Mistä lämpöisen ilman nousemisesta ylöspäin johtuu

[-:)lauri]

Jos Karikko ymmärtäisit edes peruskoulutasoisesti lämpöoppia, et laukoisi eetteriin tällaisia aivopieruja:

"Lämpö nousee tunnetusti ylöspäin, mutta eihän se sinne ylimpään kerrokseenkaan  jää vangiksi.

Oikeastaan lämpö siirtyy kohden kylmempää joten niitä ilmakerrosten vaihteluja on varmaan jatkuvasti."


Lämpö ei siirry niinkään kohti kylmempää, vaan kohti pienempää painetta (eli ylöspäin). Kuumailmapallo ei mene siksakkia taivaalla sillä perusteella missä ilmakerroksessa on kulloinkin kylmintä ja mitä tuo sinun aivopierusi edellyttäisi, vaan pallon lämpötilaa nostettaessa pallo nousee kohti alhaisempaa painetta.

Sekoitat vain lisää "itseäsi" tuulihan sitä palloa vie ja siellä pallon sisällä oleva ilma on kevyempää kuin sen pallon ulkopuolinen ilma- siksihän sitä lämmitetään..

Tuulella on korkeintaan sekundäärinen vaikutus kuumailmapallon korkeuteen taivalla ja lämpötilaerotkin ovat enempi vain korrelaatiossa kuumailmapallon sijoittumisessa taivaalla kuin syy. Lämmin ilma on harvempaa kuin kylmä ilma. Lämpöisellä ilmalla on tilavuuttaan kohden pienempi massa kuin kylmemmällä ilmalla. Kevyempi pyrkii hakeutumaan "pintaan". Aivan kuten kevyemmät ilmakuplat raskaammassa vedessä hakeutuvat kohti veden pintaa. Siksi lämmin ilma nousee ilmakehässä pääsääntöisesti vain ylöspäin. Ei siis siksi, että kylmä ilma vetäisi esimerkiksi lämmintä ilmaa puoleensa. Sellaista voimaa ei nykyfysiikassa tunneta.

Tätä voidaan havainnollistaa kiihdyttävässä autossa tarkkailemalla ilmaa raskaamman aineen ja ilmaa kevyemmän aineen käyttäytymistä siellä (
https://www.youtube.com/watch?v=y8mzDvpKzfY). Sielläkään tuuli taikka lämpötilaerot eivät selitä ilmiötä, vaan auton sisällä vallitsevat massa-erot tutkittavan kappaleen sisä- ja ulkopuolella.

[-:)lauri]

"Lämpöisellä ilmalla on tilavuuttaan kohden pienempi massa kuin kylmemmällä ilmalla."

Tämä johtuu ilmankin kohdalla siitä, että lämpöisen kaasun molekyyleillä on liike-energiaa enemmän kuin kylmän kaasun molekyyleillä. Kun energiaa välittyy molekyylien törmäyksissä enemmän, etäisyydet molekyylien välillä kasvavat. Jos energiaa on vähemmän tarjolla kuten kylmällä ilmalla, etäisyydet vastaavasti pienenevät. Näin massaa (eli molekyylejä) per valittu tilavuusyksikkö on lämpöisellä ilmalla vähemmän kuin kylmällä ilmalla.

[kertsi]

Karikko väitti toisessa keskustelussa, että noste ei olisi muka voima, mutta sehän nimenomaan on voima.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Noste



Noste liittyy tiiviisti kuumailmapallon toimintamekanismiin. (Ja siihen, että vene pysyy veden pinnalla - painovoima puskee venettä veden pohjaa kohti, ja noste veden pintaa kohti.)

