Nivelrikko ja sen hoito

[Norma Bates]

^ Eiköhän toisinpäin ole ihme, jos jonkun kantavan nivelen rusto kestää kulumatta 80 vuotta. Ties kuinka monta miljoonaa askelta ja luiden välissä rustoa, joka ei uusiudu. Jopa metalliset tekonivelet kuluvat niin rankassa käytössä.

Ihmisen elinikä luonnossa on ollut noin 45 vuotta. Sen jälkeen varsinkin nivelet on jatkoajalla.

Naisten kyky kitkuttaa hengissä vielä menopaussinkin jälkeen viittaa kuitenkin siihen että luonnonvalinnassa on ollut hyötyä siitä että naiset elävät pitkään (isoäidit hoitavat lapsenlapsia ja varmistavat näiden eloonjääntiä). Ilmeisesti sillä ei sitten ole ollut niin väliä, pystyykö isoäiti kävelemään pitkiä matkoja, tai onko hän kokoajan kiukkuisella päällä. (Ehkäpä koko noita-akan perusidis onkin siinä että naisia vituttaa viimeisinä elonvuosinaan.)

On kyllä perin merkillistä ettei luonnossa ole kehittynyt rustoa joka uusiutuu, kun kaikenlainen muukin elikoilla uusiutuu, joillakin jopa hampaat.

[Karikko]

^ Eiköhän toisinpäin ole ihme, jos jonkun kantavan nivelen rusto kestää kulumatta 80 vuotta. Ties kuinka monta miljoonaa askelta ja luiden välissä rustoa, joka ei uusiudu. Jopa metalliset tekonivelet kuluvat niin rankassa käytössä.

Ihmisen elinikä luonnossa on ollut noin 45 vuotta. Sen jälkeen varsinkin nivelet on jatkoajalla.

Naisten kyky kitkuttaa hengissä vielä menopaussinkin jälkeen viittaa kuitenkin siihen että luonnonvalinnassa on ollut hyötyä siitä että naiset elävät pitkään (isoäidit hoitavat lapsenlapsia ja varmistavat näiden eloonjääntiä). Ilmeisesti sillä ei sitten ole ollut niin väliä, pystyykö isoäiti kävelemään pitkiä matkoja, tai onko hän kokoajan kiukkuisella päällä. (Ehkäpä koko noita-akan perusidis onkin siinä että naisia vituttaa viimeisinä elonvuosinaan.)

On kyllä perin merkillistä ettei luonnossa ole kehittynyt rustoa joka uusiutuu, kun kaikenlainen muukin elikoilla uusiutuu, joillakin jopa hampaat.

No ei se rusto varmaan täysin uusiutumatonta ole. Vanhemmiten vain sen uusiutumiskyky ei enää vastaa kulutusta. Ruston kasvuun on toki olemassa säätelymekanismeja, kun muissakin elimistön osissa- syytetään siis dna:ta noista asioista.

Kaikki ihmisen solut ovat uusiutuvia, ehkä rustoa ei ole syytä epäillä kokonaan uusiutumattomaksi- kuinka tarkkaan tuokin mahdetaan tietää.  Liika ruston kasvu olisi varmaan vielä hankalampi asia.

[kertsi]

^ Eiköhän toisinpäin ole ihme, jos jonkun kantavan nivelen rusto kestää kulumatta 80 vuotta. Ties kuinka monta miljoonaa askelta ja luiden välissä rustoa, joka ei uusiudu. Jopa metalliset tekonivelet kuluvat niin rankassa käytössä.

Ihmisen elinikä luonnossa on ollut noin 45 vuotta. Sen jälkeen varsinkin nivelet on jatkoajalla.

Naisten kyky kitkuttaa hengissä vielä menopaussinkin jälkeen viittaa kuitenkin siihen että luonnonvalinnassa on ollut hyötyä siitä että naiset elävät pitkään (isoäidit hoitavat lapsenlapsia ja varmistavat näiden eloonjääntiä). Ilmeisesti sillä ei sitten ole ollut niin väliä, pystyykö isoäiti kävelemään pitkiä matkoja, tai onko hän kokoajan kiukkuisella päällä. (Ehkäpä koko noita-akan perusidis onkin siinä että naisia vituttaa viimeisinä elonvuosinaan.)

On kyllä perin merkillistä ettei luonnossa ole kehittynyt rustoa joka uusiutuu, kun kaikenlainen muukin elikoilla uusiutuu, joillakin jopa hampaat.

