Vaikeita kysymyksiä (ehkä)

[Hayabusa]

Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

Kun eivät ole.
Uudet poliisiautot otettiin käyttöön Suomessa - tältä näyttävät poliisi-mersut

Kai nuo kilpailutetaan ajoittain. Reinikaisen aikaan maijat oli Ford Transiteja.

[Lognessa]

Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

Konsernin pitäisi prässätä jokaiseen malliinsa takaluukuun näkyvästi edellä mainitut kirjaimet, niin tietäisi paremmin, millaisia autoja kannattaa varoa. Olen nähnyt viime aikoina niin salakavalia piilopoliisiautoja, ettei niitä olisi arvannut poliisiautoiksi mitenkään. Jos kaikki olisivat Skoda Octavioita, se vähän helpottaisi. Tietäisi olla varovainen, kun miettii, kannattaako lähteä ohittamaan.

Samoin olen huomannut, valkoisia autoja, joilla ohut "kattoteline", merkki jää arvoitukseksi/toisarvoiseksi, koska sitä käy läpi hetki aiemmin ajamaansa nopeutta.

[MrKAT]

Miten liimata tai "liimata" lohjennut parin kilon betonipala takaisin kiinni?
Kiinnityspinta-alaa olis ehkä noin 2 dm². Säälle, sateelle, pakkaselle, auringolle jne altistuva.

[ROOSTER]

Miten liimata tai "liimata" lohjennut parin kilon betonipala takaisin kiinni?
Kiinnityspinta-alaa olis ehkä noin 2 dm². Säälle, sateelle, pakkaselle, auringolle jne altistuva.

Saneerauslaasti ja PU-liima ovat varmasti eräs vaihtoehto. Tietysti voisi myös valaa petonista uuden balan paikalle.

Itse en ole venemiehiä, mutta ajatus betoniveneen rakentamisesta on kiehtonut mieltä. Materiaali olisi halpaa ja helppoa valmistaa missä vaan itsekin. Voisi vaikka kaukaisella merenrannalla rakentaa ison asuntolaivan jolla sitten kelluskelisi ympäri maailmaa.

[Norma Bates]

Pakastevadelmien pusseissa sanotaan että marjat pitää keittää tms. ennen käyttöä. Miten niistä voi tehdä yhtään mitään, kuten esim. piirakkaa, jos ei halua että ne marjat on ihan paskana?

[-:)lauri]

Miten liimata tai "liimata" lohjennut parin kilon betonipala takaisin kiinni?
Kiinnityspinta-alaa olis ehkä noin 2 dm². Säälle, sateelle, pakkaselle, auringolle jne altistuva.

Saneerauslaasti ja PU-liima ovat varmasti eräs vaihtoehto. Tietysti voisi myös valaa petonista uuden balan paikalle.

Itse en ole venemiehiä, mutta ajatus betoniveneen rakentamisesta on kiehtonut mieltä. Materiaali olisi halpaa ja helppoa valmistaa missä vaan itsekin. Voisi vaikka kaukaisella merenrannalla rakentaa ison asuntolaivan jolla sitten kelluskelisi ympäri maailmaa.

MythBustersissa rakennettiin joskus aikoinaan lennokki betonista. Idealla näyttää olevan jatkajiakin:
https://www.youtube.com/watch?v=JDTUebzJLRE

[Hippi]

^^
Ei niitä ole pakko keittää. Tosin ulkomaisista pakastemarjoista ehkä voi tulla norovirusta tai listeriaa, mutta ei nuo öttiäiset jokaisessa pussissa piileksi. Perusterveelle mahatauti yleensä ei ole kuolemaksi, mutta pikkulapsille ja vanhuksille ne kyllä voi olla aika pahoja tauteja.

Pakastemarjat harvoin on sulatuksen jälkeen kovinkaan kummoisen näköisiä (puolukkaa lukuunottamatta), eli aika paskana ne muutenkin on, joten ei se kiehauttaminen juuri tilannetta pahenna. Itse nyt olen käyttänyt mikrossa sulatettuja (ei keitettyjä) vattuja suomalaisten mustikoiden mausteena kohta puolisen vuotta eikä tauti ole napsahtanut vielä kohdalle.

[Norma Bates]

Ok.

[Jaska]

Minä olen pitänyt ulkomaalaisten pakastemarjojen paistamista piirakan pällysteessä ihan keittämisen veroisena pöpöjen tuhoamistapana. Kotimaisissa pakastemarjoissa ei keittämis- tms. kehotusta ole.