[-:)lauri]

Kiitos tuosta. Hain tuossa omassa pohdinnassani hiukka turhan kaukaa samaa asiaa. Lainaan linkistäsi kohdan, jossa tuo massan suhde nosteeseen tulee toivottavasti ilmi:

Arkhimedeen lain mukaan kappaleeseen kohdistuu voima eli noste, jos kappale on osittain tai kokonaan upotettu nesteeseen tai kaasuun. Noste on yhtä suuri, mutta suunnaltaan vastakkainen, kuin kappaleen syrjäyttämän neste- tai kaasumäärän paino. Nosteen suunta on suoraan kohti alempaa painetta ja vaikutuspiste kappaleen syrjäyttämän "väliainekappaleen" massakeskipiste.[1] Esimerkiksi tilavuudeltaan 1 litran kokoinen kappale kokee veteen upotettuna noin 1 kg x 9,81 m/s² = 9,81 N nosteen riippumatta siitä, mistä materiaalista kyseinen kappale on tehty, minkä muotoinen tai miten raskas se on. Sama kappale kokee maan pinnalla ilmakehän vaikutuksesta noin 0,001 m³ x 1,2 kg/m³ x 9,81 m/s² = 0,01 N nosteen. Voidaan yleistää, että jos kappaleen tiheys on pienempi kuin ympäröivän väliaineen tiheys, on noste suurempi voima kuin paino.

Eli pyörittelisin jotain, että kaasun massa määrännee nosteen vaikutuksen sen sijaintiin toisen kaasun sisällä gravitaatiokentässä (tai missä tahansa kiihtyvyyskentässä).

[Karikko]

Karikko väitti toisessa keskustelussa, että noste ei olisi muka voima, mutta sehän nimenomaan on voima.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Noste



Noste liittyy tiiviisti kuumailmapallon toimintamekanismiin. (Ja siihen, että vene pysyy veden pinnalla - painovoima puskee venettä veden pohjaa kohti, ja noste veden pintaa kohti.)

Nostea voidaan nimittää voimaksi, mutta se on vain systeemissä tilan muutosta eikä sillä ole mitään "omaa tehoa"  Noste johtuu jostain vuorovaikutuksesta- ja on erilaisten aineiden ominaisuuksista johtuvaa- laivatkin kelluvat, koska niiden syrjäyttämä vesimäärä painaa enemmän, kuin se laiva,- vaikka teräksestä tehdään..

Sinänsä käyttökelpoinen sana ilmaisemaan jotain mitä tapahtuu.

[kertsi]

Otetaan talteen saksitusta viestistäni kommenttini Karikon väitteeseen:

"Lämpö nousee tunnetusti ylöspäin, mutta eihän se sinne ylimpään kerrokseenkaan  jää vangiksi.

Oikeastaan lämpö siirtyy kohden kylmempää joten niitä ilmakerrosten vaihteluja on varmaan jatkuvasti."

Ehkä Karikko tuossa ajaa takaa johtumisilmiötä. Johtuminen kiinteiden kappaleiden kohdalla tosiaankin tapahtuu niin, että lämpö siirtyy kylmemmästä kappaleesta viileämpään kappaleeseen. Johtuminen ei kyllä selitä lämpimän ilman siirtymistä ylöspäin, sillä silloinhan päinvastoin lämmin ilma pyrkisi talossa alakerroksiin, jossa on viileämpää. Sitä vastoin konvektio ja noste lienevät selittävä tekijä, ks. alla.


Wikipedia:Lämmön siirtyminen

Lämmön siirtyminen tapahtuu spontaanisti aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan eli lämpimästä kylmään. Tämän ilmaisee termodynamiikan toinen pääsääntö, jonka mukaan lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan.

Lämpö voi siirtyä kolmella eri mekanismilla, jotka ovat johtuminen, säteily ja kuljetus eli konvektio.

ja:
Konvektio eli kuljetus on lämmön siirtymistä virtaavan aineen eli fluidin mukana. Niin sanottu vapaa konvektio aiheutuu lämpötilaerosta, joka aiheuttaa tiheyseroja. Kuuma, harva aine kohoaa painovoimakentässä ylöspäin. Liikkeellepaneva voima on siis noste. Jäähtyessä aineen tiheys kasvaa, ja se alkaa laskeutua alaspäin. Konvektiosta on kysymys myös, kun lämmitettyyn rakennukseen tulee oven tai ikkunan raosta kylmää ilmaa eli vetoa ja sieltä virtaa lämmintä ilmaa pois.

