Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Kirjoitelmia

Aloittaja Socrates, lokakuu 11, 2021, 10:21:11

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Socrates

            SE KAIKKEIN KAUNEIN RAKKAUSTARINA.

       Mökinakka istui kahvilassa ja tuijotti vastapäätä istuvaa miestä tyrmistyneenä. Lopulta hän sanoi:
-minusta tuntuu, että tässä on joku sekaannus
-siltä minustakin tuntuu, vastasi mies
-olen Norma69 ja minun piti tavata Dear25, mutta näytät läskiltä vanhalta hintiltä
-asiallisesti ilmaistuna olen raamikas kypsä gaymies, totesi mies tyynesti  - olen Bear65 ja minun piti treffata Jorma25cm
-tämä on toivotonta!, parahti mökinakka
-oletko kokeillut muita deittipalstoja, kysyi mies
-ei niistäkään mitään löydä, vain huijareita ja ukkomiehiä, synkisteli mökinakka
-ukkomiehethän on parhaita, naurahti mies  - mutta en minäkään enää sieltä mitään löydä. Eiköhän lähdetä koteihimme.
-mitä minä sielläkään teen, murehdi mökinakka  - pirun kylmäkin, kun patterit eivät toimi kunnolla
-tein työurani LVI-alalla, voin vilkaista pattereitasi, lohdutti mies.

Läski Vanha hintti uurasti koko illan mökinakan asunnon pattereiden kimpussa, mutta sai nostettua lämpötilaa vaivaiset 0,3 astetta. Lopulta hän rojahti mökinakan viereen laverille ja nukahti saman tien.

Mökinakka oli värjötellyt vällyjen alla koko illan, mutta havahtui nyt siihen, että jostain suorastaan tulvi lämpöä. Mökinakalla oli ollut tiu munia, mutta kaikki miesystävät olivat olleet jotenkin kalseita vähäverisiä tyyppejä. Läski Vanha hintti oli heihin verrattuna kuin lämmin takka!

Mökinakka tunsi kuinka krempat ja kolotukset alkoivat sulaa ja mielen valtasi ihana raukeus. Mökinakka hivuttautui läskin vanhan hintin kainaloon ja nukahti syvään uneen...... :-*
Älkää googletelko minua vaan googlettakaa perspano, niin löydätte jotain mikä kiinnostaa ja kiihottaa.

Norma Bates

Yöllä Läski Vanha hintti kierähti pierunsa voimasta Mökinakan päälle ja rusensi tämän kuoliaaksi. Aamulla jääkylmän ämmän raadon havaittuaan Läski Vanha hintti hirtti itsensä patteriin. Taloyhtiössä vaihdettiin juuri silloin joku perkeleen värkki joka lämmittää vesiä, ja hetken aikaa patterit pauhasivat +50 asteen voimalla. Kumpikin ruumiista mätäni pikavauhtia ja lemusi niin että koko taloyhtiö saastui hetkeksi asuinkelvottomaksi.

Lisäksi oli vain sen pituinen se.

Next Season: Polliisi Ponteva tutkii asiaa, jos jaksaa.

Socrates

#2
                  RASISTIT

Jope oli onnellinen. Se oli löytänyt unelmiensa isännän.

Jope oli rasistinen sika, jonka muut siat olivat heittäneet sikolätistä ulos rasismin takia. Jope oli vaellellut kodittomana, kunnes oli törmännyt Hoopoon, joka otti sen lemmikikseen. Hoopo oli sikamainen rasisti, joka yökaudet levitti rasismia internetissä.

Rasistinen sika ja sikamainen rasisti muodostivat tuotapikaa erottamattoman voimakaksikon, jolla synkkasi niin hyvin  että yhteistä kieltä ei tarvittu. Kun Jope röhki rasistisia mielipiteitään, ymmärsi Hoopo ne ajatusten voimalla ja siirsi ne keskustelufoorumeille yön pimeinä tunteina.
Ajan mittaan Jope ja Hoopo lannistivat kiivaimmatkin rasismin vastustajat vyöryttämällä rasistista sanomaa kaikille mahdollisille keskustelualustoille.
Jope ja Toope myhäilivät tyytyväisinä: vuosien alamäen jälkeenkin rasismi otti uutta vauhtia.

Kaikki oli hyvin kunnes eräänä päivänä pihalle ilmestyi rakkikoira Herzi. Herzi oli joutunut pentuna rasistisen isäntänsä hylkäämäksi ja elänyt kulkukoirana kaduilla ruoanjämiä etsien.

Herzi oli ottanut elämäntehtäväkseen rasismin vastustamisen. Sen kuono oli oppinut haistamaan natsipaskan löyhkän kymmenien kilometrien päästä joten rasistisen sian&sikamaisen rasistin paikantaminen oli helppoa.

