Saamelaiset ja Lappi

[ROOSTER]

...metsäsaamelaiset ovat kehitelleet niin hulluja teorioita ja omalaatuisen historiakäsityksen, että on parempi että kukin etsii ne itse. Siten saattaa kenties uskoa omia silmiään.

Metsäsaamelaisten pelastukseksi eräs puolue sai aikanaan omista syistään ujutettua tämänhetkiseen lakiin saamelaiskäräjistä varsin levottoman kohdan – vastoin saamelaisten itsensä kantaa – jonka mukaan henkilö voi pitää itseään saamelaisena, edellyttäen...

että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa

Tässä sana lappalainen ei tarkoita etnistä ryhmää vaan elinkeinoa.

Mielenkiintoista. Ammatti ja vanhempien tai esivanhempien ammatti voi siis olla olla merkki johonkin tiettyyn kansanryhmään kuulumisesta ja vaatii tiettyyn poliittiseen liikkeeseen kuulumista.

Kun tähän sotketaan ääriuskonnollisuus ollaankin jo aika äärirajoilla.

Joskus ajattelin, että päästäkseen rauhaan muilta ihimisiltä, pitäisi olla 4 hehtaarin tontti jonka keskelle rakentaa asunto. Silloin olisi vähintään 100 metriä lähimpään naapuriin ja saisi olla rauhassa. Lapissa tuo pitänee kertoa vähintään sadalla.

[Norma Bates]

Jaa, ei ihme että siellä porukoita pännii. Joskus luin siitä hommasta, enkä ymmärtänyt yhtään mitään. Ehkä oli kirjoitettu metsäläisiä puolustavaan sävyyn, niin siksi jäi järjelleni hämäräksi.

[Hayabusa]

On myös esitetty, että porosaamelaiset olisivat myöhäisiä tulokkaita, eli norjalaisia mamuja. Joten heidän oikeutensa maihin ja mantuihin olisi noita metsäsaamelaisia pienempi. Joka tapauksessa ei taida löytyä kaikkia miellyttävää ratkaisua kiistoihin. Täytyy toivoa, että keksitään suurin piirtein kaikkia yhtä paljon kismittävä kompromissi.

[Hiha]

On myös esitetty, että porosaamelaiset olisivat myöhäisiä tulokkaita, eli norjalaisia mamuja. Joten heidän oikeutensa maihin ja mantuihin olisi noita metsäsaamelaisia pienempi. Joka tapauksessa ei taida löytyä kaikkia miellyttävää ratkaisua kiistoihin. Täytyy toivoa, että keksitään suurin piirtein kaikkia yhtä paljon kismittävä kompromissi.

Hyvä esimerkki metsäsaamelaisten harjoittamasta sotkuisesta ajattelusta. Saamelaiset eivät ole oikeita saamelaisia, koska he ovat saamelaisia... öh, norjalaisia... no hitto, ei-suomalaisia. Vain suomalaiset voivat olla oikeita saamelaisia, koska ainoastaan suomalaiset ovat aitoja suomalaisia. Metsäsaamelaisten maailmassa pohjoissaamen puhujat ovat norskeja ja koltat ryssiä. Inarinsaamelaiset, joita on vain parisataa, kelpaavat koristeeksi. Norjan ja Suomen välinen raja oli täysin määritelty vasta 1833. Metsäsaamelaisten mielestä saamelaisten olisi pitänyt ennakoida ammoisista ajoista ja kunnioittaa tätä tulevaa metsäsaamelaisen identiteetin olennaista rakennusosaa, Suomen valtionrajaa.

Toinen osuva pointti on maanomistus. Metsäsaamelaisten oma kieli on suomi ja kulttuuri suomalainen yhtenäiskulttuuri. Siksi he eivät käsitä ajatusta saamen kielen ja kulttuurin vaalimisesta. Heidän käsityksissään saamelaiskäräjät on olemassa siksi, että metsähallitus voi salaa luovuttaa sille Ylä-Lapin valtion maat. He ovat vakaasti päättäneet olla mukana saaliinjaossa. Tämäkin kertoo harhaisesta todellisuuskäsityksestä. Kaikkea se kateus teettää.

