Nivelrikko ja sen hoito

[kertsi]

En muista missä ketjussa puhuttiin Norma kyykyistä, mutta laitan nyt tämän tähän ketjuun, kun liittyy myös nivelrikkoiseen polveen:

Jos yksin kyykkää, olisi kyykyt hyvä tehdä ison peilin edessä. Silloin voi paremmin tarkistaa edestä ja sivulta, että
- jalkaterät ja polvet sojottavat samaan suuntaan,
- ja ettei kyykkää esim. pihtipolvisesti,
- ja ettei polvi mene liian linkkuun,
- ja ettei polvi tule liiaksi varpaiden kärjen eteen,
- ja että paino pysyy tosiaankin kantapäillä,
eli että ei tee kyykkyjä sellaisilla tavoilla, jotka aiheuttavat kipua ja rasittavat polvea, esim. kiertävät väärällä tavalla polvea.

[Hippi]

^
Yllättävän paljon keventää kyykkäystä, jos pitää tukea esim. kävelysauvakepakoista. Siitäkin voisi olla hyötyä, ettei ainakaan pahimmilla hetkillä koko painolla kyykkää. Kevennettynä sitten voi tehdä pidempää sarjaa, jos se tuntuu hyvältä tai edes vähän paremmalta.

[kertsi]

Totta.

Myös pöydästä (tai tuolin käsinojista, jos sellaiset on) voi ottaa tukea, jos korvaa kyykyt istuuntumisella ja seisomaan nousemisella. Sellaistakin voi tehdä sarjana. Ja siihenkin pätee samat asiat kuin kyykkyyn: paino takana, kantapäillä.

[Norma Bates]

En viitsi tehdä järin minkäänmoisia kyykkyjä enää nykyään. Aikoinaan tein semmoista jumppaa missä oli 50 kyykkyä + 50 selkää + 50 punnerrusta + 50 vatsaa, mutta sittemmin olen tyytynyt pääasiassa punnerruksiin ja vatsoihin. Vatsoja tarvitsen jos aion vielä harrastaa sparria, jos on kovin löysät vatsalihakset, niin tuuppaus vatsaan on ikävä kokemus. Mutta ei tunnu juuri missään jos vatsalihakset on kunnolliset. Punnerruksilla on kuulema se merkitys että jos IP-tilanteessa päätyy piehtaroimaan pitkin permantoa, niin jaksaa tarvittaessa nostaa itseään vaikka yhden käden varaan samalla kun runttaa toista turpaan. Mutta tuosta nyt niin viis, totuin siihen että minulla jonkinlaiset hauikset on, ja nyt kun ne ovat selvästi ohentuneet viime viikkoina kun en ole tehnyt käsilläni oikein mitään, se jotenkin ärsyttää.

Selkäliikkeistä eli missä maataan rähmällään ja nostellaan käsiä ja jalkoja ylöspäin, en tykkää yhtään. Jos poljen pyörää, niin eiköhän se kyykyt korvaa. Jos tässä joskus pääsee taas treenaamaan, niin se on kutakuinkin ainoa paikka jossa niitä viitsii tehdä, varovasti.

[Norma Bates]

Näin jokin aika sitten jonkun polvirikkoisen rtg-kuvan, ja olihan siinä ilmeisesti kokolailla polvi sanoisiko "romahtanut" toiselta puolelta. Ihmekös sitten jos tulee virheasentoja. Tottahan se mietityttää että jos itse olisin kävellyt läpi elämäni jalkaterät suoraan eteen osoittaen, olisivatko polvet kuluneet jotenkin tasaisemmin, ja vaurio olisi pienempi kuin mitä se nyt sitten mahdollisesti on polvien sisäsyrjissä. Oik. polvessa, joka yleensä on se kipuileva polvi, kipu on nimenomaan sisäsyrjässä. Vasen kipuilee sikäli harvoin etten edes muistakaan että kummalta puolelta mieluummin. Erikoista on että vuoden 2018 rtg-kuvassa oli kuulema nimenomaan vas. polvessa luupiikki. Jos tämmöisiä piikkejä syntyy epävakauden vuoksi, ja vasen polvi minulla on se vähemmän paska, niin miksei sinne oikeaan sitten syntynyt moista piikkiä vakauttajaksi?