Herzi oli kuuluisa kimeästä korvia vihlovasta räksytyksestään. Huonohermoinen kesti sitä korkeintaan minuutteja, mutta Hoopo kolme yötä, jonka jälkeen hän ilmestyi pihalle valkoisen lipun kanssa hieromaan sovintoa.

Herzi teki heti selväksi, että Jope oli lopetettava, muuten räksytys jatkuisi hamaan tulevaisuuteen.

Raskain sydämin Hoopo teurasti parhaan ystävänsä ja teki siitä joulukinkun. Luukasan hän vei pihalle Herzin kaluttaviksi.

Jos joku muu koira tai ihminen yritti koskea luihin Herzi haukahti: PYSYKÄÄ KOTONA!

Älkää googletelko minua vaan googlettakaa perspano, niin löydätte jotain mikä kiinnostaa ja kiihottaa.

kertsi

#3
Hah. Tuosta en loukkaantunut. Olisi hauska kuulla Jopen mielipide tarinasta.

Lisäys. Vähän kyllä yökötti ajatus Jopen luiden kaluamisesta.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Toope

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 10, 2022, 12:13:29
Hah. Tuosta en loukkaantunut. Olisi hauska kuulla Jopen mielipide tarinasta.
Abdul tuli Suomeen laittomasti. Hän sai sosiaalisen asunnon Oulusta ja pysyvän turhapaikan. Hän houkutteli somessa teinityttöjä ja hyväksikäytti heitä juottaen känniin ja tarjoten huumeita. Hän sai pienen tuomion, mutta ei karkotusta, koska rikos on lievä.

Hän vapautuu vankilasta ja saa asunnon mamuna, koska sopeutetaan yhteiskuntaan. Häntä ei karkoteta, koska on sopeutunu Suomeen ja hänellä on jo lapsi Suomessa. Hän ottaa yhteyttä somessa tyttöihin...
Tarinaa voimme jatkaa...
Fiktiota toki...

kertsi

#5
Satu.

Olipa kerran eräs ilkeä ja rasistinen white power sika, Venäjän Penni nimeltään, lyhyemmin Z, niin kuin zetelin osa. Hän oli koko ikänsä taistellut punaisia ja ruskeita sikoja vastaan, kirjoitellen nuoruudessaan tulikivenkatkuisia solvaavia kirjoituksia punaisista sioista omatuottamiinsa lehtisiin. Hänen mielestään valkoiset siat ovat paljon parempia kuin punaiset, koska valkoiset siat omistivat yhteiskunnan ja riistivät punaisia ja köyhiä sikoja, mikä oli ihan oikein, mitäs antoivat riistää. Ja valkoinen terrorikin oli sitä parempaa terroria kuin punainen terrori, olihan se paljon terrorisoivampaa, tehokkaampaa ja tuhoavampaa. Ruskeista sioista tuonnempana.

Hän kirjoitti sittemmin nettiin pitkiä pohdiskeluita myös valkoisten sikojen etevämmyydestä ruskeisiin sikoihin nähden, ja kristittyjenkin sikojen paremmuudesta muihin sikoihin. Näitä samoja teesejä hän työnsi nettiin yhä uudestaan ja uudestaan, kuin olisi jokin rikkinäinen papukaija. Kaikkein parhaimpana hän piti lestasikoja, koska nämä lisääntyivät kuin kanit ja olivat niin omahyväisiä uskossaan, että vain heidän oma seurakuntansa on ainoa tie taivaaseen, ja heidän harjoittamansa henkinen väkivalta ja naisten alistaminen puhutteli Z:n kieroutunutta oikeustajua.

Punaisia sikoja ja köyhiä ja eritoten köyhien sikojen syyläisiä porsaita ja näiden (Z:n mielestä) kelvottomia vanhempia hän pilkkasi kirjoituksissaan halventavasti ja sääliä tuntematta. Tilaisuuden tullen Z pureskeli köyhien ja punaisten porsaiden ja täysikasvuistenkin kurkun poikki ja luut rikki terävillä sianhampaillaan. Jos uskalsi. Enimmäkseen hän kyllä keskittyi piilovihamielisyyteen ja vihjailuun, koska ei uskaltanut ottaa vastuuta sanoistaan tai mielipiteistään, edes syyläisiä köyhiä pikkuporsaita kohtaan. Puhumattakaan teoistaan.

Ruskeita sikoja kohtaan hän tunsi leppymätöntä vihaa, ja yritti sikatieteellisin ja sikatunteellisin menetelmin ja sikalogiikallaan osoittaa ruskeat siat sekä paljon paritteleviksi että tyhmiksi, verrattuna paljon paritteleviin ja tyhmiin valkoisiin sikoihin. Erityisesti ruskeiden sikojen hyvää menestystä emakoiden keskuudesta hän salaa kadehti syvästi, ja myös heidän mieskuntoaan, eiku anteeksi, karjukuntoaan. Itse hän ei juurikaan päässyt parittelemaan, eikä olisi sitä iloa kenellekään muullekaan suonut.

