Kvaliat ja merkitys

[Melodious Oaf]

Koneellisessa kielen käsittelyssä tai "laskennallisessa lingvistiikassa" semantiikka on ollut vähän sellainen Star Wars -termein "pimeä puoli", josta ei oikein ole ollut täysin tyydyttävää teoriaa ja mallia. Kun käsitellään merkitystä tai semantiikkaa, silloin sanoja mallinnetaan vektoreina.

Vektoreiden tiedot saattavat tulla joko valmiista aineistosta tai sitten ihan vain lasketaan jotain lähietäisyydellä esiintyviä muita sanoja ja niiden esiintymistaajuuksia. On esimerkiksi sellainen tietokanta kuin WordNet, jossa on aivan helvetisti dataa sanojen merkityksistä sekä merkityssuhteista. Laajan aineiston perusteella pystytään löytämään synonyymeja sekä jossain määrin hakemaan oikeaa merkitystä monimerkityksisille sanoille.

Ne laskennallisen semantiikan vektorit ovat jotain 50-1000-ulotteisia möhkäleitä, eikä niillä ole juuri tekemistä sen kanssa, miten ihmisen arkiajattelu hahmottaa merkitystä. Alla asiaan liittyvä lainaus, jossa esitetään perinteinen semanttisia ominaisuuksia käyttävä yksinkertainen luokittelu ja sivumennen mainitaan, etteivät vektorit oikeastaan muistuta tällaista "järkevää" tai intuitiivista esitystä juurikaan:


Dan Jurafsky and James H. Martin - Speech and Language Processing (3rd ed. draft)


Kvaliat esiintyvät tällä hetkellä käytäntöön sovellettavassa kielitieteessä aika lailla tasan yhdessä kohtaa, ja se on niin sanottu Generative lexicon -teoria. Käytännön sovelluksissa on tarkoituksena sellainen, että voitaiisiin koneellisesti käsitellä systemaattista dynaamista polysemiaa. En osaa sanoa, mihin ne kaikkein parhaat embedded vector model -viritykset pystyvät, mutta sanojen eri merkityksiä listaavissa systeemeissä tietysti on se ongelma, että ne eivät pysty johtamaan uusia merkityksiä sanoille vaan ovat sidoksissa käsin syötettyyn dataan tai siihen tietoon, joka niille on annettu.

Ihminen sitä vastoin pystyy synnyttämään uusia merkityksiä sanoille sekä myös suhteellisen vaivattomasti niitä ymmärtämään ja tulkitsemaan.

Tässä on ns. perinteinen esitys sanan lamb kahdesta merkityksestä:


Tässä taas on GL-teorian esitys tietyn tyyppisestä verbin open käytöstä, jolla pyritään esittämään dynaamisesti merkityksiä synnyttävää kokonaisuutta yhtenä tietueena:



Se kuvaa sanan open systemaattista dynaamista polysemiaa, jota esiintyy esimerkiksi seuraavissa lauseissa:



Filosofian puolella esimerkiksi Dan Dennett on puolustanut sellaista kantaa, ettei kvalioita ole olemassa. Tähän liittyy sellainen, että Dennett puhuu intentionaalisesta asenteesta (intentional stance), ja hän olettaa sen olevan ensisijainen suhteessa fysiikaaliseen asenteeseen (physical stance) ja suunnittelun asenteeseen (design stance).

Mainitsemani Ruth Millikan on tässä eri mieltä Dennetin kanssa, ja hän katsoo ettei esimerkiksi "design stancen" ja "intentional stancen" erottaminen ole oikeasti perusteltua. Kun joku laittaa silmääsi silmätippoja etkä tahdo saada pidettyä silmää auki, vaikka haluatkin saada silmätippoja, ei ole mitään selkeää rajaa siinä, miksi tämä haluaminen olisi oikeasti intentionaalista ja silmän toiminta taas ei-intentionaalista tai ei varsinaisessa mielessä sinun intentionaalista toimintaasi.

Millikanilla on kai sellainen näkemys, että meidän intentionaalinen kielellinen toiminta perustuu tällaiseen primitiivisemmän tason luonnollisia merkityksiä synnyttävään toimintaan eikä koskaan erkane siitä totaalisesti tai kokonaan.

Kielitieteen GL-teoriassa taas on tietty tavoite: Halutaan löytää parempi tapa siihen, miten polysemian ja erityisesti sytemaattisen dynaamisen polysemian mallintamiseen tarvittava tieto voidaan esittää koneellisesti.

Sillä ei varmaan ole ihan kauhean suoraa yhteyttä filosofian kvalia-debatteihin.

Ruth Millikanin filosofinen anti suhteessa käsitteisiin lähtee Aristoteleesta, joka erotti kahdenlaisia substasseja toisistaan. On primäärisiä substasseja kuten Joe Bidenin suosikkisolmio, ja on sekundäärisiä substansseja kuten tietokone, ihminen tai maito. Kummankin tyyppiset substanssit ovat sellaisia olioita maailmassa, joista on mahdollista koota koherentti tietovaranto toistuvien kohtaamisten avulla. Kielen kannalta kiinnostavimpia ovat sekundääriset substanssit, jotka eivät kuitenkaan ole sama asia kuin "kategoriat". Esimerkiksi "henkilöt joiden sukunimi alkaa Y:llä" on kategoria, mutta siitä ei voi koota koherenttia tietovarantoa, koska saatavilla oleva tieto oikeastaan sisältyy jo tähän kategorian määrittelyyn.

Millikan käyttää tästä sekundäärisubstanssista sanaa "kind". Käsite taas on kahden asian yhdistelmä. Siihen sisältyy "kind-detector" eli jonkinlainen kyky tunnistaa jokin asia samaksi ja toisaalta "coception" eli siitä asiasta koottu käsitys ja tietovaranto kokonaisuudessaan. Kielelliset ilmaukset ovat luonteeltaan julkisia, mutta "kind-detectorit" ja "conceptionit" ovat yksityisiä. Kind-detectorille on sellainen vaatimus, että meidän pitää tunnistaa tietyt samat asiat esimerkiksi koiriksi riittävän usein tai riittävällä tarkkuudella, mutta sen ei tarvitse olla erehtymätöntä. Ja vaikka 'kind-detector' on suhteellisen stabiili, se ei kuitenkaan ole muuttumaton, vaan se voi myös jalostua, kehittyä tai muuttua kokemuksen myötä.

