Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Persoonallisuushäiriöt

Aloittaja Brutto, syyskuu 20, 2021, 11:00:01

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Melodious Oaf

^ Tarkennuksena että en puhu tossa erityisesti Normasta vaan yleisellä tasolla

Norma Bates

Tämä nyt menee tyystin itsestä lässyttämiseksi tiedeosiossa, mutta tämmöinenhän minä olen...

Tajusin että minua häiritsee se että ajoittain häiritsevästi käyttäytyviä ihmisiä pidetään arvossa, tai ainakin jää näyttämään siltä että pidetään. Uhkaavimmin ovat tietenkin käyttäytyneet yksittäiset miehet, ja se ärsyttää että heidät mielletään muiden tai heidän itsensä taholta "hauskoiksi seuramiehiksi". Esim. ukko joka kävi vittuilemassa minulle vuosien ajan aina päissään ollessaan oli niin "hauska" tyyppi että hän jopa julkaisi vitsejä paikallisessa sanomalehdessä. Ei siis ihme etten vakavissani harkinnut että olisin soittanut poliisit häätämään sen äijän oveltani. Sitä jotenkin pelkäsi että koko naapurusto kääntyy minua vastaan, jos vastustan niin hauskaa miestä, ja olen kertakaikkiaan ilonpilaaja.

Kuitenkin se ukko sanoi itse minulle kerran että hän yrittää nykyään pysyä siellä omalla asunnollaan, kun "on tullut sanomista". Että se siitä hänen hauskuudestaan.

En muista olenko kertonut tätä tällä foorumilla, muistelisin että olen paasannut harmistumistani vain livessä:

Olin toissakesänä melko myöhään bussipysäkillä josta minun piti pääsemän kotiini. Minua vanhempi mies (siis kuusikymppinen?) alkoi mulkoilemaan minua jotenkin happaman näköisenä. Sitten hän ryhtyi avautumaan että häntä pännii kun en tervehdi häntä meidän kotipysäkillä, jossa hän ilmeisesti oli jo siihen mennessä moneen kertaan seisonut samaa bussia odottamassa kuin minä. Totesin että vastaan kyllä jos minua tervehditään ensin. Hän siihen jotain että on "yrittänyt tervehtiä". Minkäänlaista inahdustakaan en muista kyllä keneltäkään kuulleeni, joten lieneekö yrittäminen jäänyt korvienväliseksi? Toisaalta minulle joskus käy niin että en saa sanaa suustani jos joku sanoo jotain, tulee aivojumi. Mutta en muista hänen oloisen henkilön kanssa näin käyneen.

Jotain voi kyllä päätellä miehestä joka yhtäkkiä alkaa saarnaamaan siitä miten joku yksin liikkuva nainen ei ole hänen kanssaan sosiaalista kanssakäymistä harjoittanut. Miten vain. Mutta se mäkätys meni sitten astetta oudommaksi, kun mies alkoi yhtäkkiä kiukkuisen oloisena muistelemaan miten olin mukamas hänen saunavuorollaan tullut koputtelemaan ovea ja kysellyt "piirustuspaperien" perään. Mies tiesi oikein sen saunavuoron joka minulla oli joskus 12 v sitten ollut (ei ole enää, olen vaihtanut aikaa ja päivää). Nykyään hän asuu nähtävästi jossain muualla, mutta on siis silloin asunut samassa taloyhtiössä ja hänellä on siis ilmeisesti ollut (tai esittää että on ollut) vuoro ennen minua.

Mutta kirveelläkään en saa minkäänlaista muistikuvaa että minulla olisi ollut jotain perkeleen papereita saunassa mukanani...! Minkä ihmeen takia olisi ollut? Ja mitä ihmeen piirustuspapereita? Kaavioita? En omista. Piirtänytkään en ole herran aikoihin. 2010 kävin kyllä saunassa silloisen miestuttavuuteni kanssa, että hänestä en tiedä, mutta ei ole lainkaan minun tapaistani mennä nakuttelemaan ovia jonkun toisen ihmisen saunavuorolla.