Metsästäjä-kerääjillä eli nomadista elintapaa harjoittavilla esi-äideillämme ja -isillämme oli kyllä tarpeellista pystyä liikkumaankin, kun leiripaikkaa vaihdettiin, tai kun käveltiin ruoanhakumatkoilla. Mutta tuo on kyllä toisaalta totta, että isoäitien panos oli tärkeä lastenlasten eloonjäämiselle usein, he esimerkiksi vahtivat lapsia ja leiriä sillä aikaa kun vanhemmat metsästivät.

[Toope]

Vi.....aa hieman tuo vasemman käden peukalo. Tyvessä on kulumista = nivelrikkoa. Tuliko golfinpelaamisesta nuorna? Nyt haittaa kitaransoittoa.
Ei kuulemma (terveyskeskuksen juron yleislääkärin) mukaan oikein mitään voi tehdä, elä sen kanssa.
En tiedä, voiko asiaa korjata tai edes helpottaa. Kipu on aika jatkuvaa.
Ei estä mitään vielä, ei edes kitaransoittoa, mutta perkl... särkee silti.

Kokki/leipuri-töissä tällä hetkellä, käsiä pitää käyttää ja paljon...

[Norma Bates]

Kumpikin saunatiloista oli käytössä, joten näin remppakaudella jouduin jälleen turvautumaan "konttivessaan". Keksin viimein miten välttää polvikipu ahtaassa kopissa istuutuessa. Voin tukea itseäni ja vähentää polviin kohdistuvaa painoa laittamalla käden taakseni pöntön rengasta vasten.

Ajatuksena kuulostaa ällöttävältä, mutta eihän kukaan renkaalle pasko, ja pesen käteni jokatapauksessa asioinnin lopuksi.

[Toope]

Onko tuollaiseen pikkuiseen, vähittäiseen nivelongelmaan oikein hoitoa? On pirun vaikeassa paikassa (=vasen peukalo).

[Norma Bates]

Vilkaisin kaupassa jompaakumpaa iltalärpyskää jossa oli artikkeli nivelrikosta. Jäi vaikutelma etten saisi tehdä oikeastaan yhtään mitään.

Kiertoliikkeitä ei saa tehdä. Niitän on väistämättä KM:ssa. Mitään ei saa tehdä mikä sattuu. Kaikkihan minua sattuu. Kuten olen aiemmin kertonut, pahiten vihlaisee ahtaassa tilassa pöntölle istuminen. Vältän tämän jos pidän kädellä kiinni polvista.

Minua sattuu saunoessa se että ravaan eestaas lauteille ja sieltä pois. Ja jos ei satu heti, niin jälkikäteen. Likinäköisenä liikun saunassa hitaasti, ja mitä hitaammin taitan polvea, sitä pahemmaksi se menee.

Vesijuoksu sattuu heti tai myöhemmin. Hieman apua sain taannoin kun laitoin juoksulle eksän muotoiset tukisysteemit joita en ollut käyttänyt pariin vuoteen.

Kävelylenkit aiheuttavat vaivoja, jos pitkiä.

Sää se vasta kremppauttaakin. Oli sateista kun vuosi sitten rääyin kivusta, on sateista nytkin kun herättyä sellainen olo kuin oikea polvi olisi jotenkin tulehtunut.

Torstaina otettu Triptyl 50 mg ei tehonnut kunnolla edes eilen. Tänään meni Voltarenin läträämiseksi, mitä inhoan.

Edit. lisättäköön kipua tuottaviin paskuuksiin myös veto. Silloin kun kotiini ei haise sen paremmin lämpövoimala kuin taloyhtiön grillikatoksen kanssa naimisissa oleva seuruekaan, niin haluaisi toki pitää räppänää rakosellaan. Ja siitähän ei polvet tykkää.

[Toope]

Jotkut minulle suosittelevat kalsium/rauta- lisäravinteita taistelussa alkavaa nivelrikkoa vastaan.
Onko noista apua, oikeasti?
Onko kokemuksia?

Kipu on pientä, ajoittaista, mutta silti havaittu nivelkuluminen peukalossa/ranteessa. Nyt teen tosiaan käsillä hommia, en haluaisi olla se valittaja...

[Socrates]

Vilkaisin kaupassa jompaakumpaa iltalärpyskää jossa oli artikkeli nivelrikosta. Jäi vaikutelma etten saisi tehdä oikeastaan yhtään mitään.

