Vaikeita kysymyksiä (ehkä)

[-:)lauri]

Kiitos molemmille. Pääasia, että oikea sima löytyi. Ja pluspisteitä Hipille siitä, että löysi oikean keskustelunkin. Ja sen selvittämisestä millä aikakaudella keskustelu käytiin.

[Amore]

Nyt on kysyttävää tärkeästä aiheesta.

Miten saadaan iloista iltaa viettävä seurue humaltumaan samaan tahtiin? On ikävää kun joku vetää liikaa etunojaa kun toiset vielä ovat telineissä.

Keskustelu menee epäharmoniseksi ihme jankkaamiseksi kun sakki ei ymmärrä toistensa puhetta, oikein.

Pitäisikö jokainen osallistuja ensin punnita ja sitten pisteyttää juomatottumusten mukaan, josta sitten laskettaisiin kunkin tunnissa tarvitsema (vaatima) annos ja sitten tarkasti seurattaisiin ettei laseja vaihdella eikä kaadeta aineita viemäriin.

Erityisesti vastakkaisen sukupuolen kanssa iltaa istuessa on tärkeää, että myös ajoitukset osuvat nappiin.

Mitä?!!! Eikö tähän tarpeeseen ole vielä(kään) rannekkeessa/ älysormuksessa/ nilkkapannassa toimivaa appia?

[-:)lauri]

Paljonko ihmisen lapsessa on alkuräjähdystä ja paljonko on tähtiä?

[Aave]

^
42.

[-:)lauri]

Onko esimerkillisen vastakohta jälkitavallinen?

[Juha]

Onko esimerkillisen vastakohta jälkitavallinen?

Esimerkillinen, on extreme-tavallinen. Tavallinen, on helpoimman osuuden tallaaja, jonka päässä astelee esimerkillinen ja erityisesti esimerkillisin.

Esimerkillisen vastakohta, voisi olla jarrumies, ja esimerkillisyyden terävintä kärkeä edustaa stopparin suuntainen, miten tässä onnistutaankin.

Muutakin on, kuin jana, jollain yksisuuntaisella linjalla. Ja vaika puhuttaisiin yksisuuntaisesta linjasta, ja olemassa olisi, niin tuskin esilläoleva, tai näytettävissä.

Perinnetavallinen, on enemmäkin tavallisuuden eräs sitkoisuusaste, ja sitkon voimakkuus riippuu siitä, miten vahvat puitteet päätyjälle kertyneet. Yleensä esim sukupolvet merkkaavat tässä jotain, tosin joskus myös toiseen suuntaan.

[Juha]

Jos ihminen saisi vaarallisen pöpön, ja toisaalta ilman tuota riskiläistä, voisi elää käytännössä loputtoman kauan, niin miten kauan hänen tulisi kantaa pöpöä, että se kotiintuisi, ja asettuisi talon tavoille?

Mitä olisi ehdottaa, tämän sortin kantajalle, että pärjäisi taakan kanssa, riittävän kauan, ja saavuttaisivat vihdoin päämärän, etupäässä kahdestaan kivoitellen?

[Jaska]

Mikä on Annankadun vastakohta?

[Aave]

^
En anna enkä kadu.

[Jaska]

^ Juuri niin.

Esimerkki on paitsi yleisempää ilmiötä edustava yksittäinen tapaus, myös jäljiteltävä malli.

[Norma Bates]

Tarvitaanko vaurauteen valtava määrä lössiä? Toisessa ketjussa joku mainitsi että avaruustutkimus loppui tähän. Maailmantalous on minulle aihe joka menee yli käsityskykyni, mutta jos nyt oletetaan että koneisto lähtisi kumminkin sytkyttämään entiseen malliin kunhan aikaa kuluu, niin tarvitaanko tosiaan kaikki nykyiset miljardit ihmiset että jotain semmoisia hankkeita voisi viedä eteenpäin kuin esim. Kuuhun palaaminen?

En missään nimessä toivo enkä halua että ihmiskuntaa aletaan järjestelmällisesti harventamaan, koska se tuottaa liikaa inhimillistä kärsimystä. Mutta jos nyt niin kumminkin käy, niin millä tavalla se sitten oikeasti pysäyttäisi sivilisaation kehityksen täysin? Luonnonkatastrofit voisivat sen tehdä ja taatusti komeetan tms. syöksy Maahan. Mutta jos väkeä on vaan vähemmän, niin miten paljon se haittaa, ja ennenkaikkea: MIKSI? Vähemmänhän on silloin myös ruokittavia suita, tai porukkaa jolle täytyy keksiä jotain tekemistä.