[Xantippa]

Hyvää analyysia Hihalta. Ja tietysti jos olet sitten siinä aidosti pienessä vähemmistössä ja vingut sieltä käsin yhtään mitään, olet huomiohoo ja häpäiset nämä aidot suomalaiset saamelaiset, jotka tosiaankin ovat sitä mieltä, että pitäkää nyt se turpanne kiinni niistä oikeuksistanne.

T: Xante

[Norma Bates]

Pitänee ottaa geenitestit käyttöön.

[Hayabusa]

^
Ja hihamerkit. 

[Xantippa]

Ei tarvitse.

Riittää, että on joku ikävä käsitys jostakin yksilöstä ja sillä mennään reippaasti sitten eteenpäin muidenkin kanssa, eikä senniivväliä, keneen tulee hutkaistua, kuhan oma olo helpottaa.

T: Xante

[ROOSTER]

^
Ja hihamerkit. 

Täältä alempaa tarkasteltuna saamelaisten kiista on yhdistettyä omaisuus- ja kulttuuritaistelua. Aika pieniin blokkeihin ovat ajautuneet. voivoi.

Suurporonhoito suomessa yleistyi vasta lähellä 1800-luvulla. Suomessa nykyään harjoittajia ovat suomalaiset ja saamelaiset ja muut pohjoisessa asuvat kansat. Suurin osa näistä harjoittajista ovat aika nuoria.
Perinteen harjoittaminen

Poron hoitamiseen kuuluu tietty alue mikä on 36% koko suomen pinta-alasta ja sijaitsee pohjoisessa. Suomessa poron omistajia on ollut 2015-2016 vuonna 4421 henkilöä ja poronhoito muodosti merkittävän elinkeinon noin 1000 taloudelle. Nämä henkilöt ovat tehneet paliskunnan (poronhoitoalueen paikallisorganisaatio), joilla he pystyvät ottamaan poroja hoitoon. Paliskunnan tekeminen on vaatimus poronhoitoon, ilman sitä poron omistus on laitonta ja poliisi pystyy sakottamaan asiasta.

Oikeastaan vasta 1800-luvulla poronhoitokulttuuri alkoi levitä Suomen Lapissa. Siis nykyisten porohenkilöiden isovanhempien vanhempien keskuudessa, samoihin aikoihin kun sähkövalo keksittiin.

Poronhoito tuntuisi luomukarjanhoidolta mutta ei se taida ihan ongelmatonta olla.
https://www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/poro/poro/kevat.html

Nykymuotoista porotaloutta harjoitettaessa porojen suojeleminen petoeläimiltä on lähtökohtaisesti vaikeaa, mutta keskustelu vaihtoehdoista on ollut vähäistä.

- Vahinkojen korvaamisen sijaan pitäisi keskittyä tehokkaaseen vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Aidoista ja laumanvartijakoirista voisi olla apua vahinkojen torjunnassa. Pitäisi myös harkita porojen määrän vähentämistä, jolloin laitumien kunto paranisi ja nälkää näkeville poroille riittäisi paremmin ravintoa. Keinoruokintaa ei tarvittaisi, ja kustannukset pienenisivät. Yksi keino voisi olla myös paluu porojen paimennukseen, sanoo Suvi Kolu Luonto-Liitosta.

Tarkemmin ajateltuna perinteitä kunnioitettaisiin parhaiten palauttamalla poronhoito alkuperäiseen muotoonsa paimennukseen, ja porojen määrä pitäisi sopeuttaa siihen. Samalla luontokin kestäisi tuon paremmin. Lisäruokinnalla ylläpidettävä ylisuuri porokanta muistuttaa karjanhoitoa, ei luontaiselinkeinoa.

Urosporon elämä on kovaa, niiden elinaikaodote on vain 50% naaraan odotettavisssa olevasta. Ihmisuroksella tuo % on paljon suurempi mutta yleensä huolehdittavana onkin vain yksi tai joskus kaksi naarasta. Vain harvoilla useampia.