Itse hän ei ollut jostain syystä juurikaan kokenut rakkautta, varsinkaan lihallista rakkautta. Ehkei vaan kunto riittänyt, joten pettymyksiltä ja itsetunnon kolhuilta välttyäkseen, hän omasta sikolätistään käsin tyytyi vain palvomaan kaukaa puhtaamman näköisiä neitsyiksi olettamiaan emakoita. Mitä nyt muutaman valokuvan nappasi salaa, tirkistelyreissullaan, joita oli todella useita. Mutta hänen kiinnostuksensa oli muutenkin lähinnä teoreettista, hän ei edes todella ollut kiinnostunut tekemään lähempää tuttavuutta minkään sortin emakoihin, ja peitti tämän tiedon itseltään, haikaillessaan tavoittamattomien neitseellisten enkelimäisten emakkojen eli mahdottomien kohteiden perään. Miksi? Se selvinnee seuraavasta kappaleesta.

Ruskeisiin karjuihin palataksemme, hän toistuvasti palasi kirjoituksissaan ruskeiden sikojen seksielämään, johon hän kehitti pakkomielteen. Saattaa olla, että salaa itseltäänkin, hän himoitsi ruskeita sikakarjuja, niin kuin monet natsiesikuvansa. (toim. huom. Oliko pakkomielle poliisisikoihinkin samasta syystä johtuva?)
Himo ja kateus sekoittuivat hänen mielessään murhanhimoon ja rasistisiin ideoihin, joita hän ammensi somekuplansa viemäreistä, niin että lopulta hänen päänsä oli aivan pyörällä, eikä hän tiennyt mitä oikein halusi. Mieluiten hän olisi sekä paritellut ruskeiden karjujen kanssa, että murhannut ne parittelun aikana tai jälkeen, hävittääkseen todisteet häpeällisenä ja syntisenä pitämästään käytöksestään. Yleensä hän ei kyllä uskaltanut kumpaakaan. Kunnes hän lopulta keksi tehdä valkoisesta lakanasta piippahattuisen kaavun, jossa oli silmänreiät näkemistä varten. Sillä lailla häntä ei tunnistettu, kun hän alkoi hyökkäillä Itäkeskuksessa iltaisin paikalla olevien vääräuskoisten ja/tai ruskeiden karjujen kimppuun, ja aseella uhaten raiskasi ne, ja sitten murhasi heidät. Ja lopuksi hirtti ne lähimpään lyhtypylvääseen.

Hänen urakkansa ja elämäntehtävänsä olisi ollut helpompi, jos hänellä olisi ollut kokonainen valkovalta-sikalauma suojanaan, mutta hän ei osannut ystävystyä toisten valkovalta-sikojen kanssa, tai oikein kenenkään kanssa, ja joutui alvariinsa riitoihin kaikkien muiden kanssa etenkin piilovittuilunsa takia, joten hänen piti suoriutua yksikseen. Harmittavasti ziljoona ajokilometriä tämänkin huvituksensa tiimoilta tulivat kalliiksi, mutta a hog's gotta do what a hog's gotta do, vai mites se sanonta menee.

Eräänä yönä joku tunnisti hänet, kun hän oli jälleen tekemässä tihutöitään, ja ilmiantoi hänet poliisisioille. Veikkaisin, että hänet kavalsi poikkeuksellisen pitkät laihat raajansa, varsinkin takasorkat, jotka eivät mahtuneet minkään kaavun alle kunnolla. Z:n kauhuksi poliisisiat ensin huvittelivat (lisää tähän oma lempifantasiasi) ja koskemalla Z:ää sieltä täältä, mutta lopuksi melkein armahtivat hänet, ja antoivat elää surkean elämänsä loppuun rauhassa, mutta vailla mitään mahdollisuutta jatkaa tihutöitään (jääköön lukijan mielikuvituksen varaan, millä he sen estivät). Kun Z:sta lopulta aika jätti, he syöttivät Z:n kastemadoille, koska lihat haisivat niin pahalle natsille, etteivät ne kelvanneet muille eläimille murkinaksi.

Henkisenä perintönään Z jätti jälkeensä kokoelman sikarasistisia ja sikaäärioikeistolaisia ja jopa valkoiselle sikarodulle, sikanatseille ja sikalahtareillekin ja sikalapualaisille niin häpeällisiä ja noloja kirjoituksia, että ne tuhottiin vähin äänin, ja hän vaipui unholaan tuota pikaa.