Jos polven epävakaus sen kuin sitten vaan pahentaa ja nopeuttaa kulumista, niin millähän sen polven sitten saisi vakaammaksi. Jotkut kun ovat tainneet olla sitä mieltä että mitään tukiakaan ei saisi alvariinsa käyttää. Tukia joissa on metallilistoja tms. minulla ei tosin käytössä olekaan. Ostin yhdet Lidlistä, mutta ne olivat liian isot ja jäivät käyttämättä. Eniten käyttämäni ovat pelkät tuubit jotka vedetään jalkaan kuin sukat. Sitten on jotain hihnaviritelmiä, mutta niitä tulee harvemmin käytettyä.

Sitä ihmettelen että minkä takia polvirikkoa koskevissa mainoksissa usein puhutaan turvotuksesta? Ei minulla ole polvilumpiot ikinä mitenkään turvotelleet, polvitaipeet olivat turvoksissa silloin syksyllä 2018 kun oli molemmat polvet kipeänä.

Tässäkin tämmöinen tuote:

https://www.niskajumissa.fi/alykas-polvituki-1?fbc_id=23850155626560616&fbclid=IwAR1GwSS7KO2H1aeIVe_wyiKFaI9sAQmcUqWN-BXUD_RDk8e5Ps2Pv4NL9kk&h_ad_id=23850155626310616

Kaikenlaista roinaa minulle netti tuputtanut koska olen tietenkin länkyttänyt polvistani ja sehän on pantu merkille.

[kertsi]

Jos polven epävakaus sen kuin sitten vaan pahentaa ja nopeuttaa kulumista, niin millähän sen polven sitten saisi vakaammaksi.

Oma maallikon vakaa mielipiteeni on se, jota olen toistanut täällä jo monta kertaa: polven vakautta ja toiminnallisuutta (mm. asentotuntoa) voi edesauttaa ja kipujakin jonkin verran kontrolloida fysioterapeuttisin harjoittein, hyvän fyssarin opastamana (alkuun siis), ja joka päivä tehtynä.

Harjoitteilla vahvistetaan nivelen ympärillä olevia lihaksia (ja jänteitä?).

[Norma Bates]

En ole erityisen vakuuttunut fysioterapeuttien taidoista, koska sillä kertaa kun olin jalkojen takia moisen vastaanotolla, hän väitti että minulla on vaivaisen varpaat. Uskoin ensin, mutta kun näin netistä miltä se näyttää, niin ei minulla kyllä todellakaan ole isovarpaat kääntyneet muuta varvasriviä kohti. Kuinka monta tapaa loppujen lopuksi voi olla lihasten vahvistamiseen? Käyttäisin sitä pyörää jos se sopisi muulle kropalleni. Pitää kokeilla jossain vaiheessa vieläkö tulee ongelmia.

Kuminauhajumppaa voi käyttää korvikkeena, mutta minusta vähän tuntuu että polvi sohlaa siinä miten sattuu.

Joku ihminen kerran haukkui oman fysioterapeuttinsa, vai oliko se läheisen terapeutin? En muista enää, mutta luottamukseni heihin ei ole häävi. Kuten ei kyllä aina ole lääkäreihinkään.

[kertsi]

Et ole vakuuttunut fysioterapeuttien taidoista, ja perustat mielipiteesi yhden fysioterapeutin mokaan ja yhteen kuulopuheeseen. Siinä ammattiryhmässä on suuria eroja taidoissa, varmaan niin kuin missä tahansa ammatissa. Itse olen kohdannut kelvollisia ja toisaalta loistavia.

Mitä tulee polvinivelen kuntoutukseen, niin luullakseni polven ympärillä (takanakin) on monia niveltä tukevia ja liikuttavia lihaksia, ja jänteitä, hermotusta jne.. Esimerkiksi tasapainolaudalla, jumppapallolla ja yhdellä jalalla seisten tehtävät tasapainoharjoitukset (mm. tähtiliike) ovat semmoisia, joiden avulla harjoitetaan em. lihasten, hermojen ja jänteiden lisäksi esim. asentotuntoa, liikkuvuutta, liikelaajuuksia jne.. Niitä kaikkia ei kai voi oikein harjoittaa esim. polkupyörän avulla. Esimerkiksi polven takana olevia lihaksia.

