Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Vaikeita kysymyksiä (ehkä)

Aloittaja Juha, tammikuu 21, 2019, 10:35:06

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

-:)lauri

Miksi jäljet johtavat aina sylttytehtaalle asti?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Hippi

Sanontahan on hauska. Sylttytehdas sanana herättää varmaan monenlaisia mielikuvia ja varmaan siksi sanonta on jäänyt elämään liki sata vuotta sitten tapahtuneesta rikostutkinnasta ja sen otsikonnista lehdessä.

Tarkemmin voit lukea tuolta wikistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tattarisuon_tapaus
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Kopek

Lähdetäänkö teelle vai...

https://i.ibb.co/SRZYKqd/20191102-151216.jpg

Olen perinteisesti enemmän teen juoja ja vuosikymmenien ajan ainoastaan teen juoja. Viime vuosina olen kuitenkin totutellut juomaan myös kahvia, vaikka tee on edelleen perusjuomani. Sen verran "kranttu" olen kuitenkin kahvin suhteen, että sen pitää olla pikakahvia. Suodatinkahvia en saa maistumaan siedettävältä oikein millään.

Kahviin lisään maun pehmentämiseksi jotain... tilkan kevytmaitoa (rasvaton olisi ehkä perempi vaihtoehto, mutta sitä ei tahdo olla taloudessa, aikä sitä tule ostettua pelkäksi kahvimaidoksi) tai soijajuomaa (jonka epäerveellisyydestä en osaa sanoa mitään). Sokeria en kahvissa enkä teessä käytä. Joskus aikoinaan käytin, mutta lopetin joskus... mitähän siitä olisi... kymmenisen vuotta sitten? Nyt koen sokeroidun kahvin suorastaan ällöttävänä.

P.S. Tuon kuvan paikannustiedoista (koska nehän tuntuvat kiinnostavan) käy ilmi Lauttasaaren K-Supermarketin sijainti. jossa kuvan nappasin. Tuon likkeen poikkeuksellisen laajaa tuotevalikoimaa tulee aina hämmästeltyä. Siellä on vaikka mitä erikoista, mitä ei tavallisista K-Marketeista eikä juuri muistakaan kaupoista löydy. Eksoottinen valikoima on ehkä laadittu lähiseudun miljonäärejä ajatellen. Vai kuka tavallinen maalainen ostaa jotain ankanmaksoja ja mitä kaikkea siellä hyllyillä oli. En kyllä minäkään. Yh...

Hippi

Kyllä nousi hiukset pystyyn kun luin tämän jutun:

Yllätyslahjoitus Turussa – päivähoitopaikat saavat tuhat kiloa pastilleja
....
Jos yhden pastillin paino on noin 30 grammaa, se tarkoittaa, että päivähoitopaikkoihin jaetaan yhteensä noin 33 500 pastillia eli 5 500 pastillia per paikka.
.....



Siis mitä??? Toimittaja on lähtenyt purkamaan tuota tuhannen kilon makeiserää kappalemääräiseksi noin huonolla perstuntumalla siitä, minkä verran yksi pastilli painaa. Pakko minunkin oli käydä tarkistamassa omasta X-pastillipurkista olisko siellä yhden pastillin painoa mainittu. Ei ollut, mutta sisällön kokonaispaino oli 90gr ja kappalemääräksi oli ilmoitettu 150kpl, josta laskien yhden pastillin painoksi tulisi noin 0,6gr, mutta tuo 30gr kyllä herätti suurta ihmetystä.

Jos lapsukaisille syötettäisi muutaman kerran päivässä aterian jälkeen 30gr:n xylitolpastilli, niin johan ne olisi ripulilla jatkuvasti, jos ei ihan henki lähtisi.

Tuossa nyt lähinnä ihmettelen, onko toimittaja koskaan tullut katsoneeksi montako karkkia on jossain 200gr:n karkkipussissa, kun on lähtenyt arvioimaan mielessään pastillin painoa. Eikö jo arkijärjen pitäisi sanoa, että tuo arvio on täysin metsässä?
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

urogallus

Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 05, 2019, 16:53:51
Eikö jo arkijärjen pitäisi sanoa, että tuo arvio on täysin metsässä?

Toimittajat tuntevat kirjaimet, eivät numerot...

Ilmeisesti hyvin monella ihmisellä on vaikeuksia pyöritellä numeroita päässään. Itseltäni se onnistuu oikein hyvin, joten välillä minun on vaikea ymmärtää tällaista.