Tässä on uhannut käydä niin että kuvittelen että olen siellä jotain papereita käynyt kyselemässä, mutta kaikki järki sanoo että tuollaista tilannetta ei ole ollut.

Minä sitten vetosin siihen mieheen että en kyllä yhtään tiedä mistään papereista mitään, johon hän ärähti että "elä yritä". Siinä vaiheessa alkoi kyllä jo jurppia tosissaan. Vaikka olisi jotkut paperit ollutkin (joista minulla ei ole mitään oikeaa, todellista muistikuvaa), niin mitä sitten? Mikä ihmeen kiukuttelun aihe se on? Onko tuossa joku koukku jolla ukko yritti saada minua alamaisekseen asettamassa minut jonkinlaiseen "syyllisen" asemaan?

Totesin sitten melko vihaisena että ehkä olet sotkenut minut johonkin toiseen, "olen kerran meinannut saada turpaani kun minut sotkettiin toiseen". Tässä oli kyseessä tilanne että alueen vanhin juoppo alkoi rähjäämään minulle pihalla uhkaavan oloisena että "maksa tyttö se televisio". Olin että täh, mutta miehen seurassa ollut toinen mies sanoi että tämähän on ihan väärä ihminen.

Selvää on että minä en sovi alkoholistien sekaan asumaan. En sitten nähnyt sitä bussipysäkillä kiukutellutta tyyppiä pitkään aikaan, mutta tänä kesänä hän alkoi ilmestymään kotipysäkilleni samaan aikaan kanssani. Vituttaa jokaikinen kerta kun se äijä siellä seisoo. Ja se on ihan sama että teenkö lähtöä milloin, koska hän saattaa olla samaan aikaan koska hyvänsä pysäkillä. Erityisesti meinasin tikahtua pullaan kun hän jutteli yhden naisen kanssa jota pidän omana tuttavanani. Eihän se nainen tietysti tiedä miten uhkaavana koin sen viime vuoden kesän tilanteen, kun en ole siitä hänelle kertonut (ei ole ollut tilaisuutta). Sitten miettii että puhuukohan se ukko jotain paskaa minusta ympäriinsä. Mutta jos niin tekee, niin kaiketi pitäisi luottaa ihmisiin että kai nämä nyt miettivät että voiko vanhalle viinalle ja tupakalle haisevaa miestä uskoa ennemmin kuin siistiä minua, jota ei ole konsanaan nähty viinaspäissään kekkuloimassa.

Tosin naapuruston juoppokaartihan minua ihmetteli aikoinaan kun tänne muutin, ja se vanhin juoppo oli antanut minulle nimen Mörkö-Marja sen takia että liikun aina yksinäni. Ehkä erakko on sitten asteikolla juoppojakin paskempi ihminen. En tiedä.


Melodious Oaf

Psykopatia ja narsistisuus ja nämä kaikki näyttäisivät olevan jäämässä pois tautiluokituksesta.

IDC-11:ssa homma menee niin, että erikseen diagnosoidaan persoonallisuushäiriö, ja sille on kaikenlaisia kriteereitä: Personality disorder.

Ylesesti sitä luonnehditaan näin:
LainaaAn enduring disturbance characterized by problems in functioning of aspects of the self (e.g., identity, self-worth, accuracy of self-view, self-direction), and/or interpersonal dysfunction (e.g., ability to develop and maintain close and mutually satisfying relationships, ability to understand others' perspectives and to manage conflict in relationships)

Esimerkiksi arvoidaan tällaisia:

  • Accuracy of one's view of one's characteristics, strengths, limitations
  • Ability to understand and appreciate others' perspectives
  • Appropriate stability and flexibility of belief systems

Arvioitavia seikkoja on paljon muitakin.

