Suomen autotuotanto kasvoi maailman nopeimmin

[ROOSTER]

Olivat aiemmin aikoneet valmistaa autoa Trollhättanissa mutta nyt siis Suomessa. Kyseessä on ainakin aluksi ollut joukkorahoitteinen projekti. Peoples car.

Tuleekohan tuosta oikeasti mitään. Käynnistyykö tuotanto. Onko tarpeeksi rahaa.

Auto vaikuttaa nykypäivän Trabantilta.

Sitä ei aina tiedä. Murrosvaiheessa suuri osa tuotteista kuolee alkuunsa. Se on julmaa leikkiä. Valmet on osannut ainakin joskus tehdä kunnollisia sopimuksia.

Trabanttia valmistettiin 3,05 miljoonaa kappaletta. Näissä on se ero, että Trabant oli aina aikaansa jäljessä, kun taas Sono Sion on ehkä aikaansa edellä. Saas nähdä.

[Brutto]

Aurinkopaneelit tuottavat noin 112 kilometrin matkaa vastaavan määrän virtaa viikossa.

https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa
Olisi kiva tietää tästä väittämästä tarkemmin. Toteutuuko tuo 112 kilometriä viikossa keskimäärin läpi vuoden täällä Suomessa - myös Lapissa, vai onko se vain parin aurinkoisen kesäviikon huippulukema?

Lasketaanpa.

Suomessa aurinko paistaa vuodessa keskimäärin tuhat tuntia ja Lapissa tästä suurin osa osuu juuri kesäkuukausiin. Jotta 112km pystytään ajamaan tarvitaan noin 20kWh sähköä. Vuodessa on 52 viikkoa, joten tarvitaan 52*20kWh=1040kWh.

Keskimäärin 112 kilometriä viikossa pystytään tuottamaan tuossa 1000 tunnissa 1kW:n aurinkopaneeleilla.

En tiedä montako neliömetriä (n.4?) aurinkopaneeleita tuossa autossa on, mutta esimerkkilaskelmasi perustuu siihen, että paneelin hyötysuhde olisi 100% ja aurinko paistaisi joka suunnasta yhtä aikaa, jolloin kaikki auton paneelit olisivat toiminnassa. Lisäksi tämä edellyttäisi, että auton ympärillä ei ole mitään mikä varjostaisi. Autoa ei siis voisi pysäköidä kaupunkiin, metsänreunaan, talliin, katokseen, toisen auton viereen... Ainoa mahdollinen pysäköintipaikka olisi keskellä peltoa.

Jos auton aurinkopaneeleista on kerralla käytössä vaikkapa 1,5 neliömetriä ja todellinen latausteho tuolle 1,5 neliömetrille olisi n. 60W, niin 1000 aurinkotuntia vuodessa tuottaa energiaa vain 60 kWh. Sillä ajetaan vain kolme viikkoa vuodessa noita 112 kilometrin viikkopätkiä. Ja tässäkin laskelmassa autoa säilytetään edelleen keskellä peltoa naapurikunnassa, kaukana julkisten kulkuneuvojen reiteiltä jolloin koko vuotuinen aurinkoenergian tuotto hukkuisi ajamiseen kodin ja latauspaikan välillä.

[ROOSTER]

Aurinkopaneelit tuottavat noin 112 kilometrin matkaa vastaavan määrän virtaa viikossa.

https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa
Olisi kiva tietää tästä väittämästä tarkemmin. Toteutuuko tuo 112 kilometriä viikossa keskimäärin läpi vuoden täällä Suomessa - myös Lapissa, vai onko se vain parin aurinkoisen kesäviikon huippulukema?

Lasketaanpa.

Suomessa aurinko paistaa vuodessa keskimäärin tuhat tuntia ja Lapissa tästä suurin osa osuu juuri kesäkuukausiin. Jotta 112km pystytään ajamaan tarvitaan noin 20kWh sähköä. Vuodessa on 52 viikkoa, joten tarvitaan 52*20kWh=1040kWh.

Keskimäärin 112 kilometriä viikossa pystytään tuottamaan tuossa 1000 tunnissa 1kW:n aurinkopaneeleilla.

En tiedä montako neliömetriä (n.4?) aurinkopaneeleita tuossa autossa on, mutta esimerkkilaskelmasi perustuu siihen, että paneelin hyötysuhde olisi 100% ja aurinko paistaisi joka suunnasta yhtä aikaa, jolloin kaikki auton paneelit olisivat toiminnassa. Lisäksi tämä edellyttäisi, että auton ympärillä ei ole mitään mikä varjostaisi. Autoa ei siis voisi pysäköidä kaupunkiin, metsänreunaan, talliin, katokseen, toisen auton viereen... Ainoa mahdollinen pysäköintipaikka olisi keskellä peltoa.