[Karikko]

Otetaan talteen saksitusta viestistäni kommenttini Karikon väitteeseen:

"Lämpö nousee tunnetusti ylöspäin, mutta eihän se sinne ylimpään kerrokseenkaan  jää vangiksi.

Oikeastaan lämpö siirtyy kohden kylmempää joten niitä ilmakerrosten vaihteluja on varmaan jatkuvasti."

Ehkä Karikko tuossa ajaa takaa johtumisilmiötä. Johtuminen kiinteiden kappaleiden kohdalla tosiaankin tapahtuu niin, että lämpö siirtyy kylmemmästä kappaleesta viileämpään kappaleeseen. Johtuminen ei kyllä selitä lämpimän ilman siirtymistä ylöspäin, sillä silloinhan päinvastoin lämmin ilma pyrkisi talossa alakerroksiin, jossa on viileämpää. Sitä vastoin konvektio ja noste lienevät selittävä tekijä, ks. alla.


Wikipedia:Lämmön siirtyminen

Lämmön siirtyminen tapahtuu spontaanisti aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan eli lämpimästä kylmään. Tämän ilmaisee termodynamiikan toinen pääsääntö, jonka mukaan lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan.

Lämpö voi siirtyä kolmella eri mekanismilla, jotka ovat johtuminen, säteily ja kuljetus eli konvektio.

ja:
Konvektio eli kuljetus on lämmön siirtymistä virtaavan aineen eli fluidin mukana. Niin sanottu vapaa konvektio aiheutuu lämpötilaerosta, joka aiheuttaa tiheyseroja. Kuuma, harva aine kohoaa painovoimakentässä ylöspäin. Liikkeellepaneva voima on siis noste. Jäähtyessä aineen tiheys kasvaa, ja se alkaa laskeutua alaspäin. Konvektiosta on kysymys myös, kun lämmitettyyn rakennukseen tulee oven tai ikkunan raosta kylmää ilmaa eli vetoa ja sieltä virtaa lämmintä ilmaa pois.

Voihan tuotakin vänkätä maailman tappiin asti, jos haluaa väärin ymmärtää..

Lämpö siirtyy kohden kylmempää "tilaa" eli sinne minne on mahdollista. Lämpö erillisenä fysikaalisesta liikkeestä ei ole olemassa- avaruus kuten ehkä tiedät on kylmä.

Lämmön siirtyminen edellyttää, että jotain siirtyy  mukana siis niitä molekyylejä, ne molekyylit vievät isomman tilan ja laajenevat, kuten jo pois-leikatussa kerroin- se on siis tilaan liittyvä ominaisuus ja siinä tilassa olevien fysikaalisten aineiden  värähtelyä.

Mutta tuskin tästä nyt kannattaa sen enempää taivastella, ymmärrätte miten haluatte, se on teidän murheenne..

[-:)lauri]

Otetaan talteen saksitusta viestistäni kommenttini Karikon väitteeseen:

"Lämpö nousee tunnetusti ylöspäin, mutta eihän se sinne ylimpään kerrokseenkaan  jää vangiksi.

Oikeastaan lämpö siirtyy kohden kylmempää joten niitä ilmakerrosten vaihteluja on varmaan jatkuvasti."

Ehkä Karikko tuossa ajaa takaa johtumisilmiötä. Johtuminen kiinteiden kappaleiden kohdalla tosiaankin tapahtuu niin, että lämpö siirtyy kylmemmästä kappaleesta viileämpään kappaleeseen. Johtuminen ei kyllä selitä lämpimän ilman siirtymistä ylöspäin, sillä silloinhan päinvastoin lämmin ilma pyrkisi talossa alakerroksiin, jossa on viileämpää. Sitä vastoin konvektio ja noste lienevät selittävä tekijä, ks. alla.