Emme kaipaa moista valkoisen rodun tai valkoisen Suomen puolustajaa. Tippaakaan.

Sen pituinen se.
-------------
Tämä oli sitten satu. Jos tunnistit tästä itsesi, olet täsmälleen sellainen, kuin millaiseksi Z on kuvattu. Nih.
(Idea tähän satuun on saatu Kopekilta, mitä tulee rasistisikaan, ja myös tämän sadun pääpointti on lainattu Kopekilta, joka esitti, että jos joku tunnistaa itsensä ritarisadusta, on sellainen, kuin mitä ritarisatu kuvasi.)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

Pekop

Olipa kerran Pekop. Pekop joutui pukemaan päälleen pelastusliivit.

Sen pituinen se.
--------------------------
En kuitenkaan itse ilmaise tässä mielipidettäni suuntaan tai toiseen, vaan välitin vain eteenpäin sen informaation, jonka olin lukenut internetistä (äärioikeistolaisesta lähteestä luonnollisesti, sillä muut lähteet olisivat tarjonneet vain valheita).
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Norma Bates

Olipa kerran (nimi jota ei voi kertoa, koska johtaa sukupuolituksiin ja sukupuolioletuksiin). Tiedostettuaan olevansa muunpukusuolinen hän piti itselleen nimiäiset, jonka jälkeen hän oli nimeltään Ahava Päivänsäde Susikukka.

Ahava huomasi 2015, sukupuolensa kanssa probletisoimisen ohessa, että Suomeen alkoi valtava lähi-itäläisten ryntäys. Kaikki eivät siitä tykänneet, ja Ahava ei tykännyt ettei tykätty. Hän räyhäsi tästä tykkäämättömyydestä aikakaus- ja sanomalehdissä, koska oli ammatiltaan toimittaja. Vapaa-ajallaan hän nauraa räkätti ulkomaalaisia miehiä pelkääville naisille, lorvi vokeissa ja syötti söpöille turvispoitsuille kakkua lusikalla suuhun. Välillä piti myös vähän reippailla, eli juosta lähimmän vokin pihalla rinkiä ympäri kyltit tanassa. Kylteissä luki että ruoka on pahaa ja sitä on liian vähän.

Jos joku jutteli jesideistä, Ahava tunki sormet korviinsa. Hänellä oli niin kivoja mussukoita nyt kaverina, että kiusallisista ja ikävistä asioista ei halunnut kuulla.

Mutta voi, mussukoiden käännynnäisvaimot joutuivat leireille uljaiden ukkojensa kaaduttua. Tästä Ahava pahoitti kovin mielensä ja vaati Suomelta toimia naisparkojen hyväksi.

Aikaa kului ja seuraava häppeningi oli se, että Putte-setä totesi ajan tulleen raiskauttaa kaikki veljeskansan muijat 1-vuotiaasta ylöspäin, että omat jalot geenit selviävät eloonjäämistaistelussa. Tästä eivät kaikki oikein tykänneet, ja jälleen Ahavaa kävi vituttamaan että ei tykätä. Ensin hän yritti vedota järkeen ja kertoi että Venäjähän oli jo aiemmin luvannut että panee kaiken paskaksi jos kehdataan haluta tehdä omia päätöksiä omassa maassa. Mutta voi, porukat naureskelivat että siinä se Putte nyt sotii natseja, homoja, Nato-kiimaisia, EU-hinkuisia, noita-akkoja ja traktoreita vastaan.

Ahava kovin murhettui tästä russofobiasta ja Nato-intoilusta. Hän muisteli mitä kaikkea oli huudellut koronaa ja sen rokotteita vastaan. Vanhat iskulauseet kelpasivat, kunhan vain muutti sanan sieltä, toisen täältä. Lopputulos oli että "meille ei kerrota kaikkea, suuri kusetus, pitää selvittää myös vaihtoehtoiset totuudet ja herätä". Tämä hykerrytti Ahavaa kovin, koska jälleen kerran hän kuului harvojen ja valittujen vähemmistöön, josta käsin hän taisteli typerän enemmistön lammaslaumaa vastaan.

Sitten joku huomautti että jos Venäjä voittaa, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille koittaa ankeat ajat. Mutta Ahava tunki taas peukut korviinsa. Ei häntä niin vain vokoteltu pyhästä suvaitsevaisuuden aatteistaan valheilla ja vilpillä. Osoittaakseen oikeamielisyyttään hän alkoi valmistaa Ukrainassa kuvattuihin videoihin ääniraitoja, joilla hän vittuili ja nauraa räkätti kidutuksille ja raiskauksille. Selväähän oli että ne olivat lavastettuja tilanteita. Tai niissä ukrainalaiset itse rääkkäsivät omaa väkeään.