Diagnoosia voidaan tarkentaa, ja lähimmäksi kai psykopatiaa tulisi sellainen kuin 6D11.2 Dissociality in personality disorder or personality difficulty

Tässä keskeisiä piirteitä ovat itsekeskeisyys ja piittaamattomuus muiden tunteista ja intresseistä.

Itsekeskeisyydestä:

LainaaSelf-centeredness in individuals high on Dissociality is manifested in a sense of entitlement, believing and acting as if they deserve—without further justification—whatever they want, preferentially above what others may want or need, and that this 'fact' should be obvious to others. Self-centeredness can be manifested both actively/intentionally and passively/unintentionally. Active—and usually intentional—manifestations of self-centeredness include expectation of others' admiration, attention-seeking behaviours to ensure being the center of others' focus, and negative behaviours (e.g., anger, 'temper tantrums,' denigrating others) when the admiration and attention that the individual expects are not granted. Typically, such individuals believe that they have many admirable qualities, that their accomplishments are outstanding, that they have or will achieve greatness, and that others should admire them. Passive and unintentional manifestations of self-centeredness reflect a kind of obliviousness that other individuals matter as much as oneself. In this aspect of Dissociality, the individuals' concern is with their own needs, desires, and comfort, and those of others simply are not considered.

Piittaamattomuus muista:

LainaaLack of empathy is manifested as indifference to whether one's actions inconvenience others or hurt them in any way (e.g., emotionally, socially, financially, physically, etc.). As a result, individuals high on Dissociality are often deceptive and manipulative, exploiting people and situations to get what they want and think they deserve. This may include being mean and physically aggressive. In the extreme, this aspect of Dissociality can be manifested as callousness with regard to others' suffering, and ruthlessness in obtaining one's goals, such that these individuals may be physically violent with little to no provocation and may even take pleasure in inflicting pain and harm. Note that this aspect of Dissociality does not necessarily imply that individuals high on Dissociality do not cognitively understand the feelings of others, only that they are not concerned about them and instead are likely to use this understanding to exploit others.

Melodious Oaf

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 25, 2023, 23:40:47
Jos haluaa erotella jotain paremmin persoonallisuushäiriönä käsiteltävää oireilua enemmän PTSD:stä, mun mielestä relevantti tekijä on se, että jos henkilö todella pehmenee ja rentoutuu, PTSD:n tapauksessa silloin löytyy myös enemmän kognitiivista joustavuutta, käytösmallien joustavauutta, empatiaa yms. — ja tavallaan ne tekijät, mihin persoonallisuuden vaikeuden tai persoonallisuushäiriön määrittely voisi nojata, todella voimakkaasti vähenevät tai jopa kokonaan poistuvat vain olosuhteita muutamalla.

Olettaisin että kyseenalaisia tai jopa vääriä diagnosointeja tässä todella tapahtuu, ja yksi olennainen vaikeus on, että diagnoosi tehdään tilanteessa, joka jo sinällään voi olla potilaalle stressaava ja pelottava.

Uskon osittain siihenkin, että Vaknin voi olla sellaisella tavalla oikeassa, että tietyssä määrin persoonallisuuden häiriöihinkin voi liittyä valintoja, ainakin hieman sumeasti ja laventaen tulkiten.

Henkilön valinta voisi olla vaikkapa se, että hän pitää sitkeästi kiinni näistä tietyistä tässä ketjussa yllä kuvatuista toimintamalleistaan eikä niistä jäykkyyksistä ole oikein mitään poispääsyä. Lopulta tällainen voi olla vähän kana ja muna -tilannekin sikäli, että vaikka voisikin olla toisin, henkilö saattaa valita tietynlaisen uhman ja sen, että en halua tällaista, vaan se on heikkoutta ja sitähän voitaisiin käyttää minua vastaan.