Wikipedia:Lämmön siirtyminen

Lämmön siirtyminen tapahtuu spontaanisti aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan eli lämpimästä kylmään. Tämän ilmaisee termodynamiikan toinen pääsääntö, jonka mukaan lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan.

Lämpö voi siirtyä kolmella eri mekanismilla, jotka ovat johtuminen, säteily ja kuljetus eli konvektio.

ja:
Konvektio eli kuljetus on lämmön siirtymistä virtaavan aineen eli fluidin mukana. Niin sanottu vapaa konvektio aiheutuu lämpötilaerosta, joka aiheuttaa tiheyseroja. Kuuma, harva aine kohoaa painovoimakentässä ylöspäin. Liikkeellepaneva voima on siis noste. Jäähtyessä aineen tiheys kasvaa, ja se alkaa laskeutua alaspäin. Konvektiosta on kysymys myös, kun lämmitettyyn rakennukseen tulee oven tai ikkunan raosta kylmää ilmaa eli vetoa ja sieltä virtaa lämmintä ilmaa pois.

Voihan tuotakin vänkätä maailman tappiin asti, jos haluaa väärin ymmärtää..

Lämpö siirtyy kohden kylmempää "tilaa" eli sinne minne on mahdollista. Lämpö erillisenä fysikaalisesta liikkeestä ei ole olemassa- avaruus kuten ehkä tiedät on kylmä.

Lämmön siirtyminen edellyttää, että jotain siirtyy  mukana siis niitä molekyylejä, ne molekyylit vievät isomman tilan ja laajenevat, kuten jo pois-leikatussa kerroin- se on siis tilaan liittyvä ominaisuus ja siinä tilassa olevien fysikaalisten aineiden  värähtelyä.

Mutta tuskin tästä nyt kannattaa sen enempää taivastella, ymmärrätte miten haluatte, se on teidän murheenne..

Miten vaikeaa tämä on? Lämmin molekyyli siirtyy paikasta a paikkaan b nopeammin kuin se molekyyli menettää lämpöenergiaansa. Lämpimän ilman viilenemisellä ei ole tämän fysikaalisen ilmiön kanssa mitään tekemistä. Se lämpimän ilman viileneminen tapahtuu paljon myöhemmin, vasta sen ilmiön jälkeen kun lämmin ilma on siirtynyt ylös. Eikä se lämpöisenä tule sieltä koskaan alas (pois lukien jos tuulet/ilmavirtaukset siirtävät ilmamassoja). Vasta kun lämpimän ilman molekyylit ovat menettäneet lämpöenergiansa, kyseiset molekyylit voivat tulla alas.

[Karikko]

Otetaan talteen saksitusta viestistäni kommenttini Karikon väitteeseen:

"Lämpö nousee tunnetusti ylöspäin, mutta eihän se sinne ylimpään kerrokseenkaan  jää vangiksi.

Oikeastaan lämpö siirtyy kohden kylmempää joten niitä ilmakerrosten vaihteluja on varmaan jatkuvasti."

Ehkä Karikko tuossa ajaa takaa johtumisilmiötä. Johtuminen kiinteiden kappaleiden kohdalla tosiaankin tapahtuu niin, että lämpö siirtyy kylmemmästä kappaleesta viileämpään kappaleeseen. Johtuminen ei kyllä selitä lämpimän ilman siirtymistä ylöspäin, sillä silloinhan päinvastoin lämmin ilma pyrkisi talossa alakerroksiin, jossa on viileämpää. Sitä vastoin konvektio ja noste lienevät selittävä tekijä, ks. alla.


Wikipedia:Lämmön siirtyminen

Lämmön siirtyminen tapahtuu spontaanisti aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan eli lämpimästä kylmään. Tämän ilmaisee termodynamiikan toinen pääsääntö, jonka mukaan lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan.