Hayabusa

^Monella toimittajalla on kirjaimetkin sekaisin nykyään. Tekoäly varmaankin (ja toivottavasti) korvaa kehnoimmat toimittajat piakkoin.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Jaska


Jutussa kerrottiin että 1000 kiloa jaetaan 8000 lapselle ja se tarkoittaa 125 g lasta kohden  :D

Hippi

Lainaus käyttäjältä: Jaska - marraskuu 07, 2019, 23:47:32

Jutussa kerrottiin että 1000 kiloa jaetaan 8000 lapselle ja se tarkoittaa 125 g lasta kohden  :D

No niinpä! Luulisi, että kirjoittajalle olisi joku hälytyskello soinut, jos toimittaja tuonkin olisi laskenut. Sehän tarkoittaisi noin neljää kappaletta 30gr:n pastilleja, eli yhden päivän kolmelle aterialle ja vielä seuraavan päivän aamupalalle jäisi yksi. Ei ehkä olisi ollut jutun arvoinen lahjoitus suuresta kilomäärästä huolimatta.

Noita normaalikokoisia pastilleja olisi sentään reilu 200 kappaletta lastakohden ja tästä olsii lähes 70 hoitopäiväksi jokaisen kolmen aterian jälkeen otettavaksi. Kokopäivähoidossa olevathan saavat aamupalan, lounaan ja välipalan päiväkodissa. 

----
Nuo Xylitolpastillit ovat muuten aika näppäriä. Vaikka ne maistuvat ihan tavalliselle karkille, niin niitä ei vongata lainkaan makeannälkään, vaan ovat luonnollinen päätepiste syömisen jälkeen. kun lapselle on tehty alusta asti selväksi, että ne ovat "pastilleja" eivät karkkeja. Pasillipurkki voi olla rauhassa esillä eikä kenellekään tule mieleen käydä pihistämässä sieltä makeaa suuhunsa.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

a4

#353
Tuosta Hipin varmaankin testaamasta pastilliteoriasta tuli mieleeni, voisiko joku pienten lasten omistaja testata sitä kalanmaksaöljykapseleilla.
Teroittamalla koekaniineille ettei niitä saa syödä milloin haluaa koska se on aikuisten juttu ja lapsilta kiellettyä.
Tarkentamalla milloin ja mistä niitä ei saa käydä napsimassa, koska aikuiset eivät voi huomata sitä, vaikka se tuntuisi kuinka jännittävältä seikkailulta.
Ei! Tabu!

Kokeen toinen osa, joka vastaa paremmin Hipin teoriaa, muokkaa tabuista annettua informaatiota niin että kielto muutetaan itsenäiseksi ajattelu-ja toimintatavaksi koekaniinien päässä, ilman kieltoja.
Kuka hölmö nyt päivittäistä ruokapastillia tai kalanmaksaöljyä popsisi karkkina, vaikka kukaan ei kieltäisi.
Sillehän muut nauraisivat kuin talouden realiteettien kyseenalaistajalle politiikassa.

Juha


Tästä tuli mieleen...

Lainaus käyttäjältä: Juha - lokakuu 05, 2019, 13:08:03Kirkon sijaan ydinohjus. Näinkö se logiikka menee, karkeasti?

Kun ei hyväksytä hulluja, tai outoutta, sitä saa, ja kylkiäisiin kuuluu se, että "voi joutua" hyväksymään olemassaolevaksi terrorismin, väkivallan, ja muut vaaralliset ilmiöt, jotka tietysti ikäviä, mutta joiden kanssa on silti jotenkin mahdollisempaa toimia, kun perusteisto voi olla hyvin monipuolinen, ja varteenotettava. Siis aivan toista maata.

Vaikea sanoa, meneekö jokin oikein. Arveluna tällainen kannattaa minusta ilmaista.

Juha

#355

Mikä on ihmisyksilön mahdollisuus olla rikkoontumatta, jos hän liittyy joukkoon X, johon kuuluu X_n ihmistä? Millä tavoin elettävyys henkilöllä h muuttuu, kun luku X_n kasvaa 2:sta eteenpäin?

Yleisluontoisena kysymys on hassu. Riipunee otoksesta X_n, ja itse henkilöstä h.

Kysymys johtaa minusta aika nopeasti ajattelemaan, ainakin yleisesti sitä, että jos X_n on iso, ei eheyttä voida pitää kovinkaan kaksisena, vaan kavennuttava vahvaan yksipuolistamiseen, miten tämä toteutetaankin / toteutuu. Vaihtoehtoja on, ja niitä voi yrittää listata mielessä, jos sattuisi löytämään. Tuskin löytyy vastausta Wikipediasta.

Hyvin yksinkertainen lähtökohta, tarkasteluun, vaikka tuskin ainoa mahdollinen.

