Vaikeita kysymyksiä (ehkä)

[Karikko]

Aikoinaan eräs tamperelainen tuttuni sanaili:

hevonen vetää puut metsästä
mies vedättää hevosella puut
puiden myyjä vedätyttää puut
puiden ostaja vedätytättää puut

Ostajan vaimo vedätytyttätää puut...?

Pakkanen panee ostajan vaimon vedätyttämään muut metsiköstä.

[Karikko]

Näin eilisen läträämisen jälkeisessä tilassa outoja ajatuksia puskee pintaan, mistähän sekin johtuu.

Nyt tuli mieleen ajatus, että kun häkkilintuja käyttään joskus hapenpuutteen tai häkäkaasun ilmaisimina, niin olisiko jotain eliötä joka reagoisi tosi voimakkaasti koronavirukseen?

Ihmine lienee sellainen eliö, joka regoi kaikkein voimakkaimmin mahdottoman pieneen eliön kaltaiseen pelotteeseen.- Ihan maailmanlaajuisesti.

No joo ilmeisesti on tarkoitus saada selville missä niitä pikku-otuksia majailisi, mutta nykyään tiedetään, että ainakin lepakoissa, ihmisissä, kissoissa, minkeissä--..

[Juha]

Jotkut ihmiset ovat aivan raivona 5G-mastoista. Onko heillä joku todellinen syy vihata niitä, vai onko tämä taas jotain foliohattukamaa?

Peruslinja tällaisen arviointiin, voi lähteä ihan ihmisen rakenteesta. Suurin osa ihmisestä on vettä, ja sitä on levittäytyneenä kaikkialle kroppaan.

Vesimolekyylit ovat polarisoituneita, varauskertymänsä takia. Tähän imiöön perustuu esim microaaltouuni. Vesimolekyylejä voi tosiaan saada liikkeelle, ja aiheuttaa sen kautta lämpötilan nousua, enemmä materiaalin sisältä päin, missä vesimolekyylejä onkaan.

Ei-neutraalit molekyylit, sähkökentän suhteen, ovat tässä se liikkuva osa. Microaaltouunissa liikkuvuuden maksimointiin voi liittyä sopiva tahdistaminen.

Periaatteessa voimia voi olla paljonkin, johonkin kohdistuen, esim sähkömagneettisesti tai muuten, mutta jos suuntautuvat voimat eivät aiheuta vaikuttuvan osan liikettä, tai pyörimistä itsensä suhteen, tai molempia, on voimat tasapainossa, ja vaikutus neutraalia. Perusfysiikkaa.

Sähkömagneettinen säteily ei ole kovin neutraalia. Mihin sen vaikutuksellisuus ulottuu, vaihtelee, ja on säätökysymys. Jos yhä voimakkaampia voimia lasketaan irti miten, niin näissä on riskiä sitä mukaa.

Eniten itseäni huolestuttaa näissä perustavaa laatua olevat linjat, ja niistä huolehtiminen. Koska ei kannata ajatella liikoja, niin riskin katson olevan juuri tässä, ei niinkään voimissa ja niiden käytössä.

Voimien kontrollointi noin muuten maailmassa, voi olla hyvin tiukasti säädeltyä ja kontrolloitua. Siten ristiriita linjoissa tuntuu joskus vahvalta.

Suurin ongelma näissä onkin ihmisen järjestelyllisyyteen liittyvät kyvyt. Tästä kerrotaan monesti, eikä aiheetta. Toisaalta, asian kuntoonsaattaminen voi olla täysin vailla mielenkiintoa, jota voisi odottaa, kun intressejä on kerran niin paljon, puolesta ja vastaan.

Menen laajuuden takia tässä tavallaan aiheen ohi, sillä näin voi kannanottoni kääntyä monen mielessä.