[MrKAT]

Minä muistan kerran saaneen pahan ripulin ulkom. pakastevadelmista. Sen jälkeen en pitkään syönyt (olin syönyt raa'asti jäisinä tai vähän lämmittäen).  Sittemmin koitin keittää n. 2 min kattilassa josta valutin vedet ja tästä puuromaisesta seoksesta tein uudelleen pakastettavia pakkauksia joista on helppo syödä/lämmittää. Mutta sen verran työlästä minulle nykyään että helpompi syödä hillona kaupan purkista.

[Hippi]

^
Valutit vedet 

Et ka nyt niitä veteen laittanut kiehumaan? Jos noin teit, niin siinä meni kyllä mehut vadelmista. Vatuissa on ohut kuori, joka rikkoutuu osaksi pelkästä sulatuksesta saati sitten keittämisestä ja mehut tursuavat niistä pienistä palleroista ulos.

Jos olen vattuja lapsille tarvinnut, niin olen kipannut pussillisen kattilaan ja antanut niiden siinä sulaa. Sulatusta olen voinut tehota käyttämällä vatut mikrossa ennen keittämistä ja vasta sitten kipannut ne sulatuskulhosta kattilaan. Sulatuksen jälkeen olen ne kuumentenut ja omassa mehussaan kieuttanut sen pari minuuttia.

[Hayabusa]

Viileä vattu on parasta! 

Itse asiassa kaikki pakastemarjat ovat parhaimmillaan hieman kohmeisina. Jos ulkomaan pöpöjä pelkää sitten pitää ostaa kotimaista. Hintaero ei oikeasti ole hirveä. Kotimainen mustikka, puolukka ja herukka kaupan pakastealtaassa ovat sen hintaisia, ettei niitä kannata torilta ostaa. Sijoittaa ne pennoset vaikka vattuihin ja mansikoihin. Etenkin kotimainen pakkasvadelma on oikeasti kiven alla. Jos pääsee itse poimimaan asia on tietysti kaikin puolin eri. Muuten torivadelmilla täytyy pakastinta täyttää.

Täytyykin raivata tilaa pakastimessa uudelle sadolle.

[Karikko]

Miten liimata tai "liimata" lohjennut parin kilon betonipala takaisin kiinni?
Kiinnityspinta-alaa olis ehkä noin 2 dm². Säälle, sateelle, pakkaselle, auringolle jne altistuva.

Saneerauslaasti ja PU-liima ovat varmasti eräs vaihtoehto. Tietysti voisi myös valaa petonista uuden balan paikalle.

Itse en ole venemiehiä, mutta ajatus betoniveneen rakentamisesta on kiehtonut mieltä. Materiaali olisi halpaa ja helppoa valmistaa missä vaan itsekin. Voisi vaikka kaukaisella merenrannalla rakentaa ison asuntolaivan jolla sitten kelluskelisi ympäri maailmaa.

Betonikellukkeita voi kyllä tehdä, mutta tuskin kovin halpaa ja käytännöllistä se olisi. Vaatisi siis ilmeisesti ontoa ilmatilaa betonirakeen sisälle.
Eikä missä vain, helpostakin voidaan olla montaa mieltä.  Painoakin kertyy aika lailla.

Betoni ei kyllä kellu itsessään, mutta ihan samon kuin muissakin rakenteissa pysyy pinnalla, kunhan muistaa sen perusteen eli kaikki kelluu, jos sen kappaleen syrjäyttämä vesimäärän paino on suurempi kuin kappaleen paino.

[kertsi]

Eräs bangladeshiläinen tuttavani/ystäväni ihmetteli kerran täkäläistä intoa syödä kaikkea raakaa, saalaateista marjoihin. Siellä päin on kai tapana kypsentää kaikki ruoka.

Liekö maksamato jo saapunut Suomeen? Uutinen vuodelta 2011:

Vaarallinen loinen kolkuttelee jo Suomen ovea
Ihmiselle vaarallista maksatautia aiheuttavan myyräekinokokki-loisen odotetaan lähiaikoina leviävän myös Suomeen. Ruotsissa kyseisiä loismatoja on jo löydetty. Professori Antti Oksanen Evirasta sanoo, että Saksassa ihmisen saama loistartunta on enimmäkseen yhdistetty metsästäviin koiriin ja esimerkiksi heinäntekoon. Oksasen mukaan loisen tarttuvuus ihmiseen on kuitenkin heikko.
Oksasen mukaan ei ole selvää näyttöä, että metsämarjat olisivat olleet ihmiselle tartunnan lähteenä, mutta toisaalta päinvastaisenkaan osoittaminen ei ole mahdollista.