Yksipuolistaminen, tai toimintakaventuma X_n:n ollessa iso, ei ole aina välttämätöntä. Ainakin hetkellisesti, voi kaikissa isommissa joukoissa olla tarve tehdä omanlaista, toimintakaventumaa ylittäävä, yleisesti. Pitempää aikaa kun tarkastelee joukossa J, niin toimintakaventumat vaihtuvat, ja tavat luoda tätä.

Olisiko tässä politiikan eräs teoreettinen abc-lähtö?


L:

Pääkysymyksen unohdin. Miten X_n voi kasvaa rajatta, eikä ongelmia ilmene, eikä sen lievitystä, toimintakaventumien keinoin? Onko kysymys "utopeuttinen"?

Ihmisen "nykyratkealmaa" (ethän rankaise tästä) jos ajattelee, niin fiksuhan tämä on, monella tapaa.

Juha


Voidaanko perustellusti väittää, että olisi sellaisia, joita voisi kutsua enemmän ideaaleja älyäviksi? Jos, niin millainen ihmistyyppi kyseessä?

Varteenotettavasta filosofiasta en tiedä, kun kaiken linkannut hajanaisesti, miten päätynyt tekemään. Muistuu kuitenkin tässä yhteydeässä mieleen Platon, ja ideamaailman korostaminen.

Ideapainotuksessa on jotain vahvaa. Se on toisaalta lupaavaa, että riskialtista.

Mikä on erilaisten ihmisten suhde ideaaleihin?

Jaska

Lainaus käyttäjältä: Juha - marraskuu 22, 2019, 11:17:10
Voidaanko perustellusti väittää, että olisi sellaisia, joita voisi kutsua enemmän ideaaleja älyäviksi?
Jos oli tarkoitus kysyä, onko toisilla enemmän ihanteita, niin epäilemattä on.

Oliko tarkoitus, sitä on epämäärisistä olettamista vaikea päätellä.

Hippi

Katselin juuri Toosa-TV:tä
https://www.ruutu.fi/ohjelmat/toosatv

Täysin paskaa huumoria. Miehet pukeutuneena naisiksi suttuisine meikkeineen ja hassuine perukeineen ja esiintyvät ihan höpsöinä.
Jään odottamaan anteeksipyyntöä, että naisia on esitetty hölmönä tai muuten omituisesti käyttäytyvinä. Kannattaako?

En kuitenkaan pidättele hengistystä odotellessani.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Juha

Lainaus käyttäjältä: Jaska - marraskuu 22, 2019, 14:59:52Jos oli tarkoitus kysyä, onko toisilla enemmän ihanteita, niin epäilemattä on.

Mitä enemmän niitä on, sen enemmän ei mitään ole. Ööö.

Ihmistä koskeviin ideaaleihin kun mennään, niin jotain voin itse hahmottaa, mutta kokonaisuudet ovat yleensä melkoista sekameteliä. Tunnista näistä edes yksi, perinpohjaisesti. Toisaalta, hyvä, kun ovat arvoituksia muille ja itselleen.

Youtubessa meinasin kuunnella introverteista ja extroverteistä. Jonnekkin vissin joskus viitattu, ja näitä käsitteitä nyt haetaan yhä, ja monipuolisesti. Löytöisiköhän viimein, se introvertti Iiro, ja extrevertti Eero? Mikä on se pääidea vaikka noissa, ja miten ilmenemistä sitten on yritetty kartoitoitella?

Ihmismielen jonkin ihmistyypin tiivistäminen I- tai E-tyyppiin, on varmasti jotain, ei tyhjää. Jotain ihmiselle tyypillistä viitattuna, ja kun noita eletään, niin mistä tulevat viitattuna mahdollisiksi? Eikö tämä ole jo teoriatason mahdottomuus? Käsittelyn voi helposti ajatella päätyvän välinetason kuvailuun, eli ihminen siis tähän pyöritykseen. Tuskin on ainoa yhteys, jossa riepaannutetaan, riepuleiksi.

Oikeasti, kyseenalaisissa mekanisoinnissakin voi olla jotain hyvää. Eletään myös hyvin konkreettista, louhikko-tasoa, joka merkitsee. Miten tällainen istuu siihen kokonaisuuteen, jossa paljon muutakin.

Esim I- ja E- tyyppi voidaan ehkä analysoida pätevästi. Ehkä joku on tämän jo tehnyt. Kuvailutason juttuja näistä on tosiaan paljon, hyvin erilaisina. Joku elää noita, ja joku on vahvasti läsnä noihin päin, ilman analyysejä. Kokonaisrakennetta siis on vaikka tuollaisena, jos mukana ihmisiä enempi, esim noihin ihmis-dimensioihin jotenkin asemoituneina.