Sitten taas ihmisten käsitykset tai ne tietovarannot eli "conceptionit" voivat olla hyvinkin erilaisia keskenään, vaikka tietysti vaaditaan merkittävä määrä päällekkäisyyttä niissäkin. Mutta silti monet kielen prosessit perustuvat tähän tietovarantoon eli käsitykseen tai "conceptioniin" eivätkä niinkään loogista erittelyä tekevään kind-detectoriin. Esimerkiksi käsitteiden merkitysrelaatiot ja se, onko joku hyvä esimerkki jostakin tai prototyyppinen esimerkki jostakin, onko koira eläin vai ei, perustuu tietovarantoon, ja samoin se, mitä tapahtuu jos kaksi käsitettä liitetään yhteen.

Se että sanojen prosessointiin liittyy koko tää tietovaranto ehkä selittäisi sitä, miksi nimenomaan semantiikka on koneille niin vaikeaa.

Sitä en kyllä oikein osaa sanoa, missä mielessä merkitykset olisivat kvalioita. Ihminen voi mielikuvan tasolla kokea sokerin tai suolan makua, vaikka suoraa aistiärsykettä ei olisikaan tässä ja nyt tarjolla. Se kai liittyy siihen, että aikaisempiin kokemuksiin liittyvää informaatiota on arkistoitu tiettyyn lokeroon ja sinne on käsitteen kautta pääsy ilman sitä nimenomaista aistiärsykettäkin. Mutta mun mielestä Millikanin jäsennyksen mukaan merkitys olisi varmaankin koko se tietovaranto mikä jostakin "lajista" on kertynyt sekä lisäksi siihen liittyvä "kind-detector" joka niitä tunnistaa että vielä käsitteen relaatiot muihin käsitteisiin. En ole tästä kyllä varma.

Mutta tälleen löyhästi mutulla heitellen tuntuis katoavan aika paljon, jos sanoo merkityksen olevan sama asia kuin jokin ysksittäinen mieleen palautettava kvalia tai edes kaikki arkistoidut kvaliat tai joku aktuaalisesti koettu aistimus kvalioineen.

Millikanin "kind"-pohdintoja löytyy esseestä On Clear and Confused Ideas

Tykkään jossain määrin tosta ajatuksesta että käsitteeseen kuuluu tietovaranto ja jonkinlainen tunnistin tai luokittelija erillisinä asioina. Monestihan se ei mene silleen että kun tulee uusia kokemuksia jostakin ja tietovaranto karttuu, meidän käsitteeseen liittyvä tunnistus ja luokittelu saman tien päivittyis ja muuttuis. Totta kai "kind-detector" ja "conception" on jonkin sortin takaisinkytkennässä keskenään, mutta intuitiivisesti tuntuis uskottavalta, että ne olis jossain määrin erillisiä toisistaan. Luokittelija antaa asioille totuusarvoja ja se prosessi on suhteellisen luutunut verrattuna kaikkeen siihen ei välttämättä niinkään hyvin järjestettyyn tai jäsenneltyyn ainekseen, mitä voi sisältyä meidän tietovarantoon kokonaisuutena.

[kertsi]

Paljon tuosta meni yli hilseen.

Mitä on "systemaattinen dynaaminen polysemia"? Onko olemassa staattistakin polysemiaa/(sanan) monimerkityksellisyyttä? Ja ei-systemaattista dynaamista polysemiaa, tai ei-systemaattista staattista polysemiaa? Viittaako ei-systemaattinen sitten yksilön kokemukseen, yksilön tekemään tulkintaan jonkin sanan merkityksistä (ei varmaan, sekoitan tässä kai systeemisen ja systemaattisen, vrt. lääketiede)? Viittaisiko ei-systemaattinen sitten johonkin satunnaiseen merkityksenantoon? Tyyliin Karikon trollaukset, jotka perustuvat sanojen merkityksen enemmän tai vähemmän tahallisiin sattumanvaraisen oloisiin väärinymmärryksiin tai luovaan sanapuuroon, jossa jotkut yleiskielen ja tieteen kielen ja ylipäätänsä jotkut yhteisesti jaetut merkitykset hylätään ja niiden tilalle keksitään ihan ihkaomia merkityksiä, joita muut ihmiset eivät jaa.

Miten kvalia liittyy GL-teoriaan (mitä se lieneekin)? En saa lainaamastasi 3. kuvasta mitään ("(1)") tolkkua (vars. QUALIAn osalta). Öh, pohditaanko tuossa siis miltä tuntuu kokea tietoisesti ja subjektiivisesti "open" (auki, avattu, avoin tai avata, aloittaa jne.)? Tuohon kuvaan asti jaksoin lukea. (Eli vasta kun olit pääsemässä asiaan.)

[Melodious Oaf]

Mitä on "systemaattinen dynaaminen polysemia"? Onko olemassa staattistakin polysemiaa tai sanan monimerkityksellisyyttä? Ja ei-systemaattista dynaamista tai staattista polysemiaa? Viittaako ei-systemaattinen sitten yksilön kokemukseen, yksilön tekemään tulkintaan jonkin sanan merkityksistä?

Parhaiten ehkä asiaa avaa, jos aloitat katsomalla kuvan esimerkkilauseita, joissa käytetään verbiä open:

(1) Mary opened the letter from her brother.
(2) The rangers have opened the trail for the summer.
(3) John opened the door for the quests.

Jos näitä haluaa määritellä sanakirjamerkitysten avulla, tarvitaan yllättävän monta eri merkitystä:
(1) If you open something such as a bottle, box, parcel, or envelope, you move, remove, or cut part of it so you can take out what is inside.
(2) If you open something such as a door, window, or lid, or if it opens, its position is changed so that it no longer covers a hole or gap.
(3) If people open something such as a blocked road or a border, or if it opens, people can then pass along it or through it.