[kertsi]

Lisämateriaalitaulukko: Fysioterapiamenetelmien näytönaste (A–D) ja vaikuttavuus (+/-) polven ja lonkan nivelrikossa

Polven nivelrikossa paras teho on näillä:
Liikunta ja terapeuttinen harjoittelu            
Vedessä suoritettu ohjattu harjoittelu

Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapiasuositus

[Hippi]

Noissa fyssareissakin on erilaisia erikoistumisia. Ainakin yksityisellä puolella kannattaa tarkoin käydä läpi ne osaamisen ja mielenkiinnon kuvaukset niin fyssareista kuin lääkäreistäkin.

[Norma Bates]

Kolmella olen käynyt.

Ekalla kävin niskan alueen vuoksi 2013. Kolmisen kuukautta oli särkenyt päätä päivittäin ja välillä oli inha tunne, kaikki tämä tuli sen vuoksi että olin kuukausia kantanut raskaita ostoskamoja repulla selässäni, ja kiskonut 20 kg pellettisäkin ainakin kerran ylämäkeen pulkalla - siinä vaiheessa tuntuikin sitten siltä että "pää irtoaa". Ihan ekaksi otettiin rtg-kuva, ja lääkäri sanoi ettei siinä ollut oireita selittävää. Hän kirjoitti lähetteen 10 kerran fysioterapiaan, mutta minulle selvisi että Kelan korvaus oli niin mitätön että maksettava potti olisi ollut melkoinen. On/oli kaiketi niin että jos paikkakunnalta löytyy TK:sta fysioterapeutti, niin maksusitoutumusta fysioterapiaan ei saa. (Tämä oli ihan omaa spekulointiani tuolloin.) Meillä oli TK:ssa fysioterapeutti omasta takaa, mutta hän ei tee mitään hoitoja. Neuvoo vaan. Menin sitten paremman puutteessa hänelle ja olihan tämä eka käynti ihan ok ainakin sillä tavalla että jo vuosia epäilemäni asentohuimaus sai siellä siunauksen, eli FT kävelytti minua ja totesi että tällainen todellakin on, ja sanoi että korvan kolmesta kaarikäytävästä kahdesta on häikkää. Hän tulosti ohjeet paperille millaisia manöövereitä tehdä. Lisäksi hän sanoi että pidän leukaa liian koholla, ja muistelisin että mainitsi että minulla menee selän kaaret kummassakin päässä väärään suuntaan.

Em. FT sanoi siellä tapaamisessa että niskassa on kuluma.

Sitä leukaa olen yrittänyt ajoittain muistaa laskea. En tiedä miksi kehoni on kehittänyt tällaisen asennon kuin "hukkuvalla", eli pää lähtee takakenoon hyvin helposti. Sen huomaa kun ottaa kuvia itsestään.

Kävi sitten niin että hukkasin ne manööveripaperit. Ei mitään hajua mihin päätyivät. 2016 olin yskinyt 3 - 4 kk influenssan/keuhkokuumeen perään, ja lopulta tuli selän fasettilukko. Tämä oireili ahdistavana tunteena rintakehässä, ja TK:ssa syöttivät ensin Somacia. Otettiin myös sydänkäyrä, jossa oli jotain häikkää. Tuolloin myös ekaa kertaa verenpaineet olivat tutkitusti koholla, alapaine taisi huidella satasen tienoilla. Äitini oli kuollut edellisenä syksynä, ja yksi teoria on että tämä aiheutti tuon paineennousun. Niin tahi noin, itse minä sen fasettilukon sitten netistä bongasin. Päädyin jälleen fysioterapeutille. Sain jotkut paperit selän jumppaamiseen. Niitä en ole hukannut, mutta taannoin kun jouduin jälleen touhuamaan selän parissa, oli ihan helvetin vaikea osata tulkita niitä liikkeitä oikein. Tein varmaan moneen kertaan väärin.

Sanoin sitten tälle FT:lle että hukkui ne asentohuimauspaperit, ja hän katsoi koneelta ja sanoi että minulla on vain oik. korvan tasapainoelimessä vikaa, joten hän tulosti minulle oik.puoleiset manööverit. Olin äimänkäkenä, koska oli jäänyt vahva mielikuva että oli mol.puolisesti vikaa. En tiedä sitten.