Lämpö voi siirtyä kolmella eri mekanismilla, jotka ovat johtuminen, säteily ja kuljetus eli konvektio.

ja:
Konvektio eli kuljetus on lämmön siirtymistä virtaavan aineen eli fluidin mukana. Niin sanottu vapaa konvektio aiheutuu lämpötilaerosta, joka aiheuttaa tiheyseroja. Kuuma, harva aine kohoaa painovoimakentässä ylöspäin. Liikkeellepaneva voima on siis noste. Jäähtyessä aineen tiheys kasvaa, ja se alkaa laskeutua alaspäin. Konvektiosta on kysymys myös, kun lämmitettyyn rakennukseen tulee oven tai ikkunan raosta kylmää ilmaa eli vetoa ja sieltä virtaa lämmintä ilmaa pois.

Voihan tuotakin vänkätä maailman tappiin asti, jos haluaa väärin ymmärtää..

Lämpö siirtyy kohden kylmempää "tilaa" eli sinne minne on mahdollista. Lämpö erillisenä fysikaalisesta liikkeestä ei ole olemassa- avaruus kuten ehkä tiedät on kylmä.

Lämmön siirtyminen edellyttää, että jotain siirtyy  mukana siis niitä molekyylejä, ne molekyylit vievät isomman tilan ja laajenevat, kuten jo pois-leikatussa kerroin- se on siis tilaan liittyvä ominaisuus ja siinä tilassa olevien fysikaalisten aineiden  värähtelyä.

Mutta tuskin tästä nyt kannattaa sen enempää taivastella, ymmärrätte miten haluatte, se on teidän murheenne..

Miten vaikeaa tämä on? Lämmin molekyyli siirtyy paikasta a paikkaan b nopeammin kuin se molekyyli menettää lämpöenergiaansa. Lämpimän ilman viilenemisellä ei ole tämän fysikaalisen ilmiön kanssa mitään tekemistä. Se lämpimän ilman viileneminen tapahtuu paljon myöhemmin, vasta sen ilmiön jälkeen kun lämmin ilma on siirtynyt ylös. Eikä se lämpöisenä tule sieltä koskaan alas (pois lukien jos tuulet/ilmavirtaukset siirtävät ilmamassoja). Vasta kun lämpimän ilman molekyylit ovat menettäneet lämpöenergiansa, kyseiset molekyylit voivat tulla alas.

Höpö- höpö-

Selitätkö ilmaston toimintaa, vai mitä yrität.

Kysehän oli "miksi lämpimämpi ilma nousee ylöspäin- eikö se ole sinulle vieläkään selvillä.?

[-:)lauri]

Pitihän se arvata, ettei Karikolle kelpaa koulufysiikka. Kun se ei kelpaa, niin suotta minä sitä yritän tämän enempää Karikolle tyrkyttää.

[Karikko]

Pitihän se arvata, ettei Karikolle kelpaa koulufysiikka. Kun se ei kelpaa, niin suotta minä sitä yritän tämän enempää Karikolle tyrkyttää.

Haluat vain irvailla, se on tietenkin heikompien oikeus- En sano älyisten, kun näyttää siltä, että ymmärrät kyllä, muttet halua ymmärtää.

Vääristelemällä ja takertumalla joihinkin sanoihin, voi kyllä saada minkä asian hyvänsä sotkettua..

[-:)lauri]

https://preview.p5js.org/lazydistribution/present/jxpRNA1i9

Tässä karvalakkisimulaatio rappukäytävästä, jossa lämmin ilma (oranssit molekyylit) ja kylmä ilma (siniset molekyylit) ovat lähtötilanteessa sekaisin. Rappukäytävään tulee joka puolelta koko ajan uutta lämpöenergiaa samalla kun sieltä virtaa sitä pois, eli rappukäytävän ilman lämpöenergia pysyy ainakin silmämääräisesti arvioituna maltillisena.