Esimerkiksi kolmosen suhteen Collinsin sanakirjamerkitys ei täsmälleen kata esimerkkilauseen käyttöyhteyttä, vaan siinä on nähtävissä yhtymäkokohtia myös esimerkiksi kokouksen avaamiseen tai siihen, kun jonkun teatteriesityksen esityskausi alkaa (opens).

Otin määritelmät Collinsin sanakirjasta, jossa oli äkkiä katsoen open-sanalle 29 eri merkitystä: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/open

Esimerkki staattisemmasta polysemiasta voisi olla vaikka tämä:

They were walking along the banks of the Thames.
Hoare & Co. C. Hoare & Co is one of the oldest banks in the city.

Mutta siinäkin on dynaamisuutta sikäli, että esimerkiksi instituutiota tarkoittava sana bank voi viitata etupäässä rakennukseen ja siihen fyysiseen infrastruktuuriin tai sitten se voi viitata tietyllä aika systemaattisella tavalla saman ilmiön tai asian eri aspekteihin.

Kun GL-teoriassa kuvataan sanaa open, pyrkimyksenä on antaa kuvaus jostakin tällaisesta kokonaisuudesta, joka luo pohjan erilaisten toisiinsa liittyvien merkitysten kokonaisuudelle.

Dynaamisuus tarkoittaa sitä, että sitä samaa sanaa voi tietyllä logiikalla soveltaa erilaisiin yhteyksiin ja se generoi tavallaan uusia mutta tavallaan kuitenkin ymmärrettäviä merktyksiä. Systemaattisuus viittaa siihen, että tässä on kuitenkin taustalla joitakin säännönmukaisuuksia, jonka perusteella uudetkin merkitykset ovat tulkittavissa ja ymmärrettävissä.

Miten kvalia liittyy GL-teoriaan (mitä se lieneekin)? En saa lainaamastasi 3. kuvasta mitään ("(1)") tolkkua (vars. QUALIAn osalta). Öh, pohditaanko tuossa siis miltä tuntuu kokea tietoisesti ja subjektiivisesti "open" (auki, avattu, avoin tai avaaminen jne.)?

GL-teoriassa kvalia ei minun ymmärtääkseni tarkoita ollenkaan samaa kuin filosofiassa. Ei ole kyse mistään kokemuksen ominaisuuksista, vaan on vain valittu tällainen sana tekniseksi termiksi ja määritelty se teorian kontekstissa kokonaan omalla tavallaan.

En ole koskaan tehnyt semanttisilla vektoreilla enkä GL-teorialla mitään, joten tässä on suuri vaara, että jos alan selittää asiasta, sekoitan pakkaa vain entisestään. Kyse oli lähinnä siitä, että katsoin mitä kvalioista on sanottu koneellisen kielenkäsittelyn puolella. Se on siinä mielessä lingvistiikan kovaa ydintä, että tehdään käytännön sovelluksia jotka joko toimivat tai eivät. Mulle tuli vaan mieleen sen takia katsoa ensin sieltä, onko sille löytynyt joku oikeasti toimiva teoreettinen käyttötarkoitus.

Filosofisesta tarkastelusta se täytyy kuitenkin irrottaa sen takia, että jos joku vektoriobjekti ratkaisee jonkun semantiikkaan liittyvän käytännön ongelman kielen käsittelyssä, siinä ei paljon paina se, ovatko tähän prosessointiin liittyvät yksityiskohdat filosofisesti valaisevia vai eivät. Kyse on puhtaasti siitä, saadanko joku tietyt kriteerit täyttävä tulos laskennallisesti ulos tarpeeksi nopeasti ja riittävän pienillä resursseilla.

Katsoin kuitenkin Computational Linguistics -tavaraa ensin sen takia, että filosofisemmassa kielitieteen maalailussa ei välttämättä ole mitään kytkyä enää käytäntöön eikä mitään takeita että jonkun teoreettiset maalailut oikeasti toimivat tai että niillä pystyy oikeasti tekemään yhtään mitään.

GL-teoriassa kvalioita on neljän eri tasoisia. Kaikilla sanoilla ei ole kaikkia neljää. Tässä tapauksessa siellä oli "Formal" ja "Agentive".

Formal: the basic category of which distinguishes the meaning of a word within a larger domain;
Constitutive: the relation between an object and its constituent parts;
Telic: the purpose or function of the object, if there is one;
Agentive: the factors involved in the object's origins or coming into being.

Kun en ole GL-teoriaa itse käyttänyt, se on aika turhaa paskaa minun selittää, miten niitä symboleja luetaan. Kuvasta katsomalla näen että okei, ilmeisesti open-sanan tiettyjä merkityksiä erottaa jostakin laajemmasta kokonaisuudesta se, että jonkin fyysisen objektin tilassa tapahtuu muutos (FORMAL) ja toisaalta se on prosessi jossa joku tekee tälle objektille jotakin (AGENTIVE).

Jos haluaisi, voisi tietysti opetella lukemaan GL-teorian merkitöjä tarkemmin ja vertailla vaikka eri sanoista tehtäviä kuvauksia keskenään. Keskeistä on kuitenkin että teoria itse väittää että se pystyy esittämään jonkin tällaisen open-verbin merkityksen aspektin yhtenä asiana, joka sanakirjassa vaatii ties kuinka monta erilaista kohtaa eikä silti edes koskaan täysin tyhjene niihin.

Sen ei ole kuitenkaan tarkoituskaan olla hyödyllinen ihmiselle ja meidän sanojen ymmärtämiselle, vaan sen on tarkoitus mallintaa koneellisesti mallintaa mitä me koko ajan tehdään. Sanakirjan taas on tarkoitus olla hyödyllinen ihmiselle, ja vasta siinä vaiheessa kannattaa huolestua, jos siitä ei saa mitään irti.

[kertsi]

Eli staattinen ja dynaaminen viittaisi siis merkitysten lukumäärään polysemiassa (tai sitä, että staattisempaa polysemiaa ei voi yhtä herkästi laajentaa muihin sanoihin, ja dynaamisempaa voi)? Ääristaattinen polysemia olisi ehkä, jos olisi vain yksi merkitys, mutta se ei enää määritelmällisesti olisikaan polysemia, tai olisi polysemian ääriesimerkki?

