Nivelrikko ja sen hoito

[kertsi]

Nivelrikon uudet hoitokäytännöt (Youtube, Turun seudun nivelyhdistys ry: dos, ylilääkäri, TYKS Tules toimialua, Ville Äärimaa luennoi)

Nivelrikko on nivelen sairaus, jossa nivelrusto (joka on sileä ja liukas) vähitellen katoaa, ja luun pää alkaa röpelöityä hangatessaan toista luuta vasten esimerkiksi lonkan nivelkuopassa. Perimä, ylipaino ja erilaiset vammat altistavat nivelrikolle, ja yleensä sitä esiintyy yli 50-vuotiailla, mutta jo 30-vuotiailla voi olla nivelrikko, ja toisaalta on 100-vuotiaita, joilla ei ole minkäänlaista nivelrikkoa.

Se, mikä ainakin aiheuttaa kipua, on kun luun pää vaurioituu kulumassa, ja turpoaa eli muodostaa luukystan. (Niveleen voi muodostua myös luulippa, osteofyytti, mutta en tiedä aiheuttavatko ne kipua - liikerajoituksia kyllä voivat aiheuttaa mm. olkanivelessä). Nivelrikkokipu esiintyy aaltomaisesti, on parempia ja huonompia jaksoja. Luennon mukaan kipu on nousujohteista.

Kipu on vaarallinen. Kipu itsessään altistaa sydäntapahtumille ja kuolleisuudelle (itselleni uusi asia videossa). Ja kipu vie yöunet. (Itse veikkaan, että sydäntapahtumat ja kuolleisuus voivat johtua kivun aiheuttamista huonoista yöunistakin, mutta ehkä kipu myös lisää stressihormoneja, jotka lisäävät sydäntapahtumia ja kuolleisuutta nekin?) Kipua kannattaa siis hoitaa.

Siinä vaiheessa, kun nivelrikkokipua esiintyy yötä päivää, on nivelrikko edennyt jo pitkälle.

Nivelrikko myös heikentää nivelen toimivuutta, mm. kaventaen liikelaajuuksia (lonkka - sisäkierto, polvi - ääriojennus, olkapää - ulkokierto). Lonkan nivelrikossa ei esim. saa aina sukkia jalkaansa tai taivu leikkaamaan varpaankynsiään, varsinkin aamuisin.

Nivelrikkokipu voi myös heijastella muualle, esim. lonkan nivelrikko voi aiheuttaa heijastuskipua alaselkään. Se voi myös aiheuttaa turvotusta esim. polvessa polven nivelrikossa.

 Hoidoksi luento mainitsee:
- informointi
- ennaltaehkäisy (laihduttaminen, nivelvammojen välttäminen, riskiryhmien tunnistaminen (suvut))
- kipulääkitys
- fysioterapia
- tekonivelleikkaus

Ennaltaehkäisyyn kuuluu tavoite-BMI alle 25 kg/m2, ja myös työ- ja harrastusergonomiasta huolehtiminen, ja sopivaan liikuntaan kannustaminen.

[kertsi]

Rasvakudos erittää sytokiinejä, jotka nekin voivat olla osa nivelrikkoprosessia ja pahentaa sitä. (Aloituskirjoituksen videolta.)

Sääli vaan, että ainakin itselläni kaikki yritykset laihduttaa johtavat lihomiseen.

[kertsi]

(Aloituskirjoituksen videolta.)

Nivelrikon lääkehoito on ensisijaisesti parasetamoli, ja jos se ei auta, niin tulehduskipulääkkeet. Parantavaa tai ehkäisevää lääkehoitoa ei ole, vaan vain oireita lievittäviä.

Itselläni parasetamoli ei auta. Ja olen eläissäni joutunut syömään niin paljon kipulääkkeitä, että vatsa ei kestä tulehduskipulääkkeitä kaiketi todettujen limakalvovaurioiden takia. Nyt on ihan perkeleenmoiset närästykset ja aamuöiset refluksit (parin?) viikon takaisen tulehduskipulääkekuurin takia. Refluksit pakottavat nousemaan ylös makuuasennosta, eli häiritsevät yöunta, ihan kuin yöunia häiritsvissä nivelrikkokivussakin ei olisi tarpeeksi kestämistä.

Farmasisti suositteli Somacia eli happosalpaajaa vatsansuojaksi ennen tulehduskipulääkkeen ottoa. Somac pitää ottaa 1 h ennen tulehduskipulääkettä. (Itselläni Somac ei juurikaan ole koskaan auttanut.) Olisi pitänyt kyllä ottaa sitä saamarin Somacia.

