Purjehtiminen ja veneily

[Kopek]

En tiedä Finnlinesin paatin lähtö- ja tuloaikoja, joten en ota edellä mainittuun reittiin sen kummempaa kantaa.

Pidän sen tyyppisistä matkoista, joissa saa nukkua yön kunnolla eikä tarvitse herätä aikaisin aamulla, kun henkilökunta koputtaa oveen sen merkiksi, että hyttien siivous alkaa.

Helsingin reitti on siitä mukava, että laiva ei tule kovin aikaisin satamaan. Ja se lähtee niin aikaisin, että laivalla ehtii katsella ympärilleen. Jos lähtö on myöhään ilalla, ja satamaan tullaan aikaisin aamulla, tuollaisesta stressiristeilystä ei paljon nauti.

Viime heinäkuun reissulla menimme Tallinnaan, ja matkaan sisältyi yö satamassa. Oli mukavampi lähteä autolla liikkeelle aamulla kuin väsyneenä yöllä, jolloin laiva varsinaisesti tuli satamaan.

Paluumatkalla oli epämääräinen yö Rostock-Trelleborg -laivalla ja toinen yö Viking Gloryllä. Kumpikin yö olivat liian lyhyitä, varsinkin Trelleborgin reitillä.

Mukavin reitti Saksaan on tietenkin Finnlinesin suora laivavuoro, mutta se on harmillisen kallis.

Luulenpa, että en tule ainakaan lähiaikoina kokemaan Finnlinesin Naantali-Kapelskär -reittiä olkoon laiva millainen tahansa.

Olin aikoinaan sattumalta historiallisella Rosellan viimeisellä reittivuorolla Kapelskäristä Naantaliin vai oliko se Turkuun. Tavallisuudesta poiketen laivan pilli huusi (muistaakseni) kolme kertaa aluksen lähtiessä satamasta, ja henkilökuntaa oli kerääntynyt peräkannelle katsomaan lähtöä.

Jossakin päin on hermostuttu laivojen ääniin.

It is the traditional farewell given by cruise ships the world over.

But now captains have been banned from sounding their horns as they leave a Scottish port after officials received a single noise complaint.

https://www.dailymail.co.uk/news/article-12158921/That-ship-sailed-Port-bans-boats-sounding-horns-leave-ONE-noise-complaint.html

[Amore]

En tiedä Finnlinesin paatin lähtö- ja tuloaikoja, joten en ota edellä mainittuun reittiin sen kummempaa kantaa.

Sekavat varaussivut, mutta yhteen suuntaan näyttäisi pääsevän Naantalista Kapellskäriin kympillä.

https://www.finnlines.com/fi/reitit/naantali-langnas-kapellskar-reitti/

[Kopek]

Hitsaustaito on "taiteellinen silmä" tuntuvat  olevan harvinainen yhdistelmä. Joillakin tällainen on ollut kuten Sibelius-monumentin tehneellä Eila Hiltusella. En tosin tiedä, miten hyvä hitsari taiteilija oli oman erikoisalansa ulkopuolella. Hänellä taisi olla apunaan "oikeita" hitsareita.

Nykyiset hitsauslaitteet ovat niin helppoja käyttää, että kuka tahansa ensimmäisen kerran laitetta kokeilevakin osaa jo "hitsata" jotain. Mutta ei aloittelevan kokeilija taidolla vielä pääse telakalle töihin. Mutta oman paatin voi kyllä hitsailla kasaan, koska siinähän ei ole mitään vaatimuksia.

Tällaisia ajatuksia on tullut mieleeni, kun ole katsellut itse tehtyjä veneitä ja niistä otettuja kuvia. Hitsata kyllä osataan ainakin sen verran, että paatti saadaan kasaan. Ja vanerilevyjä osataan sahata ja ruuvata yhteen. Mutta millainen on lopputulos?



Tällainen on ollut myytävänä nettiveneessä. Valmistusvuosi on 1990.