Mulle kiinnostavaa Vakninin koko teoriassa on tavallaan se, että entä jos merkittävä osa tosi selkeästi ja voimakkaasti persoonallisuuden häiriöksi luokiteltavistakin tiloista olisi sellaisia, että jos katsotaan tarpeeksi pitkälle menneeseen, sille on löydettävissä jokin traumaperäinen tai sen tyyppinen laukaiseva tekijä, joka sitten vain muodostuu osaksi identiteettiä ja jossain määrin ruokkii itse itseään.

En pidä sitäkään täysin mahdottomana ajatuksena, että teoriassa tällaisen tilan ehkä vois muuttaa toisenlaiseksi sillä, että "uudelleentraumatisoi ihmisen" eli käytännössä rikkoo ja murtaa.

Todella isoja ongelmia tossa on siltikin monta:


  • jos toi olis edes periaatteessa mahdollista, sitä voi käytännössä olla mahdottoman vaikea toistettavasti toteuttaa eri potilaiden erilaisiin tilanteisiin ja erilaisten terveydenhuollon henkilöiden erilaisilla edellytyksillä

  • jos oliskin mahdollista toistettavasti toteuttaa, eettiset ongelmat liian julmasta kohtelusta pitäis olla tossa aivan valtavan ilmeisiä
    (ja nimenomaan lääkärikunnan näkökulmasta ja niiden ammattietiikalle tollanen on hiton iso ongelma)

  • jos sivuutetaan eettiset ongelmat, seuraava ongelma on, että tolla päästään vain takaisin tilaan jossa puhuttais enemmän PTSD:stä

  • edelleen jää ratkaisematta se, mistä tän henkilön oma motivaatio mennä kohti jotakin parempaa ja rakentaa jotain uudenlaista ja kestävää syntyy

  • en näe millään mitään suoraa yhteyttä, millä tollanen tahallisen rikkova toiminta tuottais edellä mainittua hyvää tai tuottais sen paremmin stabiileja ihmisiä tai parempaa kuin mistä lähdettiin
 
Ton kaiken lisäksi aivan suoraan paskaa teoriassa on koko "selitysmallin" kohdistaminen vain tiettyihin tahoihin, jotka on alttiita yleiselle paheksunnalle ja halveksunnalle — mutta ei muihin — vaikka jos koko juttu pätis, sehän pätis riippumatta tollasista tekijöistä aivan ilmeisesti, koska muutenhan se ei ole totta.

Jonkinlaiseksi ilmaan leijuvaksi paradoksiksi jää silti ajatus, että jos koko terveydenhuolto toteuttaisiin täysin häiriintyneellä tai persoonallisuushäiriöisellä tavalla, voisiko sillä silloin periaatteessa paremmin hallita nimenomaan nykyisin selkeästi persoonallisuushäiriöiksi luokiteltavia tiloja ja oireita.

No...  sitä voi miettiä, kuulostaako tollanen periaatteessa hyvältä tai edes miettimisen arvoiselta ajatukselta vai ei.

Idealismista luovuttaessakin voi tarkastella tota utilitaritistisesti niin, että minkälainen hyöty tosta löytyis ja minkälaisiin tapauksiin — versus se, minkälainen vaikutus tolla sitten muuten olis vaikka yhteiskunnan ja yksilön suhteeseen tai terveydenhuollon ja sen asiakkaiden väliseen suhteeseen — tai minkälaisia muita ongelmia se sitten tuottaa suhteessa siihen, miten suurta osaa koskee nimenomaan selkeä persoonallisuuden häiriöisyys versus PTSD-oireet, ja kenelle tosta annetaan vastuu ja valta tehdä arvioita ja päätöksiä.