[kertsi]

(Aloituskirjoituksen videolta.)

Fysioterapia
--------------
- Lihaskuntoa ja liikelaajuuksia ylläpitävät harjoitteet
- Kylmähoidot (en ole kokeillut)
- Ortoosit (varsinkin jos nivel pettää kokonaan alta)
- Apuvälineet (esim. sukanvetolaite, tarttumapihdit, korotuspalat vessanistuimeen jne.)

Oma kokemukseni on, että osaavan fysioterapeutin opastama liikeharjoittelu sekä vähentää kipua että lisää liikeraajuutta ja toimintakykyä. (Fysioterapeuteissa on suuria eroja ammattitaidossa.)

[kertsi]

(Aloituskirjoituksen videolta.)

Leikkaushoitoon päädytään ihan vihoviimeisenä keinona, jos kipulääkkeet eivät enää auta, ja jos toimintakyky menee ihan olemattomaksi, ei esim. pysty kävelemään kuin kymmeniä tai satoja metrejä, tai jos tulee nivelen virheasentoja (esim. polvi vinksin vonksin), tai on liikevajautta (esim. polvi ei suoristu enää). Tai jos nivel on täysin luhistunut, eli nivelen linjaus tai muoto on häipynyt.

Leikkaus ei paranna, eikä nivelestä tule leikattuna kuin uusi, vaan leikkaus on oireen hoitoa. Nivelen pitää olla "tarpeeksi huonossa kunnossa" ennen kuin leikkaukseen päädytään, jotta leikkaus toisi paremman tilanteen kuin  mitä oli ennen leikkausta. Toisaalta ei leikkauksen lykkäämistä pidä pitkittääkään liiaksi, sillä jos nivel on luhistunut, se voi tuoda omanlaisiaan teknisiä ongelmia leikkaukseen.

Leikkauksen vasta-aiheita ovat mm.   
- infektio (esim. nivelen tulehdus on ehdoton vasta-aihe, ja esim. hampaissa ei saa olla tulehduksia)
- henkeä uhkaava perussairaus
- päihderiippuvuus
- lihavuus

[kertsi]

Uusista hoidoista.

Rustosiirrännäiset joko itseltä toisesta kohtaa kehoa tai luovuttajalta. Lopputulema on, että rustosta tulee arppikudosta, eikä kovin sileää, ei toimi kovin hyvin.

(Lääkkeillä ei ole onnistuttu kasvattamaan rustoa.)

[kertsi]

Lihavuus vasta-aiheena.
 
Eräälle tuttavalleni on annettu 100 kg raja, mitä enempää hän ei saisi painaa, muuten eivät olisi leikanneet. On noin 165-170 pituinen nainen. Hänen onnistui laihduttamaan, ja leikkaus onnistui hyvin.

Muutamia syytä:
- Laihduttaminen itsessään helpottaa oireita
- Rasvan välittäjäaineet (sytokiinit) lisäävät oireilua
- Tekonivelet kuluvat sitä enemmän, mitä enemmän painoa on
- Ylipainoisilla infektioriskit ja leikkausriskit ovat isommat

Mutta THL:n Tekonivelrekisterin (FAR, Finnish Arthroplasty Registry) mukaan kyllä ylipainoisiakin leikataan:
https://www.thl.fi/far/#data/hip_bmi
---
Mutta on tutkittu sitäkin, että myös ylipainoiset hyötyvät leikkauksesta.

[kertsi]

Opinnäytetyö

Ylipaino lisää infektioriskiä. Se hidastaa leikkauksesta toipumista, lisää riskiä
tekonivelen irtoamiseen ja huonompaan toiminnalliseen lopputulokseen, teko-
nivelen virheasentoon ja liikelaajuuteen. Leikkaus on vaarallisempi ylipainoi-
selle potilaalle, vaikka ylipaino ei olekaan ehdoton este leikkaukselle (Virolai-
nen 2010, 1850–1851). Riskiä lisäävät lähinnä ylipainon liitännäissairaudet
kuten tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, metabolinen oireyhtymä, se-
pelvaltimotauti, obstruktiivinen uniapnea ja astma. Merkittävästi ylipainoista
potilasta, jonka BMI on > 35, tulee motivoida painon pudotukseen kuntoliikun-
nan ja ruokavalion avulla. Monipuolinen ravitsemus ja riittävä nesteytys edis-
tävät myös normaalipainoisilla haavojen paranemista ja kudosten vastustus-
kykyä. Hyvä yleiskunto ja alaraajojen lihasvoimat edistävät leikkauksesta toi-
pumista. BMI > 40 potilaiden elektiivinen leikkaaminen ei ole suositeltavaa.
(Ahonen 2016, 728–729; Erämies 2015a; Eskelinen ym. 2015)