[Melodious Oaf]

Eli staattinen ja dynaaminen viittaisi siis merkitysten lukumäärään polysemiassa (tai sitä, että staattisempaa polysemiaa ei voi yhtä herkästi laajentaa muihin sanoihin, ja dynaamisempaa voi)? Ääristaattinen polysemia olisi ehkä, jos olisi vain yksi merkitys, mutta se ei enää määritelmällisesti olisikaan polysemia, tai olisi polysemian ääriesimerkki?

Toi on ihan järkevästi ajateltu.

Mä sekoilin itse ylempänä sanojen "staattinen" ja "dynaaminen" kanssa.

Siinä mielessä kuin "bank" tarkoittaa joko pankkia tai "penkkaa", tämä polysemia ei ole systemaattista. Ei ole mitään säännönmukaisuutta, minkä perusteella voisit päätellä yhden toisesta. Ei oikein voi jättää näitä kahta määrittelemättä erillisinä merkityksinä sanakirjassa.

Jos puhutaan sanan "bank" eri merkityksistä silloin kun se tarkoittaa pankkia, se taas on systemaattista polysemiaa. Sama kaava pätee moneen muuhunkin sanaan, että voidaan yhtäältä tarkoittaa rakennusta, toistaalta insituutiota ja niin edelleen.

Mä en usko että sanan "bank" polysemia kun katsotaan vain pankkia tarkoittavia merkityksiä on kovinkaan dynaamista, mutta en ole tästä varma. Tuskin se on täysin staattista, koska jos on joku tollainen säännönmukaisuus, niin sehän mahdollistaa myös luovuutta ja niillä rakenteilla leikkimistä ymmärrettävästi.

Verbi "open" taas on hyvä esimerkkitapaus siitä, kun dynaamisuus on hyvin selkeää. Se näkyy kyllä siinä, että jopa huolellinen sanakirjan tekijä päätyy listaamaan merkityksiä hirveän määrän, mutta se että näitä merkityksiä on listattu paljon erityisesti oppijoille suunnatussa sanakirjassa on vain välillinen merkki siitä, että merkityksen suhteen tässä tapahtuu jotakin "dynaamista".

Mä veikkaisin että se mikä lopulta on "dynaamista" on itse asiassa merkityksen rakentuminen. Ajattelen tässä englannin fraasia "dynamic construal of meaning".

Open-verbin tapauksessa tämä näkyy siinä, että jos ottaa jonkun muun yhtä lailla hyvin ja huolellisesti laaditun sanakirjan, todennäköisesti ne open-verbin eri merkitykset on siellä luonnehdittu jotenkin eri tavalla. Mukana saattaa olla sellaista mitä Collinsissa ei ole ja jotakin saattaa puuttua:

Oxford Dictionary of English:
open
verb [with object]
1 move (a door or window) so as to leave a space allowing access and vision: she opened the door and went in | [no object, in imperative] : 'Open up!' he said.
• [no object] (of a door or window) be moved to leave a space allowing access: the door opened and a man came out.
• undo or remove the lid, cover, or fastening of (a container, package, letter, etc.) to get access to the contents: he opened a bottle inexpertly, spilling some of the wine | can we open the presents now?
• part the lips or lids of (one's mouth or eye): she opened her mouth to argue.
• [no object] (of the mouth or eyes) have the lips or lids parted: her eyes slowly opened.
• [no object] come apart; lose or lack its protective covering: old wounds opened and I bled a little bit.
• [no object] (open on to/into) (of a room, door, or window) give access to: the kitchen opened into a pleasant sitting room.
• cause evacuation of (the bowels).
2 unfold or be unfolded; spread out: [with object] : the eagle opened its wings and circled up into the air | the tail looks like a fan when it is opened out fully | [no object] : the flowers only open during bright weather.
• [with object] part the covers of (a book or file) to read it: she opened her book at the prologue.
• [no object] (open out) become wider: the path opened out into a glade.
• [no object, with adverbial] (of a prospect) extend into view: stop to marvel at the views that open out below.
• [with object] Nautical achieve a clear view of (a place) by sailing past a headland or other obstruction: we shall open Torbay shortly.
3 make or become formally ready for customers, visitors, or business: [with object] : she raised $731 by opening her home and selling coffee and tea | [no object] : the shops didn't open until 10.
• [with object] ceremonially declare (a building, road, etc.) to be completed and ready for use: the Queen opened the power plant on 17 October 1956.
• [with object] make possible access to or passage through: the President announced that his government would open the border.
4 formally establish or begin (a new business, movement, or enterprise): she began to teach and opened her own school | we opened up a branch in Madrid.
• [no object] (of an enterprise, meeting, or event) begin or be formally established: two new restaurants open this week.
• take the action required to begin using: they have the £10 necessary to open a savings account | click twice to open a file for the software selected.
• [no object] (of a piece of writing or music) begin: the chapter opens with a discussion of Anglo-Irish relations.
• [no object] (open up) (of a process) start to develop: a new and dramatic phase was opening up.
• (of a counsel in a law court) make a preliminary statement in (a case) before calling witnesses: Bernard had opened the case | [no object] : Comyn opened for the plaintiff.
• Cricket another term for open the batting below.
• Bridge make (the first bid) in the auction: West opened 2NT | [no object] : do not open with fewer than twelve points.
5 make available or more widely known: new technologies open up thousands of different opportunities.
• [no object] (open out/up) become more communicative or confiding: he was very reserved and only opened out to her slowly.
• make (one's mind) more receptive or sympathetic: open your mind to what is going on around you.
• (open someone to/up to) make someone vulnerable to: the process is going to open them to a legal threat.
6 break the conducting path of (an electric circuit): the switch opens the motor circuit.
• [no object] (of an electric circuit or device) suffer a break in its conducting path: the problem was caused when a switch opened at the substation.