Jos auton aurinkopaneeleista on kerralla käytössä vaikkapa 1,5 neliömetriä ja todellinen latausteho tuolle 1,5 neliömetrille olisi n. 60W, niin 1000 aurinkotuntia vuodessa tuottaa energiaa vain 60 kWh. Sillä ajetaan vain kolme viikkoa vuodessa noita 112 kilometrin viikkopätkiä. Ja tässäkin laskelmassa autoa säilytetään edelleen keskellä peltoa naapurikunnassa, kaukana julkisten kulkuneuvojen reiteiltä jolloin koko vuotuinen aurinkoenergian tuotto hukkuisi ajamiseen kodin ja latauspaikan välillä.

Entä jos parkkeeraakin auton kellariin johon aurinko ei paista?

Paneelin hyötysuhteella ei ole merkitystä koska 1000W paneeli tuottaa tuon 1000W silloin kun aurinko paistaa. Tuossa 1000 tunnissa on otettu huomioon pilvisyys ja paneelit ovat auton katossa ja konepellillä joihin valo kyllä osuu kun aurinko paistaa noina tunteina. Niin huonoa aurinkopaneelia, mikä tuottaisi vain ehdottamaasi 40W neliömetrille ei taida olla edes saatavana nykyään.

Sono Sion näyttää käyttävän suomalaisia Valoen paneeleita jolla esim. 1,65 neliön paneelista irtoaa 375W  eli 234Wattia neliöltä - mikä on noin 11-kertainen olettamaasi nähden.

https://valoe.fi/aurinkopaneeli

Valoe ja Sono Motors ovat nyt sopineet aurinkosähkö-komponenttien valmistuksen teollistamisesta.

edit: olipa paljon tullut ylimääräistä mukaan, ne on nyt poistettu...

[Karikko]

Paneelin hyötysuhteella ei ole merkitystä koska 1000W paneeli tuottaa tuon 1000W silloin kun aurinko paistaa. Tuossa 1000 tunnissa on otettu huomioon pilvisyys ja paneelit ovat auton katossa ja konepellillä joihin valo kyllä osuu kun aurinko paistaa noina tunteina. Niin huonoa aurinkopaneelia, mikä tuottaisi vain ehdottamaasi 40W neliömetrille ei taida olla edes saatavana nykyään.

Paneelit eivät tuota mitään, itsestään, vaan "ottaa" talteen auringon energiaa.

Neliölle maan päälle (aurigon-valoa) tulee noin 100 wattia energiaa/neliö  optimioloissa ja reaalinen talteenotto on 20-40 watin luokkaa /neliöltä.

Käytännössä päivä ei paista kovin suoraan niihin paneeleihin jatkuvasti.

[ROOSTER]

Neliölle maan päälle (aurigon-valoa) tulee noin 100 wattia energiaa/neliö  optimioloissa ja reaalinen talteenotto on 20-40 watin luokkaa /neliöltä.

Karikon väitteen virhe auringonvalon määrästä on vain kymmenkertainen, eli dekadin luokkaa. Onko se vähän vai paljon, sitä voi jokainen miettiä:

...Auringon kuivan ja kirkkaan ilmakehän läpäisemän säteilytehon maksimiarvo eli noin 1 000 W/m2

Kokonaissäteily:

Etelä-Suomen vuotuinen kokonaissäteilyn määrä on lähes samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Suomessa säteily keskittyy kuitenkin eteläisempää Eurooppaa vahvemmin kesäkuukausille, joten tuotanto vaihtelee meillä enemmän vuodenaikojen mukaan.

Helsingissä vuotuinen säteilymäärä vaakasuoralle pinnalle on Ilmatieteen laitoksen testivuoden mukaan noin 980 kWh/m2 ja Sodankylässä noin 790 kWh/m2.

Seuraava väite on paljon paremmin kohdallaan:

Käytännössä päivä ei paista kovin suoraan niihin paneeleihin jatkuvasti.

Tämä on melko totta. Mutta kuka on väittänyt jotain muuta?


Mitä tulee väitteeseen  talteenoton reaalisesta määrästä, se heittää tietysti saman dekadin. Eli 200-400 wattia/neliö on oikeampi vastaus.

Hyötysuhde
Aurinkopaneelien hyötysuhteella ei ole niin suuri merkitys kuin mitä voisi ajatella. Tuotantohinnalla on merkitystä, eli minkä hintaista sähköä asennettu voimala tuottaa. Tällä hetkellä massoittain katoilla asennettavien aurinkopaneelien hyötysuhde on 20 prosentin paikkeilla, eli hyvin kaukana parhaista laboratorio-olosuhteissa saavutettavien paneelien hyötysuhteesta(noin 50%). Parinkymmenen prosentin hyötysuhteen paneeli tuottaakin paljon edullisempaa sähköä kuin viimeisimmän kehityksen paneeli.