Mun nähdäkseni toi johtais aika raakaan touhuun, jossa tultais lopulta lähelle sitä, että no, eihän silloin ennen sivilisaatioita edes eletty kovin pitkään eikä lapsistakaan selvinnyt ensimmäisiä vuosia elossa kuin murto-osa, että tavallaan tollanen elämän hitonmoinen kovuus sinänsä ja se, että jos joku ei kestä, hänet poistetaan kuvioista, kuuluu siihen, mikä ihmiselle on "lajityypillistä" tai "ominaista".

Mutta ei siinä edes ole mitään noin brutaalia selkeää logiikkaa oikeasti, vaan asiaa voi miettiä siltä kannalta, mitä touhu on oikeasti vaikkapa Venäjällä. Kun siellä on tietynlaiset konservatiivisemmat arvot, tarkoittaako tämä sitä, että yhteiskunnassa on vähemmän ongelmia juuri näissä asioissa, joihin Vaknin huomiota kohdistaa eräänlaisena rappiona?

Prostituutio, kova rikollisuus, päihteet, alkoholiongelmat, murjotut ihmiset tai ikävät ihmissuhteet tai homous — väitän että kaikkea tätä on silti, ja jää aika suureksi kysymysmerkiksi, täsmälleen mikä toisenlaisessa tavassa suhtautua tähän kaikkeen on parempaa.

Brutaali arvio tästä vois olla se, että tollasessa systeemissä ehkä verrattain yksinkertaisen ihmisen saattaa olla helpompi kokea itsensä riittäväksi ja kaikesta tosiasillisesta kurjuudesta ja epätasa-arvosta huolimatta joku siinä voi olla yksinkertaisempaa tai selkeämpää.

Mutta toi tarkoittaa siis sitä, että kulttuuria ja yhteistä eetosta rakennetaan siitä käsin, että asiat on tosi yksinkertaisia ja yksinkertaiset ihmiset oikeassa, huolimatta siitä, onko asiat oikeasti yksinkertaisia ja onko toi koko juttu varsinaisesti totta.

Myönnän että tota voi olla vaikea seurata, mutta mun mielestä joku osa Trumpin suosiosta ja Putinin vastaavasta perustuu... johonkin tollaseen

Melodious Oaf

#169
Tarkennellaan näitä käsityksiä vielä Vakninista, kun en eilen ehtinyt muuta kuin vilkaista. Liittyy aiheeseen tavallaan, koska hän käsittelee juuri näitä aiheita ja on jonkun sortin someauktoriteetti kuitenkin niissä.

Hänellä on jotakin vähän epämääräisiä monialaisia korkeakouluopintoja Israelista 1970-luvulta.

Sitten hänellä on fysiikan tohtorintutkinto vuodelta 1982 Pacific West Universitysta, joka on silloin ollut valtakunnallisen akkreditointijärjestelmän ulkopuolella oleva niin sanottu tutkintomylly, josta saa siis rahalla paperit. Väitöskirjan hän kuitenkin on sinne tehnyt.

1990-luvulla hänestä tuli melko puskista psykologian ja persoonallisuuden asiantuntija.

Nämä jutut kytköksistä Venäjään ja Putiniin ovat sinänsä tosi ohuella pohjalla. Ennemmin ehkä tämä yliopisto Venäjällä on myös sellainen laitos, joka on myöntänyt tosi kyseenalaisin perustein aivan plagiaateista tai kurastakin tohtorin arvoja sun muuta.

Vaknin on itse saanut diagnoosin narsistisesta persoonallisuushäiriöstä ja kenties dissosiaalisuudesta muutenkin eli psykopatiasta. Hänen osaamisensa perustuu siis osin hajanaisten tutkimusten lukemiseen ja osin introspektioon tai omiin kokemuksiin.

Se ei ole täysin "ei mitään" mutta hän käsittelee kaikkea mahdollista persoonallisuushäiriöiden ja persoonallisuuden kautta, mukaan lukien politiikka ja kaikenlainen muu — teologia tai mikä aihe tahansa.