Collins Cobuild English Dictionary:
1. If you open something such as a door, window, or lid, or if it opens, its position is changed so that it no longer covers a hole or gap.
2. If you open something such as a bottle, box, parcel, or envelope, you move, remove, or cut part of it so you can take out what is inside.
3. If you open something such as a book, an umbrella, or your hand, or if it opens, the different parts of it move away from each other so that the inside of it can be seen.
4. If you open a computer file, you give the computer an instruction to display it on the screen.
5. When you open your eyes or your eyes open, you move your eyelids upwards, for example when you wake up, so that you can see.
6. If you open your arms, you stretch them wide apart in front of you, usually in order to put them round someone.
7. If people open something such as a blocked road or a border, or if it opens, people can then pass along it or through it.
8. If a place opens into another, larger place, you can move from one directly into the other.
9. If you open your shirt or coat, you undo the buttons or pull down the zip.
10. When a shop, office, or public building opens or is opened, its doors are unlocked and the public can go in.
11. When a public building, factory, or company opens or when someone opens it, it starts operating for the first time.
12. If something such as a meeting or series of talks opens, or if someone opens it, it begins.
13. If an event such as a meeting or discussion opens with a particular activity or if a particular activity opens an event, that activity is the first thing that happens or is dealt with. You can also say that someone such as a speaker or singer opens by doing a particular thing.
14. On the stock exchange, the price at which currencies, shares, or commodities open is their value at the start of that day's trading.
15. When a film, play, or other public event opens, it begins to be shown, be performed, or take place for a limited period of time.
16. If you open an account with a bank or a commercial organization, you begin to use their services.


Tietysti sanakirjan tekijät lukevat muita sanakirjoja ja he kuvaavat saman kielen rakenteita. Että sikäli on oletettavaa että näissä määritelmissä ja jaotteluissa on todella paljon päällekkäisyyksiä.

Mikään näistä sanakirjassa määritellyistä merkityksistä ei sinänsä ole "dynaaminen", vaan totta kai he pyrkivät kuvaamaan jotain enemmän tai vähemmän staattisia merkityksiä joita sanalla on.

Lopulta se "dynamic construal of meaning" on ehkä tapa katsella polysemiaa siltä kantilta, että merkitykset rakentuvat säännönmukaisuuksien varassa mutta dynaamisesti.

Dynaamisesta polysemiasta varmaan voi puhua erityisesti silloin, kun alkaa olla tosi vaikea kattavasti listata kaikkia merkityksiä. Sitten taas polysemian systemaattisuus tai säännönmukaisuus selittää sitä, miksi ehkä katsotaan ettei joitain merkityksiä ole edes tarpeen määritellä erikseen.

Se GL-teorian esitys open-verbistä ei yritäkään kattaa sanan kaikkia merkityksiä, vaan siinä on ideana että jos me yksiöidään merkitysperheitä tällä tavalla aika monella eri määreellä, me saadaan joku järjestys siihen, että mitkä kaikki merkitykset meidän pitää erillisinä listata.

Kvalioiden ja niihin liittyvän filosofisen kesktelun kannalta tämä polysemian määrittely systemaattiseksi tai dynaamiseksi ei kai ole kovin olennaista. Itselleni tämä "systematic dynamic polysemy" tuli täsmällisenä fraasina esiin kun katsoin, mihin ongelmaan GL-teorialla on saatu perempia ratkaisuja kuin muilla malleilla.

Filosofisen keskustelun peilaaminen konkreettisiin ongelmiin taas on siinä mielessä hyödyllistä, että nähdään kuitenkin jotain yhteyksiä näiden välillä. Polysemia on koneille vaikeaa koska sanojen prosessointiin liittyy tosi laaja käsitteisiin liitetty tietovaranto -- ja sen mallintaminen taas on haastavaa. Kvaliat taas liittyvät kuvaan sikäli, että niiden voi ajatella ilmenevän kokemuksissa ja toisaalta varastoituvan niihin viittaavan käsitteen yhteyteen yhdessä muun informaation kanssa.

Pyrkimys oli muodostaa vastausta Pöhinän kysymykseen siitä, eivätkö kvaliat ole merkityksiä, ja sitten esimerkiksi tämä "dynamic systematic polysemy" on siinä aika iso sivupolku. Mä poimin sen koko termin jostain missä GL mainittiin ja hahmotin että okei, se liittyy nyt tähän mitä tässä kuvataan open-verbin suhteen.

Polysemian eri alalajien eri tyyppiset luokittelut sekä polysemian ja monosemian suhde ja näiden kahden rajatapaukset on kokonaan taas oma alansa, johon ehkä joku on keskittynyt ja tietää siitä aivan valtavasti.

Mun käsitykset noista ei ole sellaisia että tietäisin miten ne hommat menee ihan täysin, vaan on joku pohjatieto niistä asioista ja käsitteistä, mutta melkein jokaista lingvistiikankin asiaa on mahdollista ymmärtää aivan hitosti syvemmin ja tarkemmin kuin minä.

Jos nyt lainaan vaikka Crusen semantiikkaa käsittelevästä pohjateoksesta, niin siellä esitetään aivan hitosti polysemian eri luokitteluja. On lineaarista ja ei-lineaarista polysemiaa, ja systemaattista polysemiaa käsittelevä alaluku alkaa näin:

Some cases of polysemy are systematic in the sense that the relationship between the readings recurs over a range of lexical items that is at least partly predictable on semantic grounds. Probably the least systematic is metaphor. There seems to be little pressure for systematicity in metaphor. For instance, in metaphors derived from the human body, one cannot assume that if foot is used for the lowest part of something, then head will be used for the upper part (or vice versa):
foot of mountain    *head/top of mountain
foot of tree.            *head/crown of tree
head of a pin.         *foot/point of a pin

Polysemian ja monosemian rajatapauksista löytyy mm. seuraavaa:

We have taken antagonism as a criterion for ambiguity, and hence for full sensehood; however, by no means all discrete readings of a word are mutually antagonistic. A clear example of this is provided by the word book. Sentences (10) and (11) below exemplify two such readings:

(10) Please put this book back on the shelf,
(11) I find this book unreadable.

In the first case it is the physical object which is referred to, in the second case, the text which the physical object embodies. However, this is not ordinary ambiguity: the two readings co-ordinate quite happily, without producing a sense of punning:

(12) Put this book back on the shelf: it's quite unreadable.