[mikainen]

Tarvitaanko vaurauteen valtava määrä lössiä? Toisessa ketjussa joku mainitsi että avaruustutkimus loppui tähän. Maailmantalous on minulle aihe joka menee yli käsityskykyni, mutta jos nyt oletetaan että koneisto lähtisi kumminkin sytkyttämään entiseen malliin kunhan aikaa kuluu, niin tarvitaanko tosiaan kaikki nykyiset miljardit ihmiset että jotain semmoisia hankkeita voisi viedä eteenpäin kuin esim. Kuuhun palaaminen?

En missään nimessä toivo enkä halua että ihmiskuntaa aletaan järjestelmällisesti harventamaan, koska se tuottaa liikaa inhimillistä kärsimystä. Mutta jos nyt niin kumminkin käy, niin millä tavalla se sitten oikeasti pysäyttäisi sivilisaation kehityksen täysin? Luonnonkatastrofit voisivat sen tehdä ja taatusti komeetan tms. syöksy Maahan. Mutta jos väkeä on vaan vähemmän, niin miten paljon se haittaa, ja ennenkaikkea: MIKSI? Vähemmänhän on silloin myös ruokittavia suita, tai porukkaa jolle täytyy keksiä jotain tekemistä.

1969 mentiin Kuuhun vaikka maapallon väkiluku oli puolet nykyisestä.

[Kopek]

Mikä on Annankadun vastakohta?

Otankatu?

Tarvitaanko vaurauteen valtava määrä lössiä? Toisessa ketjussa joku mainitsi että avaruustutkimus loppui tähän. Maailmantalous on minulle aihe joka menee yli käsityskykyni, mutta jos nyt oletetaan että koneisto lähtisi kumminkin sytkyttämään entiseen malliin kunhan aikaa kuluu, niin tarvitaanko tosiaan kaikki nykyiset miljardit ihmiset että jotain semmoisia hankkeita voisi viedä eteenpäin kuin esim. Kuuhun palaaminen?

Minä taisin toisessa ketjussa spekuloida tuolla avaruustutkimuksella. Lähtökohtana oli se, että avaruuden valloitus on erittäin kallista, ja jos tulee syvä maailmanlaajuinen lama, ja raha menee muuhun, avaruuteen sitä ei enää riitä. Ehkä nyt sentään ei avaruustutkimus kokonaisuudessaan lopu. Katsellaan vakka kiikarilla taivaalle ruutupaperivihko ja kynä kädessä, jos ei enää muuhun pystytä. Ainahan tähtitaivasta on tutkittu. Ja sitä paitsi en esittänyt asiaa väistämättömä ennustuksena vaan mietiskelin sitä ympäripyöreästi. Eiköhän niitä raketteja edelleenkin ammuta taivaalle (paitsi Suomessa, jossa niitä ollaan kieltämässä).

Mitä tulee kysymykseen, tarvitaanko avaruuden valloittamiseen ja muuhun sen tyyppiseen paljon ihmisiä, vastaus lienee siinä mielessä kyllä, että suurempi ihmisjoukko saa kerättyä keskuudestaan enemmän rahaa niin, ettei se yksilön kohdalla vielä tunnu kovin ankaralta rasitukselta.

Mietitään vaikka jotain Yhdysvaltojen asevoimia laivastoineen, ilmavoimineen, maavoimineen ja nyt jo avaruusvoimineenkin. Yhdysvaltojen asemahdin ylläpitämiseksi käytetään niin paljon rahaa, että pieni maa ei kykenisi siihen, vaikka kaikki ihmisten rahat kerättäisiin veroina ja käytettäisiin varusteluun. Tässä mielessä paljon ihmisiä on eduksi.

Kun 1960-luvulla kilpailtiin siitä, kuka pääsee ensimmäiseksi kuuhun, jollakin Suomen kokoisella maalla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia tuossa kisassa. Ainot, joilla mahdollisuuksia oli, olivat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, ja ne sijoittivat todella paljon rahaa avaruusohjelmiinsa.

https://www.cbsnews.com/news/apollo-11-moon-landing-how-much-did-it-cost/

Yle Uutiset 14.8.2019: Rinteen hallituksen ensi vuoden budjetin loppusummaksi on tulossa 57 miljardia.

Wikipedia: Yhdysvaltain puolustusministeriö Vuosibudjetti: 738 miljardia USD (2020)

[Norma Bates]

Tarvitaanko vaurauteen valtava määrä lössiä? Toisessa ketjussa joku mainitsi että avaruustutkimus loppui tähän. Maailmantalous on minulle aihe joka menee yli käsityskykyni, mutta jos nyt oletetaan että koneisto lähtisi kumminkin sytkyttämään entiseen malliin kunhan aikaa kuluu, niin tarvitaanko tosiaan kaikki nykyiset miljardit ihmiset että jotain semmoisia hankkeita voisi viedä eteenpäin kuin esim. Kuuhun palaaminen?