Näissä isoissa linjoissa on paljon sellaista, jossa hän ei ole ollenkaan kartalla, vaikka kokemusasiantuntija onkin ja saattaa joissakin yksityiskohdissa olla osuva tai oivaltavakin.

Harhaanjohtavaa ja häiriölle ominaista on, että hän pitää niin isosti esillä nimenomaan omia akateemisia ansioitaan ja tällaista ulkoista meriittiä muutenkin , sitä miten laajasti hän on ollut esillä ja missä kaikissa tehtävissä toiminut, miten paljon sitä ja tätä.
     Tämä kaikki on aivan ilmeistä fuulaa.

Jos hän tällaisen sijaan puhuisi vain omista kokemuksistaan, ei vedättäisi eikä sekoittaisi kaikkea kaikkeen miten sattuu teoretisoinneillaan, sehän olisi paljon enemmän jees.

Mutta minkäs tällaiselle teet, kun edelläkuvattu toisaalta kuuluu juuri tähän häiriöön, tai näin olettaisin.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - lokakuu 14, 2022, 22:33:14
Psykopatia ja narsistisuus ja nämä kaikki näyttäisivät olevan jäämässä pois tautiluokituksesta.

IDC-11:ssa homma menee niin, että erikseen diagnosoidaan persoonallisuushäiriö, ja sille on kaikenlaisia kriteereitä: Personality disorder.
Tieteelliset näkemykset sikseen, mutta olen itse nähnyt tuota perhe/ystäväelämässäni, narsistista hyväksikäytön yritystä ainakin, joskus onnistuneesti. Kyllä minua kusetti eräs ystävä aikoinaan, hurmaava hieno kaveri, mutta onneksi tajusin ajoissa, että mokasi yrittäessään hyväksikäyttää minua. Ikävä vaan, että vahingoitti luottamustani ihmisiin.

kertsi

#171
Eräässä päiväkirjakeskustelussa eräs jäsen kirjoitti:

Lainaus käyttäjältä: XXX - syyskuu 13, 2023, 12:43:38
Persoonallisuustesteistä ja muistakin testeistä vielä vähän. Käyn läpi muutamia kysymyksiä ja kommentoin niitä.
...
3. Myös sinua alkaa helposti itkettää, kun näet muiden itkevän.

Kenen toisten ja mistä syystä? Jos näen tuntemattomien ihmisten itkevän, näky enemmänkin ällöttää kuin saa minut vetistelemään. Mutta jos joku läheinen itkee, se on huolestuttavaa ja ahdistavaakin, mutta ei itku sinänsä tartu.

Minkälaista ihmistä ällöttää, kun näkee tuntemattoman ihmisen itkevän? Minusta tämä viittaa tunnekylmyyteen, empatiakyvyttömyyteen, epäsosiaalisuuteen, ja jopa psykopatiaan, tai autismiin. Mutta onko muitakin selitysvaihtoehtoja?

Tuo, että "itku ei tartu" -väite, eikö se viittaa väitteen esittäjällä jonkinlaiseen peilineuronien häikkään? Jos en ihan väärin muista, niin nimenomaan autisteilla ja psykopaateilla on häikkää peilineuroneissa.

(Ehkä myös traumatisoituneilla ihmisillä (PTSD:stä kärsivillä) peilisolut voivat vaurioitua? Lis. Yritin etsiä tietoa, aiheuttaisiko traumatisoituminen empatiakyvyn heikkenemistä vai ei, mutta en saanut oikein tolkkua asiasta.)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peilisolu
https://en.wikipedia.org/wiki/Mirror_neuron#Autism

(Normaaleilla) laumaeläimillä kuten ihmisellä tunnetilat kaiketi "tarttuvat", enemmän tai vähemmän. 