Jos haluaa ymmärtää ja jäsennellä paremmin polysemiaa, välttämättä toi "dynaaminen" ei ole paras kohta mistä aloittaa

Sotken asioita itse kun käytän jostain poimimaani fraasia mitä en edes täysin ymmärrä tai ole miettinyt läpi. Sen voi ihan hyvin ymmärtää silleen että kun mä nyt tässä toistelen tätä fraasia, niin ymmärrän tosi hyvin mitä se on ja tiedän mistä puhun. Mut siihen sisältyy paljon sellaista, että jos katsotaan asiaa tarkemmin, niin en mä sitten välttämättä ihan tiedäkään, vaan mun pitää itsekin ottaa joku Crusen Meaning in Languagen tyyppinen perusteos käteen, palauttaa aiemmin luettua mieleen ja ihmetellä että mitä helvettiä tää nyt taas olikaan, jos se pitäis ihan täsmällisesti kelata auki.

En tiedä sotkeeko tää nyt taas enemmän kuin auttaa. Mutta yritin tossa itse miettimällä pähkiä sitä sun kysymää asiaa dynaamisuudesta ja staattisuudesta auki, ja sitten tajusin että ei saatana, jos mä haluaisin hyvin vastata tähän, niin mun pitäis lukea koko Crusen "Varieties of polysemy" uudestaan ja miettiä se juttu ihan pohjia myöten.

[-:)lauri]

Erinomainen suoritus MO, iso kiitos tästä ketjusta ja sisällön tuottamisestasi siihen. On ollut todella mielenkiintoista tutustua "laskennalliseen lingvistiikkaan" näiden kolmen viestisi verran. Ei ollut mitään käsitystä, että sellainenkin tieteenhaara on olemassa. Liittyykö tämä jotenkin Luonnollisen kielen käsittelyyn (eng. natural language processing, NLP)? Vai onko tämä siinä mielessä agnostinen tieteenala sovellusten suhteen, että mitenkään erityisesti sovellukset eivät olisi painottuneet juuri tekoälyyn?

Menee aika monessa kohtaa itseltänikin yli hilseen, mutta erinomaisesti silmääni ihastuttivat avausvistissäsi

Kielelliset ilmaukset ovat luonteeltaan julkisia, mutta "kind-detectorit" ja "conceptionit" ovat yksityisiä. Kind-detectorille on sellainen vaatimus, että meidän pitää tunnistaa tietyt samat asiat esimerkiksi koiriksi riittävän usein tai riittävällä tarkkuudella, mutta sen ei tarvitse olla erehtymätöntä. Ja vaikka 'kind-detector' on suhteellisen stabiili, se ei kuitenkaan ole muuttumaton, vaan se voi myös jalostua, kehittyä tai muuttua kokemuksen myötä.

(lihavointi minun)

Ja tokassa viestissä

Keskeistä on kuitenkin että teoria itse väittää että se pystyy esittämään jonkin tällaisen open-verbin merkityksen aspektin yhtenä asiana, joka sanakirjassa vaatii ties kuinka monta erilaista kohtaa eikä silti edes koskaan täysin tyhjene niihin.

(lihavointi minun)

Jos nyt ymmärrykseni tekee millään tavalla oikeutta selvityksillesi laskennallisesta lingvistiikasta, niin olenko ymmärtänyt oikein, että ei löydy sanakirjaa, joka pystyisi määrittelemään jonkun kind-detectorin ja sen conceptionin kokonaan vaan aina jää jotain huomiotta? Vai osaisiko kenties GL-teoriaa hyödyntävä sanakirja arpoa jo termeille kaikki merkitykset? Vai tulkitsenko seuraavia oikein kuten avausviestissäsi kirjoitit:

mutta sanojen eri merkityksiä listaavissa systeemeissä tietysti on se ongelma, että ne eivät pysty johtamaan uusia merkityksiä sanoille vaan ovat sidoksissa käsin syötettyyn dataan tai siihen tietoon, joka niille on annettu.

ja

Ihminen sitä vastoin pystyy synnyttämään uusia merkityksiä sanoille sekä myös suhteellisen vaivattomasti niitä ymmärtämään ja tulkitsemaan.

ettei tunneta vielä menetelmää, joka pystyisi avaamaan koko kind-detection ja conceptioni -käsiteavaruuden, mikä milläkin termillä on tai voisi olla, ellei käsitteitä siis jo löydy jostain sanakirjasta?

Joka tapauksessa tämäkin herätti aiheeseen myös liittymättömiäkin ajatuksia. Jos ymmärsin kind-detectorin, conceptionin subjektiivisuudesta ja tuon sanakirjojen kyvyttömyyden pysyä kaikkien merkitysten muuttumisen kelkassa, on tieto huojentava, sillä aiemmista tiedoistani poiketen löytyy sittenkin tieteenala, joka painii saman ongelman kanssa, joka toimii nähdäkseni pohjana epäonnistumiselle sellaisissa keskusteluissa, joissa osapuolina on vähintään yksi sellainen, joka ei tätä ongelmaa jostain syystä hahmota ollenkaan.

Tosin tieto siitä, että kaikki merkitykset löytyisivät sanakirjasta, ei paljoa lohduta keskustelussa sekään, sillä keskusteluissa on mahdollisuus valikoida niistä vain osa, joten sitä suuremmalla syyllä pitäisi hahmottaa, että jos omat näkökulmat eivät saa riittävästi hyväksyntää, opponentilla yleensä on huomattavan erilainen, jos ei vielä kind-detectori niin ainakin conceptioni mielessään, kuin ominaisuuksiltaan millaisen parivaljakon on löytänyt omasta mielestään.

***************

Omat ambitioni suuntautuivat tosiaan enempi juuri filosofian puolelle, jossa kvalia tarkoittaa esimerkiksi juuri esim. tiettyä makua ja mihin ryhmään merkityksen synnyttämää tiedostamisen tilaa yritän änkeä ehkä turhaankin. Tässä on nimittäin vaarana, että laitan tunteet kvalioiden luokkaan, mitä ei ymmärtääkseni suositella tekemään, joten jos en pysty välttämään sitä, voi olla, että olen pohtinut asian reisille jo heti näin alkumetreillä. Mutta sitä varten pitää tosiaan lukea mitä ajatuksia näistä käsitteistä ylipäätään eetteristä löytyy, jotta oppisin jäsentämään termejä paremmin omien ajatusteni suhteen tietääkseni, mitä minä asiasta ylipäätään edes ajattelen.