Minä taisin toisessa ketjussa spekuloida tuolla avaruustutkimuksella. Lähtökohtana oli se, että avaruuden valloitus on erittäin kallista, ja jos tulee syvä maailmanlaajuinen lama, ja raha menee muuhun, avaruuteen sitä ei enää riitä. Ehkä nyt sentään ei avaruustutkimus kokonaisuudessaan lopu. Katsellaan vakka kiikarilla taivaalle ruutupaperivihko ja kynä kädessä, jos ei enää muuhun pystytä. Ainahan tähtitaivasta on tutkittu. Ja sitä paitsi en esittänyt asiaa väistämättömä ennustuksena vaan mietiskelin sitä ympäripyöreästi. Eiköhän niitä raketteja edelleenkin ammuta taivaalle (paitsi Suomessa, jossa niitä ollaan kieltämässä).

Mitä tulee kysymykseen, tarvitaanko avaruuden valloittamiseen ja muuhun sen tyyppiseen paljon ihmisiä, vastaus lienee siinä mielessä kyllä, että suurempi ihmisjoukko saa kerättyä keskuudestaan enemmän rahaa niin, ettei se yksilön kohdalla vielä tunnu kovin ankaralta rasitukselta.

Mietitään vaikka jotain Yhdysvaltojen asevoimia laivastoineen, ilmavoimineen, maavoimineen ja nyt jo avaruusvoimineenkin. Yhdysvaltojen asemahdin ylläpitämiseksi käytetään niin paljon rahaa, että pieni maa ei kykenisi siihen, vaikka kaikki ihmisten rahat kerättäisiin veroina ja käytettäisiin varusteluun. Tässä mielessä paljon ihmisiä on eduksi.

Kun 1960-luvulla kilpailtiin siitä, kuka pääsee ensimmäiseksi kuuhun, jollakin Suomen kokoisella maalla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia tuossa kisassa. Ainot, joilla mahdollisuuksia oli, olivat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, ja ne sijoittivat todella paljon rahaa avaruusohjelmiinsa.

https://www.cbsnews.com/news/apollo-11-moon-landing-how-much-did-it-cost/

On myös vauraita lilliputtimaita kuten esim. Luxemburg. Mutta varmasti siellä on jotain tiettyjä rajoituksia jonka vuoksi avaruudenvalloituksesta ei tule mitään. Suuri väkimäärä tekemässä paljon rahaa kuitenkin hivenen mietityttää että se olisi välttämätön pakko, kun voisihan ajatella että olisi pienempi väkimäärä tekemässä paljon rahaa, mikäli raha on kaikki kaikessa. Jos ajatellaan Suomea, niin mitä teollisuutta meillä oli 1960-luvulla? Olimmeko kehityksen kärjessä? Ja sitten kun hetken aikaa olimme Nokian myötä, niin vaikuttiko siihen merkitsevästi väkimäärä...?

[Kopek]

On myös vauraita lilliputtimaita kuten esim. Luxemburg. Mutta varmasti siellä on jotain tiettyjä rajoituksia jonka vuoksi avaruudenvalloituksesta ei tule mitään. Suuri väkimäärä tekemässä paljon rahaa kuitenkin hivenen mietityttää että se olisi välttämätön pakko, kun voisihan ajatella että olisi pienempi väkimäärä tekemässä paljon rahaa, mikäli raha on kaikki kaikessa. Jos ajatellaan Suomea, niin mitä teollisuutta meillä oli 1960-luvulla? Olimmeko kehityksen kärjessä? Ja sitten kun hetken aikaa olimme Nokian myötä, niin vaikuttiko siihen merkitsevästi väkimäärä...?

Henkeä kohti laskettuna pieni maa voi totta kai olla vauras. Onhan esimerkiksi Sveitsi tunnetusti sellainen. Jättivaltio Intia sen sijaan on asukasta kohti laskettuna köyhä maa, mutta siitä huolimatta intialaiset ovat saaneet rakennettua ydinaseita ja avaruusraketteja ja muuta sen tyyppistä huomattavan kallista, joka ehkä joltakin Islannilta jäisi tekemättä, vaikka islanti on asukasta kohti laskettuna vauras maa. Riippuu vähän siitä, miten asioita lasketaan.

Nokian tapauksessa huomattavan paljon asioista oli ulkoistettu. Kännyköitä kasattiin Kiinassa ja Nokian omistuksestakin suurin osa taisi olla ulkomailla, vaikka langat olivat suomalaisten käsissä. Nokiaan liittyvistä toiminnoista - kun kaikki mahdollinen otetaan huomioon - suurin osa tapahtui Suomen ulkopuolella.