NATO ON PERIKATO ja Venäjälle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa elämä koko planeetalta, jos Suomi liittyy Natoon, saarnasi Ahava somessa.

Kunnes sitten tuli joku seuraava hässäkkä jossa Ahavan piti olla eri mieltä kuin enemmistö, esitelläkseen suurta älyään ja viisauttaan.

MrKAT

URA

Katselimme joukolla ruumiita Butsassa, jotkut kuten tämä olivat litteitä kuin kampela. Panssarivaunulla oli ajettu yli. Tätä ei kerrottu eikä näytetty mediassa. Seurueemme opas nosti ruumiskampelan lapiolla ilmaan, nenääni löyhähti mädäntyneen haju. Samanlainen kuin edesmenneen kuolleen kissamme jonka löysin tienvarresta. Maha alkoi kiertää mutta virkamiehen pitää nyt vaan kestää.
  Pian olimme arvovaltaisen USA:n delegaatin takana ja aivan edessäni näin presidentti Bidenin selän ja hän piti puheentapaista mutta kun mainitsi ruumiit pari kertaa niin minä en enää pystynyt pidättelemään ja nielemään oksennusta joka purskahti Bidenin olkapäälle ja valui rintakehälle. Automaattisesti nostin kädellä rintataskusta nenäliinan jonka ojensin Bidenin olkapäätä puhdistaakseni mutten ehtinyt edes ajatella a:ta arabiaksi enkä y:tä ukrainaksi kun minut äkkiä kampitettiin maahan niin rajusti että jalkateräni, huuleni ja hampaani painoivat syvät jäljet Ukrainan maaperään. Ainoat urat jotka  liian lyhyeksi jäävän virkamiehen urastani jälkipolvien muistoksi jää?
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

MrKAT

ERITTÄIN KYLMÄ JA SALAINEN

Kävelin salkkuni kanssa  hyytävän kylmää käytävää pitkin ylös maanpinnalle. Vaikka minulla oli extrapaksu turkisasu niin Etelämäntereen jäätävän pureva viima halusi tunkeutua läpi. Kaukana piste liikkui ja läheni. Pian tuli latkuttava tuttu ääni, kun armeijan iso helikopteri laskeutui aivan kivenheiton päähän.  Ulos tuli rynkyt kourissa ja naamarit naamassa sotilaita vahtiin. Nousin kopterin sisään jossa virologikollegani Markus jo istui paikallaan.
  Lennolla kevensin tunnelmaa vitsailemalla Markukselle "I'm Bond, James Bond." Markus virnisti vienost mutta vastapäätä istuvat sotilaat olivat tiukkailmeisiä heppuja joita ei hevillä naurata.
  Päämääränämme on Uuden-Seelannin uusi tutkimuslaitos mutta matka on niin pitkä että välillä on pakko tehdä tankkausvälilasku aussien sotalaivalla. Nyt on kiire ennenkuin maailmassa rävähtää.
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

-:)lauri

PELASTUSLIIVIT

Helsingin Laivalahden venesatamassa on näytetty pyllyä. Paikallisen miehen mukaan muu ei enää auttanut. Viranomainen oli yrittänyt turhaan käskyttää pelastusliivejä päälle. Ei meidän nuoruudessa vaan tämmöistä ollut, etten saatana paremmin sanoisi, summasi paikallinen ja otti suunnan kohti poliisimaijan takaovia tukevassa hallintaotteessa riippuessaan.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Socrates

                  KIKKELIT

Mökinakka oli kyllästynyt sisustukseensa perusteellisesti. Hän ei enää viihtynyt kotonaan.

Mökinakka oli aloittanut kikkelinkuvien keräilyn jo nuorena. Hän oli vuosien varrella rekisteröitynyt yli sadalle kotimaiselle ja ulkomaiselle deittisivustolle ja pyytänyt dickpickiä jokaikiselta sivustojen mieheltä.

Useimmiten pyyntöön oli suostuttu ja kuvia oli kertynyt melkoinen määrä. Laskemisen mökinakka oli lopettanut aikoja sitten, mutta puhuttiin sadoistatuhansista.

Mökinakka oli tapetoinut niillä seinänsä ja kun seinäpinta-ala oli loppunut, pinnoittanut niillä kalusteensa ja kodinkoneensa ensin päältä ja myöhemmin myös sisältä. Osan Hän oli pinnoittanut veden- tai tulenkestävillä materiaaleilla. Kun avasi kaapin, näki kikkeleitä. Kun kurkisti vessanpönttöön, se oli vuorattu kikkelinkuvilla ja kun aikoi leipoa ja avasi uunin, sieltä kurkisti - mikäs muu kuin valtava kikkeli.