Tykkään kyllä lukea näitä jäsentelyitäsi laskennallisesta lingvistiikasta, että laita vaan tulemaan lisää, mikäli löytyy vain motivaatiota ja riittävästi tekemisen puutetta. Muutenkin nämä selvennyksesi menevät kohdallani erinomaisesti tuohon kategoriaan, jossa opin käsitteille "merkitys" ja "kvalia" sekä uusia määritelmiä, käyttötapauksia että merkityksiä. Laajenee mieleni landscape siinä, millaiset assosiaatiot ehkä ovat tai eivät ole sallittuja ja milloin missäkin viitekehyksessä.

[Melodious Oaf]

Jos nyt ymmärrykseni tekee millään tavalla oikeutta selvityksillesi laskennallisesta lingvistiikasta, niin olenko ymmärtänyt oikein, että ei löydy sanakirjaa, joka pystyisi määrittelemään jonkun kind-detectorin ja sen conceptionin kokonaan vaan aina jää jotain huomiotta?

Käytännössä sanakirjamerkitykset on pakko ankkuroida sellaisiin melko vakiintuneisiin juttuihin, missä pystytään yksilöimään että tämä on tietty tapa käyttää tätä sanaa, koska esiintyy täsmälleen tällaisissa rakenteissa ja tässä on nyt joku oma eriytynyt käyttötapansa. Jos otetaan vaikka tällainen esimerkki:

Bastard is an insulting word that some people use about a person, especially a man, who has behaved very badly.

Tavallaan se selittää tietyn tyyppisen sanan käytön aika hyvin tai "tyhjentävästi", mutta tällaista täsmällisen tietyn merkityksen yksilöivää määritelmää ei voi tehdä sellaisesta sanan käytöstä, josta on vasta vähän esimerkkejä tai joka elää niin paljon, ettei siitä vain saa otetta. Myös tästä tulee tietty viive näihin määritelmiin.

Usein sanakirjojen kohdalla polysemia ei ole samalla ongelma, koska voidaan nojata siihen, että sanakirjan käyttäjällä on jo käsitteiden conceptioneita ja tietovarantoa sekä myös niitä kind-detectoreita.

Koneelle kaikki pitää vääntää rautalangasta eikä mitään valmiita sortintunnistimia tai tietovarantoja oikein ole.

Vai osaisiko kenties GL-teoriaa hyödyntävä sanakirja arpoa jo termeille kaikki merkitykset? Vai tulkitsenko seuraavia oikein kuten avausviestissäsi kirjoitit:

mutta sanojen eri merkityksiä listaavissa systeemeissä tietysti on se ongelma, että ne eivät pysty johtamaan uusia merkityksiä sanoille vaan ovat sidoksissa käsin syötettyyn dataan tai siihen tietoon, joka niille on annettu.

ja

Ihminen sitä vastoin pystyy synnyttämään uusia merkityksiä sanoille sekä myös suhteellisen vaivattomasti niitä ymmärtämään ja tulkitsemaan.

ettei tunneta vielä menetelmää, joka pystyisi avaamaan koko kind-detection ja conceptioni -käsiteavaruuden, mikä milläkin termillä on tai voisi olla, ellei käsitteitä siis jo löydy jostain sanakirjasta?

En tiedä tarkkaan, mihin ne systeemit pystyy, vaan vain sen, että GL-teoria on sellainen, jolla asiaan on yritetty ja aktiivisesti yritetään saada parempia ratkaisuja.

Todennäköisesti kyse ei ole mistään sellaisesta dramaattisesta muutoksesta, että yhtäkkiä kun GL-teoria otetaan kehiin, kone alkaa ymmärtää sanojen merkitysten muutosta ja laajentumista ja muuttuu ikään kuin luovaakin kielenkäyttöä ymmärtäväksi noin vain.

Kyse on luultavasti paljon arkisemmasta asiasta -- varmaankin siitä, että jos yritetään määritellä vaikka nyt open-sanan merkityksiä "kattavasti", niistä tulee liian iso lista ja mukamas erillisiä merkityksiä on koneellisen käsittelyn ja ongelmanratkaisun puolesta liikaa. Eivätkä ne siltikään kata kaikkea.

Yritetään pelkistää sitä avaruutta jotenkin, ja siitä lienee lähinnä kyse.

Jos ajattelee, että oikeasti ihmisten kielenkäytön taustalla on kaikki se tietovaranto ja kokemuspankki, mitä ihminen kerää, eihän se GL-teorian muutaman palikan tietue nyt millään anna tälle vastinetta.

Ehkä siinä on vaan tavoitteena sellainen, että saataisiin käytännöllisempi jäsennys siitä, kuinka monta oikeasti erilaista open-verbin merkitystä ihmisellä on päässään ja mitkä taas ovat jotain merkitysrelaatioiden ja muiden kaavamaisten rakenteiden perusteella jäsentyviä lisämerkityksiä näille.

Tai ei nyt ehkä edes siitä, montako jollain ihmisellä niitä on päässään vaan joku järki ja systeemi siihen, miten tämä kannattaisi koneellisesti rakentaa.

Joka tapauksessa tämäkin herätti aiheeseen myös liittymättömiäkin ajatuksia. Jos ymmärsin kind-detectorin, conceptionin subjektiivisuudesta ja tuon sanakirjojen kyvyttömyyden pysyä kaikkien merkitysten muuttumisen kelkassa, on tieto huojentava, sillä aiemmista tiedoistani poiketen löytyy sittenkin tieteenala, joka painii saman ongelman kanssa, joka toimii nähdäkseni pohjana epäonnistumiselle sellaisissa keskusteluissa, joissa osapuolina on vähintään yksi sellainen, joka ei tätä ongelmaa jostain syystä hahmota ollenkaan.

Tosin tieto siitä, että kaikki merkitykset löytyisivät sanakirjasta, ei paljoa lohduta keskustelussa sekään, sillä keskusteluissa on mahdollisuus valikoida niistä vain osa, joten sitä suuremmalla syyllä pitäisi hahmottaa, että jos omat näkökulmat eivät saa riittävästi hyväksyntää, opponentilla yleensä on huomattavan erilainen, jos ei vielä kind-detectori niin ainakin conceptioni mielessään, kuin ominaisuuksiltaan millaisen parivaljakon on löytänyt omasta mielestään.