Study author Dr. Amy Dawel, of the Australian National University Research School of Psychology, explained in a statement: "For most people, if we see someone who is genuinely upset, you feel bad for them and it motivates you to help them. People who are very high on the psychopathy spectrum don't show this response." Newsweek
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Hippi

^
Minä lienen toisessa ääripäässä ... jopa häiriöksi asti, kun itken jopa mahdottomissa tilanteissa.
Minulla saattaa lähteä kyynelet virtaamaan jo siitä, että ambulanssi kiitää ohi pillit päällä. Sydän kutistuu rusinaksi, kun tulee kurja olo siitä, että jollain on hätä ja huoli kyydissä olijan tai haettavan vuoksi.

Monta muutakin tilannetta on, että nolottaa ihan, kun sille ei vaan voi mitään.

Lasten kevät- yms juhlat päiväkodissa ja kouluissa on olleet yhtä piinaa, jossa on joutunut piiloutumaan takimmaiseen nurkkaan nolaamaan itsensä.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 13, 2023, 14:03:42
^
Minä lienen toisessa ääripäässä ... jopa häiriöksi asti, kun itken jopa mahdottomissa tilanteissa.
Minulla saattaa lähteä kyynelet virtaamaan jo siitä, että ambulanssi kiitää ohi pillit päällä. Sydän kutistuu rusinaksi, kun tulee kurja olo siitä, että jollain on hätä ja huoli kyydissä olijan tai haettavan vuoksi.

Monta muutakin tilannetta on, että nolottaa ihan, kun sille ei vaan voi mitään.

Lasten kevät- yms juhlat päiväkodissa ja kouluissa on olleet yhtä piinaa, jossa on joutunut piiloutumaan takimmaiseen nurkkaan nolaamaan itsensä.

Itkeminen ei ole noloa. On ihan normaalia liikuttua vaikka kyyneliin asti.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

kertsi

^^^ Liittyen edelliseen kommenttiini.
Lainaus käyttäjältä: XXX - syyskuu 13, 2023, 12:43:38
6. Sosiaalisissa tilanteissa esittelet itsesi harvoin uusille ihmisille ja juttelet enimmäkseen jo ennestään tuntemiesi ihmisten kanssa.

Tottahan sitä tutun kanssa ensiksi menee juttelemaan, mutta jos tuntematon alkaa jutella, saatan hyvinkin muuttua selostuskoneeksi pienen alkutakertelun jälkeen. Eli kyllä juttu luistaa. En kuitenkaan koskaan tee aloitetta. Aran kuoren alla olen pohjimmaltani aika sosiaalinen.


Tämä tulkintani on vielä epävarmempi, mutta tuo boldaamani herättää pohtimaan yleisemmin tämän henkilön kommunikaatiotyyliä. Hänen kirjoituksensa ovat pikemminkin pitkähköjä monologeja, eikä niinkään dialogia sanan varsinaisessa merkityksessä. Hän ehkä ei ole kiinnostunut keskustelukumppaneistaan tai toisten ihmisten mielipiteistä ylipäätänsä?

Tuosta tulee mieleen eräs tuntemani henkilö, jolla on taipumus tuon tuostakin puhjeta kesken keskustelun pitkiin monologeihin, jotka kuulostavat luennoimiselta - sen sijaan, että hän kävisi dialogia. Aika rasittavaa sille toiselle keskustelun osapuolelle. Tällä henkilöllä on todettu jonkinasteinen Asperger (autismikirjon piirteisyys), ja lisäksi psykopaattisia piirteitä.

Liittyvätkö Asperger ja psykopaattiset piirteet yleensäkin yhteen, vai onkohan kyse poikkeuksista?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Socrates

Peilisolut mainittu! ;)

Isälläni oli häiriintynyt suhde itkemiseen. Luki sen jotenkin täysin väärin ja ärsyyntyi hirveästi.

En käsitä miten Hippiä voi itkettää ambulanssin näkeminen, mutta minuakin itketti aivan hirveästi tyttären koulujuhlissa.

