Yleistä politiikan arvostelua (ja arvostusta, jos sellaista ikinä löytyy)

[Hayabusa]

Toopelle: rationalismi tarkoittaa järkeen perustuvaa. Se ei takaa, että muiden mielestä järjeilijän järjessä olisi järkeä. 
Ja mikään vastaavasti mikään ideologia ei väitä, että sen ajatuskehitelmät olisivat järjettömiä.

[Saares]

Kysymys ei ole äärioikeasta tai äärivasemmasta eikä muustakaan suunnasta. Kysymys on puoluejohtajien ääriopportunismista.

Vai ei ole.

Kokoomus on viimeisen 10 vuoden aikana ollut hallituksessa kaikkien nykyisten eduskuntapuolueiden kanssa - miinus kokoomuslähtöisen Nyt-liikkeen - plus eduskunnasta pudonneen siniset-puolueen. Se jos mikä on opportunismia. Ja erittäin onnistunutta sellaista. Pitkä oppositiokausi opetti kokoomukselle, että hallituksessa jaetaan ne paremmat virat, joten kannattaa pyrkiä hallitukseen kaveeramalla kaikkien kanssa.

Olet varmaan laskenut monenko puolueen kanssa kepu on ollut? hallituksessa - entä RKP?

[-:)lauri]

^^
Ideologia

Toope ei selvästi myöskään ymmärrä, mitä ideologia tarkoittaa. Ideologiaksi riittää jo visiot tavoitteista ja/tai käytännöistä, jotka mahdollistavat tavoitteen. Esittäessään, että "Rationalismia me tarvitsemme, emme fucking ideologioita!", on Toope ensisijaisesti ideologinen.


Edit: Tavoitteiden lisäksi ideologia voi sisältää paljon muutakin mutta pääsääntö ei tuosta juuri muutu. Kaikki visiot (varsinkin poliittiset) ovat määritelmällisesti ideologiaa. Rationaalisuutta yhtälössä voidaan arvioida sitten esimerkiksi sillä perusteella, kuinka toimiva/toteutettavissa esitetty ideologia on.

[Kopek]

En ole politiikan tietäjä ja ymmärtäjä, mutta jo pelkästään lehtiä lukemalla ja aikaa seuraamalla saa jonkinlaisen käsityksen siitä, miten homma toimii.

Hommafoorumilla näkee joskus esitettävän mielipiteitä, jotka antavat viitteen siitä, että kaikille ei ole koko syvyydessään valjennut poliittisen järjestelmämme olemus.

Syksyn 2015 pakolaiskriisin jälkeen hommafoorumilla toisteltiin näkemystä, että yksi suuri syyllinen pakolaisten Suomeen pääsemiselle oli sisäministerinä tuolloin toiminut Petteri Orpo. Hänellä olisi ollut valta lähettää rautaa rajalle, mutta mutta hän ei tehnyt niin, joten hän petti Suomen. Tähän tyyliin hommafoorumilla järkeiltiin.

Minun mielipiteeni on se, että Orpolla ei ollut mahdollisuutta pysäyttää siirtolaisten tuloa. Hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta, ja se tuskin olisi sitä pitkään nauttinut, jos Orpo olisi saanu aikaan humanitäärisen ja kansainvälisen kriisin ylimitoitetuilla voimatoimilla. Yleinen mielipide oli pakolaismyönteinen, vaikka vastustavia ääniäkin kuultiin.

[Hayabusa]

"Pakolaiskriisin" suurin syyllinen on eräs juuri 60 vuotta täyttänyt amerikkalainen rauhannobelisti. Arabikevään jouduttaminen sotilaallisella tuella ääriryhmille sai aikaan kaaoksen mm. Libyassa ja Syyriassa. Sota jatkuu edelleen ja lisää pakolaisia ja "pakolaisia" on tulossa.

[Karikko]

Mitenkäpä pakolaisuutta voisi hillitä ja samalla säilyttää humaanit arvot yhteiskunnissa (maissa ja valtioissa YK:n mukaisesti)

Ehkä se ei yksinkertaisesti onnistu, maailmassa on kaaoksen siemenet molemmissa tapauksissa- salliiko pakolaisten siirtymisiä tai estääkö niitä..