2018 alkoi sitten syyskuussa tämä polvihelvetti joka silloin kesti puoli vuotta ja oli mol.puolinen. Tuolloin päädyin taas FT:lle, muistaakseni tammikuussa 2019. Ja mitään muuta en muista koko käynnistä kuin sen väitteen että on muka vaivaisen varpaat. Ja sen että kun lääkärin mielestä minun pitäisi kävellä jalkaterät suoraan eteenpäin osoittaen, FT:n mielestä ei pidä, koska "seuraavaksi menee lonkat". Lääkäri oli sanonut minulle rtg-kuvista että "lievät alkavat kulumat" polvissa ja "ei mitään oireita selittävää". Luulin pitkään että minun polviani vaivaa fibromyalgia, kunnes joku sitten ärähti minulle netissä että nivelrikkoahan se lievä kulumakin jo on.

Olen sittemmin jostain lukenut että potilaille ei välttämättä kerrota kaikkea, jos tieto ei ole oleellista. Eli juurikin näiden kulumien kanssa kun on niin että ne eivät oireilua aiheuta silloin kun on kyse lihasten heikkoudesta, ei hyödytä sanoa että sulla on kuluma siellä ja siellä. Tämä varmaan koskee tuota niskan tapausta, kun ei lääkäri sanonut kulumasta mitään, mutta FT sanoi heti. Sitten taas nämä polvet, kun toinen lääkäri väitti että eivät aiheuta oireilua, niin sittemmin olen itse järkeillyt että ehkä juuri fibron takia sellainen "lievä alkava kuluma" aiheutti minulla puolen vuoden tuskatilan, koska fibro vaikuttaa olevan kuin suurennuslasi. Se koventaa ja pitkittää kipuja. Kaikkia kipuja. Sen olen huomannut tässä taas lähiaikoina täräytettyäni jotenkin treeneissä vas. käden peukalon. Kyllä riittää vaikka mitä oiretta ja ad infinitum, vaikka kädessä ei olikos se vuoden 2018 vai 2019 rtg-kuvien mukaan ole mitään. Jos minulle nyt on kerrottu rehellisesti miten on, eikä taas pimitetty tietoa.

***

Noin kaikenkaikkiaan minua siis aina rassaa mennä vaivojen kanssa yhtään kenenkään pakeille, kun ei ikinä tiedä että mitä siellä saa taas kuulla ja voiko siihen luottaa...! Yksi sanoo yhtä ja toinen toista, ja kolmas vaikenee jostain seikasta kokonaan. Tuollainen ärsyttää minua niin perkeleesti, että eipä sitten huvita käydä kenenkään luona. Plus tietysti kun vielä itse unohtelen kaikenlaista, tai käsitän väärin, niin kai se vähän hirvittää että saankin itseni huonompaan kuntoon, jos teen väärin kun ohjeiden oppi kaatui ojaan. Sitten on myöskin ajankäytön kysymys, eli kun käyn 2 - 3 krt/vk kamppailusalilla, niin ei paljon enää muualla jaksa rampata, tai ehdikään, kun asuu täällä hevon kuusessa ja ottaa aina aikansa körötellä sinne sun tänne. Uimahallissakaan ei kovin usein tule käytyä, vaikka se olisihan sinänsä ihan jees, koska ihoni ei tykkää siitä myrkytetystä vedestä. Järvissä käyn toukokuusta syyskuulle, ja kesäisin olen kyllä astmaa lukuunottamatta paremmassa kunnossa - nykyään tosin joutuu vähän järkeilemään sitä liikunnan annostelua. Fibron takia ei voi uida kerralla mielinmäärin, eikä vesijuostakaan. Muuten ärtyy käsi tai jalka, ja sitä riittää sitten ikänsä kaiken. Ja treeneissähän käyn ympäri vuoden (viime vuotta lukuunottamatta, kun pidin paussia).

[Norma Bates]

Sitten on tietysti se että pelkään että mitä kautta hyvänsä hakisinkin jotain jeesiä, ensimmäiseksi saan vastaani jonkun tomeran tädin joka ilmoittaa että kamppailuharrastus loppui tähän. Koska tämä harrastus on ajoittain lähes ainoa iloni elämässä, pidän siitä kynsin hampain kiinni. Jos joku suoranaisesti kieltäisi minua, olisin hemmetin vaikeana kun tuntuisi kokoajan että teen väärin, jos en pystyisi siltikään lopettamaan...