Taiteilija-hitsari Hiltusen tiedot Googlen tiivistämänä:

Syntyi: 22. marraskuuta 1922, Sortavala, Venäjä
Kuoli: 10. lokakuuta 2003, Helsinki

Venäläistaiteilija Hiltunen?

[Hayabusa]

^
Aikaavaruuskoordinaatiston käsittäminen on ylivoimaisen vaikeaa joillekin tahoille.

Wikipediassa syntymämaa sentään on oikein, myös enkuksi ja venäjäksi.

[Hayabusa]

Sortavalasta ja etenkin Laatokasta tuli mieleen Laatokan veneet. Ne olivat korkeampi laitaisia kuin esim. nykyisin yleiset savolaisveneet. Lisäksi niissä oli paikka mastolle. Niinpä myötätuulella ei tarvinnut soutaa. Samaa mallia, mutta isommassa koossa käytettiin kalastuksessa ja jopa rahdin kuljetuksessa.

[Brutto]

Sortavalasta ja etenkin Laatokasta tuli mieleen Laatokan veneet. Ne olivat korkeampi laitaisia kuin esim. nykyisin yleiset savolaisveneet. Lisäksi niissä oli paikka mastolle. Niinpä myötätuulella ei tarvinnut soutaa. Samaa mallia, mutta isommassa koossa käytettiin kalastuksessa ja jopa rahdin kuljetuksessa.

Olen harkitsemassa jonkun sortin perinneveneen hankkimista tulevalle veneilykaudelle. Sen pitää olla tietenkin puurakenteinen. Toisaalta kiehtoo itäisen Suomenlahden rannoilla rakennetut kapeat ja solakat summalaiset sekä pellinkiläiset. Toisaalta taas Pohjanmaan ja Satakunnan rannoilla tehdyt leveät kalastuspaatit, jotka kestävät kovaakin merenkäyntiä.

Olen täysin tietoinen, että puuveneen omistajalla on vain kaksi onnellista päivää: päivä, jolloin hän hankkii veneen ja päivä jolloin hän saa sen myytyä.

[Hayabusa]

Entisenä vanhan puuveneen osaomistajana olen kokenut nuo molemmat päivät. Väliin mahtui myös monta muuta onnellista päivää. Vanhan paatin kanssa liikkuessa sai joka paikassa positiivisen vastaanoton, sillä sellaisella kulkevaa ei koeta ökyilevänä nousukkaana.

[ROOSTER]

Ryhdy purjelaivan omistajaksi! Nyt sellaisen saa ilmaiseksi, näin ymmärsin...

Poroholman lomakeskuksen yrittäjä Riku Räsänen on jakanut väliaikatietoja Poroholmassa uponneesta Gerda-ravintolalaivasta Facebook-päivityksessään maanantaiaamuna.
...
– Ei ole muuta mahdolisuutta kuin aloittaa sopivan purkuyrityksen kartoittaminen, sillä Poroholmalla ei ole mitään mahdollisuuksia nostaa ja kunnostaa alusta, Räsänen kirjoittaa.
...
– Mikäli jollakin taholla on muita ideoita tai resursseja, olemme kyllä valmiita luovuttamaan hylyn tarvitsijoille,...

https://poroholma.fi/gerda



https://fi.wikipedia.org/wiki/Gerda_Gefle

Ei ehkä kuitenkaan ilman kustannuksia, sillä hyvätkin ideat (mikä tässä pitäisi ilmeisesti olla) tulevat usein ihan saatanallisen kalliiksi.

[Hayabusa]

^
Jos olisin upporikas porilainen, nostaisin ja kunnostaisin tuon paatin raumalaisten kiusaksi. 

Pohjaan painuneen vanhan laivan pelastaminen vaatii tosiaan pohjattoman rahapussin. Ihan Elon Musk ei tarvitse olla, mutta pätäkkää pitää olla monin verroin enemmän kuin Andy McCoyllä. Oletus on, että kaikki pitää vaihtaa ja se on kalliimpaa kuin alusta alkaen uuden rakentaminen.