Huomio on yleensä jossain muussa asiassa, kuin pakolaisten (ihmisten) hyvinvoinnissa..

Suomessakin kerrotaan tarvittavan maahanmuuttoa työvoiman tarpeen vuoksi, ei sen vuoksi, että niillä työläisillä olisi hyvä toimeentulo ja miellyttävä elämä tulevassa uudessa asuinsijassaan..

[Toope]

Mitenkäpä pakolaisuutta voisi hillitä ja samalla säilyttää humaanit arvot yhteiskunnissa (maissa ja valtioissa YK:n mukaisesti)

Luultavasti ei voida. Meidän on vain sanottava EI Afganistanille, muulle Lähi-idälle ja Afrikalle.
Nuo tuhoavat meidänkin yhteiskuntamme, jos tänne tulevat, kuten tuhoavat omia yhteiskuntiaan.

Ihan oikeasti miettikää sitä, millainen olisi yhteiskuntamme, jos nuo vaikuttavat siihen suuresti. En toivoisi vihollisillenikaan samaa.

[MrKAT]

Taas poliisi olisi nousemassa eduskuntaan, jos Ikosella myönnetään ero ja pääsee Treen pormestariksi:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fecf96c2-7098-45ca-bc49-b3c80615ef9c

Suomessa on jotain 7 000 poliisia ja jokaista kansanedustajaa kohti on 27 500 suomalaista joten vain 1 poliisi kerran 16:ssa vuodessa pitäisi nousta eduskuntaan. ==> Eduskunnassa on aivan liian monta pollaria.

[Hayabusa]

Suomessa on jotain 7 000 poliisia ja jokaista kansanedustajaa kohti on 27 500 suomalaista joten vain 1 poliisi kerran 16:ssa vuodessa pitäisi nousta eduskuntaan. ==> Eduskunnassa on aivan liian monta pollaria.

Jep. Toimittajiakin on turhan paljon salin puolella Arkadian mäellä.

[Toope]

Taas poliisi olisi nousemassa eduskuntaan, jos Ikosella myönnetään ero ja pääsee Treen pormestariksi:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fecf96c2-7098-45ca-bc49-b3c80615ef9c

Suomessa on jotain 7 000 poliisia ja jokaista kansanedustajaa kohti on 27 500 suomalaista joten vain 1 poliisi kerran 16:ssa vuodessa pitäisi nousta eduskuntaan. ==> Eduskunnassa on aivan liian monta pollaria.

Suomessa ei haluta nostaa poliisin rahoitusta, mutta hallinnon kyllä:
Suomessa ollaan nostamassa poliisihallinnon määrärahoja, mutta ei kantapoliisien juurikaan?
Mikä idea tuossa on, jos hallintoa halutaan lisätä, mutta ei toimeenpanevaa poliisia?
https://www.verkkouutiset.fi/huoli-poliisin-leikkauksista-rapauttaa-kaikkea-toimintaa/#32576881
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/poliisit-pelkaavat-leikkauksia-kun-budjettiesityksessa-on-35-miljoonan-euron-vaje-nakyisivat-kaikessa-poliisin-toiminnassa/8211038#gs.96kgyd

[ROOSTER]

Eduskunnassa vaihtuu muutamakin kansanedustaja.

Juhana Vartiainen valittiin Helsingin pormestariksi ja hänen tilalleen nousee jihadistitutkija Atte Kaleva.

Anna-Kaisa Ikonen menee Tampereen pormestariksi ja paikkaaja on Lähi-idän ja Balkanin kriisinhallintaoperaatioissa sekä koulutustehtävissä Afrikassa toiminut poliisi Jari Kinnunen.

Helsingin apulaispormestaiksi valitun Paavo Arhinmäen tuolille istuu pakolaistaustainen Suldaan Said Ahmed.

Kokoomus sai neljännen poliisikansanedustajansa ja eduskunta kolme asiantuntijaa maahanmuuttokysymyksiin. Muut asiat eivät nykyään kiinnostakaan enää ketään, oikeasti.