Luin sen jutun ja ihmettelin, että onpa vanhentunutta tietoa. Uusimpien tutkimusten mukaan edes hyppiminen tms hakkaava rasitus ei nopeuta nivelrikon etenemistä.

Muutenkin kehotetaan rasittamaan kohtuullisen kivun rajoissa eli esimerkiksi treenin jälkeinen lievä turpoaminen ja kipu ei ole este liikunnalle kunhan se ei jää päälle pahasti.

Aika hömppä artikkeli.

[Norma Bates]

Vuosi sitten tein sivupotkuja oikealla jalalla hypähdellen vasemmalla tukijalalla. Sen seurauksena päädyin nilkuttamaan vaihteeksi vasenta jalkaa ontuen, muistaakseni kuitenkin vain päivän, joka muistaakseni ei ollut välittömästi seuraava päivä. Jooulukuussa 2020 tein kaksissa treeneissä kierrepotkuja oikealla jalalla, ja minulla oli silloin polvet paljaina eli shortsit, eikä minkään sorttista tuubia polvia lämmittämässä. Tuolloin onnuin oikeaa jalkaa päiväkaupalla ja sain velä selkäänkin noidannuolen. Oikea polvi oli lopulta puoli vuotta kipeä, muistaakseni yksin se. Ontuminen lakkasi jossain vaiheessa.

Ei tulisi mieleenkään hyppiä narua. Eikä huvita pomppia jos ei ole ihan pakko. Treenien lämppäreissä en tee mitään jumputtavaa.

Edelleenkään en voi tietää onko polvikivuissani ns. fibrolisä ja jos on, kuinka suurena osuutena. Tosin enimmäkseen EI satu muuanne kun syön LDN:ia, joten se kaiketi tehoaa fibrokipuihin. Mutta nivelrikkokipuihin ei.

Ehkäpä voinee summata että liikunta tosiaan ei edesauta rikon etenemistä, mutta kyllä se kipuja voi provosoida. 

Taannoin treeneissä yläkoukkua alaspäin väistäessä "jäin sinne alas", eli en vaan heti päässyt ylös. Tämänkaltaista kivutonta jalkojen alta menoa on tapahtunut kahdesti aiemmin, ja taitaa olla ennemmin gibroa, kun ei satu, eikä kyseessä ole lukkiutuminen. Jotenkin vaan voimat katoaa tms. Vaikea kuvailla.

***

Kuka mistäkin apua saa ja kuka ei, mahdollisesti kondroitiinisulfaatti on itselläni jkv auttanut. Otan 1000 mg/vrk.

[Toope]

Mitä ovat kondroitiinisulfaatti ja LDN?
Laiskottaa, en viitsi googlata...

[Norma Bates]

Mitä ovat kondroitiinisulfaatti ja LDN?
Laiskottaa, en viitsi googlata...

Sitä on rustossa.

Nivelrikossa kondroitiinisulfaatin määrä rustokudoksessa vähenee jo rikon alkuvaiheessa. Kondroitiinisulfaattia on tutkittu nivelrikon hoitoon, mutta sen tehosta on ristiriitaisia tuloksia. Ravintolisänä annettava kondroitiinisulfaatti lisää hieman glykosaminoglykaanien synteesiä, mutta kipua lievittävä vaikutus johtuu todennäköisimmin tulehdusta lievittävistä ominaisuuksista. Se estää mahdollisesti myös nivelrikkoon yhdistettyjen metalloproteinaasien toimintaa. Kondroitiinisulfaatin ja glukosamiinin yhdistelmä voi helpottaa nivelrikon oireita, mutta vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan yhdistelmä eroaa merkittävästi lumelääkkeestä lähinnä keskivaikeaa tai vaikeaa nivelrikkoa sairastavilla.[3][4][5]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kondroitiinisulfaatti

Kuten muistaakseni aiemmin mainitsin, TK-lääkäri väitti ettei siitä ole tutkimusten mukaan mitään hyötyä. Toinen lääkäri Kotilääkäri-lehdessä puolestaan kannatti syömistä. Koska en saanut lääkäriltä tästä lääkereseptiä, ostan ravintolisänä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieniannoksinen_naltreksoni