[Hayabusa]

Täältä alempaa tarkasteltuna saamelaisten kiista on yhdistettyä omaisuus- ja kulttuuritaistelua. Aika pieniin blokkeihin ovat ajautuneet. voivoi.

Ennen kaikkea omaisuustaistelua. Niin kauan, kun kaikki ovat köyhiä, kiistat ovat hyvin pienimuotoisia ja lyhyitä. Heti jonkun päästessä varallisuuden makuun kateus herää ja sitä myöten kysymys vaurastumisen oikeutuksesta. Ja koska kyse on myös valtion maksamista avustuksista, myös meillä etelämmässä asuvilla veronmaksajilla on oikeus ja jopa velvollisuus ottaa kantaa jakoperusteisiin. Kaiken lisäksi puolet kantislaisistahan on henkisesti enontekijöläisiä. 

[kertsi]

Ei tarvitse.

Riittää, että on joku ikävä käsitys jostakin yksilöstä ja sillä mennään reippaasti sitten eteenpäin muidenkin kanssa, eikä senniivväliä, keneen tulee hutkaistua, kuhan oma olo helpottaa.

T: Xante

Mutta helpottuukohan oma olo tosiaankin siitä, että käyttäytyy kusipäisesti ja syytää rasistista paskaa esim. saamelaisista esim. Kantapaikkaan?

[Norma Bates]

Nämä ovat ne seikat miksi olen suhtautunut nihkeästi lappilaisiin/lappalaisiin (ei voi aina tietää kummasta sortista on kyse, jos ei pukeuduta sen mukaisesti):

- Kun olin lapsi, televisiosta tuli Simpauttaja, ja siinä mies jutteli härskejä. Jäi käsitys että kysymys on pohjoissuomalaisista, ja se alapään karvoituksesta tms. puhuminen ällötti syvästi.

- Luin aikoinaan jostain lehdestä (Apu? Seura?) että lappalainen mies kertoi huvittelevansa laittamalla tienviittoja osoittamaan väärään suuntaan. Järkytyin, koska arvelin että sittenhän erämaahan voi eksyä ja vaikka kuolla. Mieleeni ei tullut että kyseessä olisi huumori, että hän ei oikeasti niitä viittoja vääntele.

- Saamelaiset suuttuivat nunnuka-hahmoista, ja tuli mielikuva huumorintajuttomista kiukuttelijoista.

- Sisaruskööri, jonka on huhuttu asuvan Lapissa, järjesti minulle ikäviä netissä ja näiden takia heräsin jopa klo 5 yöllä kirjoittamaan pitkiä selvittelyjä nettiin, jotta heidän temppunsa eivät kaatuisi minun niskoilleni. Eli olin siis kutakuinkin nettikiusaamisen kohde, näin voisi kai sanoa.

Huumorilla saa kyllä kaikenlaista anteeksi, ja minulla on sen verran kinkkinen huumorintaju, että kieltämättä nauratti tämä eilinen Lapissa asuvan(* naisen kuvaus Lapin huumorista:

"Mitä vanha horo, onko perse käynyt kaupaksi?" (tuttava tavattaessa leukailtu). Tai tyhjässä baarissa sanottu "no eihän täälhä oo kethään puukotettavaa".

Kovan viikon ilta, kausi 3, osa 3, kohdasta 19:00 eteenpäin:

https://areena.yle.fi/1-64828919

*) En tiedä asuuko, en vaan jaksa nyt selvittää onko hän lappalainen vai lappilainen.

[Norma Bates]

https://yle.fi/a/74-20080241?utm_source=whatsapp

Sateenkaarisaamelainen.

[kertsi]

Nämä ovat ne seikat miksi olen suhtautunut nihkeästi lappilaisiin/lappalaisiin (ei voi aina tietää kummasta sortista on kyse, jos ei pukeuduta sen mukaisesti):

- Kun olin lapsi, televisiosta tuli Simpauttaja, ja siinä mies jutteli härskejä. Jäi käsitys että kysymys on pohjoissuomalaisista, ja se alapään karvoituksesta tms. puhuminen ällötti syvästi.