Poliiseja on melko paljon eduskunnassa, ehkä kymmenkertaisesti väestöosuuteensa nähden, ilmentämässä kansan tarvetta kuriin ja järjestykseen. Onneksi virassa olevat sotilashenkilöt eivät voi asettua ehdolle. Olisi hankala perustella ulkomaalaisille miksei Suomi ole sotilaiden hallitsema jos vaaleissa kansa innoissaan äänestäisi armeijan päällystöä sekä poliiseja ja valitutuista osa pääsisi hallitukseen. Reservinupseereja taitaa olla jo runsaastikin, mikähän on eduskunnan mieskansanedustajien sotilasarvokeskiarvo? Ainakin sotilasarvo nousee nopeasti, kun on eduskuntaan päästy.

Vaalikelpoisuus tarkoittaa kelpoisuutta tulla valituksi vaaleissa valittavaan toimielimeen. Vaalikelpoisuus on edellytys ehdokkaaksi asettumiselle. Eduskuntavaaleissa vaalikelpoinen on jokainen äänioikeutettu henkilö, joka ei ole vajaavaltainen eli holhouksen alainen. Kansanedustaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasvirassa olevaa henkilöä. Lisäksi kansanedustajana eivät voi olla seuraavat korkeat virkamiehet: valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen eikä valtakunnansyyttäjä. He voivat olla ehdokkaina, mutta jos tulevat valituiksi, heidän tulee erota virastaan.

Saisiko esim. vankeudessa oleva asettua ehdolle, vai lasketaanko vajaavaltaiseksi.

[Hayabusa]

Kansalaisluottamusta ei nykyään enää voi menettää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaisluottamus

Kansalaisluottamus (ruots. medborgerligt förtroende) oli aikaisemmin Suomen laissa tunnettu käsite. Vuoden 1889 rikoslain nojalla rikoksiin syyllistynyt, joka tuomittiin kuritushuone- tai vankeusrangaistuksiin, oli useissa tapauksissa sen lisäksi tuomittava lisärangaistuksena ainiaaksi tai määräajaksi (1–15 vuodeksi) menettämään myös kansalaisluottamuksensa. Tällöin hän oli kansalaisluottamusta vailla tietyn ajan vielä sen jälkeen, kun hänet oli vapautettu.

Kansalaisluottamuksen menettänyt henkilö ei ollut äänioikeutettu eikä vaalikelpoinen kunnallisissa tai valtiollisissa vaaleissa. Häntä ei voitu nimittää valtion tai kunnan virkaan eikä valita jäseneksi kunnallisiin lautakuntiin tai yhdistyksen hallitukseen. Hän ei myöskään voinut toimia todistajana eikä toisen henkilön asiamiehenä oikeudessa. Lisäksi henkilö, joka oli menettänyt kansalaisluottamuksensa, ei saanut toimia kauppiaana eikä harjoittaa eräitä laissa mainittuja elinkeinoja.

Kansalaisluottamuksen menettäminen merkittiin myös kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin, ja se oli merkittävä virkatodistukseen.

Jos alle 18-vuotias syyllistyi rikokseen, josta oli säädetty kansalaisluottamuksen menetys, hänet tuomittiin sen asemesta vain todistajaksi kelpaamattomaksi, enintään kolmeksi vuodeksi.[1]

Kansalaisluottamuksen menettämisseuraamus poistettiin eräiden muiden lisärangaistusten (mm. maan palvelukseen kelpaamattomuuden) ohella Suomen rangaistusjärjestelmästä vuonna 1969,[2] todistajaksi kelpaamattomuus jo vuonna 1953.[1]

Nykyään tuntuu olevan paremminkin niin päin, että luottamustehtäviin hakeutuu rötöstelijöitä enemmän kuin kansassa on keskimäärin.

[Toope]

Nykyään tuntuu olevan paremminkin niin päin, että luottamustehtäviin hakeutuu rötöstelijöitä enemmän kuin kansassa on keskimäärin.

Mieti Hgin ex-kaupunginjohtajaa:

Vapaavuori tuomittiin 17-vuotiaana pahoinpitelystä kuukaudeksi ja 15 päiväksi ehdolliseen vankeuteen vuonna 1982. Vuonna 1984 Vapaavuori tuomittiin sakkoihin osallisuudesta varkauteen. Vuonna 2001 hänet tuomittiin rattijuopumuksesta 11 430 markan sakkoihin ja ajokieltoon.