Joidenkin kamppailulajeja harrastavien juttuja seurannut netissä, ja kukaan ei ole koskaan ilmoittautunut nivelrikkoiseksi, mutta siitä huolimatta lajiaan harrastavaksi. Paitsi yksi kerran väitti että "hoiti polven artroosin pois". Ei selittänyt että millä ihmeen tavalla muka. 

[kertsi]

Lisämateriaalitaulukko: Fysioterapiamenetelmien näytönaste (A–D) ja vaikuttavuus (+/-) polven ja lonkan nivelrikossa

Polven nivelrikossa paras teho on näillä:
Liikunta ja terapeuttinen harjoittelu            
Vedessä suoritettu ohjattu harjoittelu

Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapiasuositus

Viimeisestä linkistä:

Säännöllisen fyysisen aktiivisuuden, kuten kävelyn, pyöräilyn ja uinnin lisäksi tarvitaan spesifejä harjoitteita, jotka kohdistuvat polven ja lonkan nivelrikon kannalta olennaisiin tuki- ja liikuntaelimistön rakenteisiin «Clinical practice guidelines for physical therapy ...»50.

[kertsi]

Itse olen joutunut käymään jos jonkinlaisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia fysioterapeuttien hoidossa. Olen kaikki ohjeet tallettanut yhteen paksuun kansioon (jossa on kyllä muutakin liikuntaan liittyvää tulostetta).

Norma,
olet kertonut, että sinulla on ollut vaikeuksia ymmärtää/oppia joitakin Krav magan liikesarjoja, ja muistaakseni olet kertonut, että tanssiminenkin (ja monimutkaiset askelkuviot jumpassa?) voi tuottaa vaikeuksia. En muista miten kuvasit syitä em. vaikeuksiin, mutta joka tapauksessa fyssarisi on toiminut virheellisesti, jos on vaan printannut sinulle ohjeet, varmistamatta, että todella ymmärrät ohjeet ja osaat suorittaa harjoitteet oikein.

Pitäisin sellaista fysioterapeuttia, joka vain tulostaa ohjeet potilaalle, aika kelvottomana. Kaikki potilaat eivät ymmärrä ohjeita.

Itse olen ollut useamman kerran erilaisissa fysioterapiaryhmissä, TK-lähetteellä, yleensä noin 12 kerran jaksoissa (yleensä 1 kerta viikossa). Niissä on ollut 5-7 potilasta ja 1-2 fyssaria opastamassa. Vaikka olisi tulostetut ohjeetkin, niin korjattavaa liikeradoissa on kyllä ollut jokaisella. 12 tunnissa/viikossa (+kotitreenit/salitreenit sen päälle) oppi menee kaaliin huomattavan hyvin. Suosittelen lämpimästi sellaisia ryhmiä! Sekä siksi, että oppii oikeat liikeradat, että siksi, että tulee tehtyä/aloitettua - ja toivon mukaan jatkettuakin aloitettua fysiotreeniä.

Noista useista fysioterapiaryhmien jaksoista ja omatoimisesta opiskelusta erilaisista videoista (mm. youtube) on sitten jäänyt niin hyvin käteen hyödyllisiä harjoituksia, että voin jumpata omatoimisesti vaikka kuinka monia liikkeitä. Kunhan vaan saisi aikaiseksi. Kun en ole korona-aikaan käynyt salilla, fysioterapiajumpatkin ovat käyneet vähäisemmäksi. Minulla oli tapana vetää salikäynnin alkuun eräänlaisena lämmittelynä perusliikkeet fysiaterapeuttisista harjoitteista selälle/corelle, olkapäille, polville, (nilkoille) ja lonkille: tasapainoon, asentotuntoon, liikkuvuuteen, niveliä tukeviin lihaksiin liittyviä. Kuntosalille meneminen on minulle siksi myös tuki- ja liikuntaelinten huoltoa.

[Norma Bates]

Hämärä muistikuva että kyllähän nämä FT:t ovat näyttäneet paikanpäälläkin liikesarjat, mutta enhän minä niitä enää vuosien päästä muista. Silloin kun sain ne ohjeet selän fasettilukon kuntouttamiseen, tein sarjoja jokusen kerran, ja sitten helpotti. Sen koommin en sitten tehnytkään, ja sitten kun selkä oli hivenen lukkiutuneen oloinen ja kaivoin ne paperit esille, niin enhän minä enää jonnekin 4 v taakse muistanut että miten ne kuvat liikkeistä toteutetaan käytännössä.