Pieniannoksinen naltreksoni (low dose naltrexone eli LDN) on hoito, jossa immunimodulaattorina toimivaa naltreksonia käytetään äärimmäisen pienenä annoksena virallisen käyttöaiheensa ulkopuolella. Vaikuttavan ainesosan annos on LDN-käytössä vain noin yksi kymmenesosa normaaliannoksesta tai vieläkin vähemmän, minkä vuoksi LDN-hoidolla ei ole havaittu olevan sivuvaikutuksia mahdollisten ohimenevien aloitusoireiden jälkeen. LDN-hoito kehitettiin 1980-luvulla alun perin HIV-infektion ja MS-taudin hoitoon professori Bernard Biharin toimesta. Myöhemmin sillä alettiin hoitaa myös muun muassa systeemistä Lupus Erythematosusta eli SLE-tautia, ärtyneen paksusuolen oireyhtymää, kroonista väsymysoireyhtymää, fibromyalgiaa sekä muita neurodegeneratiivisia ja autoimmuunisairauksia sekä jopa syöpää.[1] Vuonna 2007 ilmestyneen tutkimuksen mukaan Crohnin tauti menisi remissioon eli oireettomaan tilaan jopa kolmanneksella NLD-hoitoa saaneista potilaista[2]. Viime vuosina LDN-hoidon suosio on kasvanut voimakkaasti, siitä on julkaistu yhä enemmän tutkimuksia lääketieteellisissä julkaisuissa sekä järjestetty konferensseja vuosittain.

...

Vaikkakin hoito luokitellaan kokeelliseksi, sille on tieteelliset perusteet. Hoito pohjautuu teoriaan, jonka mukaan ko. sairauksissa elimistö tuottaa liian vähän tiettyjä opioidipeptidejä, joilla on tärkeä rooli immuunijärjestelmän toiminnassa. Naltreksoni on opioidiantagonisti, jota on käytetty päihdevieroituksessa vuosikymmenten ajan. Se salpaa elimistön opioidireseptoreita ja sitä käytetään yleensä vähintään 50 mg päiväannoksella.

LDN-hoidossa annostus on kuitenkin vain 3-5 mg päivässä, jolloin opioidireseptorit salpautuvat vain lyhyeksi aikaa ja tämä ilmeisesti stimuloi kehoa erittämään enemmän betaendorfiinia ja enkefaliineja, joiden on osoitettu mm. lisäävän luonnollisten tappajasolujen määrää.[3] Lisäksi naltreksoni salpaa toll-like-reseptori-4:ää (TLR-4), jolla on tärkeä rooli tulehdusreaktiossa.[4] LDN:n on esitetty vähentävän oligodendrosyyttien apoptoosia vähentämällä peroksinitriitin tuotantoa, mikä puolestaan estää glutamaatin neurotoksisuutta.[5] Peroksinitriitti on yhdistetty mm. MS-tautiin ja krooniseen väsymysoireyhtymään.[6]

Endorfiiniteoriasta ja pienten naltreksoniannosten vaikutuksista koe-eläimiin on varsin paljon tutkimusnäyttöäkin, mutta itse LDN:n tutkimus on vasta alkamassa. Vuoden 2007 alkupuolella julkaistiin lupaava tutkimus LDN:n käytöstä Crohnin taudin hoidossa.[7] Peräti 89 % tutkimuksen potilaista hyötyi lääkkeestä. Hyvin samanlaisia tuloksia saatiin vuonna 2011 julkaistussa kaksoissokkoistetussa jatkotutkimuksessa: 88 % hyötyi hoidosta (40 % lumeryhmässä) ja 33 % pääsi remissioon (8 % lumeryhmässä).[8]

LDN:n käytöstä on julkaistu tutkimuksia myös mm. fibromyalgiassa[9], sklerodermassa[10] ja HIV-infektiossa.[11] [12] Kaksoissokkoistettu jatkotutkimus LDN:stä fibromyalgiassa on valmistunut, mutta sen tuloksia ei ole vielä julkaistu.

LDN:ää pidetään usein immunostimulanttina, joten sen käyttö autoimmuunisairauksissa voi vaikuttaa nurinkuriselta, jopa vaaralliselta. Takana on kuitenkin rationaalinen teoria, jonka mukaan autoimmuunisairauksissa kyse ei olekaan immuunijärjestelmän liikatoiminnasta kuten aiemmin oletettiin, vaan enemmänkin vajaatoiminnasta, joka sekoittaa immuunijärjestelmän toimintaa. Tämä teoria on saamassa jalansijaa tieteellisessä yhteisössä ja sitä tukee myös LDN:n soveltuvuus kyseisten sairauksien hoitoon.

