Postasin äskettäin kirjallisuusnurkkaan pienen puffin merihistoriaa käsittelevästä kirjasta. En lukiessani tullut ajatelleeksi, että minulla olisi juuri mitään omaa kokemusta vanhoista laivoista. Pari kertaa olen matkoillani käynyt merimuseoissa, mutta niistä ei ole jäänyt voimakasta muistijälkeä. Göteborgissa tosin oli museossa pieni akvaario-osasto, jossa ei vierailuni aikaan ollut paljon kävijöitä, joten sain rauhassa uppoutua (heh!) kalojen elämää seuraamaan ja ihailemaan nättejä kasveja ja koralleja. Kotkan Vellamossa en ole käynyt enkä myöskään Tukholman Merimuseossa (Sjöhistoriska). Sen sivuilta löytyi linkki myös uuteen hylkymuseoon Tukholmassa, jonne on yhteislippu Vasa-museon kanssa.
https://www.sjohistoriska.se/https://www.vrak.se/svVasa-laivan tarina onkin ollut ensimmäinen yhteyteni merihistoriaan, sillä minulla oli lapsena kuvakirja
Sagan om Vasa (1965). Sitä ei ole suomennettu. Kirja jätti mieleeni ehkä niin vahvan tuttuuden tunteen, että en muista olenko koskaan oikeasti käynyt Vasa-museossa. Luulen, että olen, mutta mielikuvani Vasasta sekoittuvat kuvakirjaan ja mahdollisesti johonkin tv-ohjelmaan ym. Oli kuinka tahansa, olen törmännyt merihistoriaan jo aivan pienenä, alle kouluikäisenä.
Vähitellen mieleeni alkoi putkahdella muutamia muistoja merimatkoista. En ole aikoinaan valinnut niitä saadakseni kokemuksia vanhoista laivoista, vaan kyse on ollut satunnaisista kesäretkistä.
Ensimmäisenä on tietenkin mainittava
Runeberg-laiva, joka vieläkin liikennöi Helsingin ja Porvoon välillä. Kukapa ei olisi joskus matkustanut m/s J L Runebergillä (1912)!
Alus on ollut säännöllisessä liikenteessä samalla reitillä Porvoon ja Helsingin välillä yli 50 vuotta. Moottorialus jo vuodesta 1962.
Harvoja enää olemassa olevia rannikon matkustajahöyrylaivoja. Ulkoisesti säilynyt dieselöinnistä huolimatta.https://www.laiva.fi/ships/582/Juu, ei enää kulje höyrymoottorilla, mutta haa(!), olenpa matkustanut ihan oikealla höyrylaivakyydillä. Vuonna 2012 tein Tukholmasta retken Drottningholmin linnaan ja matkustin menomatkan
s/s Drottningholmilla (1909). Oli helteinen kesäpäivä ja istuin sattumoisin kannella aivan konehuoneeseen laskeutuvien portaiden lähellä. Laiva oli pieni ja konehuone näytti pelkältä kopperolta. Sieltä huokui voimakasta savun katkua ja ajattelinkin, että moottorin ruokkimisen polttoaineella täytyy olla melkein yli-inhimillistä. Miten sitä voi tehdä pyörtymättä? Laivan kulku oli puksuttavaa. Jos höyryveturit puuskuttivat ja puhkuivat, niin höyrylaivat todellakin puksuttavat. Erilainen fiilis kuin uudemmilla moottoreilla, sen voi maallikkokin todeta. Laivamatkat Drottningholmiin lähtevät kaupungintalon (Stadshuset) rannasta. Luultavasti vain kesäkaudella.
Skärgårdsbåten byggdes som passbåt i Mälaren och innerskärgården och trafikerar än idag sträckan Stockholms Stadshus - Drottningholm.https://www.stromma.com/sv-se/stockholm/grupper-foretag/flotta/sekelskiftesfartyg/ss-drottningholm/Ihan oikean merimatkan olen tehnyt Kristina Cruises -yhtiön vielä tuolloin omistamalla
m/s Kristina Reginalla (1960) Helsingin Jätkäsaaresta Rostockiin. Jälleen oli kesäloma ja aivan täydellinen tyyni ja helteinen kesäsää. Laivalla ei ollut mitään erityisiä viihdepalveluja, ei pimpeli-pompeli-pelejä, karaokea, eikä tanssiakaan. Ihanan vanhanaikainen kiireetön tunnelma! Matkustajat paljolti saksalaisia ja muita eurooppalaisia lomailijoita sekä jonkin verran meitä suomalaisia. Pakettimatkaani sisältyi ainakin kaksi ruokailua. Ravintolan seisova pöytä oli paaaljon pienempi kuin isoissa möhkölaivoissa, mutta ruoka oli niin hyvää, etten oikein missään ole vastaavaa saanut. Totesin uunilohen niin maukkaaksi, että söin melkein pelkästään sitä, ja mitä nyt jotain uusia perunoita ja tuoresalaattia vähän lisukkeeksi. Oh my God!!! Laivan interiöörissä oli käytetty paljon kaunista puuta ja hyttikin oli ihan kiva. Googlettamalla ilmeni, että K Regina on nykyisin Turussa museolaivana S/S Bore -nimisenä (alkuperäinen nimi). Rostockin merimatka on jäänyt mieleeni eeppisenä merimatkana, jolla oli loputtomasti aikaa, ei kiirettä minnekään, ja meri oli niin kaunis, että aamiaiselta alkaen vallan hypnotisoiduin sitä katselemaan. Pitääpä käydä Turussakin katsomassa laivaa uudestaan.
Vuoden 2010 loppuun mennessä Vanha rouva oli vieraillut Kristina Cruisesin väreissä kaikkiaan 40 maassa ja 216 eri satamassa Huippuvuorilta Punaisellemerelle ja Länsi-Afrikkaan. Se oli jo melkoinen elämäntyö yhdelle laivalle.https://www.kristinacruises.com/yritys/https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/c1f66985-6cc1-4c16-8edc-7a63d2cba990https://www.laiva.fi/ships/461/Rostockista matkani jatkui bussilla Reininlaaksoon. Ajoimme pitkät matkat Reinin rantaa, missä vaikutuin erittäin vilkkaasta jokilaivaliikenteestä. Sekä rahtilaivoja että matkustaja-aluksia kulki melkein jonossa molempiin suuntiin. Myös junaliikenne oli mahtavaa jokivarsilla. Todella pitkiä tavarajunia näkyi jatkuvasti ja hotelliyönä kuului ulkoa tiheästi toistuva kolke ulkoa. Tällä matkalla syntyi unelma tehdä joskus pitkä jokilaivaristeily Reiniä pitkin. En tiedä toteutuuko matka milloinkaan (hinnat!), mutta unelmoidahan voi.
Aihe: Purjehtiminen ja veneily (Luettu 1360 kertaa)