Ilmeisesti melkein mikä tahansa voi itkettää jotakuta.
Älkää googletelko minua vaan googlettakaa perspano, niin löydätte jotain mikä kiinnostaa ja kiihottaa.

Hippi

^
Se ambulanssijuttu oli nyt ääriesimerkki ja se on sattunut vain muutaman kerran. Itse asiassa aina samoihin aikoihin ja samassa paikassa, matkalla metrossa töistä kotiin. Siinä on päivän aherruksen jälkeen ollut vähän väsynyt ja tavallaan ollut pään tyhjennys menossa. Silloin on tuollainenkin satunnainen tapahtuma mennyt tunteisiin.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Socrates - syyskuu 13, 2023, 14:16:18
Peilisolut mainittu! ;)

Isälläni oli häiriintynyt suhde itkemiseen. Luki sen jotenkin täysin väärin ja ärsyyntyi hirveästi.

Muistelen sinun kertoneen, että hän oli sodankäynyt mies? Ehkä hänellä jäi sodasta traumaperäinen stressihäiriö, PTSD?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Socrates

Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 13, 2023, 14:43:43
Lainaus käyttäjältä: Socrates - syyskuu 13, 2023, 14:16:18
Peilisolut mainittu! ;)

Isälläni oli häiriintynyt suhde itkemiseen. Luki sen jotenkin täysin väärin ja ärsyyntyi hirveästi.

Muistelen sinun kertoneen, että hän oli sodankäynyt mies? Ehkä hänellä jäi sodasta traumaperäinen stressihäiriö, PTSD?

Siihen aikaan noista ei puhuttu, mutta toki sotakokemus löi leimansa vähän kaikkeen.
Älkää googletelko minua vaan googlettakaa perspano, niin löydätte jotain mikä kiinnostaa ja kiihottaa.

Norma Bates

En ole ikinä kuullut eli lukenut mistään että autistisilla olisi peilisoluissa häikkää, enkä usko hetkeäkään että autismi ja psykopatia liittyisivät mitenkään automaattisesti yhteen.

Olen tainnut ennenkin mainita että on puppua ettei autistisia piirteitä omaavilla ole tunteita. Tunne se on kiukkukin, mikä herää kun ei osaa tai ymmärrä jotain "itsestäänselvää" asiaa, mikä normaaleilta onnistuu tuosta vain. Ja avuttomuuden tunne on tunne. Ja ne vasta ikäviä tunteita ovatkin, kun päre kärähtää sen takia että ympärillä on kaaoselementtejä mitkä saavat aivot solmuun.

Mutta jos nyt toisiin ihmisiin kohdistuvia tunteita ajatellaan, niin autisti voi olla äärimmäisen lojaali, mutta myös äärimmäisen pitkävihainen. Toki tunteiden välttelyäkin esiintyy, koska sitten kun ne kerran heräävät, ne ovat liian voimakkaita.

Minulle jostain ihmeellisestä syystä tunnuttiin suuttuvan yhdellä foorumilla kun sanoin etten halua fantasoida että harrastan itse seksiä jonkun ihan oikeasti olemassa olevan ihmisen kanssa. Selitin muistaakseni etten kehtaa, koska en voi tietää mitä se toinen osapuoli ajattelee minusta. Ehkä inhoaa minua? Mutta aikalailla asiassa merkitsee se, että kuvitelma itsestäni jonkun tietyn ihmisen kanssa intiimissä kanssakäymisessä saa aikaan tunnekuohun joka on minusta perinjuurin ällöttävä. Melkein kuin olisi saamassa hyperventilaatiokohtauksen.

Että ehkäpä autistit todellakin voivat pakoilla tunteita? Mutta ei se heistä tunteettomia tee.

Olen ennenkin ihmetellyt miksi psykopaatin pitäisi tehdä nimenomaan pahaa muille, jos hän ei tunne yhtään mitään. En muista mikä oli selitys. Ajantappo? Uteliaisuus?