(Muokattu muutama typo)

[Juha]

Kun ristiriidan aihetta voi järkevä odottaa olevan, niin ristiriitaa eniten lisäävää tässä on odottaa sitä, ettei ristiriitaa ole, tai tarvitse olla olemassa, tai jos sitä on, se ei merkitsisi. Tällainen painotus viittaa usein omahyväisyyteen. Toisaalta, suora tietämättömyys voi olla myös kyseessä, koska vaikutuksia ja seuraamuksia ei välttämättä suoraan osata ajatella kauttaaltaan.

Jos ihminen sentään useimmiten tunnistaa itsensä peilikuvasta, niin että lanseeraa liikkeelle jotain välinettä, ajatuksellista tai muuta, niin vielä hankalampaa voi nähdä sitä, miten se peilautuu muussa kokonaisuudessa, eri havaitsijoille, puhumattakaan, että mennään ohi suoran simppelin havaittavuuden, ja siihen liittyvän jakamismahdollisuuden, muuten kommunikoimiskykyisten kesken.

Selkeimmin osoitettava tyhmyys/ajattelemattomuus, on kieltää havainnot, tai pyrkiä olemaan näkemättä niitä. Vaikeammin osoitettava tyhmyys liittyy merkityksellisempään, joka on summaavaa ja merkityksellisempää kokemusta, missä kokijuutta olemassa, puhtaampaa havainnoijaa isommin. Tällaisen suhteen, voi kokija olla ihan yhtä pihalla kuin kaikki, mikä voi olla monesti ihan normaalia. Havaitseminen on kynnystapahtuma, jossa jäävuoren huippu tavoittuu, vähän kauempaa, korkeammalta,... siis enemmän erillisestä päin.

Että kokemustuntuma ei saa yleistä jakamista, on aika selvää. Että suhde tähän muuttuu kieltäväksi jo periaattetasolla, ei ole tolkullinen. Toisaalta, kokemustuntuman, arvioinnin, spekuloinnin, ... voimakas dumppaaminen miten vain, havaintotason liittymään, on yhtä posketonta.

Heittoihin, arvioihin, spekulaatioihin, ... liittyy oma taidokkuutensa, ja tällaisen arviointi/mitattavuus. Mittariston esittely on jo haasteellisempaa.

Se, että sanoina ryvettyy esim talous, hyvyys, kauneus, rakkaus, tehokkuus, optimointi, ekonomisuus, herkkyys, taito, voima, laatu, ... ei ole ihme. Tätä ihmeempää ei ole se, jos varteenotettavuuden suhteen, yhteisemmäksi ajatellun alueen viemäristä, valuu alas jotain heiveröisempää. Jos aktiivipumpausta, niin alasvaluttaminen tietysti paikallaan, ihan jo "reaktioperustein".

[Juha]

Perustunteet ovat joskus sellainen peruspiirre eläimillä, joka ei näy muille aina kovin selvästi. Ihmisen tapauksessa, tunteita voi yrittää päätellä muustakin kuin liikkeistä, joiden voi katsoa tiivistyvän lähestymiseen, pakenemiseen tai jäätymiseen.

Perustunteita ja tuntemustasoa voidaan kuitenkin yrittää kieltää aktiivisesti, siinä kun tähän pyrkiminen on kannattavaa. Eläimiä ei tarvitse ajatella tuntevina, jne.

Myös ihmisen tunnetiloja voi olla joskus vaikea lukea, erikoisemmissa tilanteissa, kun ilmeisiin ei ole kykyä, tai edes toimintaan (jäätyminen). Tuntemukset voivat laimentua tai hävitä, jos ilmeellisyys ei liity tähän. Aina ei näin kuitenkaan ole.

Että ihminen voi tunteiden puolesta elää oikein mitään konkreettisempaa, voi johtaa sitä mukaa karsiutuvaan tuntemuskatoon. Oppiminen perustuu toisaalta juuri tähän karsintaan, ja vahvistumiseen. Saman voi nähdä tietysti kokonaisvaltaisemmilla tasoilla.

