Suomessa valmistettiin, so. koottiin valmiista muualta tuoduista osista, vuonna 2017 lähes 91% enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu oli maailman nopeinta, seuraavina olivat Ukraina, Alankomaat ja Uzbekistan
Eli 91598 autoa, mikä oli maailman autonvalmistuksesta 0,09%.
Jos yhteen autoon tarvitaan keskimäärin 1000kg terästä niin maailman autotuotanto vaati siis noin 97.302.534.000 kg. Yhden rautatonnin valmistus tarvitsee noin 400kg koksia, sata litraa masuuniöljyä ja jonkinverran sähköä. Lisäksi tarvii kaivaa iso kuoppa josta nostellaan rautamalmia. Lopputuloksena saadaan rautaklöntti, hiilidioksidia, häkää ja joitain muita aineita. Kansainvälisen Energiajärjestön IEA:n mukaan rauta- ja terästeollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat noin 6,7 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä.
Jos yksi vaihdetangon nuppi painaa noin 100g, niin yhteenlaskettu vuoden 2017 valmistettujen nuppien paino oli kymmenen miljoonaa kiloa. Eikö niitä voisi tehdä merten jätemuovista, niinkuin Another Danish Guy-alushousutkin? Joihinkin Volvoihin saa Orrefors-kristallista valmistetun. Suomessa koottuihin autoihin voisi määrätä pakolliseksi käytetyistä huonekaluista sorvatun koivunupin. Kotimaista teollisuutta auttaisi myös jos kaksi puista pyöräkiilaa määrättäisiin pakolliseksi varusteeksi. Kiila on monissa maissa puuttuessaan sakon arvoinen. Mitenkä auto muuten pysyisi paikoillaan alamäessä renkaanvaihdon aikana? Maassamme on jäänyt useita ihmisiä itsestään liikkuvan auton alle ja joko menehtynyt kokonaan tai loukkaantunut vaikeasti.
Suuret alamäet on hauskoja. Hassu tunne vatsanpohjassa ja korvat paukkuu kun suurta lamäkeä laskettelee aimo vauhdilla. Sama on varmaan hiihtoharrastuksen suurimpia innoittajia - kutkuttava tunne kun painelee alamäkeä. Maassamme on juuri alkamassa suuri lasketteluaika, alas mennään rytinällä - kesät, talvet.
Tässä kaukonäköinen ennuste vuodelta 2017
Seuraavaksi talous painuukin jo uuteen taantumaan, joka osuu suunnilleen vuoteen 2019. Lievä lohtu on, että taantuma jää sentään lieväksi. Se on kuitenkin laiha lohtu, sillä taantumavuoden jälkeen alkavat vaikeudet, kun koittaa talouden pitkä takatalvi.
Lyhyen ja lievän taantuman jälkeen talous luisuu mahdollisesti koko 2020-luvun mittaiseen stagflaation kauteen, jossa talousoloja koettelee inflaation kiihtyminen ja kasvun hyytyminen suunnilleen surkean 1970-luvun tapaan.
Suunnilleen tällaisia näkymiä maalaa kansainvälisten suursijoittajien arvostama ja tarkoin seuraama analyysiyhtiö BCA Research vasta laatimassaan talousennusteessa, jossa se tavallisuudesta poiketen arvioi talouden näkymiä paria lähivuotta pidemmälle tulevaisuuteen.
Ennuste poikkeaa tavanomaisesta siinäkin, että se yrittää hahmottaa suhdannekäänteitä monipuolisemmin kuin vain kasvukäyrien kulmia hieman säätelemällä. Yleensä muut talouden suhdannevaiheet kuin kasvu ovat ennusteissa harvinaisia.
Jos BCA:n odotukset ja oletukset käyvät toteen, on euroalueelle odotettavissa 2020-luvulla talousvaikeuksien lisäksi poliittisia vaikeuksia. Yhtiö varoittaa, että silloin talousolojen hyytyminen sysää työttömyyden kasvuun, ja sen jälkeen populismin ja erilaisten protestiliikkeiden voimistuminen vasta alkaa toden teolla.
Vaikka ennustaminen on vaikeaa, näyttää BCA onnistuneen vallan hyvin, tähän asti ainakin. Suomen kuuluisin ennustaja oli Aino Kassinen.
Selvänäkijöihin luottavat ihmiset leimataan usein tietämättömiksi ja oppimattomiksi. Aino Kassisen puoleen kääntyi kuitenkin kansanmiesten ja -naisten lisäksi kulttuurivaikuttajia, poliitikkoja ja talouselämän eliittiä.
Kun Armi Ratia perusti Marimekkoa, hän toimi Kassisen neuvojen mukaan. Sodan aikana sotilaita upseeristoon saakka kävi kyselemässä Kassiselta kohtaloaan. Kassinen kiinnosti jopa marsalkka Mannerheimia niin paljon, että hän lähetti talvisodan aikaan upseeri Mikael Gripenbergin toistuvasti tiedustelemaan näkijältä Suomen tulevaisuutta. Kassisen mukaan Suomi selviäisi kyllä.
Kassinen tunsi henkilökohtaisesti myös Risto Rytin, joka Suomen Pankin pääjohtajana ollessaan kutsui hänet useita kertoja luokseen keskustelemaan. Tuleva presidentti ei ollut kiinnostunut niinkään ennustuksista, vaan henkimaailman asioista, teosofiasta ja ihmisen henkisestä kehityksestä yleensä. Yhtä kaikki hän uskoi Kassisella olevan tietoa suoraan korkeammilta voimilta.
Eivät suomalaiset mahtihenkilöt ole ainoita jotka luottivat selvänäkijöihin suurissa murroskohdissa, siitä ei vain helposti kerrottu muille. Paitsi Cesar joka kertoi heittävänsä arpaa sotatoimissa. Tuurista se on loppukädessä kaikki kiinni. Jos Hitlerkin olisi onnistuttu salamurhaamaan niin montako ihmishenkeä olisi säästynyt? Tai oikeastaan, mitä olisimme tehneet säästyneillä ihmishengillä?
Ihmisiä on aika paljon. Jokaista maailmassa 2017 valmistettua uutta autoa kohden oli 78 ihmistä.