Paneelin hyötysuhteella on merkitystä vasta kun asennustilan pinta-ala on kortilla. Näin on esim. autoissa, avaruusaluksissa ja muissa erikoisemmissa sovelluksissa. Harvemmin asuntojen tai varastojen katoilla.

[Karikko]

^
Ilmakehän jälkeen maanpäälle tulee noin 100W /neliö-- Yläilmakehässä noin 200w/ neliö..

Se siitä. Eikä siitäkään saada talteen sataa prosenttisesti- Tosin jotkut panelistit mainostavat 44-w/ neliölle tehoa, mutta käytäntö on kyllä hieman huonommalla hyödyllä.

Vuotuisesta määrästä-- kilowattitunti /neliölle en ole puhunut mitään..

[ROOSTER]

^

Yleistä tietoa aurinkopaneeleista

    Aurinkopaneelin koko n. 100×180 cm eli 1,8 m2.
    Tuotantoa voi seurata etänä, kun invertteri liitetään nettiin.
    Yksittäisen paneelin teho on n. 350 Wp.

Tuosta voi laskea, että 350W/1,8neliömetriä=195W/neliö.

Kun säteilyn määrä neliölle on 1000W, niin paneelin hyötysuhde on 19,5%.

Jos maan päälle tulisi säteilyä vain 100W/neliö niin tuollainen paneeli ei tuottaisi suinkaan 350W:n tehoa, vaan 35W. Koska sieltä kuitenkin tulee mitatusti 350W, niin väistämätön seuraus on, että karikkolaisen aurinkopaneelin hyötysuhde on oltava 100%.

[Karikko]

^

Yleistä tietoa aurinkopaneeleista

    Aurinkopaneelin koko n. 100×180 cm eli 1,8 m2.
    Tuotantoa voi seurata etänä, kun invertteri liitetään nettiin.
    Yksittäisen paneelin teho on n. 350 Wp.

Tuosta voi laskea, että 350W/1,8neliömetriä=195W/neliö.

Kun säteilyn määrä neliölle on 1000W, niin paneelin hyötysuhde on 19,5%.

Jos maan päälle tulisi säteilyä vain 100W/neliö niin tuollainen paneeli ei tuottaisi suinkaan 350W:n tehoa, vaan 35W. Koska sieltä kuitenkin tulee mitatusti 350W, niin väistämätön seuraus on, että karikkolaisen aurinkopaneelin hyötysuhde on oltava 100%.

Ollaan kiitollisia, että neliölle tuleen vain se 100watin energia- muuten saataisiin melkoiset saharan olosuhteet ja kiitettävän myrskyiset maailman-ilmastot kärsittäväksi.
Onneksi ilmakehä estää sentään isommat kiehumiset ja tasaa maanpäällisiä oloja- mutta voithan mitata- osta neliön kenno ja katso hyötysuhde, kuinka paljon saat sitä Sähköä syntymään tunnissa- Siis aikaan suhteutettuna- josta se kw/h muodostuu.

Kahvinkeitin muuten yleensä toimii noin 1,5-2 kilowatin kulutuksella- teholla.

[Toope]

Mikä on sähköauton kokonaiskustannus verrattuna bensa-autoon? Sen tuotanto- ja elinkaarikustannus.
Tällä hetkellä sähköauto luultavasti kuluttaa enemmän luonnonvaroja, mutta tilanne voi muuttua, kun kehitetään vähemmän kuluttavia raaka-aineita.
Noin ainakin toivoisin...

[ROOSTER]

Valmet Automotiven työntekijätarve muistuttaa suuriamplitudista sinikäyrää. Työntekijän pitää olla aina epävarmuuden tilassa, erityisesti noin supersuhdanneherkällä alalla jossa vielä on tavaranhankintaketjut levitetty ympäri maailmaa. Niin se vaan Skodankin valmistus loppui muutaman euron johtosarjojen puutteeseen, ukrainalaiset eivät sattuneesta syystä pystyneet toimittamaan niitä.

Valmet Automotive aloittaa muutosneuvottelut Uudenkaupungin autotehtaalla. Tuotanto on vähenemässä merkittävästi syksyllä. Sopeutustarve on enintään 1 100 henkilöä ja koskee koskevat koko autonvalmistusliiketoimintaan liittyvää henkilöstöä.

Mersun GLC-malln korvaajaa ei ole vielä löytynyt, siinä syy tällä kertaa. A-malllia ja akkuja tehdään tietysti ja lomautusten peruutukset ovat lähes yhtä yleisiä kuin lomautukset.

Voipi olla, että naapurimaan automerkin hyvä menekki ja suhteet Suomeen aikaansaavat vielä senkin ihmeen, että Saabin entisellä tehtaalla ruvetaan joskus vielä tekemään Volvoja.