Lopputuloksena on nykykäsityksissä se, että tunteita yleensä on olemassa, ihmisillä, ja jopa eläimillä. Tunteet tietynlaisina ovat selkeämmin ryhmittyvinä, ja usein jaettavaksi mainitaan jotain "konkreettista", kuten viha, suru, ilo. Erittelymaailma näistä voi olla laajempi ja täsmällinen.

Osa koetusta ja havaitusta ei johda isoihin tunnelaatikoihin, tai jos johtaa, ei näistä välttämättä saa vinkkiä siitä, mitä tulisi huomioida. Että jotain päätyy tällä tavoin merkitykselliseksi jollakulla, epätavallisin seurauksin, ei ole mitenkään outoa.

Tuntemismaailmaa ajatellen, perustavammat tunteet ovat klassikoita, aina jotenkin ilmeneviä. Että vain tämä tulisi hyväksyttyä normatiivsesti, vaikka empatian korostamisen avulla, on melko pidättyväistä ilmapiiriä luova. Empatiaa voi ohjata aika paljon tietynlainen käsitys siitä, mikä tuntemuksellisesti on empatian kautta hyväksyttävää. Tässä on omat päävirrat, joita poimitaan eri lailla odotettaviksi, eri yhteyksissä.

Poitti, jonka voisi poimia tästä, on se, että tunteita kannattaa tylyttää, ja toisaalta vaalia. Että kummankin ison merkitysen tietää, tuo omanlaista vastuuta sille, jonka käsissä päätöksiä voi ajatella olevan. Kun päätöksenteko tästä ulkoistetaan voimakkaille, mutta karkeille toimijoille, niin voi odottaa jotain, ja toisaalta arvella jotain siitä, mitä riskejä ehkä tähän liittyy.

[Toope]

Aikoinaan eräs tamperelainen tuttuni sanaili:

hevonen vetää puut metsästä
mies vedättää hevosella puut
puiden myyjä vedätyttää puut
puiden ostaja vedätytättää puut

Ostajan vaimo vedätytyttätää puut...?

Pakkanen panee ostajan vaimon vedätyttämään muut metsiköstä.

Kyllähän se siitä selvinyy..., siis selvinyytyy..., ääh selviintynyy...
Spede - Rumaluistelu.

https://www.youtube.com/watch?v=R5Gnk9hW7xg

[Juha]

5G:stä vielä, ihan arkitason havaintona.

Jo näkyvä valo on säteilyyn perustuva, ja sillä on vaikutusta elintarvikkeiden tilaan. Elintarvikkeissa olevat prosessit vauhdittuvat, ts pilaantuminen kiihtyy, ihmisravintoa ajatellen.

Vaikka elintarvikkeissa ei olisi immuniteettia näkyvää valoa kohtaan, koska elintarvike kuten ruokaölyt, ovat viety irralleen niissä olevista elämänketjuista, niin degeneraatioboostista voi yleisesti päätellä jotain voimista.

Kasvisruokaperäiset toisaalta, elävässä ketjussa, ovat nimeomaan säteilyn voimista osaansa keräävää. Se mikä tappaa ja vammauttaa, ja vie prosesseja eteenpäin, toisaalta on tae sille, että jotain voi romahtaa.

Vaikka ajattelusta voi olla vaikea heti keksiä mitään varteenotettavan sovellettavaa, niin ymmärrys tällaisten prosessien olemassaoloon, tai edes arvelu näistä, antaa jotain arviointimahdollisuutta valintoihin. Muuten joudutaan menemään uskovaistamiseen luottaen.

Uskovaistaminen, ei siinä mitään pahaa ole, tosin jos vain tätä yksipuolisuutta, niin mikähän on seuraus?

[ROOSTER]

Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

[ROOSTER]

Mitä hälle vastaisin, kysyjälle kertoisin?

"On totta, että he ovat tehneet kauheita asioita. Kysyisin kuitenkin, että jos asuu neljän päivän kävelymatkan päässä päätiestä ja sotilaat tulevat polttamaan kylän ja raiskaamaan naisia, mitä väkivallattoman vastarinnan muotoa suosittelisit heille."