[Kopek]

Pohjaan painuneen vanhan laivan pelastaminen vaatii tosiaan pohjattoman rahapussin. Ihan Elon Musk ei tarvitse olla, mutta pätäkkää pitää olla monin verroin enemmän kuin Andy McCoyllä. Oletus on, että kaikki pitää vaihtaa ja se on kalliimpaa kuin alusta alkaen uuden rakentaminen.

1990-luvulla rakennettiin joitakin vanhojen laivojen "replikoita", millainen tuokin uponnut paatti on. En tiedä, tulivatko tekijät ajatelleeksi sitä että, jos alus rakennetaan museolaivan hengessä perinnemenetelmillä, sen sijoituspaikan pitäisi oikeastaan olla kuivalla maalla museossa. Puisten purjelaivojen käyttöikä oli tuollaisten laivojen kultakaudella 20-25 vuotta, eivätkä luonnonlait ole noista ajoista muuttuneet. 1900-luvulla rakennettu puualus on siis jo tiensä päässä aivan luonnollisista syistä.

Helsingin vanhat hiekkajaalat ovat ylittäneet rakenteellisen ikänsä jo kauan sitten, mutta suurilla korjauksilla ne on saatu pysymään pinalla "yli-ikäisinäkin". Turussa oleva museolaiva Sigyn on käytännössä rakennettu pala palalta uudestaan, joten vaikka se virallisesti on vuodelta 1887, ei siinä taida olla enää paljonkaan alkuperäistä, ei varsinkaan puuosia.

[Amore]

Jouduin työmatkalle, johon kuului lähinnä kokoustamista laivalla ja hotellissa. En pidä matkustamisesta paljonkaan enkä varsinkaan työmatkoista. Onneksi sellaiset eivät juuri työhöni kuulu. Nyt kuitenkin piipahdettiin merellä aika uudessa Tallinkin MyStar-laivassa. Se osoittautuikin aivan uudenlaiseksi laivaksi siinä mielessä, että se on tehty sukkulointiin (shuttle) ei niinkään matkustajien viihdeoleiluun. Hyttejä laivassa on vain 46, mutta rahtitilaa sen sijaan merkittävästi enemmän kuin viihdelaivoissa on totuttu näkemään. MyStariin mahtuu 250 rekkaa (+ 150 henkilöautoa). Sen matkustajakapasiteetti on 2800 henkeä.

Viking XPRS:n matkustajakapasiteetti on 2500 henkeä ja rekkoja siihen voi lastata 60 kappaletta tai vaihtoehtoisesti 230 henkilöautoa.

MyStarin tulopohja on täten lähtökohtaisesti suunniteltu nojaamaan aikaisempaa enemmän rahtiin. Sisätiloiltaan laiva on hyvin samankaltainen kuin muutkin suomalaisten suosimat risteilyalukset. Viihde-esityksiä ei laivalla ole, ei myöskään karaokea tms. Minulle jäi mielikuva, ettei siellä olisi ollut myöskään rahapelejä, mutta kun en niitä itse pelaa, niin en tullut katsoneeksi kovin tarkkaan. Asia, joka laivalla pisti silmään oli, että matkustajat on segmentoitu bisneshenkisesti eri luokkiin. On tavisten massaluokka ja sitten kaksi loungea, jotka maksavat enemmän, business lounge ja comfort lounge. Kaikkein kallein luokka on Platinum Lounge. Menomatkalla  meillä oli neuvotteluhuone, joka sekin oli erillinen alue, jolla on oma aula ja siellä tilauksen mukaan oma tarjoilu. Meillä oli voileipä ja salaatti -välipala sekä kahvi. Minulle välipala riitti niin hyvin, etten tarvinnut varsinaista ruokaa enää myöhemmin. Aamulla olimme jo syöneet buffet-aamiaisen. En tunne oloani mukavaksi paikoissa, joissa ihmiset on jaoteltu maksuluokkiin. Ehkä erityisen epämukavaa on joutua sinne hieman arvokkaammalle puolelle, vaikka siellä ainakin näennäisesti on mukavuuksia enemmän. Paradoksi!

[ROOSTER]

Jarlalla leiskuu.


https://www.hs.fi/viivijawagner/  21.11.