Omat ambitioni suuntautuivat tosiaan enempi juuri filosofian puolelle, jossa kvalia tarkoittaa esimerkiksi juuri esim. tiettyä makua ja mihin ryhmään merkityksen synnyttämää tiedostamisen tilaa yritän änkeä ehkä turhaankin.

Muistaakseni Galen Strawsonilla oli joku sellainen näkemys, että on olemassa nimenomaisia kvalioita, jotka liittyvät siihen kun esimerkiksi lukee ja ymmärtää jonkun tietyn lauseen, jotain muistuu yhtäkkiä mieleen ja niin pois päin. Stanford Encyclopedia of Philosophystä:

Should we include any other mental states on the list? Galen Strawson has claimed (1994) that there are such things as the experience of understanding a sentence, the experience of suddenly thinking of something, of suddenly remembering something, and so on. Moreover, in his view, experiences of these sorts are not reducible to associated sensory experiences and/or images. Strawson's position here seems to be that thought-experience is a distinctive experience in its own right. He says, for example: "Each sensory modality is an experiential modality, and thought experience (in which understanding-experience may be included) is an experiential modality to be reckoned alongside the other experiential modalities" (p. 196).

Kun Strawson on tällaisen näkemyksen esittänyt, sillehän löytyy luonnollisesti vastaväitteitä. SEP toteaa että näkemys on "kiistanalainen".

On vähän kyseenalaista neuvoa toista menemään johonkin, missä ei itse ole edes käynyt, mutta suoraan tämän kohdan jäljille pääset tästä:
2. Which Mental States Possess Qualia?

Tarkoitan että en ole itse seurannut tätä debattia enkä tiedä, mihin se johtaa, enkä osaa sanoa, onko siinä mitään järkeä

Jos nyt yritän suhteuttaa tähän Strawson-hommaan Millikania, johon tosiaan hieman tykästyinkin, niin ei siinä ole mitään ongelmaa, että ymmärtämisen kokemukseen liittyy kvalioita. Se voi edelleen olla niin, että "merkitys" kokonaisuutena on silti hirveän iso joukko kvalioita ja muuta informaatiota ja se kind-detector ja jotain suhteita muihin sanoihin käsitteisiin ja asioihin.

Silloin vain se ymmärtämisen kokemuksen kvalia mikä tulee jostakin ei ole mikään vakio tai aina sama. Jos vaikka ymmärtää että "koira" ehkä tietoiseen mieleen asti ei nouse mikään yksittäinen ihan tietty tai tarkka koiran kvalia, vaan mielessä tapahtuu paljon kaikkea lähinnä alitajuisella tasolla, ja sitten se, mikä ilmenee jonain pintatason tietoisena kokemuksena näistä tapahtumista ilmenee mielelle ymmärtämisen kvaliana.

Tässä alkaa olla vähän se vaara, että Ruth Millikanin jäsennys kind-detectoreineen ja conceptioneineen alkaa kohta olla jotain evankeliumia Mun mielestä se oli vaan tosi filosofisesti valaiseva ja intuitiivisesti järkeenkäypä.

Tosi mukavaa ja palkitsevaa tämä on ollut itsellenikin. Vaikka semantiikan, sanakirjojen ja osin NLP:nkin pouolelta tähän liittyy paljon tuttuja asioita, en tiedä olisinko ikinä lähtenyt tarkemmin yhdistelemään juuri tätä asiaa filosofiaan.

Niin ja joo, en kauheasti ajatellut mitä termejä käytän kun puhuin laskennallisesta kielitieteestä. Olen tehnyt tätä hommaa lähinnä työkielenä englanti, ja silloin NLP ja "computational linguistics" ovat hyvin läheisiä sukulaiskäsitteitä.

Jos niitä pitäisi erotella, niin NLP eli kielen koneellinen käsittely on sitä, kun kone tekee jotain kielen käsittelyä. Tunnistaa puhetta tai tekstistä automaattisesti sanaluokat tai jotain muuta. CL taas on sellaista kielitiedettä, jota kone tässä käyttää. Lasketaan todennäköisyyksiä ja käytetään välillä tosi monimutkaisiakin olioita kielen juttujen mallintamiseen ja niin pois päin.

Jos vaikka kone rakentaa jotain dataa kuvaavan kieliopin (sellaisen joka maksimaalisen todennäköisesti generoisi juuri ne lauseet juuri sellaisina) se on aivan tajuton viidakko sääntöjä, jolla ei ole kuin etäisesti tekemistä sen kanssa, miten ihmiset kuvaavaan kielioppia toisilleen.

Mutta pointti on siinä, että se tekee jotakin minkä toimivuutta on helppo tutkia ja joka joko toimii ja palvelee tarkoitustaan tai sitten ei.

Niin idea oli sen takia katsoa tätä ensin sellaisen linssin läpi, mitkä kielitieteen teoreettiset käsitteet ovat selvinneet tällaisesta ja tulleet siinä hyödynnetyksi.

Ilmeni että semanttista prosessointia varten oli luotu GL-teoria ja sitä käytetäänkin. Sattumalta siellä oli käytetty sanaa "kvalia", vaikka sillä ei suoraa yhteyttä filosofian kvalioihin olekaan. Mutta tavallaan se ei ole sattumaa, vaan tämä nyökkäys filosofian terminologian suuntaan johti kuitenkin siihen, mitä vaikeita ongelmia käytännössä liittyy nimenomaan merkityksen mallintamiseen ja käsittelyyn, mikä taas on relevanttia jos miettii filosofian kvalioita ja niiden suhdetta merkitykseen.

Mutta tämä tästä tällä erää. Mukavaa viikonloppua itse kullekin

Hyvin todennäköisesti palaan vielä aiheeseen, ja saa mieluusti kysellä ja esittää ajatuksia. Vastaukset nyt ovat mitä ovat, mutta näitä hommia on itsekin kiva miettiä ja hakea vähän uusia tuulia, nyt kun NLP on itseltä jäänyt toistaiseksi aika taka-alalle tai käytän sitä enää tosi kapeilta osin.