[kertsi]

^ Vaikea kysymys, tosiaan.

On muuten hieno se Arundhati Royn esikoisteos, Joutavuuksien jumala.

[Lognessa]

Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

Eipä ole tullut aiemmin ajatelleeksi miksi noin on. Joskus se oli Saab ja tuotanto tapahtui ehkä Suomessa tai ainakin Ruotsissa.
Näiden maskikauppojen, valtioyhtiöiden johtajien ökypalkkojen ja poliisienkin paljastuttua jopa rikollisiksi, on hyvä kyllä alkaa kyseenalaistamaan vähän kaikkea, mihin on perustanut luottamuksensa.

[a4]

Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

Eipä ole tullut aiemmin ajatelleeksi miksi noin on. Joskus se oli Saab ja tuotanto tapahtui ehkä Suomessa tai ainakin Ruotsissa.
Näiden maskikauppojen, valtioyhtiöiden johtajien ökypalkkojen ja poliisienkin paljastuttua jopa rikollisiksi, on hyvä kyllä alkaa kyseenalaistamaan vähän kaikkea, mihin on perustanut luottamuksensa.

Jos hyviä puolia haluaa etsiä, eikö iso asiakas saa paremmin kilpailutettua ja halvemmalla hinnalla kaluston ja kenties huollotkin?
Tai ainakin varaosat jos itse huoltaa, sekä yhtenäisemmän kaluston jonka huolto sekä käyttö on helpompaa.

[ROOSTER]

Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

Eipä ole tullut aiemmin ajatelleeksi miksi noin on. Joskus se oli Saab ja tuotanto tapahtui ehkä Suomessa tai ainakin Ruotsissa.
Näiden maskikauppojen, valtioyhtiöiden johtajien ökypalkkojen ja poliisienkin paljastuttua jopa rikollisiksi, on hyvä kyllä alkaa kyseenalaistamaan vähän kaikkea, mihin on perustanut luottamuksensa.

Jos hyviä puolia haluaa etsiä, eikö iso asiakas saa paremmin kilpailutettua ja halvemmalla hinnalla kaluston ja kenties huollotkin?
Tai ainakin varaosat jos itse huoltaa, sekä yhtenäisemmän kaluston jonka huolto sekä käyttö on helpompaa.

Luulisin, että hankintasopimus tehdään könttäkauppana johon sisältyy autot+huollot, ehkä tarvittavat laskennalliset varaosatkin.

Ihmetyttää vaan, että aina vaan sama merkki voittaa kilpailutuksen. Esim. Postilla on huomattavasti suurempi varianssi kalustossa. Armeijan valintaperusteista alammekin saada jo tietoa, mihin se perustuu.

[Aave]

Toyotan ylivertaisuudesta on runsaasti näyttöä, varsinkin Lähi-Idästä ja Afrikasta. Suomen poliisi voisi hankkia Toyotan pick-uppeja, ja varustaa niiden lavat erinäisillä joukkojenhallintalaitteilla, kuten jalustalle pultatuilla konekivääreillä. Näin turvapaikanhakijat ja siirtolaiset tuntisivat olonsa täällä kotoisammaksi.

[Kopek]

Miksi kaikki poliisin maijat ovat VAG-konsernin tuotteita? Milloin olette nähneet Toyotan tai Renaultin tai Fiatin tai Ivecon pakua poliisikäytössä?

Miten kiipailutus suoritetaan?

Konsernin pitäisi prässätä jokaiseen malliinsa takaluukuun näkyvästi edellä mainitut kirjaimet, niin tietäisi paremmin, millaisia autoja kannattaa varoa. Olen nähnyt viime aikoina niin salakavalia piilopoliisiautoja, ettei niitä olisi arvannut poliisiautoiksi mitenkään. Jos kaikki olisivat Skoda Octavioita, se vähän helpottaisi. Tietäisi olla varovainen, kun miettii, kannattaako lähteä ohittamaan.