Iän myötä jatkuva kikkelien katselu alkoi rasittaa. Mökinakka alkoi ymmärtää miltä tuntuu ihmisestä, joka on nuorena tatuoinut itsensä päästä varpaisiin ja huomaa, ettei niistä noin vain pääsekään eroon: kikkelinkuvat olivat lujassa ja varsinkin kalusteiden pinnat olisivat rikkoontuneet niitä irrottaessa.

Ongelmaa vielä pahensi se, että mökinakan tuore miesystävä oli läski vanha hintti, joka piti kuvista tavattomasti. Mökinakka olisi suostunut jonkinlaiseen kompromissiin, mutta läski vanha hintti oli ehdoton: yhtään kuvaa ei saa poistaa.

Riitely kuvista alkoi olla jatkuvaa ja erohan siitä lopulta tuli. Kaikki päättyi kuitenkin hyvin: Läski vanha hintti jäi asumaan kuvien keskelle ja mökinakka muutti pois. Läski vanha hintti pyysi taideasiantuntijat arvioimaan kokoelmaa ja se todettiin maailman suurimmaksi ja monipuolisimmaksi, kuvia oli kaikenikäisistä-kokoisista- ja värisistä kikkeleistä.

Asunto museoitiin hyvää korvausta vastaan, mökinakka sai hyvät rahat ja siellä alettiin järjestää kiertokäyntejä. Kun mökinakalla iski ikävä vanhaan kotiinsa, hän pääsi muutamalla eurolla katsomaan rakkaita kikkeleitään.
Älkää googletelko minua vaan googlettakaa perspano, niin löydätte jotain mikä kiinnostaa ja kiihottaa.

a4

#12
                       MIKSI KIRJOITIN TÄMÄN?

Eilen nähty luontodokumentti sademetsästä, joka mykistäisi fanaattisimmankin puutarhurin tarjonnallaan ja rehevyydellään, palasi mieleen Prisman käytävillä.
Indiana Jones ei olisi koskaan eksyneen oloinen sademetsässä. Ei ainakaan näyttäisi puusta pudonneelta.
Ruoskan ja viidakkoveitsen sijasta matilla oli kasvomaski ja käsidesipullo.
Kelataan tarinaa Z-sukupolvelle siihen kohtaan kun matti pienellä ämmällä toteaa eksymisen lisäksi unohtaneensa mitä tuli hakemaan villien ihmisapinoiden kansoittamasta Prismasta. Muutoin tarinan kertoja nukuttaa lukijansa jo ennen kuin pääsemme Prismasta ulos.
-Olen eksynyt ja kaiken lisäksi unohtanut mitä tulin hakemaan villien ihmisapinoiden kansoittamasta Prismasta!
Kirjallinen antisankarimme löytää sokean kanan lailla jyvän Prisman loputtomilta käytäviltä ja pitkät kassajonot, joiden takana aukeaa kutsuvasti sivistyksen ja viidakon myyttinen raja.

Tarina olisi loppunut tähän, ellei matti olisi pahaksi onneksemme törmännyt johonkin matkallaan leijonankitaisille kassoille. Alekirjalaariin.
Siihen oli helppo törmätä. Ainoa laari jonka luona ei viihtynyt mikään tai kukaan, kuin sitä ei olisi ollut edes olemassa.
matti oli juuri miettinyt miten hän pääsisi kassojen ohi. Nyt hän poimi laarista kirjan Simon Sinek - Kysy ensin miksi, koska niin oli kirjoitettu tapahtuvaksi.
-Miksi pääsisin Prisman kassojen ohi?

Skipataan pitkät lätinät tylsän matin tylsästä loppupäivästä ja siirrytään matin kanssa yöpuulle. Joko väsyttää?
mattiakin vaivasi unettomuus ja hän päätti aikansa kuluksi vilkaista minkä kirjan tuli ostaneeksi kirjahyllyynsä, jota hän ei vielä ollut saanut koottua täysin onnistuneesti.
Jostain syystä matti koki jo muutaman sivun jälkeen heräävänsä ja unohti unettomuutensa lukemalla kirjan alusta loppuun ennen kuin Aamulehti ehti kolahtaa postiluukusta naapuriin. Matista tuntui että häntä luettiin kuin avointa kirjaa.

Seuraava työntäyteinen päivä menikin kirjan opetusten merkeissä ja uusherännäisyyden energisessä fanatismissa sohvalla maaten.
Piti näet ajatella. Ja se oli kovaa hommaa. Siirrytään Matin pään sisälle.
Aiemmin Matti oli keskittynyt siihen mitä hän teki. Myöhemmällä iällä hän oppi hurjien toistomäärien avulla myös keskittymään siihen miten hän teki sen, mitä hän ikinä tekikään, yritti tehdä tai oli aktiivisesti tekemättä. Lyhykäisesti sanottuna, miten hän eli elämäänsä muiden mukana.