- Loisen tartunnan itämisaika on jopa 5-15 vuotta, joten on vaikea osoittaa, mistä ihminen on tartunnan saanut.

Oksasen mukaan Saksassa tartunnat on yhdistetty enimmäkseen metsästyskoiriin ja monenlaiseen luonnossa liikkumiseen, kuten heinätekoon, heinäkorsien imeskelyyn ja myös mansikoiden syömiseen.

- Ei kuitenkaan ole näyttöä, että tartuna olisi tullut mansikan kautta, vaan ihminen on voinut altistua sille poimiessaan mansikoita luonnossa.

Pakastaminen ei tapa loismatoja.
...
Marjat ja myös vihannekset pitää keittää, jos haluaa pelata varman päälle.

[Amore]

Eräs bangladeshiläinen tuttavani/ystäväni ihmetteli kerran täkäläistä intoa syödä kaikkea raakaa, saalaateista marjoihin. Siellä päin on kai tapana kypsentää kaikki ruoka.

Liekö maksamato jo saapunut Suomeen? Uutinen vuodelta 2011:

Vaarallinen loinen kolkuttelee jo Suomen ovea
Ihmiselle vaarallista maksatautia aiheuttavan myyräekinokokki-loisen odotetaan lähiaikoina leviävän myös Suomeen. Ruotsissa kyseisiä loismatoja on jo löydetty. Professori Antti Oksanen Evirasta sanoo, että Saksassa ihmisen saama loistartunta on enimmäkseen yhdistetty metsästäviin koiriin ja esimerkiksi heinäntekoon. Oksasen mukaan loisen tarttuvuus ihmiseen on kuitenkin heikko.
Oksasen mukaan ei ole selvää näyttöä, että metsämarjat olisivat olleet ihmiselle tartunnan lähteenä, mutta toisaalta päinvastaisenkaan osoittaminen ei ole mahdollista.

- Loisen tartunnan itämisaika on jopa 5-15 vuotta, joten on vaikea osoittaa, mistä ihminen on tartunnan saanut.

Lämpimissä maissa ruokien pilaantuminen on niin nopeaa, että kypsentäminen on suositeltavaa. Lisäksi niissä esiintyy bakteereja, viruksia, loisia, joita viileän ilmanalan maissa ei ole.

Myyräekinokokkia ei ole todettu Suomessa. Suomessa esiintyy kyllä hirviekinokokkia. Niin myyrä- kuin hirviekinokokinkin todennäköisin tartuntalähde on koira.

Ihminen voi saada hirven tavoin tartunnan loista kantavan koiran tai suden ulosteista tai niiden ulosteen saastuttaman veden tai elintarvikkeiden välityksellä. Ihmiselle suurin riski on tartuntaa kantava koira, jonka turkkiin tarttuneet madon munat voivat joutua käsiin ja sitä kautta suuhun. Metsästettyjen susien turkissa voi myös olla ekinokokin munia.

Porojen ja hirvien teurastusjätteet, varsinkin keuhkot, tulee hävittää niin, etteivät koirat tai luonnoneläimet pääse niitä syömään.

Jos haluaa käyttää poron tai hirven keuhkoja tai muita sisäelimiä koiran rehuna, ne tulee kypsentää huolellisesti.

Koirien säännöllisestä heisimatolääkityksestä ekinokokkiin tehoavalla lääkeaineella, esim. pratsikvantelilla, tulee huolehtia varsinkin poronhoitoalueella ja metsästys-, erityisesti hirvikoirien kohdalla.
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/ekinokokit/

Loisen tarttuvuus ihmiseen on ilmeisesti hyvin alhainen. Ehkä noin yksi sadasta altistuneesta (munia nielleestä) ihmisestä sairastuu. Saksalaisen tutkimuksen mukaan riskiä lisää pieneläimiä tappavan koiran omistaminen. Jyrsijöitä pyytävä koira on lääkittävä säännöllisesti loiseen tehoavalla matolääkkeellä. Luotettavaa näyttöä myyräekinokokin tarttumisesta ihmiseen marjojen välityksellä ei ole.
https://suomenluonto.fi/uutiset/suora-linja-marjoja-ei-tarvitse-pelata/