- Luin aikoinaan jostain lehdestä (Apu? Seura?) että lappalainen mies kertoi huvittelevansa laittamalla tienviittoja osoittamaan väärään suuntaan. Järkytyin, koska arvelin että sittenhän erämaahan voi eksyä ja vaikka kuolla. Mieleeni ei tullut että kyseessä olisi huumori, että hän ei oikeasti niitä viittoja vääntele.

- Saamelaiset suuttuivat nunnuka-hahmoista, ja tuli mielikuva huumorintajuttomista kiukuttelijoista.

- Sisaruskööri, jonka on huhuttu asuvan Lapissa, järjesti minulle ikäviä netissä ja näiden takia heräsin jopa klo 5 yöllä kirjoittamaan pitkiä selvittelyjä nettiin, jotta heidän temppunsa eivät kaatuisi minun niskoilleni. Eli olin siis kutakuinkin nettikiusaamisen kohde, näin voisi kai sanoa.

Huumorilla saa kyllä kaikenlaista anteeksi, ja minulla on sen verran kinkkinen huumorintaju, että kieltämättä nauratti tämä eilinen Lapissa asuvan(* naisen kuvaus Lapin huumorista:

"Mitä vanha horo, onko perse käynyt kaupaksi?" (tuttava tavattaessa leukailtu). Tai tyhjässä baarissa sanottu "no eihän täälhä oo kethään puukotettavaa".

Kovan viikon ilta, kausi 3, osa 3, kohdasta 19:00 eteenpäin:

https://areena.yle.fi/1-64828919

*) En tiedä asuuko, en vaan jaksa nyt selvittää onko hän lappalainen vai lappilainen.

Heppoisin perustein mielestäni leimaat kokonaisen kansanryhmän: a) tamperelaisen/espoolaisen kirjailijan luoma fiktiivinen hahmo Simpauttaja b) tienviittamies, joka ehkä vitsaili c) huhun perusteella ehkä Lapissa asuva sisaruskööri d) nunnukka-hahmoista loukkaauneet (ketkä? saamelaisetko, vaiko puolestaloukkaantujat?) e) yhden naisen kuvaus "Lapin huumorista". Väitätkö tosiaan, että nuo olisivat yleistettävissä kaikkia saamelaisia koskeviksi?

Tuollaisia samantasoisia listoja olet luetellut monista ihmisryhmistä, mm. ikävistä lihavista ihmisistä, joita olet tavannut. Ja ilmeisesti yleistät kokemuksesi niin, että kaikki lihavat ihmiset ovat mielestäsi sellaisia kuin kuvauksiesi ihmiset? Ja ilmeisesti,  koska sinulla on ikäviä kokemuksia kourallisesta ihmisiä, mielestäsi on oikeutettua toimia paskamaisesti kokonaista ihmisryhmää kohtaan? Paskamaista on esimerkiksi tuollaisten listojen eli "todistusaineiston" kasaaminen. Missään tuomioistuimessa tuollaisilla listoilla ei olisi puupennin pyörylänkään vertaa todistusvoimaa.

Miksi tuot esiin tuollaisia listoja? Haetko oikeutuksen omille negatiivisille asenteillesi ja tunteillesi? Haetko tukea muilta foorumilaisilta? Etkö tosiaankaan tajua, että tuollainen yliyleistäminen ei todellakaan kuulosta kovinkaan fiksulta ja rationaaliselta?

Varmaan kaikki ihmiset yleistävät moniakin asioita, mutta sinä olet mielestäni vienyt liian pitkälle yleistyksesi ja tehnyt nähdäkseni virheellisiä johtopäätöksiä kokonaisista kansanryhmistä, kuten esim. saamelaisista.

[Hayabusa]

https://yle.fi/a/74-20080241?utm_source=whatsapp

Sateenkaarisaamelainen.

Vaikken Aku Hirviniemestä juurikaan välitä, niin tämä osui.