[kertsi]

Mutta toisaalta:

Duodecim, Käypä hoito:
Ylipainon merkitys polven ja lonkan tekonivelleikkauksen lopputulokseen
"Ylipainoisilla potilailla tulisi pyrkiä painon pudotukseen ennen tekonivelleikkausta, mutta ylipaino ei kuitenkaan ole este toimenpiteelle. "
"Tulokset osoittivat, että potilailla, joiden BMI oli yli 35 kg/m2 oli 4.42 kertainen riski dislokaatioon verrattuna potilaisiin, joiden BMI oli alle 25 kg/m2. Kohonnut BMI lisäsi lisäksi infektioriskiä ja heikensi HSS- ja SF-36 tuloksia viiden vuoden kohdalla. Tutkijat toteavat johtopäätöksenä, että vaikka ylipainoisilla komplikaatioriski on suurempi, niin hekin hyötyvät leikkauksesta niin merkittävästi, ettei heitä tulisi jättää hoidon ulkopuolelle. "

[Hippi]

^
Liikkumisen puute voi olla osasyynä painonnousulle, jos kipujen vuoksi ei voi kävellä riittäviä päivittäisiä lenkkejä. Parhaassa tapauksessa paino voi lähteä leikkauksen jälkeen jopa putoamaan, kun liikunta tulee jälleen helpommaksi.

[kertsi]

Niinpä.

Itselleni on vähän hämärän peitossa se, minkälainen rasitus on hyväksi, ja minkälainen rasitus sitten tulehduttaa nivelen niin pahasti, ettei enää pysty kivulta nukkumaan. Sellainen tuntuma on, että se on ihan päivästä ja kuun asennosta kiinni, milloin sama määrä rasistusta aiheuttaa tulehduksen, ja milloin ei. Ja semmoinenkin vaikutelma on, että kivut voivat tulla vasta parin päivän päästä rasituksesta.

[kertsi]

Sitten on kyllä myös nivelystävällistä aerobista liikuntaakin. Uinti, vesijuoksu, pyöräily ja kuntopyöräily, sauvakävely (ehkä?). Ja varsinkin erilaiset fysiojumpat, mm. ison jumppapallon/joogapallon/fysiopallon kanssa.

Isoja iskuja nivelille kuten hyppyjä kannattanee välttää.

[kertsi]

^
Liikkumisen puute voi olla osasyynä painonnousulle, jos kipujen vuoksi ei voi kävellä riittäviä päivittäisiä lenkkejä. Parhaassa tapauksessa paino voi lähteä leikkauksen jälkeen jopa putoamaan, kun liikunta tulee jälleen helpommaksi.

Lisäksi jos kivun takia yöunet jäävät riittämättömäksi, sekin sekoittaa elimistön (kylläisyys yms.)hormonitasoja, ja voi lihottaa. Sen huomaa mm. niin, että hiilareita ja makeaa ja mättöä tekee mieli juuri huonosti nukuttujen öiden jälkeen.

[Hippi]

Itselläni ei ole kokemusta kuin pienten nivelten nivelrikosta, joten en tiedä paljonko niitä kokemuksia voi soveltaa isompiin.

Mutta sauvakävely tosiaan on ollut huomattavan helppoa, sillä sauvojen kanssa kävely on rullaavampaa. Tarvitaan myös ehdottomasti hyvä ja oikealla tavalla jalkaa tukevat lenkkarit. Itselläni Merrelit on erittäin toimivat, koska niissä osuu sisäpohjan jalkaholvin tuki hyvin tasaamaan päkiälle tulevaa rasitusta.

Crosstrainer toimii minulla hyvin, koska siinä jalkapohja on alustassa kiinni eikä kantapää nouse askelluksessa. Tosin, nyt on sali jäänyt viime keväänä enkä ole vieläkään sinne palannut.

Nyt on mennyt pitkään, etten ole kipulääkkeitä syönyt, kun ne pääsi loppumaan. Voi olla, että nyt on pakko pian mennä uusimaan resepti, kun selvästi kylmä alkaa vaikuttaa varpaisiin. Myös jäykäksi luutuneet pari niveltä helposti särkee kylmän seurauksena.

En tiedä, onko tuo pieniin niveliin keskittyvä ihan oma kremppansa, sillä polvet tai lonkat ei ole ikinä oireilleet.

[kertsi]

Miten varpaiden nivelrikko diagnosoitiin? (Useammin varpaisiin iskee kai kihti?)