Kuten huomaamme, lämmin ilma hakeutuu ylös ja viileä ilma alas. Tarkalleen ottaen tässä simulaatiossa suurin osa alaosan molekyyleistä vain välittää lämpöenergiansa yläosan molekyyleille. Oikeassa ilmassa on niin paljon molekyylejä, että kaikki lämpimän ilman pilven molekyylit eivät vuorovaikuta kylmän ilman molekyylien kanssa kuin vain pilven reunoilta tarkoittaen, että merkittävä osa niistä fyysisistä lämpöisistä molekyyleistäkin nousee ylöspäin sen sijaan, että vain välittäisivät yläpuolella oleville molekyyleille lämpöenergiansa.

[Karikko]

https://preview.p5js.org/lazydistribution/present/jxpRNA1i9

Tässä karvalakkisimulaatio rappukäytävästä, jossa lämmin ilma (oranssit molekyylit) ja kylmä ilma (siniset molekyylit) ovat lähtötilanteessa sekaisin. Rappukäytävään tulee joka puolelta koko ajan uutta lämpöenergiaa samalla kun sieltä virtaa sitä pois, eli rappukäytävän ilman lämpöenergia pysyy ainakin silmämääräisesti arvioituna maltillisena.

Kuten huomaamme, lämmin ilma hakeutuu ylös ja viileä ilma alas. Tarkalleen ottaen tässä simulaatiossa suurin osa alaosan molekyyleistä vain välittää lämpöenergiansa yläosan molekyyleille. Oikeassa ilmassa on niin paljon molekyylejä, että kaikki lämpimän ilman pilven molekyylit eivät vuorovaikuta kylmän ilman molekyylien kanssa kuin vain pilven reunoilta tarkoittaen, että merkittävä osa niistä fyysisistä lämpöisistä molekyyleistäkin nousee ylöspäin sen sijaan, että vain välittäisivät yläpuolella oleville molekyyleille lämpöenergiansa.

No niin, ollaanhan sitä samoilla aaltopituuksilla-
Ilmasto on sitten paljon monimutkaisempi "yhtälö" ja siihen liittyy monenlaisia asioita- kuusta alkaen, tai auringosta.. Meren pinnan nousu mahdollistaa vuorovesitulvienkin pahenemisen ja kuun jaksolliset heilahtelut lisäävät sitä tehoa..

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008129054.html

Tulvien suurimpana syynä on Kuun aseman muutokset kiertoradallaan.

Kuun asema radallaan noudattaa 18,6 vuoden jaksollista kiertoa. Tässä kierrossa Kuun kiertoradan ja maapallon päiväntasaajan välinen kulma käy ääripäissään.

"Puolet tästä ajasta Kuun asema vähentää merenpinnan nousun vaikutuksia nousuveden aikaan. Mutta toisella puoliskolla se lisää vedenpinnan nousua", Nasa selittää.

Nämä niin sanotut korkean nousuveden tulvat ovat jo tuttu ongelma monissa Yhdysvaltain Atlantin puolen kaupungeissa, myös Persianlahden rannikkokaupungeissa.

Yhdysvaltain merten ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA ilmoitti yhteensä yli 600:sta tällaisesta tulvasta vuonna 2019, kertoo Nasan tiedote.

KUUN huojunnassa ei ole mitään uutta. Ensi kertaa Kuun huojunnasta raportoitiin jo vuonna 1728. Mutta nyt mukana ovat tarkat laskelmat merten yleisestä pinnannoususta.

"Vuorovedet nousevat ja laskuvedet laskevat. Merenpinnan nousu työntää nousuvesiä vain yhteen suuntaan – korkeammalle", selittävät Nasan tutkijat.

Tämä on ensimmäisen tulvien tutkimus, joka ottaa huomioon kaikki tulvien syyt, valtamerillä ja avaruudessa. Tutkijat ennustivat tulvia aina vuoteen 2080 saakka