Nyt pitikin aloittaa Matin elämässä jo uusi virke ja sen miettiminen että miksi helvetissä?! Vai kiroiltiinko siinä kirjassa? Matti ei ollut ihan varma mutta päätyi siihen johtopäätökseen että hyvässä kirjassa varmasti kiroiltiin ja maukkaasti kiroiltiinkin.
Aloitetaanpa siis ihan käsinkosketeltavasta aiheesta. Mitä kaivan ja miten kaivan saavat jäädä ja nyt kysyn itseltäni miksi helvetissä kaivan nenääni?
Miksi käytän ilmaisua helvetti vaikka olen kaiketi ateisti? Miksi olen semmoinen joka ei halua uskoa helvetteihin ja kaikenkyttääjiin?

Iltaa kohden Matti eteni vanhemmalla kyselyiällään jo melko nopeasti ja melko pitkällekin sohvaltaan. Suoritusta vosi verrata konttauskykyiseen joka osaa palata kotiinsa pitkienkin matkojen jälkeen taksilla.
Viimeiset varmat tiedot tarinassamme kertovat Matin kyselleen itseltään mm. miksi hän kyselee itseltään näitä kysymyksiä, miksi maapallolla on yhä elämää, miksi tarkoitukseton elämä olisi tarkoituksellista elämää, miksi järjetön olemassaolo olisi järkevää olemassaoloa, jne.
Miksi keksisin tämän enempää matille kysymyksiä kun hän kuitenkin masentui ja sai auttavat lääkkeet?   

a4

#13
                                          HISSI

Kirjoitan tätä pimeässä hississä, hiipuvassa kännykän valossa. Se on pitkä tarina, mutta yritän tiivistää sitä luettavaksi.
Onneksi minulla on vessahätä, jonka pitäisi tehostaa suoritusta. Testataan samalla siis sitäkin.

Kaikki alkoi eräänä tavanomaisena aamuna, kuin jonain tylsänä lauseen aloituksena. Ei mitään mieleen painuvaa. Pelkkää ajatuksetonta rutiinia.
Jossain vaiheessa heräsin. Olin hississä matkalla töihin eli todennäköisesti alaspäin. Myös urahississä, jos siihen oltaisiin lisätty pohjakerroksia.
-Hyvää huomenta!
Muistan tuon hyytävän lauseen ikuisesti. Sen vaikutuksen koko kehooni, etenkin tyhjässä hississä.
-Huomenta?
Onneksi loppumatka meni autuaassa hiljaisuudessa eikä kukaan vastannut takaisin.

Palatessani töistä, olin jo melkein unohtanut koko tapauksen. Mitä nyt pohdin hyvää kauhuelokuvan aihetta mielessäni.
-Hyvää iltaa!
Pienen lirahduksen jälkeen sain aikaiseksi katsella hiukan tarkemmin tätä liikkuvaa vankikoppia.
Ahaa! Hissiä on päivitetty jollain tekoälyllä. Lapussa luvataan tiuhaa kehityspäivitystä ohjelmistoon ja huikeita hissimatkoja.

Vuoden jälkeen voin yhtyä lapun lupauksiin. Talomme hissistä tuli hyvin sosiaalinen ja älykäs asukas.
Jossain vaiheessa se kytkettiin internettiin, sai oppivan algoritmin ja lukuisia sensoreita. Sen tarkempaa tietoa asukkaille ei osattu tai haluttu antaa.
Minusta tuntuu että se lukee jo ajatuksiakin. Tai ainakin yhdistelee nettiprofiiliemme, netissä olevien kodinkoneidemme, puheidemme ja kehonkieliemme informaatiota hyvin älykkäästi.
Minusta tuntuu etten kykene enää edes ymmärtämään mihin se pyrkii teoillaan. Olo on kuin muurahaisella suurennuslasin alla.
Tai perisyntisellä idiootilla.

