Purjehtiminen ja veneily

[Kopek]

En tiedä Finnlinesin paatin lähtö- ja tuloaikoja, joten en ota edellä mainittuun reittiin sen kummempaa kantaa.

Pidän sen tyyppisistä matkoista, joissa saa nukkua yön kunnolla eikä tarvitse herätä aikaisin aamulla, kun henkilökunta koputtaa oveen sen merkiksi, että hyttien siivous alkaa.

Helsingin reitti on siitä mukava, että laiva ei tule kovin aikaisin satamaan. Ja se lähtee niin aikaisin, että laivalla ehtii katsella ympärilleen. Jos lähtö on myöhään ilalla, ja satamaan tullaan aikaisin aamulla, tuollaisesta stressiristeilystä ei paljon nauti.

Viime heinäkuun reissulla menimme Tallinnaan, ja matkaan sisältyi yö satamassa. Oli mukavampi lähteä autolla liikkeelle aamulla kuin väsyneenä yöllä, jolloin laiva varsinaisesti tuli satamaan.

Paluumatkalla oli epämääräinen yö Rostock-Trelleborg -laivalla ja toinen yö Viking Gloryllä. Kumpikin yö olivat liian lyhyitä, varsinkin Trelleborgin reitillä.

Mukavin reitti Saksaan on tietenkin Finnlinesin suora laivavuoro, mutta se on harmillisen kallis.

Luulenpa, että en tule ainakaan lähiaikoina kokemaan Finnlinesin Naantali-Kapelskär -reittiä olkoon laiva millainen tahansa.

Olin aikoinaan sattumalta historiallisella Rosellan viimeisellä reittivuorolla Kapelskäristä Naantaliin vai oliko se Turkuun. Tavallisuudesta poiketen laivan pilli huusi (muistaakseni) kolme kertaa aluksen lähtiessä satamasta, ja henkilökuntaa oli kerääntynyt peräkannelle katsomaan lähtöä.

Jossakin päin on hermostuttu laivojen ääniin.

It is the traditional farewell given by cruise ships the world over.

But now captains have been banned from sounding their horns as they leave a Scottish port after officials received a single noise complaint.

https://www.dailymail.co.uk/news/article-12158921/That-ship-sailed-Port-bans-boats-sounding-horns-leave-ONE-noise-complaint.html

[Amore]

En tiedä Finnlinesin paatin lähtö- ja tuloaikoja, joten en ota edellä mainittuun reittiin sen kummempaa kantaa.

Sekavat varaussivut, mutta yhteen suuntaan näyttäisi pääsevän Naantalista Kapellskäriin kympillä.

https://www.finnlines.com/fi/reitit/naantali-langnas-kapellskar-reitti/

[Kopek]

Hitsaustaito on "taiteellinen silmä" tuntuvat  olevan harvinainen yhdistelmä. Joillakin tällainen on ollut kuten Sibelius-monumentin tehneellä Eila Hiltusella. En tosin tiedä, miten hyvä hitsari taiteilija oli oman erikoisalansa ulkopuolella. Hänellä taisi olla apunaan "oikeita" hitsareita.

Nykyiset hitsauslaitteet ovat niin helppoja käyttää, että kuka tahansa ensimmäisen kerran laitetta kokeilevakin osaa jo "hitsata" jotain. Mutta ei aloittelevan kokeilija taidolla vielä pääse telakalle töihin. Mutta oman paatin voi kyllä hitsailla kasaan, koska siinähän ei ole mitään vaatimuksia.

Tällaisia ajatuksia on tullut mieleeni, kun ole katsellut itse tehtyjä veneitä ja niistä otettuja kuvia. Hitsata kyllä osataan ainakin sen verran, että paatti saadaan kasaan. Ja vanerilevyjä osataan sahata ja ruuvata yhteen. Mutta millainen on lopputulos?



Tällainen on ollut myytävänä nettiveneessä. Valmistusvuosi on 1990.

Taiteilija-hitsari Hiltusen tiedot Googlen tiivistämänä:

Syntyi: 22. marraskuuta 1922, Sortavala, Venäjä
Kuoli: 10. lokakuuta 2003, Helsinki

Venäläistaiteilija Hiltunen?

[Hayabusa]

^
Aikaavaruuskoordinaatiston käsittäminen on ylivoimaisen vaikeaa joillekin tahoille.

Wikipediassa syntymämaa sentään on oikein, myös enkuksi ja venäjäksi.

[Hayabusa]

Sortavalasta ja etenkin Laatokasta tuli mieleen Laatokan veneet. Ne olivat korkeampi laitaisia kuin esim. nykyisin yleiset savolaisveneet. Lisäksi niissä oli paikka mastolle. Niinpä myötätuulella ei tarvinnut soutaa. Samaa mallia, mutta isommassa koossa käytettiin kalastuksessa ja jopa rahdin kuljetuksessa.

[Brutto]

Sortavalasta ja etenkin Laatokasta tuli mieleen Laatokan veneet. Ne olivat korkeampi laitaisia kuin esim. nykyisin yleiset savolaisveneet. Lisäksi niissä oli paikka mastolle. Niinpä myötätuulella ei tarvinnut soutaa. Samaa mallia, mutta isommassa koossa käytettiin kalastuksessa ja jopa rahdin kuljetuksessa.

Olen harkitsemassa jonkun sortin perinneveneen hankkimista tulevalle veneilykaudelle. Sen pitää olla tietenkin puurakenteinen. Toisaalta kiehtoo itäisen Suomenlahden rannoilla rakennetut kapeat ja solakat summalaiset sekä pellinkiläiset. Toisaalta taas Pohjanmaan ja Satakunnan rannoilla tehdyt leveät kalastuspaatit, jotka kestävät kovaakin merenkäyntiä.

Olen täysin tietoinen, että puuveneen omistajalla on vain kaksi onnellista päivää: päivä, jolloin hän hankkii veneen ja päivä jolloin hän saa sen myytyä.

[Hayabusa]

Entisenä vanhan puuveneen osaomistajana olen kokenut nuo molemmat päivät. Väliin mahtui myös monta muuta onnellista päivää. Vanhan paatin kanssa liikkuessa sai joka paikassa positiivisen vastaanoton, sillä sellaisella kulkevaa ei koeta ökyilevänä nousukkaana.