinä uutisiasi Suomen metsätaloudesta luet?