Immunoterapian käyttö syöpähoidoissa ei ole sen sijaan mitään uutta. Elimistön puolustusmekanismeja on hyödynnetty jo ainakin 1800-luvulta asti, jolloin lääkäri William Coley sai hyviä tuloksia syövän hoidossa immuunijärjestelmää stimuloivilla bakteeritoksiineilla (Coleyn toksiinit), joista on kirjoitettu vielä 2000-luvullakin. Eräs muutamia vuosia sitten julkaistu tapausselostus kuvaa, miten pitkälle edennyttä haimasyöpää sairastavan potilaan tila saatiin vakaaksi LDN:n avulla. Useita vuosia "kuolemantuomion" jälkeen potilas on edelleen työkykyinen ja voi hyvin.[13] LDN:ää tutkitaan myös esimerkiksi munasarjasyövässä[14] ja pään ja kaulan syövässä.[15]

[Socrates]

Ihan järkevä artikkeli nivelrikosta:

www.is.fi/terveys/art-2000009773245.html

[Norma Bates]

Toiset taas potevat kipua, särkyä ja muita oireita jo varhaisessa vaiheessa.

Ja tämän takia minulle on kuusikymppisten turha jankuttaa että ei minua millään voi sattua ja odotapas kun olet vanhempi. (Yhden tutun kanssa tästä väännetty useamman kerran.)

Vaikka nivelrikkoa kansankielessä kutsutaan usein nivelkulumaksi, nivelrikossa nivelet eivät ole kuluneet eikä niiden käyttöikä ole vanhentunut. Helsingin yliopiston fysiatrian professori Jari Arokoski sanoo nivelrikon olevan hitaasti etenevä, lievä tulehduksellinen prosessi, ei kulumasairaus.

Tämä tekee sairaudesta todella mystisen. Minähän luulin useamman vuoden että polvikivuissani on kyse vain fibrosta, mutta sitten joku huomautti netissä että rikkoahan se on kulumakin. Ei siis kumminkaan ole. Minulla havaittiin kuluma alaselässä jo 29-vuotiaana ja niskassa 44-vuotiaana, eikä ne nyt niin paljon ole kipuilleet kuin polvet.

– Liikunta tulee aloittaa asteittain ja välttää aluksi lajeja, joissa niveliin kohdistuu voimakkaita iskuja ja vääntöjä, kuten hyppelyssä ja juoksussa. Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos nivelkipu jatkuu yli kaksi tuntia tai nivelen liikkuvuus pienenee tai siihen tulee turvotusta, tehon määrää kannattaa laskea ja kokeilla muuta korvaavaa liikuntaa, kuten vesiliikuntaa.

Sain Bakerin kystat 2018 ja sillä kertaa polvikipu kesti puolisen vuotta. Sen jälkeen on sitten näitä kausia ollut ilman kystia, ja reilun vuoden on ollut oikeastaan semmoista ettei enää erotu mitään selvää kipu- tai kivuttomuuskautta, vaan on miten milloinkin. Muistelisin että on pariin kertaan ollut vas. polvitaipeessa pinkeyttä kystan tyyliin, niin että kyykistyminen on ällöttävää ja vaikeaa, mutta mitään selvää pömpötystä en ole kuitenkaan polvitaipeessa havainnut vuoden 2018 tyyliin.

Tuo vesiliikunnan autuaaksi tekevyys on hölynpölyä. Minuahan sattuu nimenomaan vesijuostessa. Mutta tässä taannoin havaitsin että kun laitoin sellaiset tosi kevyet polvi"tuet" jotka ovat käytännössä vain "pari remmiä polven ylä- ja alapuolella", niin jo ennen vesijuoksua minulla kävellessä ollut polvikipu katosi, eikä järvessäkään kipua juurikaan ollut. Laitoin no kevyttuet myös viimeisimmälle yli 2 t saunareissulle, jossa olin aiemmalla kerralla saanut polvet varsin kipeiksi rampatessani lauteita ylös ja alas.

[Norma Bates]

Muistanenko oikein vai väärin, mutta jostain taisin lukea että vanhoilla kissoilla on kaikilla nivelrikko. Olisikin mielenkiintoista tietää että onko ylipäätään kaikilla nisäkkäillä tätä rikkoa. Valtaosa kyllä tietysti ehtinee kuolla ennen mitään nivelrappeutumista, ja siksihän noita vaivoja havaitaan lemmikeillä, kun lokoisissa oloissaan elävät pidempään kuin villieläimet ja karja. Jos rikkoa on kaikilla nisäkkäillä, niin milläs hemmetillä sitä sitten voisi mitenkään ennalta ehkäistä.