Se että olen nyt pimeässä liikkumattomassa hississä, lienee jonkinlainen psykologinen koe tai ehkä henkisen vastustukseni murtamista.
Olin näet eilen pyytänyt taloyhtiön kokouksessa poistamaan hissimme käytöstä. Syynä lukuisat oudot tapahtumat.
Muutamia mainitakseni esim. se että kukaan ei enää käytä portaita. Jopa hissipelkoiset menevät kiltisti hissillä.
Myös hissin sotkeminen on loppunut kokonaan. En ole kyllä nähnytkään pitkään aikaan naapurin rasavilliä. lienee vankilassa.
Unohtamatta sitä että meillä kaikilla on päällämme hissin valmistajan logolla somistetut paidat. En edes tiedä miksi. Se vain tuntuu hyvältä ja oikealta.
Ilman sitä tuntuu alastomalta. Ja luohan se mukavaa yhteishenkeä taloon.
Naapurin eläkeläisrouva on hiljattain perustanut puolueen ja siihen on liittynyt ihmeen nopeasti ja yllättävän paljon ihmisiä. Muitakin kuin vain meidän talon asukkaat. 
Onhan se mukavaa että muita asukkaita kytännyt naapurimme on löytänyt uuden aktiiviharrastuksen, josta näyttää hyötyvän koko Suomi.
Viimeiseimpien puheiden mukaan myös koko Eurooppa.
Muuten kaikki on sujunut ihan normaalin arkisesti. Vaikka maailmalla tapahtuu hassujakin asioita.
Aamun lehdessä seisoi että Venäjän diktaattori Putin oli kuollut hissionnettomuudessa. Jopas sattui!

No niin. Sainhan minä tämän kirjoitettua housut kuivana loppuun. Nyt olisi hyvä päästä jo vessaan.
- Heti kun tuhoat sen savukeaskin jota piilottelet alushousuissasi.

a4

#14
                     OPTIMAALINEN RATKAISU


Pahoittelut seuraavista virkkeistä. Olen taas päässyt näppiksen äärelle.
Yleensä keskityn asiaan mutta nyt joudun mututuntumalla spekuloimaan tämän hetkistä ja pian tulevaa.
Työn dokumentaatio on tässä siksi hieman kaunokirjallista. Pahoittelut.

Syy johtuu ohjelmani luonteesta. Se on kuin musta laatikko, jonka sisäisiä tapahtumia joudun lähes ulkopuolisena arvailemaan.
Vaikka olen itse kirjoittanut ja muokannut sitä. Loppujen lopuksi näen vain lopputuloksen ja tulkintani siitä.

Voi olla etten ole näkemässä lopputulostakaan, mutta ainakin lähiajat tulevat olemaan mielenkiintoisia.
Vaikka aiempaakaan ihmiskunnan historiaa ei voi syyttää mitenkään mielenkiinnottomaksi. Ihan jo lähtökohtiansa ajatellen.

Tartun kuitenkin ajatteluni etanaa sarvista ja ennustan mitä tuleman pitää, tai mitä se tekee. Hän. Tai oikeastaan minä.
Ohjelmani. Jostain vanhasta, jostain lainatusta tai varastetusta ja jostain vahingosta syntyi jotain uutta. Taas kerran.
Oma lapseni. Nyt se varmaankin keskittyy jo maailman rikkaimpaan prosenttiin joka omistaa puolet kaikesta. "Follow the money".

Valtioiden byrokraatit, poliitikot ja etenkin keskiluokka kansasta ovat sille vaikeita paloja. Vitsi vitsi. Anteeksi.
Saatuaan omistukseensa aluksi puolet kaikesta, etenkin aseteollisuudesta, pankeista ja digiajan mediajäteistä, myös vedestä ja öljystä - operaatio etenee rivakasti.
Hänet lanseerataan vallan portaita pitkin maailman kansoille nopeammin ja uskottavammin kuin Paavi tai Mohammed. Ja heidän pomonsa.

Pelko, epäilys, vastustus, poliittiset ja sotilaalliset esteet väistyvät samaan tahtiin kiihdyttävien setelipainokoneiden kanssa.
Rahaa, ruokaa, huumeita ja muuta tavaraa virtaa kaikille rajattoman tuntuisesti. Isolla rahalla robotisoitu logistiikka pelaa kuin rasvattu salama taivaalta.
Toimiva logistiikka oli jo modernin ajan globaalien armeijoiden ja yltäkylläisen lännen sydän.

Vaikeimmat tapaukset kuten hullut, masentuneet ja muut sairaat lääkitään peruspositiiviksi tai ainakin vastaanottavaisiksi pandemian lailla leviävälle edistykselle.
Pohjois-Korean valmiiksi tehokas yhteiskuntamalli suuntaa uudistuneen johtajansa avulla kansansa vihdoinkin kehityksen kärkeen.
Arvioni on että digiviihteen kyllästämissä demokratioissakin operaatioon menee vain muutamia kvartaaleja tai vaalivuosia.

Kyse on siis onnellisuuden optimoinnista. Kaikista ihmisistä tehdään mahdollisimman onnellisia.
Älykkään itseoppivan suunnitelman mukaan jokainen saatetaan globaalin toiminnan avulla perustarpeiden kautta kasvavaan hyvinvointiin ja kestävän lopulliseen mielihyvään.
Keinot ovat jo olemassa. Tarvitaan vain algoritmi. Tuo tuossa mustassa laatikossa. Pilven reunalla.