Pidän hyvin todennäköisenä syynä hahmottamisvaikeuksiini Asperger-piirteisyyttä, kun minulla on ollut kehon liikuttamisessa häikkää lapsesta asti. Josta esimerkkinä se että en oppinut jarruttamaan polkupyörän polkimilla. Kynääkin olin kuulema pidellyt väärin kädessä - siitä en itse muista mitään. Erikoista on että kun minulle oli myös vaikeaa syödä haarukka vas. kädessä ja veitsi oik. kädessä, niin en ollut kovin kauaa KM:ssa mukana ollut, kun yhtäkkiä tämä korjautui. Aiemmin oli tuntunut siltä että vasen käsi on "heikko ja kömpelö", ja tuli aina epävarma olo jos pitelin siinä haarukkaa. Mieluimmin sitten ensin palastelin ruokaa jonkin verran, ja sitten napsin palaset haarukka oik. kädessä. Samahan se lopulta on että miten syö, kunhan siististi, mutta tuntui tosi jännältä kun yhtäkkiä ns. eurooppalainen tapa luonnistui.

Edelleenkin minulle on muita ihmisiä vaikeampaa hahmottaa joku itselleni ihan täysin uusi liikesarja. Taannoin huomasin ongelmaksi sen että jos katsoin ohjaajan + parin esimerkkiä vain yhdestä suunnasta, saatan nähdä "väärin". Eli esim. yhdessä liikkeessä piti heilauttaa kädellä vauhtia, ja minusta näytti yhden katselukerran jälkeen että ohjaaja löi. Useimmiten hiippailen ohjaajan taakse, koska hän esittää tietenkin uhria eli sitä joka suorittaa ne varsinaiset liikkeet, ja seisomalla siellä takana pystyn jossainmäärin "siirtämään" näytetyn liikkeen omaan kroppaani. Jos liikettä neuvova ihminen seisoo minun edessäni kasvot vastakkain, minun on ihan helvetin vaikeaa mieltää millä raajalla tehdään mitäkin. Aivan kuin joutuisi kääntämään jotain huonosti osaamaansa kieltä suomeksi päässään, samalla tavalla minä joudun "kääntämään" vasenta ja oikeaa puolta keskenään että tajuaisin mitä puolta minun pitäisi liikuttaa kun itse teen sarjaa.

Jos joku liike on tuttu jo parin vuoden ajalta, no problemo, kunhan sitä on tehty säännöllisin väliajoin.

Erikoista on, jälleen kerran, että kun syksyllä 2020 meni aika kohtalaisesti, tuntui kuin viime vuoden alkupuolella olisin ennemmin taantunut. Niinä aikoina minulla oli oikea polvi kamalassa kunnossa. En tiedä vaikuttiko se sitten kaikkeen muuhunkin, mutta yhtä perkeleen sähläämistä ja takkuamista oli tuon tuostakin. Olikin ihan hyvä valinta että jättäydyin syyskaudeksi pois KM:sta, ja sinä aikana painin parin kuukauden ajan. Vaikka paini on oikeastaan kaikista vaikeinta (tai riippuu tietysti vähän ihmisestä), niin minulta mattotekniikat sujuivatkin itselleni yllättävän hyvin, kun olin jo pidempään duunannut KM:aa. Kamppailulajista toiseen siirtyminen ei ole valtavan vaikeaa, eikä kynnys korkea. Sen ihan ekan lajin aloittaminen on se vaikein juttu, ja varsinkin jos on motorisesti epävarma.

Nyt kun sitten palasin KM:aan, tuntuu että olen helvetin paljon parempi kuin vuosi sitten. Kaikkea en välttämättä muista, mutta kun näytetään malliksi joku liike, se menee paljon helpommin perille kuin aiemmin. Upouudet liikkeet ovat edelleenkin vähän ööh ja ääh. Ja ainahan niitä tulee silloin tällöin. Toisaalta olen erinomaisen vaativa itseäni kohtaan, ja tuntuu että jossain vaiheessa meillä oli sellainen lahjakkaiden ihmisten suma johon minun oli täysin turha itseäni mennä vertailemaan, koska kyseessä oli nimenomaan niitä ihmisiä jotka olivat jo harrastaneet jotain toista kamppailulajia KM:aan tultuaan, tai esim. tanssia. Ikääkin 20 - 30 v vähemmän kuin itselläni, ja ketteryyttä enemmän jne.